Rekkutyöryhmän kuulumiset

Rekkutyöryhmä ei ole kokoontunut vielä vuoden 2024 aikana. Työryhmän puheenjohtajan tavoitteena on järjestää ensimmäinen etäkokous helmikuun loppupuolella tai maaliskuun alussa.

Rekkukeskuksen henkilöstössä on tapahtunut muutos, kun Jenna Salmen työsuhde päättyi vuoden 2023 lopussa. Kirjastovirkailija Vesa Maunu on aloittanut työt rekkukeskuksessa tammikuun alussa.

Rekkukeskukselle on luotu oma sähköpostiosoite rekkukeskus@rovaniemi.fi, johon rekkukeskukselle tarkoitetut postit toivotaan tulevaisuudessa laitettavan. Lisäksi Lapin kirjastoille on lähetetty tietoisku, johon on mm. koottu tarpeellisia yhteystietoja. 

Rovaniemeltä lähteviä kuormia tarkastellaan. Lyhyellä otannalla näyttää, että kuukausittainen lähtevien laatikkojen lukumäärä on vakiintunut n. 900 kappaleeseen/kk.

Lapin kirjastoilta toivotaan edelleen opintomatkoja tutustumaan rekkukeskuksen toimintaan.

Asiakkaiden varausten määrä sekä Finnan käyttö ovat molemmat nousussa, mikä näkyy Rekku-keskuksen toiminnassa. 

Yhden kuljetuksen hinnalla kulkee 1 – 9 laatikkoa Postin sopimuksen mukaan. Lisälaatikoista Posti voi veloittaa lisämaksun. 

Rovaniemen oheislukemiston käytännöistä on tulossa lisäohjeistusta, oheislukemiston kuljetukset eivät kuulu Rekku-sopimukseen, vaan niille on tilattava erillinen kuljetus. Vain Postin laatikot kuuluvat sopimukseen, muille laatikoille on tilattava kuljetus erikseen. 

 

Valtakunnallinen e-kirjasto

Kansalliskirjastolta on tullut kuntiin yhteistyösopimus e-kirjastopalvelujen tuottamisesta päivämäärällä 25.1.2024. Yhteistyösopimus on kuntakohtainen eli jokaisen kunnan on se itse allekirjoitettava. Infoa e-kirjastosta sekä sopimus liitteineen löytyy Kansalliskirjaston sivulta: https://www.kiwi.fi/display/ekirjasto/E-kirjasto

Maanantaina 12.2.2024 pidettiin Pohjoisen eKirjaston johtajille info- ja keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi Pohjoisen eKirjaston tämän hetkistä tilannetta ja valtakunnallisen e-kirjaston mahdollisia vaikutuksia Pohjoisen eKirjaston palveluihin tulevaisuudessa. Infon jälkeen Päivi Iinatti Oulun kirjastosta lähetti tilaisuuden materiaalit yhteistyöalueen johtajille.

Sopimuspaperit Kansalliskirjastosta on lähetetty kunnille kirjaamojen kautta. 

Lapin kirjasto ei ole menossa Valtakunnalliseen e-kirjastoon kimppana, vaan jokainen kunta tekee itsenäisen päätöksen. 

Jos kunta liittyy tänä vuonna e-kirjastoon, Ellibsistä ja Overdrivesta maksetaan tuplana tämän vuoden ajan, koska näistä on sopimus Pohjoisen eKirjaston osalta. Liittymisestä maksetaan aina koko täyden vuoden maksu riippumatta siitä, missä vaiheessa vuotta liitytään e-kirjastoon. Sopimus astuu voimaan allekirjoitushetkestä, joten sopimukseen pitäisi saada tieto varsinaisesta liittymisajankohdasta. 

