Lukutaitoyhteistyön Inarin-malli -hankkeen jatkohanke Lapin kirjastolle
Johtoryhmä jatkoi Inarin-malli- hankkeen (2022–2023) jatkohankeidean käsittelyä. Hankkeessa on tarkoitus laatia perusteet kirjastojen ja varhaiskasvatuksen lukutaitoyhteistyölle. Hankkeesta on tehty kaksi kustannusarviota, joista vain laajemmalla hankkeella on mahdollista rakentaa koko Lapin kattava kuntakohtainen malli. Kyseessä on laaja hanke jos mukaan tulee muitakin Lapin kuntia, joten yhteistyön ja käytännön asioiden koordinoiminen, tekstin tuottaminen ja tulosten saattaminen julkisuuteen vaatii laajempia resursseja.
Johtoryhmässä keskusteltiin kunnissa jo tehdystä lukutaitotyöstä, lukutaidon edistämiseen tähtäävistä suunnitelmista ja yhteistyöstä varhaiskasvatuksen kanssa. Osallistumisen tulisi olla vapaaehtoista ja siihen tulisi saada mukaan myös kunnan varhaiskasvatus. Lukutaitotyön vahvistaminen on esillä myös hallitusohjelmassa, joten siltä pohjalta hanke on kannatettava pienillä säädöillä.
Hankkeessa tultaisiin tekemään yhteistyötä jo käynnissä olevien tai alkavien lukutaitohankkeiden kanssa.
Inari on valmis hankkeeen hallinnoijaksi, ja mukaan lähtevien kuntien omavastuuosuudet täyttyisivät noin 44 tunnin työpanoksella, esimerkiksi osallsitumisella työpajoihin.
Johtoryhmä keskusteli hankkeen sitovuudesta ja mm. henkilöiden vaihtumisen vaikutuksista sitoutumiseen. Hankkeelle toivottiin skaalautuvuutta kunnan resurssien mukaan.
Hanketta pidettiin yleisesti hyvänä ja kannatettavana. Sen myötä kaikilla Lapin kirjastoilla olisi ainakin jotain samoja elementtejä tehdä lukutaitotyöä ja mahdollisuus käyttää haluamiaan elementtejä.
Johtoryhmä päätti lähteä hakemaan Lukutaitoyhteistyö hanketta Inarin hallinnoimana. Hankkeelle päätettiin perustaa ohjausryhmä, joka viimeistelee hankehakemusta ja aiesopimuslomakkeita. Ohjausryhmään valittiin Helena Kokko Rovaniemeltä, Virpi Veskoniemi Inarista, Josefiina Marola Sallasta (vaka), Uni Ojuva Sompiosta sekä Reija Portti ja Anna Roos Inarista. Ohjausryhmä valtuutettiin hakemaan uudet jäsenet ohjausryhmään, mikäli joku valituista ei pysty osallistumaan.
Lapin kirjaston viestintä
Toukokuun kokouksessa nimetty työryhmä Kyösti Satokangas, Noora Mustajoki ja Heli Kolehmainen totesi, että Lapin kirjaston viestinnän kehittäminen on tärkeä ja samalla melko iso projekti. Keskustelun pohjana ovat toimineet Marjo Perälän vuonna 2010 laatima selvitys Lapin kirjaston imagosta, viestinnästä ja brändistä (Nutturat auki!) sekä markkinointihankkeen loppuraportti samalta vuodelta.
Hankkeiden jälkeen on tapahtunut paljon muutoksia. Lapin Kirjaston visuaalinen ilme on hyvin yhtenäinen ja kaikkien lappilaisten kirjastojen käytössä, Lapin kirjaston yhteiset nettisivut ja Finna toimivat. Joitakin 13 vuotta sitten suunniteltuja asioita ei ole edelleenkään toteutettu tai ne ovat unohtuneet, ja työryhmän mielestä tarvetta yhteiselle viestinnälle ja imagotyölle olisi entisestään.
Vuoden 2010 yhteismarkkinointistrategia lähti ajatuksesta, että kirjastoihin törmää muuallakin kuin kirjastokontekstissa. Tämä olisi näkyvyyden kannalta edelleen olennaista. Työryhmä esitti keskustelun jatkamista kolmella kaistalla:
Ansaittu mediahuomio: miten paikalliset viestintävälineet voisivat tuoda Lapin kirjastoa enemmän esille?
Maksettu huomio: maksettu mainoskampanja
Jatkuvan viestinnän resurssi: tulisiko Lapin kirjastolla olla yhteinen viestinnän resurssi?
Lisäksi tulisi keskustella siitä, pitäisikö Lapin kirjaston yhteisestä viestinnästä ottaa niin iso koppi, että siihen palkattaisiin projektityöntekijä tai haettaisiin hankerahaa toimivien käytäntöjen luomiseksi.
Viestinnän kysymykseen kuuluu niin ulkoinen kuin sisäinen viestintä laajentuen koko Lapin kirjaston kehittämiseen. Sisäisesti on hankaluuksia ymmärtää ja muistaa kimpan sisäisistä vastuista ja vastuuhenkilöistä. Samoin tieto on usein hukassa yhteisessä Drivessa. Kirjava kirjasto -blogin kohderyhmä tarvitsee tarkentamista: tuotetaanko sitä kollegoille ja kirjastoille vai asiakkaille?
