Lapin kirjaston johtoryhmä 26.5.2021
Pohjoisen verkosto – hanke
Raisa Laitala toimii sekä Pohjoisen verkosto- että Pohjoisen e-kirjastohankkeiden koordinaattorina. Raisan esitys hankkeesta löytyy tästä linkkinä.
Syyskuun Pohjois-Suomen esimiespäiville molemmat järjestävät AKE:t ovat varanneet rahaa yhden osallistujan majoituksen (2hh) maksamiseen kustakin kunnasta. Mikäli kunta ei lähetä osallistujaa, AKE voi siirtää ko. kunnalle varatun majoituskorvauksen toiselle alueensa kunnalle. Kunnista voi lähettää myös enemmän esimiehiä verkostopäiville, mutta näiden kustannuksista vastaa kunta kokonaisuudessaan itse.
Pohjoisen e-kirjaston käyttöönoton eteneminen
Raisa Laitalan esitys hankkeen kuulumisista löytyy tästä linkistä. Lapin puolelta hanketta vetää Liisa Tastula Rovaniemen kaupunginkirjastosta. Valmisteluun on perustettu myös asiantuntijaryhmä miettimään, miten Pohjoinen e-kirjasto tuodaan esille mukana olevien kirjastojen Finnoissa.
Hankkeessa konseptoidaan muillakin alueilla hyödynnettävä malli siitä, miten tällainen useamman kirjaston yhteinen e-palvelu toteutetaan.
Helsingin kaupunginkirjastolla on ollut jo käynnissä hieman vastaavanlainen hanke, jonka tavoitteena on löytää ratkaisu valtakunnalliseksi yhteiseksi e-kirjastoksi. Hankkeiden erona on, että valtakunnallisen hankkeen neuvottelujen painopiste on enemmänkin tekijänoikeuksien näkökulmassa ja aineistojen yhteiskäytössä sitä kautta, kun taas Pohjoisen hanke lähtee rakentamaan eKirjastoa nykyisten sopimusten ja käyttöoikeuksien lähtökohdista.
Pohjoisen eKirjaston toiminta perustuu solmittavaan yhteistyösopimukseen, joka tulee todennäköisesti olemaan esimerkiksi Lapin kirjastojen sopimusta tarkempi ja laajempi mukana olevien kirjastojen suuremman määrän vuoksi. Pohjoisen kirjaston budjetti on tarkoitus päättää vuosittain syksyisin yhteisillä esimiespäivillä.
E-aineistojen käyttö on pitkälti kiinni kirjastojen aktiivisuudesta markkinoida palveluita asiakkaille sekä tietysti asiakkaiden verkkoyhteyksistä. Pohjoisen e-kirjaston markkinointimateriaali valmistuukin syksyllä, jolloin järjestetään myös henkilökunnan koulutukset.
Lapin kirjaston käyttösääntöjen päivitys
Finna-työryhmä ja Koha-Lapin käyttäjäryhmä ovat muokanneet Lapin kirjaston käyttösääntöjen uutta versiota viidessä kokouksessa. Tekstiä on pyritty uudistamaan siten, että sääntöjen noudattaminen ja asiakkaiden tasavertainen kohtelu olisi virkailijalle mahdollista eri asiakaspalvelukanavissa. Uudistettu teksti on ollut Lapin kirjastojen henkilökunnan kommentoitavana.
Käyttösääntöjen uudistuksen yhteydessä eniten keskustelua on herättänyt se, missä asiakaspalvelun tilanteissa asiakkaan on todistettava henkilöllisyytensä. Tämä koskee yhteystietojen muutosta, asiakastietojen tarkistusta kortin voimassaolon jatkamiseksi ja pin-koodin antamista.
Johtoryhmä päätti, että asiakastiedot vanhenevat jatkossakin 3 vuoden jälkeen, ellei asiakas ole tuona aikana käyttänyt kirjastokorttiaan, eikä hänellä ole lainoja tai maksuja. Käyttösääntöjen käännöksistä englanniksi, saamen kielille ja selkokielelle pyydetään tarjoukset sekä selvitetään jaettavaan muotoon taittaminen. Uudet säännöt otetaan käyttöön 1.1.2022.
Lapin kirjaston tietosuojaselosteen päivitys
Lapin kirjaston johtoryhmän puheenjohtajisto on laatinut tietosuojaselosteen uuden version, joka viedään verkkosivuille päivitetyillä yhteystiedoilla kesäkuun aikana. Selosteeseen suositellaan viittaamaan oman kunnan kirjaston verkkosivuilta.
