Raportti opintomatkasta 2021 Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin

Opintomatkalle osallistuivat ja opintomatkan raportin kirjoittamiseen osallistuivat:  Tuija Jerndahl, Nina Sipola, Inka Alhanen, Helena Kokko, Liisa Tastula, Johanna Anetjärvi, Tarja Niemi, Leena Kinnunen, Sinikka Tuohino, Ari Hietala, Eija Rajanen, Jenna Salmi, Terhi Kämäräinen, Riina Mattila ja Juha Kivelä Rovaniemen kirjastosta, Seija Oljakka Tervolan kirjastosta, Hertta Alajärvi ja Arja Kallatsa Sompion kirjastosta, Mira Tuhkala Sallan kirjastosta, Vesa Sarajärvi Ranuan kirjastosta ja Marja-Leena Vaarala Kemijärven kirjastosta.

Raportin kuvat ovat opintomatkalaisten kuuvaamia. 

Hämeenlinna 23.11.

Hämeenlinnan kirjastoa opintomatkalaisille esittelivät Seija Shemeikka, Irmeli Isokivijärvi, Varpu Valpakka, Jaana Käki ja Ilkka Marjanen. 

Vierailu alkoi kirjaston esittelyllä kamera-ajolla ja keskustelulla kirjaston viime aikaisista tapahtumista, pääaiheena remontti. Tämän jälkeen kirjaston tilat kierrettiin pienryhmissä. Kirjasto on rakennettu vuonna 1983, ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Aitola. Vuosina 2018-2020 krijastossa tehtiin mittava remontti tavoitteena selvittää, mitä tulevaisuuden kirjasto vaatii ja miten sen voi Hämeenlinnnassa toteuttaa. 

Ennen remontin aloitusta vuonne 2017 asiakkaille tehtiin Unelmiesi kirjsto -kysely, jossa selvitettiin millainen kirjasto halutaan. Kohtaamistilaisuuksia eri käyttäjäryhmille järjestettiin myös kirjaston ulkopuolella: kauppakeskuksessa, palvelutalolla ja kumppanuustalolla. Vastauksia saatiin 645, joista 114 lapsilta. Vastausten perusteella asiakkaat toivoivat ja toiveita toteutettiin: 

  • Laajaa aukioloa -> Aukioloaikoja laajennettiin klo 6-22, joista osa on omatoimiaikaa. Hämeenlinna oli ensimmäinen Suomessa omatoimikirjaston käyttöön ottanut kirjasto, ja kokemukset ovat hyvät. Omatoimen sulkeutumisen jälkeen kirjastossa kiertää vartija, ovat sulkeutuvat älylukoilla ja valvontaa varten on paljon kameroita.
  • Hiljaista tilaa ja lukusalia -> Vaihdettiin lehtialueen ja tietokonealueen paikat, toteutettiin hiljainen huone ja viherhuone. Lasten leikkialueesta tehtiin suljettavissa oleva tila. Yleisesti kirjaston tiloissa akustiset elementit: kumimatot, puukatto, siirrettävät huopaseinät, ovet. Kaikkineen akustiset ratkaisut toimivat tehokkaasti: varsin avaran tilan hiljaisuus ja rauhallinen tunnelma tekivät vaikutuksen. “Akustisten ratkaisujen tehosta kertoo myös se, että eksyttyäni  hetkeksi pienryhmästäni, yritin kuulostella missä päin he ovat menossa eikä kuulostelusta ollut kerrassaan mitään apua! Hyvä näin!” totesi eräs opintomatkalainen. Kirjasto jaettiin vyöhykkeisiin: puhe/musiikki, välitila, hiljainen tila.
  • Tilaa työskentelyyn ja omalle tekemiselle -> Urban office, esiintymisalueet (sallittu äänille), työskentelytilat, olohuonemaisuus, oma tekeminen, myös esiintymistiloja voi varata sekä laitteita.
  • Mahdollisuuksia harrastaa -> harrastaminen, pelaaminen, musiikki on otettu huomioon uudistetuissa tiloissa
  • Tapahtumia – Järjestetään erilaisia tapahtumia, esim. kirjailijaillat, lavarunoustapahtumia, paneelikeskustelut, elokuvakerhot, teematapahtumat. 
  • Nuorille oma osasto.
  • Varaston avaaminen asiakkaille, pääsy varastoon -> Vaati toimenpiteitä tilojen suhteen, missä oli otettava huomioon mm. esteettömyysvaatimukset. 
  • Värejä, viihtyisyyttä, kasveja, tilaa, avaruutta ja ympäröivä upea maisema näkyviin -> Toteutettu!
  • Myös hyvään ilmanvaihtoon panostettiin kaikkialla kirjastossa.

