Kaupasta kirjastoksi
Pelkosenniemeläisten kirjastopalvelujen saavutettavuus parani huomattavasti kesällä 2018, kun kirjasto muutti ensimmäisestä evakkotilasta kunnantalon valtuustosalista (80m2) toiseen evakkotilaan keskelle kirkonkylää entisen kaupan tiloihin (220m2). Kirjasto on nyt näkyvällä paikalla ja näkyvästi esillä. Muuton jälkeen kirjaston käyttö on kasvanut paljon ja uudet sekä entiset asiakkaat ovat löytäneet kirjaston. Sisäilmaongelmaisissa edellisissä tiloissa kärsineet kirjat puhdistettiin, osa jouduttiin jopa hävittämään. Kirjaston kokoelma on kuitenkin pieneksi kirjastoksi yllättävän hyvä. Uusi kirjastotila on otettu käyttöön monipuolisemmin ja laajemmin, ja siellä voidaan jatkossa pitää esimerkiksi näyttelyitä, sillä kunnassa on paljon käsityöntekijöitä ja muita taitajia, mutta ei näyttelytiloja.
Kunnassa on suunnitteilla uusi koulu, mutta vielä ei ole tietoa, rakennetaanko koulu kunnan keskukseen vai Pyhätunturille, joka on kasvava alue. Tietoa ei myöskään ole siitä, tuleeko kirjaston vuokrasopimus nykyisissä tiloissa jatkumaan kolmen vuoden määräajan jälkeen, ja odottaako mahdollisesti myöhemmin siirto Pyhätunturille. Kahden pisteen ylläpito vaatisi toisen kirjastoammattilaisen palkkaamista.
Yksin ja yhdessä
Sompion kirjastoon kuuluvassa Pelkosenniemen kirjastossa työskentelee kirjastovirkailijana Elisa Tolppanen. Syksyllä kirjastolla on ollut harjoittelija, joka on tehnyt mm. mainoksia ja huolehtinut av-puolesta.
Elisan mukaan yksin työskentelyn etuna ja haittana on, että saa tehdä itse kaiken, mutta myös vastaa kaikesta. Työpäivät venyvät usein yksin ollessa, mutta ylitunnit saa onneksi pidettyä pois esimerkiksi viikonlopun yhteydessä. Lomien sijaisuudet hoidetaan Sodankylästä, mutta äkillisten poissaolojen osalta paikkaaminen ei aina onnistu ja kirjasto joudutaan laittamaan kiinni. Sompion kirjastolla on kiertävä kirjastovirkailija, joka lomittaa ja sijaistaa kaikissa toimipisteissä.
Yksin työskenteleville Lapin kirjasto ja muiden kirjastojen henkilökunta onkin tärkeä tuki, ja yhteisesti tehdyn työn jakaminen tärkeää. Asiakkailta tulee myös palautetta Lapin kirjaston laajasta ja nopeasti saatavasta aineistosta ja asioiden hyvästä hoitamisesta. Kirjastojen kannalta yhteinen Lapin kirjasto antaa mahdollisuuden luopua ylimääräisistä niteistä, eikä Pelkosenniemellä olekaan sen vuoksi lainkaan kirjavarastoa.
Sompion kirjasto 10 vuotta
Sompion kirjasto täyttää 10 vuotta 2019. Ennen seutukirjastoa Pelkosenniemellä oli oma kirjastotoimenjohtaja, kirjastovirkailija ja työntekijä oppisopimuksella. Yhteistyön myötä omia toimintatapoja on joutunut muuttamaan, mutta seutukirjasto toi myös tukea toiminnalle. Sompion kirjastolla on yhteinen budjetti, johon kuuluvat kaikki kirjastojen kulut paitsi: kiinteistökulut, kirjastoautokulut ja eläkemenoperusteiset maksut aiemmista työntekijöistä. Budjetti jaetaan prosenttiperiaatteella osakaskuntien kesken, Sodankylä 68%, Savukoski 17% ja Pelkosenniemi 15%. Sompion kirjaston johtaja on yhteinen ja kirjastojen työntekijät ovat Sodankylän työntekijöitä.
Yhteistyö koulujen kanssa aktivoitunut
Pelkosenniemellä on asukkaita alle 1000, joista koululaisia on noin 60. Lapin kirjaston strategian mukainen yhteistyö ja lukemisen edistäminen toteutuu käytännössä yhteistyössä koulun, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kanssa.
