Kooste AKE Lapin aluekierrokselta 2024
AKE Lapin tiimi vieraili vuoden aikana yhdeksässä kirjastossa: Kemijärvellä, Kolarissa, Keminmaalla, Sompiossa, Tervolassa, Torniossa, Sallassa ja Ranualla. Tornionlaakson ja Sompion seutukirjastojen vierailuihin sisältyi käynnit Ylitornion, Pellon, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kirjastoissa.
Vierailuihin osallistui lähes koko henkilökunta kaikissa kirjastoissa, ja niihin sisältyi keskustelu alueen kuulumisista sekä AKEn toiminnan ajankohtaiset asiat.
Vierailut alueen kirjastoissa ovat tärkeä yhteydenpitoapa sekä mahdollisuus päästä keskustelemaan syvällisemmin eri kirjastojen tarpeista ja kertomaan AKEn tarjonnasta. Kirjastot ovat myös toivoneet AKEn jalkautumista alueelle.
Tilamuutokset, remontit ja uudistukset
Useissa kirjastoissa on tehty tilamuutoksia ja remontteja, jotka ovat vaikuttaneet tilojen käytettävyyteen ja asiakaskokemukseen. Remonttien myötä tiloista on tullut avarampia ja valoisampia, ja asiakkailta on saatu myönteistä palautetta. Toki remonteista aiheutuneet katkot ja siirtymiset väistötiloihin ovat aiheuttaneet haasteita.
Kirjastojen remonteissa on mm. vähennetty hyllymetrejä on vähennetty, mikä on parantanut käytettävyyttä, ja aineistojen karsinnan on todettu olleen tarpeellinen toimenpide. Kemijärven kirjastossa on otettu käyttöön pyörällisiä hyllyjä, mikä helpottaa tapahtumien järjestämistä. Tornion laajassa remontissa asiakaspalvelutiskejä on karsittu, ja keskitetty asiakaspalvelua tiettyihin pisteisiin tai lehtisali muutettu omatoimiseksi. Digitointipalveluiden käyttöön on luotu monitoimitila, joissa on mahdollisuus muun muassa musiikin kuunteluun, etätyöhön ja ompelukoneen käyttöön.
Uusia remontteja on myös suunnitteilla tai toiveissa mm. kirjastorakennusten iän tai sisäilmaongelmien vuoksi. Remonttien tavoitteena on myös päivittää tiloja nykytarpeita vastaaviksi. Toisaalta myös muu kunnan rakentaminen voi vaikuttaa kirjaston toimintaan ja tapahtumiin, kuten Kolariin valmistuva monitoimitalo.
Yksi uusi kirjastokin on saatu, kun Sodankylän Tähtikunnan koulukirjasto avattiin 2023. Kirjasto on näkyvästi mukana koulun arjessa, ja koulun kanssa on saatu yhteistyö käyntiin hyvin.
Aiemmin valmistuneen Ranuan kirjaston tilat ovat myös hyvässä käytössä ja yhteinen uusi tekniikka koulun tiloissa mahdollistaa erilaiset tapahtumat.
Joissakin kirjastoissa on esteettömyyskartoitusten pohjalta havaittu puutteita, kuten opasteiden sekavuus tai puuttuminen. Näihin on ryhdytty tekemään parannuksia palvelumuotoilun keinoin.
Aukioloaikoja on säädetty vastamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja kirjaston käyttöä. Omatoimikirjasto on käytössä useimmissa kirjastoissa, ja palveluaikaa on pystytty hieman vähentämään, mikä on helpottanut henkilöstön riittävyyttä.
Hakeutuvat palvelut
Kirjastoautoilla on monessa kunnassa tärkeä rooli, ja niiden käyttöaste on pysynyt korkeana erityisesti ikäihmisten palveluissa. Autojen toimintaa on kehitetty yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa, ja esimerkiksi Torniossa kokeillaan mahdollisuutta varata kirjastoauto omaan käyttöön.
