Tilat

Vuonna 1980 rakennetussa ja 2009 peruskorjatussa sekä laajennetussa Inarin kunnan pääkirjastossa Ivalossa on käynnissä muutos: hyllyjä vaihdetaan ja luodaan enemmän tilaa tapahtumille. Samaan aikaan ollaan ottamassa käyttöön kunnan toista omatoimikirjastoa. Omatoimikirjasto toteutetaan osana Kokoelmasta kohtaamiseen – hanketta, jonka tavoite on saada kirjaston palvelut tilat mahdollisimman laajasti käyttöön. Inarissa Sajoksessa sijaitsevassa lähikirjastossa, Saamelaiskirjastossa omatoimiaika on ollut jo jonkin aikaa käytössä ja kokemukset ovat positiiviset. Pääkirjastossa omatoimiaika tulee muuttamaan työtapoja ja työrytmiä, ja henkilökunnan kesken on sovittava yhteisistä käytännöistä.
Lasten- ja nuortenosasto on jo aiemmin uudistettu ja se on muunneltavissa tapahtumia varten. Isompia tapahtumia voidaan järjestää kokoustilassa, johon sopii 30 – 40 henkeä. Kokoustilaa käytetään paljon opiskeluun ja siellä on myös mahdollista suorittaa tenttejä eri oppilaitoksiin ja yliopistoihin kirjaston henkilökunnan valvonnassa. Saamelaiskirjastoon puolestaan on tulossa sisätilojen muutostöitä ja uudelleen kalustusta.
Inarilla on menossa jo järjestyksessään kolmas, vuoden verran käytössä ollut kirjastoauto. Kirjastoautopalvelujen tehostamista on harkittu. Saariselkä on kunnan kasvava alue, jossa asuu paljon kirjaston asiakkaita, etenkin lapsiperheitä. Sinne ei ole vielä suunnitelmissa kirjastopistettä, vaan kirjastoauto käy kerran viikossa. Saariselälle on toivottu palautuspistettä, mutta aineistojen kuljettaminen sieltä pääkirjastoon on hankalaa.
Inarin kunta on kaikkineen kulttuurimyönteinen ja kirjasto on tunnustettu aktiivisimmaksi ja vakiintuneimmaksi toimijaksi, mikä on näkynyt tasaisena pysyvinä määrärahoina ja henkilökunnan määränä. Etenin Saamelaiskirjastolla onkin halutessaan mahdollisuus päivittää itsensä ainoaksi ei-kaupalliseksi kohtaamispaikaksi kunnassa, jossa harrastusmahdollisuuksia. Luomalla yhteyksiä erilaisiin toimintakumppaneihin ja olemalla avoimia kirjastot välttyvät pankkien kohtalolta muuttua suljetuiksi laitoksiksi, joissa kukaan ei käy.

Henkilökuntatilanne

Inarin kirjastossa on kirjastoammatillista henkilökuntaa yhteensä 4,7 henkilötyövuotta.
Ville Jylhä vastaa mm. kirjastojärjestelmästä, tiedottamisesta, digiopastuksesta. Villen tehtäviin kuuluu myös aineiston vastaanotto, sen käsittely sekä asiakaspalvelu sekä kirjastotoimenjohtajan sijaisena toimiminen.
Marja Savenius-Katajamaa huolehtii mm. maksuliikenteestä, laskujen tarkistuksesta, satutunneista ja verkkosivujen päivityksestä. Marja hoitaa Mervi Markkasen kanssa Inarin kirjaston sijaisuudet. Merville kuuluvat lisäksi mm. kaukopalvelu, poistot ja satutunnit sekä lehtien vastaanotto yhdessä Erkki Hämäläisen kanssa. Kirjaston kokoelmavastuu on jaettu työntekijöiden kesken. Inarissa kokoelmat kullakin kirjastolla on omat kokoelmat, mutta ne kelluvat kunnan sisällä. Erkki toimii asiakaspalvelussa ja kirjastonauton kuljettajan sijaisena.
Kirjastotoimenjohtajana toimii Eija Leivo, jonka vastuulla ovat mm. johtaminen, kehittäminen, esimiestyöt ja hankintapäätökset.
Saamelaiskirjastosta vastaa Anna Roos.

Asiakaskunta

Inarin kunnan väestö on ikääntyvää, ja huoltosuhteen vuonna 2030 on arvioitu olevan 89.6%. Vuonna 2018 asukkaita kunnassa on 6829.
Inari kuuluu saamelaisalueeseen, ja inarin- tai pohjoisaamenkielisiä asiakkaita on molempien kirjastojen sekä kirjastoauton asiakkaina. Kunnan kielipesissä on myös kolttalapsia. Saamenkielistä aineistoa on melko kattava kokoelma, joka on painottunut Saamelaiskirjastoon. Pääkirjastolla järjestetään saamenkielisiä satutunteja, mutta Saamelaiskirjastossa saamenkielisten palveluiden kysyntä on laajempaa kuin pääkirjastossa, ja niinpä siellä on järjestetty mm. satutunteja pohjois- ja inarinsameksi sekä saamenkielinen Novellikoukku. Nimestään huolimatta Saamelaiskirjasto tarjoaa aineistoja ja palveluita myös suomenkielisille asiakkaille. Inari on myös mukana Lisää saamen kieltä –projektissa, joka mm. tuottaa saamenkielistä aineistoa ja tapahtumia.
Paikkakuntalaisten lisäksi asiakkaina on myös ulkomaalaisia matkailun parissa työskenteleviä. He käyttävät lähinnä kirjaston tiloja, nettiä, tulostuspalvelua ja skannausmahdollisuutta. Tuodaanpa kirjastoon myös latautumaan myös puhelimia, sillä kaikissa majoituksissa ei ole sähköä.
Inarissa on tarjolla myös välinelainausta, joihin uusimpana asiakkaiden lainattavaksi on hankittu sukset.