Kirjaston ja koulun yhteistyöstä ei ole virallista sopimusta, mutta yhteistyö on alkanut toimimaan luonnostaan ilman sitäkin. Lähellä kirjastoa sijaitsevasta yhtenäiskoulusta käydään ohjatusti kirjastolla luokkien 1-2 ja 3-4 kanssa ja lapset saavat kirjastokortin joko eskarissa tai ensimmäisen luokan kirjastokäynnillä. Koulun ja kirjaston yhteistyö on muutoinkin lisääntynyt, oppilaille haetaan pulpettikirjoja ja Lukudiplomi on otettu käyttöön. Koulukuljetuksissa olevat oppilaat voivat myös käyttää kirjastoa odotusaikanaan. Kylällä on myös nuorisotila, mutta kirjasto on houkutteleva vaihtoehto nuorille.
Pelkosenniemen päiväkodista ja eskarista käydään usein kirjastossa oma-aloitteisesti ajan kanssa. Satutunteja pidetään kahden viikon välein ja tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Lukijana toimii kirjastovirkailija tai vapaaehtoinen lukija. Osallistujia on ollut vähimmillään alle 10 enimmillään yli 30.
Kirjastossa ei ole järjestetty varsinaista asiakasraatia, mutta asiakkailta saadaan paljon palautetta asiakaspalvelutilanteissa ja tilaisuuksissa. Asiakkaiden kesken on myös paljon keskustelua ja he esittävät toiveita toiminnasta. Uusia asiakkaita on huomattu tulevan myös Savukosken kunnan puolelta.
Käsitöitä ja digitukea
Uudet tilat antavat mahdollisuuden järjestää tilaisuuksia ja antaa tiloja myös muiden käyttöön, mikä vahvistaa kirjaston asemaa kunnassa. Kunnassa aktiivisia toimijoita ovat mm. Martat, nuorisotoimi, kyläyhdistykset, musiikkiopisto sekä ikäihmiset.
Luontevasta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa kertoo esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaryhmä, jossa eräässä kirjastossa järjestetyssä tapaamisessa novellien lukemisen sijaan osallistujat halusivat luettavan paikallishistoriaa. Samassa yhteydessä heille kerrottiin kirjaston palveluista ja tiloista. Tämä poiki idean, voisiko kirjastossa säännöllisemminkin järjestää kotiseutuaineistoihin liittyviä lukuhetkiä.
Kokoustilojen puutteessa mm. muista virastoista on oltu pitämässä kirjastossa palavereja. Aukioloaikojen ulkopuolella kirjastossa kokoontuvien kanssa ei ole aiemmin tehty sopimusta, eikä ongelmia ole tähän asti ollut. Kirjaston tilojen näkyvyyttä voisi lisätä liittämällä ne avattavaan Lapin kirjaston Varaamoon, mistä käyttäjät voisivat itse varata tiloja verkossa.
Toisinaan käsityökerhon yhteydessä järjestetään yhtä aikaa mahdollisuus digiasioissa opastustuokioihin. Ennen muuttoa eläkeläisille järjestettiin kunnantalolla jonkin verran digiopastusta mm. toimistotyökalujen ja tietokoneiden käyttöön sekä tiedonhakuun, mutta toimintaa ei aloitettu nykyisessä paikassa. Asiakkaat ja avun tarvitsijat osaavat kuitenkin tulla kirjastoon kysymään apua tietokoneasioissa, missä digiopastusta annetaan aukioloaikana.
Näkyvyyttä somessa
Kirjastossa järjestetään tapahtumia noin kaksi kertaa kuukaudessa ja niissä käy keskimäärin 3 – 30 osallistujaa. Vuoden 2018 tapahtumia ovat olleet esimerkiksi Kirjakahvilat sekä jo pitempään toiminnassa ollut kirjaston käsityökerho ja lukupiiri.
Sompion kirjastolla on yhteinen Facebook-kanava. Kirjaston harjoittelijan kanssa on tehty somejuttuja ja videoita, joita voitaisiin jakaa somekanavilla.
Kirjasto on kokeillut viestintää sekä Twitterissä että Instagramissa, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi nämä on jätetty pois. Twitterin kautta saatiin jonkin verran asiakkaita Pyhätunturilla työskentelevistä ja vierailevista ihmisistä. Kirjaston mainoksia jaetaan kotisivuilla, paikallisten liikkeiden ilmoitustauluilla ja kunnan tapahtumakalenterissa. Jonkin verran tiedotteita menee paikallislehti Kotilappiin. Sompion kirjastolle on sittemmin tehty uusi instagram-tili, jonka aktiivisuutta vain pitää kasvattaa.
Vierailu Pelkosenniemen kirjastossa 29.11.2018
Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä
Pelkosenniemen kirjasto / Elisa Tolppanen