Pedar Jalvi kirjasto Utsjoella

Hengen ja ruumiin ravintoa

Pedar Jalvi kirjasto Utsjoella sijaitsee kuntakeskuksessa uimahallin, liikuntasalin ja koulun yhteydessä, missä koulua käydään ensimmäisestä luokasta lukioon. Kirjastotila on toimiva, helposti muunneltavissa ja sympaattinen kokonaisuus tuntureiden ja lasten äänien ympäröimänä. Kirjastoon on suunnitteella pieniä uudistuksia kalustehankintojen muodossa sekä rakenteellisia uudistuksia on jonkin luvassa verran seuraavan parin vuoden aikana.
Koulun läheisyys on luonnollisesti tuonut kirjastoon paljon lapsia ja nuoria käyttäjiksi ja osa oppitunneistakin on pidetty kirjastossa. Myös iltapäiväkerho on käyttänyt kirjastotilaa ja oppilaat ovat saaneet käyttää kirjastoa myös perjantaisin.
Aiemmin koulukeskuksessa oli myös päiväkoti, mutta se on siirretty toisaalle sisäilmaongelman vuoksi. Sisäilmaongelmien vuoksi koulu tullaan purkamaan osittain. Uuden koulun rakennustyöt on aloitettu ja Utsjoelle rakennetaan uusi koulu. Nykyiseen rakennukseen olisi kuitenkin jäämässä kirjasto, uimahalli ja liikuntasali.
Koulun siirtyminen toisaalle tulee jonkin verran vähentämään koululaiskäyttäjiä, mutta uimahallin ja liikuntasalin jääminen rakennukseen tuo kirjastolle synergiaetuja. Kirjastolta vaaditaan kuitenkin jatkossa enemmän aktiivisuutta koulun suuntaan, että kirjaston käyttö säilyy koulujen opetuksessa.
Kirjaston asiakkaina ovat lähinnä koululaiset, lukiolaiset, iäkkäämpi väestö sekä naiset. Lähimmät ammattikoulut sijaitsevat Inarissa ja Ivalossa. Utsjoella on kuitenkin Saamen musiikkiakatemia (Sámi musihkka akademiija), joka yhdessä Saamelaislukion kanssa on lisännyt nuorten innostusta tulla opiskelemaan Utsjoelle. Kirjaston yhtenä päämääränä on jatkossa tavoittaa myös aikuiset miehet, jotka kirjastoa eivät juuri käytä. Myös kotipalvelun järjestämistä esimerkiksi kotisairaanhoidon kanssa voidaan harkita, samoin nuorison tavoittamista kirjastoauton ja nuorisotoimen yhteistyöllä.

Uusia tuulia

Pääkirjastolla työskentelevät kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuija Guttorm ja kirjastovirkailija Iivari Koutonen. Kirjastoauton osastonhoitaja Soile Kokkosen työpiste sijaitsee Kaarasjoella ja hän tekee vuoroviikoin töitä siellä ja kirjastoautossa. Resurssit ovat vähäiset, kun kirjastotoimenjohtajan vastuulla on myös elokuvateatteri ja kulttuuritoiminta. Särkymävaraa ei siis ole, ja sairaustapauksissa kirjasto voidaan joutua pitämään kiinni. Tilannetta helpottamaan Utsjoella on otettu käyttöön kirjojen muovituspalvelu.
Kirjaston asiakkaat ovat tottuneet henkilökohtaiseen palveluun, aineistojen suositukseen ja opastukseen. Kirjastolla ei ole lainaus- ja palautusautomaattia eikä omatoimea, mutta näitä voitaisiin jatkossa harkita, jotta kirjastopalvelut pystyttäisiin hoitamaan vähäisillä henkilöresursseilla. Myöskään hakeutuvaan kirjastotyöhön, esimerkiksi kotipalveluun ei ole resursseja, tosin kirjastoauton reiteillä asuvia iäkkäitä ihmisiä palvellaan myös kotiin asti. Ikäihmiset eivät tunne myöskään aina verkkopalveluja, e-kirjapalvelut ovat tutumpia nuorille.
Kirjastotoimenjohtajan vastuulla on aineiston hankinta ja talous, kirjastovirkailija hoitaa muut tehtävät ja yhdessä vastataan asiakaspalvelusta. Tilannetta helpottaa se, että molemmat voivat hoitaa toistensa töitä sekä kirjastoon että kulttuuritoimeen liittyvissä asioissa.
Keväällä 2018 aloittaneen kirjastovirkailijan tavoitteena on turvata jokaisen lapsen kirjastopalvelujen saatavuus. Käytännössä tämä tarkoittaa kouluyhteystyötä, kiertämistä Utsjoen kouluilla, vinkkaamista kouluilla tai verkossa. Toiveissa on myös päästä vierailemaan maakunnan muissa kirjastoissa ja tutustumaan näiden lasten- ja nuortenkirjastotoimintaan.
Uuden työntekijän myötä kirjastossa on saatu aikaa tehdä suurempia poistoja. Kirjastossa säilytettyä arkistomateriaalia kävi läpi kunnalle palkattu työntekijä ja siirsi säilytettävät aineistot oikeaan säilytyspaikkaan. Jatkossa on tarkoitus lisätä aktiivisuutta asukkaisiin päin, kehittää tiloja ja palveluita.