Valtakunnallisen e-kirjaston pääkäyttäjyys voi olla kimppakohtainen, mutta alkuvaiheessa ei ole selvillä pääkäyttäjän tehtäviä ja tarvittavaa työaikaa, eikä tiedossa ole, onko mahdollista operoida myös muiden kuntien asiakkaiden toimia. Kimpan sisällä voi päättää jaetaanko pääkäyttäjyyttä kirjastojen kesken, vai onko kaikilla oma pääkäyttäjä. Jos kaikki kimpan kirjastot liittyvät, pitäisi olla mahdollista nimetä yhteinen pääkäyttäjä tai pääkäyttäjiä.

Kuluvan vuoden syksyllä tulee kilpailutettavaksi ePress ja Overdrive. Tuolloin on päätettävä, jatketaanko vai päätetäänkö nämä sopimukset tai liitetäänkö aineisto e-kirjastoon. Molemmille palveluille on optiot vuodelle 2025. Jos päätetään liittyä valtakunnalliseen e-kirjastoon, niin syksyllä on päätettävä, mitä palveluja halutaan tarjota PeK:n puolella. 

PeK:n ylläpitäjät selvittävät Lapille yhteistä tiedotetta kimpan osalta, koska kukaan PeK:n johtajille järjestetyn kokouksen osallistujista ei ilmoittanut olevansa liittymässä valtakunnalliseen e-kirjastoon vuoden 2024 aikana. Tiedote käsittelisi sitä, miksi Lapin kirjasto ei ole liittymässä e-kirjastoon tässä vaiheessa. 

Päätöksenä todettiin, että nykyinen liittymisaikataulu on tiukka kuntien käsittelyaikataulujen puitteissa. Monelle kunnalle liittyminen vuonna 2024 ei ole mahdollista päällekkäisten kulujen vuoksi. Lapin kirjastossa liittymiseen tähdätään vuoden 2025 alusta. Lisäksi sovittiin yhteisestä tiedotuksesta Lapin kirjaston tasolla. 

 

Esitys ehdokkaista Koha-Suomen hallitukseen ja nimeämistoimikuntaan

Koha-Suomi Oy:n uusi hallitus päätetään yhtiön yhtiökokouksessa kesäkuussa 2024, kun edellisen hallituksen toimintakausi päättyy. Yhtiön perustamissopimuksessa määriteltiin, että perustajajäsenillä on oikeus hallituspaikkaan viiden vuoden ajan. Perustajajäsenet olivat Joensuu, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Turku. Perustajajäsenten oikeus hallituspaikkoihin päättyi 2021 ja jatkossa yhtiökokous nimeää hallituksen haluamallaan tavalla. Edellisessä Koha-Suomi Oy:n yhtiökokouksessa 19.6.2023 valittiin nimeämistoimikunta valmistelemaan tätä hallitusjäsenten valintaa yhtiökokoukselle.

Nimeämistoimikunta on lähettänyt osakaskuntien kirjaamoihin kirjeen 22.1.2024. Vaikka kirje on osoitettu suoraan kunnille, nimeämistoimikunta pyytää, että ehdotukset käsitellään kimppojen kokouksissa. Lapin kirjaston johtoryhmää tekee siis yhteisen ehdotuksen hallitusjäsenestä sekä hänen varajäsenestään lyhyine perusteluineen.

Hallituksen jäseneltä edellytetään yhtiön joko riittävää toimialan tuntemista tai riittävää liike- ja kuntataloudellista osaamista tehtävien onnistuneen hoitamisen varmistamiseksi. Käytännössä hallituksessa on ollut kirjastoalan osaamisen lisäksi tietojärjestelmä-, laki- ja talousosaamista. Lisäksi on hyvä varmistaa ehdokkaiden suostumus tehtävään. Hallituksessa voi olla viidestä yhdeksään jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Lisäksi nimeämistoimikunta toivoo ehdotuksia nimeämistoimikunnan jäsenistä. Nimeämistoimikunnassa voi olla kolmesta viiteen jäsentä, ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhdessä edustavat kirjastoalan tuntemusta. Lisäksi ehdotukseen vaaditaan mukaan lyhyet perustelut.