Omatoimiasiakastyyppi Kohaan
Laki edellyttää kaikille pääsyn kirjastopalveluihin, eikä sitä voida lähtökohtaisesti estää. Omatoimikirjastojen käyttöönoton myötä on kuitenkin noussut esille tarve pystyä rajaamaan omatoimikirjaston käyttöä sujuvasti. Omatoimikirjaston käytön estäminen ei estä käyttämästä kirjaston palveluja kirjaston normaalina asiakaspalveluaikana.
Toiminnan sujuvoittamiseksi on luodaan uusi asiakastyyppi LAOMATOIMI, joka sallii pääsyn omatoimikirjastoon. Asiakastyypillä LAPSI ei ole pääsyä omatoimikirjastoon.
Käytännössä kirjastokorttia tehtäessä on ensimmäiseksi selvitettävä, onko lapsiasiakkaalla vanhemman lupa omatoimikäyttöön ja valittava asiakastyyppi sen mukaan. Jo olemassa olevat omatoimikäytön estot ajetaan uusille asiakastyypeille koneellisesti.
Omatoimikirjaston ovikoneille on tehtävä määritys, että ovikone sallii omatoimikäytön asiakkaille, joiden asiakastyyppii on joko HENKILÖ tai LAOMATOIMI.
Pin-koodi lainaus- ja palautusautomaateille
Asiakkaan yksityisyyden suojaa, tietoturvaa ja kirjastokortin väärinkäyttöä voidaan parantaa ottamalla käyttöön käyttöön PIN-koodi lainaus- ja palautusautomaateilla. Kaikissa Lapin kirjastojen lainaus- ja palautusautomaateissa on käytössä kosketusnäyttö, joten käyttöönotto ei vaatisi laitehankintoja. PIN-koodi on mahdollista Supan laitteissa ottaa käyttöön itse, Mikroväylän automaatit toimittaja voi hoitaa etänä.
Rovaniemellä on kiinnitetty paljon huomiota tietoturva- ja suoja-asioihin. Kirjaston tehtävä on myös opastaa tietoturvalliseen toimintaan, mutta toki PIN-koodin käyttö voi myös hankaloittaa palvelujen käyttöä. PIN-koodia tarvitaan kuitenkin myös e-aineistojen käytössä ja monissa muissa palveluissa.
PIN-koodi on päätetty ottaa käyttöön Rovaniemellä automaateissa. Muut kirjastot tekevät itsenäisesti päätökset PIN-koodin käytöstä.
Chat-palvelun jatko
Chat-palvelu on ollut Lapinkirjasto.finna.fi:ssä käytössä vuoden alusta arkisin kello 12 – 18 välillä. Chat-päivystys on jaettu kirjastojen kesken 1-2 tunnin päivystyksiin. Chat-palvelun ns. pääkäyttäjänä on toiminut käyttöönoton ajan Leena Kinnunen. Chat-palvelun koetaan olevan hyvä ja tarpeellinen palvelu, jota kannattaa jatkaa. Palvelu on paljolti samanlaista kuin tiskipalvelu, eikä siihen vastaaminen vaadi kovin paljon työaikaa. Toisaalta on huomattu, että asiakkaat eivät odota kauan, jos vastausta ei heti tule, joten reagointiaikaan tulisi kiinnittää huomiota. Myös yhteisiä ohjeita ja vastauspankkiin toivottiin valmiita vastauksia.
Chatissa on mahdollista ottaa käyttöön myös offline-palvelu, jolloin asiakkaat voisivat jättää viestin chatin ollessa kiinni. Jos tämä otetaan käyttöön, pitää sopia tarkasti, miten offline-viesteihin vastaaminen järjestetään.
Chat-palvelua kehittämään perustettiin työryhmä, johon pyydetään osallistujat seuraavista kunnista: Ylitornio, Inari, Posio, Tornio, Kemi, Rovaniemi.
AKE-kirjastojen mentorointiohjelma
AKE:t suunnittelevat kaikille AKE-alueille yhteistä vuoden 2022 keväällä alkavaa mentorointiohjelmaa. Ohjelman tavoite on kohtauttaa eri alueiden kirjastoammattilaisia, jakaa osaamista ja tietoa sekä tukea ammattilaisten osaamisen kehittymistä.