Pohjoismaista kirjastoautotoimintaa jo 30 vuotta

Utsjoen, Karasjoen ja Porsangin yhteinen kirjastoautotoiminta täyttää 30 vuotta vuonna 2019. Kirjastoautolla hoidetaan Utsjoen kauempana olevat kylät, Tenojokivarsi sekä isommat taajamat Karigasniemi ja Nuorgam, joissa ei ole kiinteitä kirjastoja. Utsjoella on kaikkiaan noin 1300 asukasta, joista auton palvelut tavoittavat noin 75 % asukkaista. Kirjastoauton henkilökuntaan kuuluvat kuljettaja, kirjastosihteeri ja kirjaston työntekijä, joista kirjastosihteeri ja kirjaston työntekijä vuorottelevat reiteillä. Kirjastoauton päivittäisestä toiminnasta, toiminnan suunnittelusta ja hallinnosta vastaa kokonaan kirjastoauton osastonhoitaja. Auton varasto ja talli sijaitsevat Karasjoella 130 kilometrin päässä Utsjoen kuntakeskuksesta, missä auto käy vain joka kolmas viikko.
Kirjastoauto käy kaikilla kunnan kouluilla, ja se on myös monesti nuorten tapaamis- ja ajanviettopaikka, ei välttämättä aina kirjojen lainaamispaikka. Utsjoella ei ole nuorille omaa paikkaa, mutta kuntaan on perustettu nuorisotyöntekijän toimi, ja toimeen valittu, saamenkielentaitoinen henkilö aloittaa 1.8.19. Tämä henkilö osaa myös saamea.saamelaisalueella ole saamenkielistä nuorisotyöntekijää. Pedar Jalvi kirjasto on ollut mukana Jutaava kirjasto –hankkeissa, joissa on tuotu lisää saamenkielisiä palveluita kirjastojen asiakkaille.

… mutta nyt kirjastoauton tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen puolella valtion sataprosenttinen tuki kirjastoautotoimintaan on perustunut yhteispohjoismaiseen toimintaan. Norjassa valtio on antanut vastuun saamelaisalueen kirjastoautojen Norjan Saamelaiskäräjille vuosia sitten. Auton kirjakokoelman hankinnasta on vastannut Utsjoen kunta.
Tilanne on kuitenkin avoin jatkon osalta. Norjan Saamelaiskäräjillä on päätösvalta siitä, mihin varat kohdistetaan ja käräjät ovat päättäneet lakkauttaa tuen saamelaisalueen kirjastoautoilta vuodesta 2020 alkaen. Rahoitusta on tarkoitus siirtää saamelaiskirjallisuuden tuotantoon. Mikäli pohjoismainen yhteistyö lakkaisi, päättyisi myös Suomen valtion sataprosenttinen tuki ja auton ylläpito siirtyisi kokonaisuudessaan Utsjoen kunnan vastattavaksi, mikä tarkoittaisi autoa ja yhtä henkilöä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kirjastoautotoiminnan lakkaamista, koska Utsjoen kunnalla ei ole resursseja ylläpitää autoa.

Porotaloutta ja saamenkieltä

Utsjoella tapahtumien järjestämisessä on huomioitava poronhoidon vuosittaiset tehtävät, esim. poroerotusten aikaan loka-marraskuun vaihteessa tapahtumia ei kannata järjestää. Vuodessa tapahtumia on kirjastossa järjestetty 10 – 15 kertaa, mutta vuodesta 2020 alkaen on tarkoitus järjestää viikoittain lastentapahtumia ja kerhoja. Tapahtumia tehdään yhteistyössä mm. Utsjokisuun kyläyhdistyksen, Utsjoen Ursan sekä saamelaisyhdistyksen, Punaisen ristin ja seurakunnan kanssa.
Utsjoella ensimmäinen virallinen kieli on pohjoissaame ja vasta toisena virallisena kielenä on suomi. Tämä tarkoittaa, että kunnassa käännätetään esitteitä, mainoksia, tiedotteita ynnä muuta saameksi kunnan omaan käyttöön. Kirjastossa on tehty saamenkielisiä vinkkauksia, joita on tarkoitus tehdä vielä lisää. Lapin kirjasto -kimpan tasolla saamen käännökset ovat ongelmallisia, sillä periaatteessa kukin kunta vastaa itse käännöksistään. Yhteisiä käännöksiä kimpan tasolla ei ole useinkaan tehty, ja paljon on kääntämättä esim. verkkokirjastossa, yhteisissä esitteissä ja jaettavassa materiaalissa.

Tiedotusta ja yhteistyötä


Kirjastolla on Facebook ja Instagram-tilit, mutta somestrategiaa ei ole tehty. Harkinnassa on liittyminen nuorien käyttämille somekanaville, esimerkiksi Snapchattiin tai Periscopeen. Facebookin kautta tiedotetaan esimerkiksi kirjastoauton reittimuutoksista. Kirjaston tiedotteita on esillä paikallisessa kaupassa ja Utjokisuun kyläyhdistyksen talossa. Kirjastoauton aikataulut on jaettu kaikkiin koteihin ja syksyllä 2018 tuotettiin ja jaettiin kaikkiin koteihin ensimmäistä kertaa liikuntatoimen, uimahallin, elokuvateatterin ja kirjaston yhteinen tiedote, josta asukkailta saatiinkin hyvää palautetta.
Pedar Jalvi kirjastossa on pyritty toteuttamaan Lapin kirjaston strategiaa mahdollisuuksien mukaan. Toteuttamiseen kaivataan enemmän henkilökohtaisia tapaamisia, yhteisiä rakenteita ja strategian jalkauttamisen ideoita. Osaamisen kehittämiseksi esimerkiksi kirjastojärjestelmän käyttökoulutus koetaan tarpeelliseksi, samoin tapahtumatuotannon koulutus. Yhteiseen jakoon toivotaan lukudiplomilistoja, satutunteja, vinkkauksia jne.

 

Vierailu Pedar Jalvi –kirjastossa Utsjoella 12.12.2018 /
Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä
Pedar Jalvi –kirjasto / Tuija Guttorm, Iivari Koutonen, Soile Kokkonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.