Meneillään olevalla kaudella hallitusjäseniä on yhdeksän, varajäseniä on myös yhdeksän. Tällä hetkellä nimeämistoimikunnan jäseniä on viisi, varajäseniä on myös viisi. Lapin edustajana Koha-Suomen hallituksessa tällä hetkellä ovat Rovaniemen kaupunginkirjaston kirjastonjohtaja Nina Sipola sekä hänen varajäsenenään Rovaniemen kaupunginkirjaston asiakaspalvelupäällikkö Pasi Rantanen. Nimeämistoimikunnassa Lapin edustajina ovat asiakaspalvelupäällikkö Esko Nousiainen Rovaniemen kaupunginkirjastosta sekä hänen varajäsenenä johtava kirjastonhoitaja Marja-Leena Vaarala Kemijärven kaupunginkirjastosta

Kunnilla on oikeus esittää omia ehdokkaitaan kimpan ehdotusten lisäksi. Jos nimeämistoimikunnalle tulee kimpalta ja kunnilta eri esitykset, nimeämistoimikunta tekee tarkempaa selvitystä. Talouspuolen ja ict-alan osaamista on esitetty hyvin hallitukseen, joten kirjastoalan kokemus voi olla riittävää nimeämiseksi hallitukseen. 

Hallitustyössä mukana olleen Nina Sipolan mukaan työ on ollut antoisaa, ja se on antanut paljon omaan työhön sekä näkymää kirjastojen kehittämiseen. Nimeämistoimikunnan työ sijoittuu lähinnä alkuvuoteen, jolloin kootaan ilmoitus hallituksen ja nimeämistoimikunnan jäsenhausta. Työryhmän jäsenyys ei ole ajallisesti vaativa. 

Päätettiin esittää Koha Suomen

  • hallituksen jäseneksi Nina Sipolaa ja varajäseneksi Pasi Rantasta Rovaniemen kirjastosta
  • nimeämistoimikunnan jäseneksi Esko Nousiaista Rovaniemen kirjastosta ja varajäseneksi Marja-Leena Vaaralaa Kemijärven kirjastosta.

Kaikilla esitetyillä henkilöillä on hyvä kokemus kyseisissä työryhmissä työskentelystä, hyvä yleisten kirjastojen tuntemus sekä kiinnostus tehtävään. 

 

Pohjoisen eKirjaston tiedotusryhmän Lapin kirjaston edustaja

Pohjoisen eKirjaston tiedotusryhmässä on Lapin jäsenenä toiminut ensimmäiset kaksi vuotta Petri Koutelo Kemijärveltä. Kaksivuotinen edustus on nyt päättymässä, ja hänen tilalleen tarvitaan uusi jäsen. Petri Koutelo on osaava henkilö sekä aktiivisesti mukana työryhmässä, ja tuottanut mm. yhteisen haitariesitteen.

Tiedotusryhmästä on sovittu seuraavaa:

  • Ryhmän vetäjinä toimivat Pohjoisen eKirjaston vastuuhenkilö(t).
  • Ryhmä koostuu Joki-kirjastojen, Kainuun, Lapin ja OUTI-kirjastojen edustajasta. 1 edustaja/alue.
  • Ryhmässä valmistellaan joka vuosi 1-2 kampanjaa asiakkaille e-aineistojen markkinointiin.
  • Edustaja toimii myös tiedonvälittäjänä kimppaan tai alueelle.
  • Kokouksia on teemasta riippuen 2-4 kertaa vuodessa, minkä lisäksi työaikaa kuluu kampanjoiden valmisteluun.
  • Edustus ryhmässä on kaksivuotinen, halutessaan saa jatkaa pidempäänkin.
  • Työskentely tapahtuu pääosin etänä.