Lapin kirjaston strategia on voimassa vuoden 2024 loppuuun, ja sen kaikkia päämääriä ei ole vielä toteutettu.
Johtoryhmä haluaa muodostaa Lapin kirjaston tasoisen kehityshankkeen, jossa olisi mukana viestintätyöryhmä ja Leena Kinnunen. Viestinnän kysymykseen palataan johtoryhmän marraskuun kokouksessa.
Lapin kirjaston kokouskäytännöt
Lapin kirjaston yhteistoimintasopimuksen mukaan johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Sopmuksessa sitoudutaan ylläpitämään yhteistä kirjastojärjestelmää ja kehittämään laadukkaita kirjastopalveluja. Käytännössä jälkimmäinen tarkoittaa sopimuksen mukaan, että:
Lapin kirjastot ja muut sopijapuolet sitoutuvat yhteistyössä edistämään Lapin kirjaston asiakkaiden palveluja Lapin kirjaston yhteisten ja kunkin sopijapuolen edustaman organisaation sääntöjen mukaisesti.
Lapin kirjaston johtoryhmä laatii strategian viiden vuoden ajanjaksolle, ja strategiaa tarkennetaan ja arvioidaan vuosittain laadittavissa toimintasuunnitelmissa. Lapin kirjasto laatii toimintasuunnitelman pohjalta yhteisiä hankkeita ja projekteja.
Jotta yhteistoimintaa pystytään kehittämään ja ylläpitämään, on tärkeää, että Lapin kirjastojen johtajat kokoontuvat säännöllisesti lähitapaamisiin keskustelemaan kehittämään Lapin kirjastojen palveluita.
Johtoryhmä päätti, että Lapin kirjaston johtoryhmän neljästä vuosittaisesta kokouksesta helmi- ja toukokuun kokoukset ovat kokopäiväisiä lähikokouksia, joihin on tarjolla etäyhteysmahdollisuus. Päätetään, että lähikokouksista toinen on vuosittain Rovaniemellä, toinen kokouspaikka kiertää alueella.
Lapin kirjaston vuosikellon mukaiset asiat : Haettavien hankkeiden suunnittelu
Johtoryhmä siirsi marraskuun kokouksen listalle hankkeiden suunnittelun.
Lapin kirjastopäivät 2024 Hetassa
Lapin kirjastopäivät on AKE Lapin vuosittain järjestämä verkostoitumis- ja koulutustilaisuus kaikille Lapin kirjaston työntekijöille. Tapahtuma kiertää eri Lapin kunnissa, ja ne on tähän mennessä järjestetty Kemissä, Saariselällä, Ylläksellä, Torniossa, Sallassa ja Ranualla.
Vuoden 2024 kirjastopäivien tapahtumapaikaksi on valittu Enontekiön Hetta, missä Lapin kirjastopäivät järjestetään pääsiäisen ja pääsiäisen ja vapun välisenä aikana, ei kuitenkaan viikolla 17.
Topaasia-pelit Lapin kirjaston strategiasta
AKE Lappi toteutti 5 Topaasia-peliä kesäkuussa. Keskustelujen tarkoituksena opn käydä läpi Lapin kirjaston strategiaa 2021 – 2024 ja löytää sieltä vielä kehittämistä vaativia päämääriä.
Tähän mennessä kehitettäviä strategian päämääriä on löydetty: kokeilukulttuuri, sidosryhmäyhteistyö, tulevaisuuden osaamistarpeet, rohkeus ja demokratiatyö.
Pelejä päätettiin jatkaa lokakuun loppuun saakka, jonka jälkeen pelin tuottaja kokoaa Lapille yhteenvedon keskusteluista.
Tilaisuuksien jatkomarkkinoinnissa painotetaan keskustelua pelaamisen sijaan. Aiemmat kokemukset keskusteluihin osallistuneilta ovat positiivisia, ja näitä käytetään tiedotuksessa. Kutsut keskusteluihin toivottiin niin sähköpostilla kuin kalenterikutsuina.
Puoli seitsemän -ohjelman lukupiiri
Puoli seitsemän -ohjelman ensimmäinen lukupiiri-kirja julkaistaan ohjelmassa 6.9. Tuolloin päivän vieras kertoo oman mielikirjansa, josta tulee sen päivän lukupiiri kirja. Ensimmäinen vieras 6.9. on Minna Rytisalo. Kirjastoille on lähetty kirjanmerkkejä niihin kirjastoihin, joissa Rytisalon mielikirjaa Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät on paikalla.
Johtajien vapaamuotoiset keskustelut
Johtoryhmä päätti aloittaa korona-aikana aloitetut epämuodolliset verkkotapaamiset uudelleen. Nina Sipola kutsuu johtajat keksustelemaan noin 3-4 viikon välein, vuorotellen torstaisin Lapin kirjastojen päiväkahvien kanssa.
Finna-työryhmän vetäjä
AKE:n uusi kirjastonhoitaja Kristiina Hoikka ryhtyy Finna-työryhmän vetäjäksi. Työryhmän muut jäsenet löytyvät tästä taulukosta.
Kristiinalla on 20% työajasta muuta kuin AKE-työtä.
Seuraava kokous
Johtoryhmän seuraava kokous pidetään 2.11. Rovaniemellä. Kokoupäivää edeltää johtajille suunnattu koulutus tai työpaja.