Kahdessa vara parempi

Pellon kirjasto kuuluu Tornionlaakson kirjastoon, jossa seutukirjaston isäntäkuntana toimii Ylitornio. Pellon kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla Pellon keskustassa kauppojen ja palveluiden läheisyydessä. Avaran ja viihtyisän kirjastosalin lisäksi on pienempi musiikki- ja käsikirjastohuone, avovarasto sekä erillinen suljettu varasto. Lasten- ja nuortenosastojen tilojen paikat vaihdettiin 2016, ja nyt nuorilla on oma erillinen osastonsa ja lapsilla värikäs tila aikuistenosaston vierellä. Tornionlaakson kirjastolla on lisäksi yhteinen kirjastoauto Väylän kulkuri.

Kirjastoon on tulossa Mikroväylän toteuttama omatoimi vuoden 2019 alusta. Kirjastotila ei vaadi isoja muutoksia omatoimea varten. Henkilökunnan työtilat sijaitsevat erillään asiakastiloista, joten sisätyöaika mahdollistaa esim. koulutusten seuraamisen ja yhteiset kokoukset yms. Omatoimiaukiolo tulee olemaan kaikkina päivinä 7 – 21. Lehtisalit molemmissa kunnissa ovat toimineet omatoimisesti jo useita vuosia.

Tornionlaakson kirjastolla on yhteinen henkilökunta, joista vakituisesti Pellossa työskentelevät Paula Konttaniemi ja Hannele Korkeaniemi. Kirjastoja johtaa ja hallinnosta vastaa Kaisa Inkeroinen. Paulalla on Pellon kirjaston kokonaisvastuu, tosin kokoelmista vastaa Ylitorniolla pääasiassa työskentelevä Susanna Kuukasjärvi. Hannele on jäämässä eläkkeelle loppuvuodesta 2018 ja Hannelen paikka tullaan täyttämään.

Tornionlaakson kirjastolla on käynnissä Monilukutaitoa arkeen – hanke, jonka työntekijä Hanna ? on pitänyt digiopastusta ja kirjastonkäytön opastusta pakolaisille. Hanke on jatkoa edeltävälle yhteishankkeelle Ylitornion avovankilan kanssa, jossa digitaitoja ja tiedonhakua opastettiin vangeille. Käynnissä olevassa hankkeessa kartoitetaan myös yhteistyötä iäkkäiden kanssa.

Aktiivinen kulttuurikunta

Harrastus- ja kulttuuritoiminta on Pellossa vireää. Aktiiviset yhdistykset ovat järjestäneet kirjastossa erilaista toimintaa, mm. kyläyhdistyksillä on ollut esittäytymispäivä ja vapaaehtoiset vetävät lukupiiriä. Lehti-ilmoituksella lähtenyt kutsu kulttuuritoimijoiden yhteiseen suunnittelupalaveriin kokosi valtuustosalin täyteen. Tapahtumia järjestetään noin kerran viikossa joko Ylitornion tai Pellon kirjastossa. Kirjaston yhteydessä olevassa entisessä talonmiehen asunnossa pidetään Tenavatupaa, jossa on kerhoja kouluikäisille. Nuortenosaston suunnitteluhankkeessa käynnistettiin Pelikaveri-toiminta, jossa nuori työllistetty on ollut pelaamassa nuorten kanssa nuortenosastolla. Runorentoutusta on kokeiltu sekä Pellossa että Ylitorniolla.

Kirjasto on mukana somessa Instagramissa, Facebookissa ja Snapchatissa, ja seuraajia on ihan mukavasti.

Kirjaston asiakaskunta on pääosassa aikuis- ja varttuneempaa väestöä. Jonkin verran asiakkaita käy myös suomenkielisiä asiakkaita Övertorneån puolelta. Kirjastossa on näyttelytila ja se toimii myös äänestyspaikkana, joten kirjasto tavoittaa siten myös ei-käyttäjiä. Asiakkaita on kuultu sekä nuortentilahankkeessa että asiakasraadeissa molemmissa kunnissa. Pellossa asiakasraati arvioi kirjaston tiloja asiakkaan näkökulmasta, mikä johdosta opasteita on korjattu selkeimmiksi sekä lisätty istumapaikkoja ja viihtyisyyttä. Jatkossa asiakasraadeissa on tarkoitus käydä läpi omatoimikirjastoon liittyviä asioita sekä lehtitilauksia.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Iso murros on tulossa Pellon kirjastoon kuten muillekin yleisille kirjastoille. Jollei muutosta saada aikaan, asiakaskunta pienenee, koska nuoret eivät käytä kirjastoa eivätkä opintonsa lopettaneet lapsettomat aikuiset eivät tarvitse kirjastoa.

Tornionlaakson kirjaston yhteistyö toimii hyvin ja henkilökunta on sitoutunutta ja omatoimista. Kokoelmat ovat ajantasaisia ja asiakkaiden saatavilla on molemmilla puolilla kahden kirjaston palvelut. Tornionlaakson näkökulmasta myös Lapin kirjastojen yhteistyö on hyvällä tasolla mikä luo kaikille mahdollisuuksia saada tasapuolisesti koulutusta, tukea työhön sekä vertaistukea. Kirjastojen yhteistyö estää kirjastojen häviämisen.

Lukemisen edistäminen on iso kysymys, jota voisi lähestyä esimerkiksi mentoroinnilla. Innostajina ja ohjaajina voisi voimia eri alojen ihmisiä kirjastoammattilaisten lisäksi. Yläaste-ikäisten tavoittaminen on vaikeaa ja vaatii uudenlaista lähestymistä. Koululaisia voisi saada mukaan tarjoamalla passiivisen kuuntelemisen sijaan osallistavampia toimintatapoja, esim. räppityöpajaa. Kirjastojen näkyvyys eri tapahtumissa ja paikoissa esim. pop-up –kirjastoina on myös tärkeä kanava tavoittaa asiakkaita ja kertoa kirjaston palveluista.

 

Vierailu Pellon kirjastossa 14.11.2018

Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä. Mari Ekman, Lappi-osasto

Tornionlaakson kirjasto / Kaisa Inkeroinen, Paula Konttaniemi, Hannele Korkeaniemi

Pellon kirjasto