Edustajalta toivotaan markkinointikykyä, uskallusta ideoida ja mahdollisuutta tuottaa sisältöjä ja osallistua yhteiseen työskentelyyn. Jatkossakin jokainen kirjasto vastaa itse e-palvelujen markkinoinnista asiakkaille. Tiedotusryhmä on kampanjoineen tukemassa työtä. PeK:lla on tämän lisäksi sisältötyöryhmä ja ICT-ryhmä. 

Jos Lappi liittyy valtakunnalliseen e-kirjastoon 2025 alusta, tullaan sitä kautta saamaan markkinointimateriaalia ja tiedotusryhmän rooli voi siten muuttua. PeK:lla ei ole tällä hetkellä juurikaan markkinointitarvetta, ja uudesta Cineast-palvelusta on jo tuotettu markkinointimateriaali. Kunnissa tuotetut materiaalit olisi hyvä jakaa PeK:lle. 

Johtoryhmä päätti, että PeK:n vastuuhenkilöt miettivät tiedotustyöryhmän tarpeellisuuden tulevalle kaksivuotiskaudelle ottaen huomioon kuntien liittymisen yhteisen e-kirjastoon. 

 

Lapin kirjaston viestintä 

Viestintäryhmä on keskustelussaan todennut, että viestinnän kehittämisen ja tavoitteellisen toiminnan kannalta kimpalla tulisi olla yhteinen viestintäsuunnitelma. Ryhmän luonnostelema suunnitelma löytyy tästä linkistä. Viestintäryhmä avaa suunnitelman sisältöjä tarkemmin kokouksessa. Viestintäryhmään kuuluvat Noora Mustajoki (ryhmän vetäjä), Heli Kolehmainen, Kyösti Satokangas ja Leena Kinnunen. 

Viestintäsuunnitelman pohjalta voidaan tehdä tarkempia suunnitelmia ja päätöksiä viestinnästä. Suunnitelma sisältää ehdotukset Lapin kirjaston yhteisestä ulkoisesta viestinnästä, joka koskee yhteisiä palveluita, toimintoja, asiakkaita, kampanjoita jne., mistä kaikilla on saman tyyppisiä tarpeita. Viestintäsuunnitelman on tarkoitus johtaa yhteiseen vuosisuunnitelmaan, joka voisi sisältää esim. kerran kuussa yhteistä tiedotusta tuotettuna ja jaettuna käyttöön yhteisesti. 

Kohderyhmissä ajateltiin yhteistyökumppaneita laajasti, kattaen tahot, joilta tilataan asioita tai siitä näkökulmasta, että yhteistyökumppanien kautta on mahdollista tavoittaa laajemmin asiakkaita kuin pelkästään kirjaston toiminnalla. 

Viestinnän resurssilla kysytään, onko mahdollista nimetä henkilö Lapin kirjastoista viestintään jolloin prosentilla, jonka kustannus olisi jaettu yhteisesti kuten esim. Koha-pääkäyttäjyys. 

Infokirjeellä tarkoitetaan asiakkaille lähtevää infokirjettä, kuten Lapissa on esim. Rovaniemellä ja Ranualla. Infokirjeessä voitaisiin tiedottaa isoista yhteisistä asioista. 

Suunnitelmalla tuotaisiin olemassa olevaan viestintään lisää yhteistä viestintää. 

Ryhmän esityksestä todettiin, ettei sisäistä viestintää ei saa unohtaa, vaikka painotettaisiinkin ulkoista viestintää. Ajatuksia ja ideoita pidettiin hyvinä, sekä sitä, ettei olla kehittämässä jotain aivan uutta vaan käytetään olemassa olevia viestinnän tapoja uudella tavalla. Asiakkaat eivät miellä Lapin kirjaston kokonaisuutta, vaan näkevät vain oman kirjaston. Vuosikello kokoaisi ja ryhdittäisi kirjastotyöskentelyä, se sisältää normityötä, mutta olisi aikataulullista ja tavoitteellista toimintaa. Esimerkiksi erilaiset tilastot ja mittarit toisivat esille kirjastojen laajaa toiminta. 