Tulevaisuudessa yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyvät, ja huomioon otetaan vielä enemmän paikallisuus ja inspiraatio. Tilat lisäävät innovatiivisuutta, tilat ovat eläviä ja ne ovat julkisia tai osittain julkisia eli varattavissa. Kirjastossa on yksi asiakaspalvelupiste, jonka päivystysvuoro kiertää ja siihen osallistuvat kaikki tiimit, joita ovat kokoelma-, verkko- ja koulutus/kulttuuritiimi. Myös hyllytykset hoidetaan tämän asiakaspalveluvuoron mukaan niin että kaikki hyllyttävät kaikkea aineistoa. Aspa-vuorojen kesto on 1:50 ja iltavuoroja on 1-2 viikossa. Tällä järjestelyllä on vapautunut aikaa lukutaitotyölle. Lainauksista ja palautuksista tulee 95 % automaatin kautta. Automaateille on omat selkeät alueet, joihin asiakkaat ohjataan. Iltavuoro 1-2 viikossa.Henkilökunnan lyhyt haastattelu kertoi, että he pitivät asiakaspalvelun ja hyllytyksen jakamisesta,  koska arvostus kollegan työtä kohtaan ja  tietoisuus oman kirjaston kokoelmasta lisääntyi sekä yhdessä tekemisen tapa vahvistui. 

Omatoimikirjaston kokemukset ovat olleet hyviä. Päivässä kirjautuneita on noin 60 henkilöä, kaikkiaan kirjastossa käy päivittäin noin 800 kävijää, kuukaudessa yhteensä noin 25 000 kävijää. Tiloja voi varata Varaamossa, missä on myös varattavissa maksullisia tiloja. Kirjastossa on Infonäyttöjä sekä ulkona että sisällä.

Remontin yhteydessä Aikuisten tila vähentyi 20%. Avattu varasto “Jemma” piti tehdä esteettömäksi poistamalla reilusti aineistoa, ja neljässä vuodessa poistoja tehtiin lähes 90 000 kpl. Avokokoelmassa pidetään alle 10 vuoden ikäinen aktiivinen kokoelma. Jemmassa musiikin cd-levyt oli poistettu koteloistaan ja siirretty muovitaskuihin, jolla oltiin saatu levyille todella paljon lisätilaa. Yhdellä kirjastovirkailijalla oli myös vastuullaan kirjaston somistaminen.Avoimen varaston ja avokokoelman isäksi on vielä vanhemman aineiston kokoelma Holvissa. Huomionarvoista on, isoista poistoista huolimatta lainaus on silti pysynyt ennallaan. Esteettömyysvaatimukset tarkoittivat käytännössä mm. 80 cm hyllyvälin vaihtamista 120 senttimetriin. Varasto avattiin asiakkaille syyskuussa 2021, jolloin parin ensimmäisen viikon aikana pidettiin asiakkaille opastuksia ja perehdytyksiä avovaraston käyttöön. Avovarastoon voi tarvittaessa hälyttää asiakaspalvelijan napilla, mutta asiakkaat eivät juurikaan tätä käytä. 

