Viime viikolla Helsingissä, Oodissa, järjestettiin Nordic Libraries Annual -konferenssi. Teemana oli ”Literacy, Libraries, and The Civil Society”. Lukutaito on perustaito. Se luo turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteiskuntamme demokraattista perustaa. Kirjastot ovat vaikuttaneet vuosien saatossa lukemiseen, oppimiseen ja sivistykseen. Kirjastot edistävät siten lukutaitoa ja demokratiaa. Miten lukeminen on muuttunut? Mitkä ovat lukutaidon ja nuorten kirjallisuusharrastusten haasteet? Ja ovatko kirjastot vieläkin tärkeitä lukutaidon pilareita? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia.

Suomessa on Opetushallituksen Lukuliikkeen koordinoima Kansallinen lukutaitostrategia. Kuinka sen tavoitteisiin päästään? Kenen vastuulla se on? Mitä tapahtuu, jos tavoitteisiin ei päästä? Miten kansalaiset pärjäävät? 40 % 9-luokkalaisista kamppailee lukutaidon kanssa. 11 %:lla aikuisista on vaikeuksia lukemisen kanssa. 60 % 9-luokkalaisista lukee vain, jos on pakko. Samat ongelmat ovat myös muissa Pohjoismaissa.

Silvia Hosseini, kirjailija, kirjoittamisen opettaja ja kriitikko puhui Supervoimasta The most Common Superpower. Lukutaito on oikeastaan supervoima. Tutkimusten mukaan aktiiviset lukijat ovat terveempiä ja onnellisempia. Lukeminen ei kuitenkaan takaa hyvää elämää, mutta hyvätuloisille lukutaidon saavuttaminen on helpompaa. Lukutaito on jakaantunut epätasaisesti ja se periytyy, myös Pohjoismaissa. Kuilu lukevien ja ei-lukevien välillä kasvaa. Heikko lukutaito tekee jokapäiväisestä elämästä vaikeaa.

Kuinka sitten rohkaista lukemiseen? Lukemisen pitäisi olla mukaansa tempaavaa. Ei tehdä siitä liian vaikeaa. Kirja ei ole maaginen pilleri. Kirjallisuutta on monenlaista: sarjakuvat, puheet, keittokirjat, laulun sanat, urheilukirjoitukset… Usein ajatellaan että kirjallisuus = romaanit. Kuka määrittelee, mitä pitää lukea esim. koulussa. Ovatko vanhat klassikkokirjat edelleen käytössä? Miksi ei kysytä, mitä oppilaat haluaisivat lukea?

Eräässä kyselyssä kysyttiin ihmisiltä: “- Oletko kirjaston käyttäjä? – En ole. -Mihin olet menossa? – Kirjastoon.” Jos ei lainaa kirjoja, mutta käytät kirjastossa tietokonetta, ihmiset eivät ajattele itseään kirjaston käyttäjäksi. Kirjasto palvelee usein ennen kaikkea lukijoita. Vaikka kirjasto sijaitsee fyysisesti lähellä, voi se silti olla “kaukana”. Kirjaston pitäisi olla myös “Socially sustainable library” sosiaalisesti kestävä kirjasto. Ne henkilöt, jotka eivät käy kirjastossa, sanovat, että ei se ole heidän paikkansa. He kokevat, että heitä ei haluta kirjastoon, tai että se ei ole heille tarkoitettu.

Onko lukutaidon heikkeneminen uhka demokratialle? Lukutaito luo työllistymistä ja siten menestyy elämässä paremmin. Jos et ymmärrä lukemaasi, miten voit muodostaa mielipiteitä? Et ole sopiva yhteiskuntaan tai päättämään asioista, ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Manipulointi on helpompaa.

Aleksis Salusjärven hankkeessa Sanat haltuun rap-musiikin avulla voidaan tulla lukemisen mestariksi. Mikä tekee Rap-lyriikoista erityisiä? Ne on nuorille tuttuja. Ne tulevat lähelle ja ovat henkilökohtaisia. Tekstit saattavat olla kunnianhimoisia, mutta ei kirjallista kirjallisuutta. Rap on lukutaidottomien runoilijoiden genre. Aleksis kertoi, että nuorilla on nykyään yhä enenevässä määrin itsensä ilmaisemisen vaikeus. Jokaisella ihmisellä on oma tarina. Ihmisillä on tarve saada äänensä kuuluviin ja kertoa itsestään.

Lukeminen on myös eloonjäämisen taito. Jos on vaikeuksia saada muut ymmärtämään itseään, miten ilmaiset itseäsi? Laulut asettavat ajatukset sanoiksi. Lukemisen ja kirjoittamisen avulla saa muut ymmärtämään itseään. Kirjallisuus tekee näkyväksi, esim. vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin. Kaunokirjallisuus auttaa ymmärtämään muita ihmisiä -> Empatiakyky karttuu. Lukutaidon avulla ymmärrät maailmaa: uutisia ja käyttöohjeita, liikennemerkkejä ym.

Tilastokeskuksesta Riitta Hanifi kertoi Lukemiskulttuurin pitkäaikaistutkimuksesta ja mainitsi, että sosiaalinen media luo uusia lukutaitoja, kuvat, animaatiot, liike, grafiikat. pelit ym. Ovatko blogit nykyajan muistelmia? Päiväkirjaa kirjoittaa n. joka kymmenes vastaajista. Entäs jos verrataan toisiinsa sotakirjoja ja sotapelejä. Molemmista löytyy tarina sodasta ja taisteluista. Lukeminen muuttuu. Kun pelkäämme lukemisen kuolemaa, se tarkoittaa painetun kirjan lukemista.

Kirjallisuudesta keskusteleminen on todella tärkeää. Lukeminen kotona lisää lukemisen nautintoa. Huomattavaa oli, että vaikka kotona luettiin paljon ääneen, kirjoista keskusteleminen oli vielä tärkeämpää. Niissä kodeissa, jossa juteltiin kirjoista, lukeminen oli paljon aktiivisempaa. Lapset haluaisivat puhua kirjoista myös kirjastonhoitajien kanssa, mutta he eivät uskalla lähestyä kirjaston henkilökuntaa. Kirjastonhoitajat ovat aikuisia ja kiireisen näköisiä ihmisiä.

Onko sosiaalinen media syypää lukutaidon rappeutumiseen? Kirjastot eivät voi kääntää trendejä. Lukutaitoa voi oppia monesta eri lähteestä. Bloggarit ja julkkikset julkaisevat myös tekstejä. Jokaisella on tarina! Uudenlaiset tekstit ja uudenlainen lukeminen on tervetullutta ja täysin ok. Lukutaito on supervoima! Kaboom!

Sinikka Tuohino, erikoiskirjastonhoitaja
Lapin AKE

Lukutaito on Supervoima
Merkitty:        

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.