Jos vastuut jaetaan kuukausittain, kullekin kirjastolle päivitysvastuu tulisi arviolta kerran kahdessa vuodessa. Harvoin tuotettavan sisällön aikaansaaminen voi olla vaativaa, joten alueellinen kehittämistehtävä voi olla tukemassa viestinnän kehittämistä tarjoamalla koulutusta aiheesta. Visuaalisuuden näkökulmasta hajautetusti tuotettu materiaali voi jäädä epäyhtenäiseksi, joten valmiista työstä voitaisiin olla valmiita maksamaan. 

Kirjastoilla on hyvät palvelut osittain siksi, että ollaan osa Lapin kirjaston verkostoa, jossa ei olla vain antamassa tai saamassa. Viestintää olisi hyvä tehdä verkostomaisesti, mutta olisi hyvä olla myös ohjausryhmä ainakin aluksi ohjaamassa toimintaa. 

Nykyinen viestintäryhmä työstää viestintäsuunnitelmaa eteenpäin konkreettisiksi viestinnän toimenpiteiksi ja asiaan palataan vuoden viimeisessä johtoryhmässä. Alkuun on mahdollista kokeilla itse sisältöjen tuottamista ja jakamista, ja jos tämä ei onnistu, voidaan sen jälkeen harkita maksullisia palveluita. Noora esitti, että hän voisi tuottaa jonkin verran sisältöjä someen yhteisesti jaettavaksi. Viestintäryhmä voisi jatkaa vielä puolisen vuotta, jonka jälkeen asia voitaisiin tuoda uudelleen johtoryhmälle. 

 

Lapin kirjaston strategian toteuttaminen vuonna 2024 

Lähes kaikissa Lapin kirjastojen henkilökunnan kanssa käydyissä Topaasia-keskusteluissa kommentoitiin tavalla tai toisella kirjaston roolia yhteiskunnassa, demokratiatyössä, lukemisen edistäjänä ja tiedostetaan kirjastojen muuttuva rooli. Kokeilukulttuuri, rohkeus ja “pois putkinäköisyydestä” olivat vahvasti esillä. Kokeiluille koettiin tarvetta ja niistä on hyviä kokemuksia, mutta samalla tiedostetaan rajalliset ajat ja tarve kehityssuunnitelmille sitoutumiseen. Houkuttelevuus työyhteisönä koettiin tärkeäksi, jotta saadaan töihin osaavia ja innostuneita henkilöitä. Yhteistyö Lapin alueen kirjastojen välillä koettiin kehittämisen paikaksi. Paikallisyhteisöt koetaan toimiviksi mm. lisääntyvän osallistamistyön myötä, mutta yhteiset toimintatavat koetaan uupuvan.

Tärkeimmiksi kehityskohteiksi keskusteluissa nousivat nämä: 

  • Houkutteleva työyhteisö (valittu: Tärkein kehityskohde, Huomenna tärkeää)
  • Rohkeus (valittu: Tärkein kehityskohde, Huomenna tärkeää)
  • Tulevaisuuden osaamistarpeet (valittu: Tärkein kehityskohde, Haastavin asia)
  • Kokeilukulttuuri (valittu: Haastavimmat asiat)
  • Yhteisö (valittu: Huomenna tärkeää)

Keskusteluissa ideoituja toimenpiteitä: 

– Osallistamisen kampanjoita niin henkilöstölle, kuntalaisille, sekä kuntapäättäjille

– Lisäkäytäntöjä ja hetkiä tiedon jakamiselle, sekä muulle keskustelulle ja ideoinnille

– Yhteisten, sekä henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien tekoa

– Maineen kehittämistä, sekä sidosryhmäviestintää

– Tiedonjakamisen käytänteiden parantamista

 

Alueellisen kehittämistehtävän (AKE) ohjausryhmä on päättänyt keskittyä näihin toimenpiteisiin:  

AKE:n vuoden 2024 toimintasuunnitelman otsikoksi ja kärjeksi valittiin Rohkeutta kokeiluun.
Lapin kirjastopäivien ohjelmassa kokeilukulttuuri vahvasti mukana.
Osaamiskeskustelu AKE:n kirjastokäyntien yhteydessä (13 kuntaa).
Päiväkahveille lisätty aikaa kuulumisten vaihdolle ja keskustelulle.