Yhteistyö

Lapin kirjaston strategiaa on kirjastossa käyty läpi yhdessä ja yhdistetty se kunnan strategiaan. Visiona on aktiivinen, osallistuva ja osaava kuntalainen. Lukemisen edistäminen kirjattu kunnan toimintasuunnitelmaan ja yhteistyötä koulujen kanssa tehdään suunnitelmallisesti.
Pääkirjastolta on alakoululle matkaa kaksi kilometriä, yläkoulu ja lukio ovat kilometrin päässä. Hakeutuvaan toimintaan ja kouluyhteistyöhön on käytetty paljon aikaa ja yhteistyö onkin saatu toimimaan. Koululuokat käyvät pääkirjastolla ja lukuvinkkauksia järjestetään 2, 4 ja 6 luokille. Kirjastoauto käy kaikissa kunnan kouluissa Inarissa, Ivalossa, Sevettijärvellä ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa.
Pääkirjastolla on yhteistyötä mm. kansalaisopiston kirjallisuuspiirien muodossa. Kirjastossa on esitelty Aamuvirkuille e-kirjoja ja tulossa on Tarinoiden Inari –verkkosivujen ja Celian esittelyjä. Myös Lukukoiratoiminnassa ollaan mukana sekä pääkirjastolla että Saamelaiskirjastossa. Tiloja on annettu myös muiden käyttöön, esimerkiksi Eläkeliitolle. Kunnassa ei ole maksuttomia kokoustiloja, minkä vuoksi myös kunnanvirasto on käyttänyt kirjaston tiloja.
Inarissa on tulossa Lapin kullankaivuun 150 vuotisjuhlat ja Ivalon pelimannien juhlavuosi, joihin kirjasto ottaa osaa. Säännöllisiä tapahtumia ovat myös rautalankabändin vierailu keväisin ja kerran kuussa Onnentunti, joka tarjoaa lavan spontaaniin musiikkiesitykseen.
Inarin ystävyyskuntana on Kuola Venäjällä, jonka kanssa on tehty puolin ja toisin vierailuja.
Lapin kirjastojen kesken toivotaan lisää panostusta lukemisen edistämiseen sekä yhteistyötä ja yhteydenpitoa esimerkiksi muiden kirjastojen henkilökunnan kanssa. Uusista asioista toivotaan ajantasaista tiedottamista ja markkinointimateriaaleja yhteisesti hankittuihin aineistoihin.

Some, mainonta ja tiedotus

Asiakkaat ovat toivoneet viestintää Instagramissa ja Facebookissa, jonne tapahtumista ja uutista onkin tehty päivityksiä. Asiakkaita on tavoitettu somen kautta hyvin, sillä samaa kautta uutiset voidaan jakaa kunnan sivulle. Someviestintää on tarkoitus jatkossa kehittää. Yhdeksi parhaimmista ilmoituskeinoista koetaan kuitenkin kauppojen ilmoitustaulut.

Hankkeet

Kirjastossa on käynnissä Lukemaan, lukemaan –projekti, jossa kuukauden ajan toimi Saamelaiskirjaston hoitaja Anna Roos. Hankkeen tavoitteena on kehittää keinoja, miten lapset voisivat vinkata toisilleen. Projektissa on toteutettu 5-6-luokkalla olevien lasten itse tekemiä vinkkausvideoita, joita on katseltu yhdessä mm. Inarin ja Sevettijärven kouluilla.
Kirjaston iso ponnistus oli Tarinoiden Inari –hanke, jossa henkilökuntaa koulutettiin digitointiin ja koottiin edelleen kasvava kokoelma paikallishistoriaa verkkoon. Tarinoiden Inariin on tehty mobiili- ja karttasovellukset. Palveluun voidaan kerätä aineistoja teemoittain aihealueiden mukaan, esim. viimeksi Suomi 100 –teeman mukaan.
Uusin myönnetty hanke on Kirjasto mukana elämässä, jossa tuotetaan tapahtumia, luentoja, kirjailijavierailuja sekä asiakkaille suunnattu kirjoituskilpailu Inarin kirjaston 160-vuotisjuhlien kunniaksi. Vuodelle 2019 on haettu avustusta hankkeeseen Lukeminen harrastukseksi.

 

Vierailu Inarin kunnankirjastossa 11.12.2018

Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä

Inari: Eija Leivo, Erkki, Ville Jylhä, Marja Savenius-Katajamaa, Mervi Markkanen

Inarin kirjastovierailu 11.12.2018
Merkitty:    

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.