Avovarasto teki opintomatkalaisiin vaikutuksen,se oli viihtyisä varastoksi ja hyvässä järjestyksessä, ja siellä oli myös näyttelytilaa aineiston esille nostolle. “Asiakkaat kunnioittavat varastoa ihan hirveästi, kertoi opas, ja tämä oli itselleni “rauhoittava” ja iloinen tieto, kun erilaisten omatoimiratkaisujen kohdalla tulee aina puheeksi myös epäilyt, millä kaikilla tavoilla homma voi mennä pieleen”, totesi eräs opintomatkalainen. 

Kirjaston teemoina ovat kierrätys ja ympäristö, jotka ilmenevät mm. katon aurinkopaneeleina, rakennuksen älyvaloina. Esteettömyys on myös keskeinen teema, jonka toteutuminen jäi valitettavasti osittain puolitiehen. Pyörätuolia käyttävä asiakas joutuu edelleen soittamaan kelloa päästäkseen esteettömiltä parkkipaikoilta sisään henkiökunnan oven kautta.

Hämeenlinnan kirjastolla on käynnissä Hae korttia verkossa -hanke. Asiakas voi hakea korttia verkossa, mutta palvelu ei ole vielä täysin automatisoitu, vaan virkailijat joutuvat copy/pastaamaan tiedot korttia varten. Palvelu on kuitenkin helpottanut töitä, vaikka siinä on vielä kehitettävää.

Kinopiiri kirjastossa järjestetään yhteistyössä elokuvakerhon Kino Tawastian kanssa. Käytössä on elokuvalisenssi, jolla elokuvan nimen saa kertoa myös kirjastotilojen ulkopuolella. Asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä kirjaston uusi mediahuone, jossa on mm. iso valkokangas, äänentoisto ja karaoke. Tiilassa voi järjestää oman tapahtuman, ja siellä on pidetty esimerkiksi e-urheilupäivä ja Puhetta musiikista -sarjan tilaisuuksia, joista esimerkkinä paikallinen saksofonisti puhui John Coltranesta. Tilassa on myös pidetty Diskovartteja kesken työpäivän, mistä henkilökunta on pitänyt. 

 

Tampere 23.11.2021

Tampereella kirjastoja esittelivät Lepe Parviainen, Elisa Marttinen ja Maarit Hélen. 

Demokratiaa ja osallistamista

Asiakkaiden osallistamisesta ja demokratiatyöstä meille kertoi Lepe Parviainen. Ilmeni, että sielläkin ollaan vasta ryhtymässä toden teolla miettimään, mitä demokratian ja osallisuuden edistämistyö voisi kirjastossa olla. Toki erilaista osallistamistyötä kirjaston asiakkaille on tehty mm. Metson remontoinnin tiimoilta. 

Laajempaan ja myös kirjaston ulkopuolelle ulottuvaan demokratiatyöhön ruvetaan paneutumaan heti vuoden 2022 alusta. Jyväskylän ja Tampereen kaupunginkirjastojen yhteistyönä on alkamassa demokratiahanke Kansanvallan uljas linnake: Kirjaston demokratiatyön perusparannus (2022-2023). Tämä hanke näyttää kiinnostavalta sikäli, että siinä kehitetään malli ko. kirjastoissa toteutettavalle demokratiatyölle. Malli luodaan yhteiskehittämisen työkaluilla yhdessä kuntalaisten kanssa. Tämän hankkeen seuraamisesta saattaa olla hyötyä meille Lapin kirjastoillekin?