Johtoryhmä ei nähnyt tarvetta muille toimenpiteille. Kirjastot kokevat, että jo käydyistä osaamiskeskusteluista on ollut hyötyä, ja keskusteluissa esille tulleita asioita on alettu jo toteuttaa. 

 

Lapin kirjaston uuden vision 2025 -2028 työstäminen

Lapin kirjaston nykyinen strategia päättyy vuoteen 2024, ja uutta strategiaa tai visiota on alettava laatimaan kuluvan vuoden aikana. Nyt käytössä olevasta strategiasta tehtiin jokaiselle henkilökunnasta jaettu työkirja, ja tavoitteena oli, että tällä tavoin strategian toteuttaminen olisi helpompaa ja lähempänä arkityötä. 

Strategiaa pidettiin esillä myös Lapin kirjaston johtoryhmän työssä että AKE:n järjestämissä tilaisuuksissa. Vuoden 2023 aikana strategian toteutumisesta käytiin keskusteluja Topaasia-keskustelujen avulla.

Lapin kirjaston uuden vision suunnitelutyötä on valmisteltu aloitettavaksi AKE:n toteuttaman Kirjastokaverit-toiminnan puitteissa. Visio määriteltäisiin neljälle vuodelle, kuten edellinenkin strategia, ja sille määriteltäisiin myös strategia ja mittarit, jolla vision toteutumista voitaisiin arvioida. Ensi vaiheessa on tarkoitus pitää kirjastojen kesken työpajoja, joiden tuloksena saataisiin yleiskuva alueen kirjastojen näkemyksistä, millaisia muutoksia toimintaympäristössä tulee tapahtumaan. Lisäksi työpajoissa koottaisiin eri toimijoiden odotuksia kirjastoilta. Työpajojen tulosten pohjalta työskentelyä jatketaan AKE Lapin hankkimalla Howspace-alustalla elokuusta joulukuuhun 2023. Vision kiteyttämiseksi AKE on varautunut ostamaan ulkopuolista asiantuntija-apua. 

Tämän tyyppinen visiotyö vaatii johtajilta työtä, mutta tätä on AKE:n toimesta mallinnettu ja pyritty ohjeistamaan niin, että työpaja olisi helppo vetää. Posio ja Tervola sekä Simo ja Kemijärvi ovat jo aikatauluttaneet työpajat. 

Johtoryhmä päätti, että Lapin kirjaston vision suunnittelu aloitetaan Kirjastokaverien parissa ja AKE kilpailuttaa syksylle visiotyön kokoajan. Visiotyön koostamiseen nimettiin työryhmäksi AKE ohjausryhmä vahvistettuna Noora Mustajoella ja Virpi Veskoniemellä.

 

Kirjastokorttien hankinta

Kirjastokorttien vuosittainen hankinta on sen verran pientä, että yksittäisen kortin hinta nousee suureksi. Jos kirjastokortissa luovuttaisiin tunnuksen alkuosan kuntatunnuksesta, kortteja voitaisiin tilata suurempia määriä, jolloin hinta olisi edullisempi. Kohan kannalta kuntatunnuksella ei ole merkitystä. Osalla kirjastoja tunnuksen alkuosassa on kimpan nimi, mille voi olla tarvetta, mikäli jossain vaiheessa siirrytään Koha-Suomen tiekarttaan kirjattuun Koha-Suomen yhteiseen kirjastokorttiin. 