Mentorointiohjelmaan haetaan alueilta sekä mentoreita että aktoreita. Ohjelman arvioitu kesto on noin vuosi, ja siihen sisältyy sekä etä- että lähitapaamisia mentorointiparien kesken, joista ainakin osan kuluista maksaisi AKE. Lisäksi suunnitelmassa on myös luento- tai työpajatyyppisiä kokoontumisia osallistujille. Mentorointiohjelman kuluja on tarkoitus sisällyttää AKE-alueiden vuoden 2022 budjettiin joltain osin.
Ohjelma on tarpeellinen ja soveltuu kaikille kirjastoalan ammattiryhmille, ja Lapin kirjasto sitoutuu osallistumaan mentotorointiohjelmaan.
Lapin kirjastojen käynnissä olevat hankkeet
Kokouksessa käytiin läpi Lapin kirjastoissa käynnissä olevat hankkeet. Kustakin hankkeesta järjestetään ainakin yksi esittely Lapin kirjaston päiväkahveilla ja teksti Kirjava kirjasto -blogissa.
Vuoden 2022 talouden suunnittelunäkymät Lapin kirjastossa
Kokouksessa käytiin läpi Lapin kirjaston tulevan vuoden tulevan vuoden taloudellisista resursseja. Useissa kunnissa budjetin valmistelu ei ole vielä alkanut, mutta yleisesti ei ole tietoa isoista leikkauksista. Uusia tiloja, remontteja tai omatoimikirjastoja on tulossa Utsjoelle, Ranualle ja Tornioon. Eläköitymisiä on odotettavissa muutamissa kunnissa, samoin kuin toiveita avoinna olevien toimien täyttämisestä.
Yhteenvetona todettiin, että kirjastojen tulee kehittää palveluja ja miettiä, miten kirjastojen palveluja voidaan nostaa esille. Kirjastolaki on hyvä peruste, ja siihen on muistettava vedota.
E-aineistotiimi
Liisa Tastulalle annetaan mandaatti tehdä johtoryhmälle esitys e-aineistotiimin kokoamiseksi Lapin kirjastolle. Työryhmä tulisi toimimaan myös jatkossa, kun toiminnasta tulee pysyvää.
Lukudiplomin käyttöönotto
Lapin LaNu-työryhmän oli määrä tehdä johtoryhmälle kevään 2021 kokoukseen esitys siitä, mikä lukudiplomi otetaan Lapissa käyttöön. Tämä ei ole vielä edennyt, eikä syksyllä siis voida vielä lanseerata Lapin yhteisiä diplomeja, vaan kirjastojen pitää valita jokin muu diplomi. LaNu-työryhmän vetäjän visio olisi, että koko Lapin kirjaston yhteiset lukudiplomit saataisiin toteutettua vaiheittain (alakoulu, yläkoulu, 2. aste, alle kouluikäiset/perheet –> ehkä Lukuitu-hankkeessa). Uusien diplomien markkinointi kouluille siirtyisi seuraavaan lukuvuoteen.
Varastointipolitiikka
Lapin kirjastot ovat hyvä ja yhtenäinen verkosto, joten on aiheellista miettiä ja linjata kokoelmapoliittisia asioita, varsinkin varastoinnin osalta. Onko tarvetta yhtenäiselle varastointipolitiikalle tai varastoinnille ylipäätänsä (eli luovutaanko varastoinnista jollakin aikavälillä)? Varastointipolitiikassa voisi määritellä esimerkiksi mikä on riittävä määrä saman aineiston kappaletta tai mikä on määrältään vähäisempien aineistojen minimimäärä Lapin kirjastojen alueella.
Keskustelussa tuli esille, että on tarpeen keskustella puhutaanko kokoelmanhoidosta vai kokoelmapolitiikasta, ja onko asiakkailla oltava heti käytettävissä haluttu aineisto vai voidaanko harvemmin käytettyä aineistoa tilata muualta. Varastokirjastosta tulee aineistoa todella nopeasti, joten on hyvä pohtia, tarvitaanko varastoja Lapissa lainkaan.
Päätetään perustaa varastointityöryhmä, joka alkaa valmiselemaan asiaa, työryhmän koollekutsujaksi valittiin Tiina Väkeväinen, jäseniksi Pasi Rantanen, Anne Toppari, Vesa Sarajärvi ja Marja-Leena Vaarala, varalla Tuija Guttorm.
Seuraava kokous
Johtoryhmän seuraavat kokoukset ovat 2.9. Kuusamossa ja 23.9.Torniossa.