Lisätietoa AKEPiken sivuilta https://akepike.fi/kirjasto-on-kansanvallan-uljas-linnake/

Tampereen kaupunki on lähtenyt myös selvittämään kaupunkilaisten ajatuksia osallisuudesta. Ilmeni, että 42 % kartoitukseen osallistuneista halusi vaikuttaa asioihin spontaanisti, nopeasti ja helposti. Esimerkiksi kauppareissulla tarralapulla annettu ääni eri vaihtoehtojen välillä oli riittävän matalan kynnyksen toimintaa. Mieleen jäi myös idea “vaaliteltat vaalien välissä” markettien pihoilla, joihin väki voi tulla kahville tai makkaralle kertomaan ajatuksistaan kirjastolaisille, jollekulle kunnan päättäjälle jne. (toki en muista, liittyikö tämä kaupungin selvitykseen vai tulevan hankkeen suunnitelmiin..?)

Lanu-työstä 

Lanu-työn ajankohtaisista asioista kertoi Elisa Marttinen. Korona-ajan käytänteistä hän kertoi käyttöön jääneen tapahtumisen striimaamisen ja tallentamisen. Sen sijaan muita kirjaston palveluita, kuten kirjavinkkauksia, ei kukaan enää halunnut etänä, jos lähivaihtoehtokin on.

Kiinnostavana seikkana jäi mieleen tiedonhakuopetuksen toteuttaminen Seppo-pelialustalla. Olisikohan tässä teollisuusvakoilun paikka?

Suomen harrastamisen mallin käyttöönotto näkyy Tampereella Lupa harrastaa kirjastossa -toimintana. Kuudessa kirjastossa toimii kaikkiaan 8 pajaa, mm. teatteri- ja ilmaisutaitoryhmä, liikuntaryhmä ja Rockway-paja..

Lukemisen edistämistyötä: Lapsille ja lapsiperheille on käynnissä Kirjatin kanssa lukemaan! -hanke, jonka materiaalit olivat kivasti suunniteltuja ja niitä oli saatavilla laajalla kielivalikoimalla, mm. somaliksi, farsiksi ja arabiaksi. Hankkeessa on luotu perhelukudiplomi  ja lukudiplomit myös varhaiskasvatusikäisille. Kirjatin perhelukudiplomi -sovelluksen voi ladata Play-kaupasta ja Kirjatin kirjavinkkejä on myös Instagramissa ja Facebookissa.

Nuorille on meneillään kiinnostavan näköinen Lukemisen trendivallankumous -hanke, josta lisätietoa https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/08/11082021_1.html

Metson remontti ja Nekalan konttikirjasto

Metson uudistamisen yhteydessä jäi mieleen saatu esteettömyys-palkinto, jonka saatesanoina oli “Melkein esteetön vessa – vihdoin!” Aidon esteettömyyden suunnittelu ja toteuttaminen eivät todellakaan ole helppoja asioita. Kirjastokierroksella Metsossa huomiota kiinnitti mm. asiakaspalvelun jonotusjärjestelmä ja itsepalvelualue, jossa samassa olivat sekä lainaus- että palautusautomaatit. Metson arkkitehtuuri ja pienet yksityiskohdat olivat myös kiinnostavia. Asiakkaille oli saatu paljon lisää työskentelytilaa uudistamalla ja avaamalla alakerran tiloja laajasti. Varattavien tilojen ovissa oli käytössä oli sähköiset ilmoitustaulut, jotka kertovat tilojen varaustilanteen. 

Nekalassa ilahdutti tilan tuntu ja kaunis sisustus. Hämmästyttävää oli, kuinka vähäisellä työntekijän läsnäololla omatoimikirjasto toimi. Huomionarvoista olivat hyvät ohjeistukset, myös kodinomaisuus, värit ja sisustus oli miellyttävää. Kuvien perusteella konttikirjastoa olisi luullut isommaksi. Yllättäen se olikin pieni, mutta viihtyisän oloinen kirjasto. 

 

Seinäjoki 24.11.2021

Seinäjoen kirjaston toiminnasta kertoivat Mia Penttala-Salli, Oili Kytöniemi, Kirsi Länsikallio, Mervi Heikkilä ja Emilia Koski.