Kuntatunnukselle voi olla tarvetta, jos kunnassa on hankittu palvelu, jonka kirjautuminen on sidottu kirjastokortin kuntatunnukseen. 

Johtoryhmä päätti, että jatkossa kirjastokortit hankitaan ilman kuntatunnusta. 

 

Lapin kirjaston käyttösääntöjen uudistus

Lapin kirjaston nykyiset käyttösäännöt hyväksyttiin kokonaisuudessaan 26.5.2021., ja niihin tehtiin muutos asiakastietojen säilytysajasta 2.9.2022. 

Jotta käyttösäännöt olisivat sekä lakien ja ohjeiden mukaiset, mutta myös käytännössä toimivat, uudistuksessa olisi hyvä kuulla henkilökunnan näkemyksiä niistä käyttösääntöjen kohdista, joiden noudattaminen on nykyisellään vaikeaa tai joista asiakkailta saadaan palautetta. Käyttösääntöjen uudistus voitaisiin aloittaa kartoittamalla haasteellisia kohtia esimerkiksi kirjastoille suunnatuissa työpajoissa tai erillisellä kyselylomakkeella. Tämän jälkeen uudistusta voitaisiin jatkaa erikseen nimettävässä työryhmässä. Henkilökunnan osallistaminen nostaisi hyvin ongelmakohdat esille, ja sitouttaisi henkilökunnan käyttösääntöjen noudattamiseen. 

Johtoryhmä päätti aloittaa käyttösääntöjen uudistamisen esitetyllä tavalla. Käyttösääntöjen uudistusryhmään pyydetään jäseniksi Leena Kinnunen, Marja-Leena Vaarala, Sallan kotipalvelunhoitaja, Henna Liikamaa, Liisa Tastula (varalla Jani Ekblom) ja Eva Appelgren. 

 

Lapin kirjaston vuosikello

Linkki vuosikelloon.

Päätettiin, että Lapin kirjaston viestintäryhmä tarkastelee vuosikellon ajantasaisuutta ja tuo esityksen seuraavaan johtoryhmän kokoukseen. 

 

Puppe-hankinnan työkalun esittely Lapin kirjastolle 

Miika Miettinen Espoosta kävi esittelemässä 20.2. Rovaniemen kirjastolle Puppe-saapumisvalvonnan työkalua, jolla aineistojen vastaanottoa on automatisoitu. Työkaluun on liitetty myös tieto luettelointitietojen saatavuudesta ja suorat linkit palveluihin. Puppe on ollut käytössä Espoon ja Jyväskylän kirjastossa, Kohan päälle Puppe on otettu käyttöön Turussa ja tulossa Ouluun. Rovaniemi harkitsee Pupen ottamista käyttöön. Johtoryhmälle järjestetään esittely Pupesta maaliskuussa.

 

Lapin kirjastopäivät 10.-11.4.2024 Levillä

Ilmoittautuminen on avattu, ja päättyy 27.2. klo 16. 

Rovaniemellä on Lapin kirjastopäivien aikaan työn alla muutto väistökirjastoon, mutta yhteiskyyti järjestetään, mikäli saadaan riittävästi lähtijöitä. 

 

Kirjastopäivät Kuopiossa 4.-6.6.2024 

Kirjastopäivien ilmoittautuminen on avattu, tietoa tällä sivulla. Kuopioon on lähtijöitä on ainakin AKE:sta, Rovaniemeltä, Sallasta ja Kolarista. 

 

Kirjastokaveri-toiminta 2024

Kirjastokaveri-info pidettiin 22.1. ja sen tallenne on katsottavissa Youtubessa. Ohjeita kaveritoimintaan löytyy myös kirjastojenlappi.fi:stä. 

 

Seuraava kokous 

Johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran Lapin kirjastopäivien yhteydessä Levillä 11.4.2024 klo 12.30 – 14.

Lapin kirjaston johtoryhmä 20.2.2024
Merkitty:        

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *