Digituki ja taidot opastamiseen
Digitaidot ovat kansalaistaitoja. Vaikka monilla on hyvät digitaidot, jatkuvasti kehittyvät uudet
teknologiat ja palvelut ovat lisänneet digituen tarvetta. Digituen antajan on tärkeää luoda kannustava, myönteinen ja luottamuksellinen asiakaspalvelutilanne. Nopeassa digimuutoksessa kukaan ei voi osata kaikkea. Opastajalle laajaa teknologista osaamista tärkeämpää on kyky etsiä ja soveltaa tietoa. Tämä on perinteisesti ollut kirjaston erityisosaamista, ja se antaa kirjastolle hyvän lähtökohdan toimia digi-osaamisen vahvistajana.
Laadukkaalla digituella on monitasoisia vaikutuksia. Asiakkaan digipulma ratkeaa, ja sen lisäksi hänen varmuutensa kasvaa. Kyky kehittää digitaitoja itsenäisesti vahvistuu. Lisäksi miellyttävä kohtaaminen digituen antajan kanssa välittää myönteisen kuvan koko organisaatiosta. Kirjaston maine kansalaistaitojen vahvistajana kirkastuu entisestään, kun sen kasvoina on luotettava ja ammattimainen työntekijä.
Vuonna 2019 OKM:n rahoituksella alkaneessa Lapin yleisten kirjastojen digitukihankkeessa oli palkattuna määräaikaisesti Jari-Pekka Karkkola, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa koulutusta Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnalle. Koulutun tavoite oli nostaa henkilökunnan osaaminen YKN:n vähimmäistasolle . Koulutus kohdentui digitaalisen osaamisen kokonaisuuteen, asiakaspalveluun ja velvoitteen mukaiseen digiopastamiseen.
Hankkeen alussa tehdyn osaamiskartoituksen mukaan henkilöstön yleinen osaaminen digitaalisuudessa, verkon toiminnoissa sekä laitteistojen ominaisuuksissa oli varsin kirjavaa ja osalla jopa puutteellista verrattuna nykyvaatimukseen asiakaspalveluun rinnasteisten sovellusten ja palveluiden kanssa. Verrokkina voitiin käyttää esimerkiksi R- kioskien henkilökuntaa, jonka oletetaan osaavan neuvoa asiakkailleen lukuisten palveluiden käytössä, joita R-kioskit tarjoavat kautta maan sähköisistä postipalveluista lähtien aina perinteiseen asiakaspalveluunsa saakka.
Alkusyksyllä 2019 projektia esiteltiin sähköisesti presentaation, Kirjava kirjasto – blogikirjoituksen sekä Lapin kirjaston viikkopalavereiden muodossa perinteistä sähköpostiesittäytymistä unohtamatta. Projektin alussa henkilöstöllä oli vielä hieman epäselvyyttä mitä digineuvonta tai opastaminen tarkoitti kirjastolakiin viitattuna, mutta kirjastokohtaisella kierroksilla asiaa käsiteltiin jopa Suomen laki -verkkosivun sekä hallintolain kautta avattuna. Toiminan velvoite palveluja tarjoavana organisaationa on kyetä opastamaan asiakkaitaan käyttämään organisaation sähköisiä palveluita sekä kirjastojen velvoite antaa kansalaisille pääsyn nykyaikaisiin sisältöihin ja antaa opastusta niiden käytössä.
Tietoturvallisuus tarkoittaa luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta. Luottamuksellinen tieto
on suojattu niin, ettei kukaan sivullinen saa tietoa. Eheydellä tarkoitetaan tietojen säilymistä yhtäpitävänä alkuperäisen tiedon kanssa. Saatavuus takaa sen, että ne henkilöt ja tahot, joilla on siihen oikeus, voivat hyödyntää tietoa. Oikeus luottamukselliseen viestintään on perusoikeus, jonka loukkaaminen on rangaistava teko. Kukaan ei saa ilman lupaa käsitellä toisen henkilön viestejä tai välitystietoja. Omia viestejään ja niiden välitystietoja voi jokainen kuitenkin käsitellä haluamallaan tavalla. Viestin vastaanottaja voi kertoa muille saamastaan viestistä ja sen sisällöstä, ellei hänellä ole erikseen säädettyä vaitiolovelvollisuutta. Digitukea annettaessa luottamuksellisuuden merkitys korostuu, koska neuvonta saattaa liittyä sähköisiin viesteihin, sähköiseen asiointiin tai yksityisten tietojen käsittelyyn.
Henkilöstön tietoisuus tietoturvasta oli alkuun yhtä kirjava kuin Lapissa on kirjastojakin. Osassa kuntia tai kaupunkeja tietoturva ja tietosuoja ovat perusteita, joita hallitsematon ei pääse edes kirjautumaan organisaation verkkoon. Monessa kunnassa tietoturvan koulutus oli jäänyt jopa täysin antamatta, joten asiakokonaisuus nousi kärkeen, kun Turun AKE:n hallinnoima Moodle- verkko-oppimisalusta nimeltä Liboppi otettiin Lapin kirjastojen henkilökunnan kehittämiseen mukaan.
Uuden oppiminen ja aikaisemman oppimisen perusteella Liboppi sai kehuja, mutta myös risuja sen yleisilmeen vuoksi. Tämä onneksi sai lukuisten päivitysten jälkeen nykyisen muotonsa ja on käytössä tulevaisuudessakin koko maan kirjastojen henkilökunnan itsensä kehittämisen koulutuskanavana lukuisten etäluento- tai kokouspalveluiden sekä webinaareiden lisäksi.