 

Seinäjoen erityistehtävä, SJK erte

Seinäjoen erte edistää kirjastojen lanu-toimintaa OKM:n rahoituksella. Toiminta-alueena ertellä on koko Suomi ja vuosibudjetti 200 000 e. Seinäjoen kaupunginkirjasto tekee jokaisen koulun ja päiväkodin kanssa kirjallisen sopimuksen yhteistyöstä. Yhteistyösopimusten mallit löytyvät erten sivuilta. 

Ajankohtaisia lanu-aineita nostetaan esille Erten etävinkeissä: alkuvuodesta on tulossa asiaa selkokirjavinkkauksesta ja e-aineistoista kouluyhteistyössä. Liboppiin on tulossa Nuortenkirjastotyön kurssi vuodenvaihteessa. Kyseessä on nuorten vapaa-aikaan liittyviin palveluihin liittyvä kurssi, johon tulee mahdollisesti myös opintopiirit. Valtakunnallinen Lukulystit -tapahtuma tulossa Tampereelle yhteistyössä AKEPiken kanssa marraskuussa 2022. 

Seinäjoella varhaiskasvatuksen budjettiin on varattu vuosittain rahaa kuljetuksiin, jotta kaikki lapset pääsevät kirjastoon päiväkodin sijainnista riippumatta. Päiväkodit eivät voi myöskään siis vedota kulkemisen haasteisiin, eivätkä voi pitkään matkaan vedoten kieltäytyä kirjastovierailusta.

Erte on tehnyt Kirjasampoon ja Sivupiiriin valmiita kirjahyllyjen alkuja kaikkien käytettäväksi. Kirjahyllyjä voi kuka tahansa jatkaa ja täydentää yhteisillä tunnuksilla sjkerte, erte123. Opettajille ja kotisivuille on helppo laittaa suorat linkit hyllyihin. Tämä herätti kysymyksen, voisiko myös Lapin kirjavinkkaajien paketit lisätä hyllyiksi, jolloin ne olisivat helpommin löydettävissä ja muidenkin vinkkareiden hyödynnettävissä?

Ensi kesälle tulossa lukukampanjoita ja nyt jo saatavana erten sivuilta tulostettavia kirjavinkkejä sisältäviä kirjanmerkkejä.

Erten sivut Kirjastot.fi:ssä: https://www.kirjastot.fi/lanu

Erte kirjastokaistalla: https://www.kirjastokaista.fi/tag/seinajoen-erte/

email: erte.kirjasto@seinajoki.fi

FB & Instagram: sjkerte

Podcast: Lukupuhetta/Läsprat

Podcasteja voisi kuunnella vaikkapa hyllytyksen taustalla. Jokainen jakso on pieni koulutustilaisuus lanu-aiheista. Erteläiset kannustivat ottamaan yhteyttä heihin matalalla  kynnyksellä. Esimerkiksi ehdotuksia uusiksi nuorten selkokirjasuomennoksiksi voi laittaa heille suoraan.

Erteltä on tulossa Lukusujuvuuden harjoitusleiri -opas.

 

Kirjastoarkkitehtuuri ja yleistä kirjastosta

Seinäjoen Apila-kirjasto sulautuu hämmästyttävän hyvin Aalto-keskuksen arkkitehtuuriin. Vanha Aallon kirjaston on ennallistettu alkuperäiseen kuntoon ja uusi Apila yhdistyy siihen maanalaisella käytävällä. Apila on avoinna joka päivä klo 9 alkaen, mutta aamun ensimmäinen tunti on itsepalveluaikaa, samoin kuin sunnuntait ja pyhät. Seinäjoki kuuluu Eepos-kirjastoihin. Muiden Eepos-kirjastojen seutuvarauksista peritään 2 euron varausmaksu. Varausjono on kunta-, ei seutukohtainen.

Kirjaston kaikki tilat lukuun ottamatta henkilökunnan työtiloja ovat avoimia asiakkaille. 

