Lapin kirjaston strategia vuosille 2021 – 2024
Lapin kirjaston nykyinen strategia päättyy tähän vuoteen. Kimpan johtoryhmä on asettanut työryhmän valmistelemaan strategiaa uudelle nelivuotiskaudelle. Työryhmä on laatinut alustavaa suunnitelmaa, jota halutaan nyt käydä yhdessä läpi Lapin kirjaston johtajien ja henkilöstön kesken.
Strategiatyössä on otettava huomioon myös muut kirjastojen toimintaan vaikuttavat strategiat. Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjaa ollaan myös päivittämässä. Uusi versio on esitelty YKN:n kokouksessa ja se tulee voimaan vuoden 2021 alusta. Päivitetyssä YKN:N suunta-asiakirjasssa nostetaan esille mm. ilmastoinmuutoksen vaikutukset ja huomioidaan enemmän lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi tehtävä työ.
- Tutustu ennakolta Lapin kirjaston strategiaan vuosille 2017 – 2020, Yleisten kirjastojen neuvoston strategiaan 2020 – 2024 sekä kuntasi strategioihin (YKN-strategian julkaisu tulossa)
Strategiatyöryhmä löysi ensimmäisessä kokoontumisessaan tällaisia painopisteitä:
- Kirjasto hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäjänä
- Kirjasto elinvoiman lisääjänä
- Kirjasto toimii vastuullisesti
Toimisivatko nämä tavoitteet Lapin kirjastossa? Mitä puuttuu, mitä pitäisi painottaa?
Kerro mielipiteesi ehdotettuihin tavoitteisiin kommentoimalla tälle sivulle!
Mielipiteesi on ehdottoman tärkeä, että saamme ajassa olevan, tulevaisuuteen suuntautuvan Lapin kirjastojen strategian, jonka toteuttamiseen voimme sitoutua.
Strategiatyöpaja 28.9.2020 klo 13.00 – 14.30
Missä olemme nyt? Millaisia kommentteja saimme strategiaryhmän ehdottamista tavoitteista? Mitkä ovat tavoitteemme? / Strategiatyöryhmä : Nina Sipola, Vesa Sarajärvi, Jani Ekholm, Tiina Väkeväinen, Ville Jylhä, Leena Kinnunen
Millä toimenpiteillä strategian sovittuihin tavoitteisiin päästään?
- Ryhmätyö meet-ryhmissä, vetäjinä strategiatyöryhmän jäsenet
- Aikaa työryhmissä työskentelyyn 30 minuuttia
Työryhmien tulosten koonti yhdessä ja miten tästä eteenpäin / Nina Sipola
Hyviä tavoitteita ja painopistealueita edellisten strategioiden tavoitteiden lisäksi! Vielä tänä päivänä tavoitellaan melko paljon lukumäärissä mitattavia asioita, kuten osallistujia. Mielestäni olisi jo aika ruveta tavoittelemaan ja arvioimaan niitä aineettomiakin asioita, joihin kirjastojen toiminta väistämättä vaikuttaa. Sellainen huomautus vielä edellisestä Lapin kirjastojen strategiasta, että mistä löydän seurantaraportit ja arvioinnit siitä onko tavoitteet saavutettu? Onko tehtävänkuvat ja niihin liittyvät osaamisvaatimukset käyty oikeasti läpi ja onko strategian seurantamittareita käytetty sovitusti? Lukeeko jokainen lappilainen? Olemmeko (vieläkään) jakaneet osaamistamme? Teemmekö yhdessä sen enempää kuin aiemminkaan?
Seurantaraportteja ja arvointeja tehtiin ensimmäisenä vuonna, mutta valitettavasti niiden kerääminen jäi tekemättä muilta vuosilta.
Olemme AKE-toiminnassa pyrkineet vahvistamaan osaamisen jakamista koulutuksissa ja verkossa, mm. palavereissa. Onko työ onnistunut, on vaikea arvioida. Väittäisin kuitenkin, että yhdessä tekeminen on ainakin joltain osiin lisääntynyt. Mitä mieltä muut ovat?
Kommentoisin noita kahta ensimmäistä kohtaa. Jokainen lappilainen ei todellakaan lue eikä tule lukemaan mutta kirjasto voi olla henkireikänä muillakin tavoin. Olemme täällä Rovaniemellä pyöritelleet ajatusta jalkautumisesta sellaisiin kohtaamispaikkoihin, joissa ei-kävijöitä todennäköisesti olisi. Päiväkerhot, erilaiset yhdistykset ja ihan avoimet paikat kuten ostoskeskukset jne. Ja onhan meillä kaikilla kauniit seinät, joiden sisälle olisi toivottavaa tulla vaikkapa vain olemaan muiden joukossa. Korona katkaisi tämänkin toteuttamisen, ja ehkä hyvä niin sillä tässä olisi koko Lapin kirjastoille hankkeen paikka. Tarvitaan kuitenkin hyvä suunnitelma, oikeat ihmiset toteuttamaan sitä ja tietysti sitä rahaa ja työaikaa, joka onnistuu hankkeella. Tarvitaan myös ammattilaisten apua aina kun kohdataan haavoittuvia ihmisiä heidän ympäristössään.
Hei, ihan vaan tiedoksi Katille 🙂 ja muille, että alan työstämään osallisuuteen liittyvää hanketta seuraavaan hankehakuun. Lähtökohtana nuo Rovaniemellä suunnitelman tasolle jääneet konseptit (mm. Kutsu kirjasto kylään!) ja asiakkaiden osallistaminen. Hanke liikkuu vankasti käytännön tasolla; tavoitteet ja toimenpiteet ovat konreettisia ja seuranta/palaute mietitään jo valmiiksi. Mukaan toivon muutamaa muuta Lapin kirjastoa, ja hankkeen anti on kaikkien kirjastojen hyödynnettävissä.
Lapin kirjastojen edellisen strategian seuranta jäi tosiaan melko vähiin. Jatkossa tähän; mitattaviin asioihin ja mittareihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Seuranta ja konkreettisten tulosten visualisointi toisivat uskottavuutta, ja tekisivät tulokset näkyviksi/strategian näkyväksi.
Hyvä, Tuija! Ja tosiaan noita mittareita tullaan tarvitsemaan näinä aikoina varsinkin…
voisiko tuohon 1. Teemaan lisätä että Kirjasto kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistäjänä. kirjastosta saa fyysistä, psyykkistä ja henkistä hyvinvointia. kirjastojen rooli ”tulla tykö” korostuu nykyään, koska on niitä ihmisiä, jotka eivät halua/osaa tulla kirjastoon, mutta jos kirjasto tulee tykö, niin lainaa kyllä kirjan. tämä huomattiin kun kirjat kotiin- palvelu aloitettiin. uusia asiakkaita saatiin, kun vietiin kirjoja sivukylille. vahingossa se toinenkin osapuoli kiinnostui kun kirjoja tuotiin emännälle tai isännälle.
Mahtavaa jos näinkin yksinkertaisella palvelulla saadaan lisättyä tuota hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. MUTTA: kuinka paljon meillä on vielä rakenteissa (ja asenteissa!) sellaista, mikä estää yhdenvertaisuuden toteutumisen? Ovatko kaikki kansalaiset todella yhdenvertaisia kirjastopalveluiden edessä? Lain mukaan kyllä, mutta miten on todellisuudessa?