Katsaus tulevaan
”Miten kuvailisit kirjastojen tilannetta hankkeen jälkeen? ” – kysymys kajahti rekrytointihaastattelussa ilmoille ja samalla mieleeni ilmestyi kuin salama kirkkaalta taivaalta muutaman vuoden takaa erään rouvashenkilön mielipide kirjastojemme näkyvyydestä, kun puhutaan omien palveluiden markkinoinnista. ”Eihän net etes someta, että heillä saapii tikineuvvontaa!” -oli rouvan letkautus. Heitin haastattelussa itselle tavoitteen, että kirjastojen sisältöä ja markkinointia tulee näkymään enemmän juurikin tuon rouvan letkautuksen ansiosta. Onneksi tulikin Korona! Meidän oli pakko tuottaa sisältöä asiakkaille verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.
Koronapandemia on vaikuttanut verkon kautta tapahtuvan sisällön ja markkinoinnin määrä huimasti, ei pelkästään kirjastojen vaan myös monen muun palveluntarjoajan toimesta. Nyt on arkipäivää työskennellä etänä, tehdä ruokaostokset valmiiksi pakattuina, kokonainen palvelumuoto on muuntunut verkon kautta tapahtuvaan asiakaspolkuun. Tänään yritykset ja organisaatiot, jotka kykenevät muuntautumaan verkkoon selvinnevät pandemiasta, mutta miten tämä vaikuttaa kirjastojen palvelutarjontaan?
Onkin mielenkiintoista nähdä kuinka pienillä paikkakunnilla tämä otetaan huomioon. Moni on todennut, etteivät heidän kunnan asukkaat lähde tällaisiin verkkojuttuihin ollenkaan mukaan, mutta jos juurikin teidän kirjasto kokeileekin kepillä jäätä ja tuottaa jotain, mitä muut eivät ole koskaan toteuttaneet? Muistatko millaisista sisällöistä puhuttiin somekoulutuksessa? Mikä oli se maksalaatikko metafora? Antti Haasio puhui Google-palveluiden ja hakukoneen hyödyntämisestä. Mitä sieltä voisit nyt ottaa käyttöön?
Iltasanomien artikkelissa (1.3.2021) kerrotaan, että 29 prosenttia yli 70-vuotiaista kokee digipalvelut vaikeiksi.
”Digitaidot ovat merkittävässä osassa, jos haluaa toimia yhteiskunnassa täysvaltaisesti. Helmikuun alkupuolella käynnistyneen Yhteisvastuukeräyksen tuotosta osa käytetään tänä vuonna digitaitojen opettamiseen ikäihmisille. Keräyksen teettämässä selvityksessä 29 prosenttia vastanneista yli 70-vuotiaista kokee, että verkkopankin, Kelan tai muiden viranomaisten ja kirjastonkin digipalvelut ovat liian vaikeita käyttää. Siitä seuraa arjessa monenlaisia vaikeuksia. Syrjäytymistäkin.”
Nyt monissa kirjastoissa tuskaillaan jo työajan ja tehtävien kanssa. Näin ollen. Onkin tärkeää hankkia kirjastoosi ei pelkästään laitekantaa, mutta pikemminkin verkostoa yhteistyön merkeissä, sillä monessa kunnassa on jokin organisaatio, pankki, valtion hallinnoima palvelu, yhdistys tai oppilaitos, joiden asiantuntijuutta on todella hyvä hyödyntää.
Lapin AKE aloittaa nyt keväällä 8.3. Zoom- palvelussa kaikille avoimen virtauskonttorin, jonne kaikki voivat tulla joko pistäytymään tai olla mukana vaikka koko päivän. Virtuaalisessa konttorissa keskustelun, ajatusten ja ideoiden on tarkoitus virrata vapaana. Virtuaalinen avokonttori toimii vapaana keskustelupaikkana, jossa voidaan keskustella vapaasti, ratkoa ongelmia yhdessä tai ideoida ja kehittää. Keskustelu on vapaamuotoista ilman esityslistaa tai rakennetta. Tämä on todella hyvä tapa olla yhteyksissä toisiinne, jakaa ja hakea tietoa tai ihan vaan kuulumisia.
Kannusta teitä varaaman käyttöönne AKE:n mediaboxeja, joilla pääsette tutustumaan virtuaaliseen maailmaan ja tuottamaan itsellenne sisältöjä nykyaikaisilla välineillä. ”Laina-aika” boxeille on 3 viikkoa, josta viikko on varattu edestakaiseen kuljetukseen ja kaksi viikkoa boxin käyttöön. Varaaminen on mahdollista osoitteesta varaamo.lapinkirjasto.fi ja varaat boxin kohdasta Rovaniemen pääkirjasto ja sieltä alimmasta kohdasta löytyy boxit.
Yleisten kirjastojen digituki hanke päättyy nykyisessä kehittämismuodossaan 31.3.2021 Jari-Pekka Karkkolan siirtyessä muihin tehtäviin. Rovaniemen Kaupunginkirjaston Digitaalisten härpättimien ja palveluiden Suur-Velho ja Vastaava kirjastovirkailija Tapio Koski jatkaa kirjastojen henkilökunnan osaamisen kehittämistä Lapin kirjastojen johtoryhmän antamalla kontrahdilla. Häneen saa olla yhteydessä mailitse tapio.koski(at)rovaniemi.fi sekä numerosta 040-571 0310. Seuratkaa AKE:n, Kirjastot.fi, dvv.fi ja muiden asiantuntijoiden antia digitaalisuudesta.
Digitaalisuus kuuluu kaikille, mutta mehän kaikki tiedämme, että:
Auttaminen tiedonhaussa ja digitaalisten palvelujen löytämisessä ja käytössä
on osa kirjastotyötä.
Tsemppiä kaikille.
Hyvää kevään alkua ja kesän odotusta
Jari-Pekka Karkkola
Projektipäällikkö, Media-asiantuntija