Kirjastoarkkitehtuurissa oli yksityiskohtia, joiden avulla vähennetään suuren ja avaran tilan meteliä. Esimerkkeinä näistä sisääntulokerroksen kokolattiamatto ja Uutisvirta -niminen valtavan iso kattoreliefi, jotka molemmat ovat ääntä vaimentavaa materiaalia. 

Neuvolayhteistyö

Jokaiselle lapselle annetaan 1-vuotisneuvolassa iltasatupassi ja kun se on täynnä, kirjastosta saa lahjaksi kirjan ja suklaata.

 

Vaka- ja kouluyhteistyö

Jokaisen päiväkodin ja koulun kanssa solmitaan yhteistyösopimus ja jokaisessa päiväkodissa ja koulussa on nimetty kirjastoyhteyshenkilö. Seinäjoella noudatetaan kulttuurikasvatussuunnitelmaa, johon kuuluu eskariseikkailut, 3. luokan kirjailijavierailut sekä 5. luokan kirjavinkkaus. Muita vakiintuneita käytäntöjä ovat 4-luokkalaisten kirjastonkäytön opetus, 7-luokkalaisten tiedonhaun opetus ja kirjastovierailu, 8-luokkien genrevinkkaukset sekä kirjakassitilaukset kaikille luokille. Nelosluokkalaisten (hertan merkintä väittää näin)kirjastonkäytön opetus on toteutettu pakohuonepelillä. 

Vuosittaisia tapahtumia ovat Harry Potter -päivä, Kummajaisten kirjasto, Pikkuprovinssi, Ekaluokkalaisten ilta sekä Peliviikko. Aallon kirjaston puolella on runsaasti tilaa nuorten taideteoksille.

 

Asiakaspalaute ja asiakkaiden osallistaminen

Seinäjoella kerätään asiakaspalautetta Finnassa ja Finna Chatissa. Lisäksi vuosittainen asiakaskysely, jossa tänä vuonna keskityttiin laitteisiin ja esineisiin. Kaupungin asiakaspalautejärjestelmässä on mukana karttasovellus, mikä mahdollistaa helposti palautteen antamisen esimerkiksi tietystä kirjastoauton pysäkistä. Lisäksi on asiakasraateja ja -työpajoja palveluiden kehittämiseksi.

 

“Vieläkin parempi Eepos 2 – jatkohanke” 

Meneillään ollut hanke lukemattomien nuorten aikuisten aktivoimiseksi. Hankkeessa kehitetty lukuohjausmalli, joka sisältää 4 työskentelymuotoa. Toimintamuotoja mm. 

  • Kirjastokipitys opiskelijoille 
  • Tuuppari: henkilökohtaista apua ja tukea opiskeluun, oppimisen apuvälineisiin ja opiskelutekniikoihin, ajanhallintaan ja keskittymiseen. Mahdollisuus myös lukitestaukseen.
  • Lukulux
  • Henkilökuntaa on koulutettu lukuohjaajiksi Liboppi-kurssilla.

Kirjastot yhteiskunnallisen keskustelun foorumeina / Demokratiahanke 2022

Taustalla Seinäjoen kaupungin osallisuusmalli ja kaupunkistrategiasta nousevat asiat. Järjestetty mm. Lähikset lähemmäs -teemalla paneelikeskusteluiltoja ja kylätapahtumia lähikirjastoalueilla. Hankkeessa myös aloitettiin joissakin lähiksissä omatoimiaika.

 

Nuoret Apilassa

Kirjaston palkkalistoilla on yksi nuorisotyöntekijä, joka pitää kirjaston alakerrassa nuorisotilaa. Yksi kirjaston näyttelytiloista on omistettu nuorten töille. Lisäksi kirjastossa on mukavia lueskelu-, juttelu- ja työskentelytiloja, jotka nuoret ovat ottaneet omakseen. 

Hämeenlinnan kirjasto -
klikkaa kuvia nähdäksesi suurempana

Tampereen pääkirjaston Metso ja Nekalan kirjasto

Seinäjoen kirjasto