Kirjastoautoja on hyödynnetty myös tapahtumissa, kuten kyläpäivillä, autonäyttelyissä ja vanhempainilloissa. Torniossa auto on mukana leikkipuistokiertueilla ja muissa ulkotapahtumissa. Joissakin kunnissa on harkittu kirjastoautojen uudistamista tai vaihtamista, sillä osa autoista on tullut käyttöikänsä päähän. Vaihtoehtoina on pohdittu korjausta tai kokonaan uuden auton hankintaa, ja päätökset ovat osin vielä kesken.
Kirjastoauton uusiminen tai toiminnan uudelleen arviointi on ajankohtainen Keminmaalla, Tornionlaaksossa, Kittilässä ja Kolarissa. Ranualla kirjastoautotoiminta oli lakkautusuhan alla, mutta niin auto jatkaa edelleen toimintaa ja poikkeaa myös Simon puolen pysäkeillä. Kirjastot selvittävät autojen yhteiskäyttöä, ja myös erilaisten uusien palvelujen lisäämistä autoihin pohditaan, kuten tulostusmahdollisuutta tai esim. sosiaali- tai terveystoimen palvelujen ottamista mukaan.
Kotipalvelu on käytössä ainakin Tervolassa, Sompiossa, Kolarissa, Keminmaalla ja Kemijärvellä. Kotipalvelua tekeville toivottiin verkostoitumismahdollisuutta esimerkiksi alueellisen kotipalveluryhmän muodossa. Kotipalvelusta järjestettiin Lapin kirjastojen päiväkahvit 8.2.2024.
Tapahtumat ja yhteistyö
Kirjastoissa järjestetään aktiivisesti tapahtumia eri kohderyhmille. Tarjontaan kuuluu kirjailijavierailuja, asiantuntijaluentoja, Novellikoukkua, satutuokioita, elokuvanäytöksiä, taide-esittelyjä ja lukukampanjoita ja -lukupiirejä. Yksittäisiä tapahtumia ovat olleet mm. taimienvaihtopäivä Torniossa tai Kaiken kansan kirjapäivä Kemijärvellä. Kirjastot ovat myös aktiivisesti mukana alueellisen LaNu-verkoston toteuttamilla Huhuu-festareilla. Alueellisessa LaNu-tiimissä ideoidut Tarinalaatikot ovat olleet käytössä tapahtumissa.
Kirjaston ulkopuolella käydään esim. vanhustyön piirissä lukemassa tai pitämässä muita tilaisuuksia, ja kouluille ja varhaiskasvatukseen kootaan kirjapaketteja.
Yhteistyötä tehdään muun muassa varhaiskasvatuksen, neuvoloiden, koulujen, museoiden ja oppilaitosten kanssa. Paikallisia yhteistyökumppaneita ovat mm. erilaiset paikallisjärjestöt, kuten MLL, eläinsuojeluyhdistys ja kulttuuriyhdistykset. Paikallislehtien kanssa tehdään yhteistyötä julkaisemalla lukuvinkkejä. Kirjastossa todettiin, että mitä enemmän ollaan mukana kaupungin ja 3. sektorin tapaamisissa, sitä enemmän löytyy uusia yhteyksiä.
Tervolassa toimii asiakasraati, joiden avulla kirjaston toimintaa kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Raadeissa on käsitelty esimerkiksi tapahtumatarjontaa, välinehankintoja ja omatoimiajan käyttöä.
Hankkeet
Tornionlaaksossa on ollut käynnissä Tornionlaakson kirjaston lukutaitotyön malli -hanke. Hankkeessa on tehty kirjallinen suunnitelma lukutaitotyön tueksi Pellolle ja Ylitorniolle koko asiakaskuntaan keskittyen vauvasta vaariin, sekä vuosikello aikuisten lukutaitotyöhön. Hankkeessa tehtiin myös varhaiskasvatukselle ja peruskoululle palvelutarjotin nimeltä Lukuväylä, joka esittelee heille tarjolla olevat palvelut. Hankkeessa huomioitiin myös ei-lukevat, jolle suunnattu monilukutaitotyö sisältyy vuosikelloon.
Ranualla on jo päättynyt OPH:n rahoittama Kansien kätkössä -hankkeelle, jossa tarjottiin mm. vinkkauksia koululle. Hankkeesta on jäänyt elämään monia asioita, kuten Koulu lukee -tunti ja vuosikello, johon osallistuvat kirjasto, vaka ja koulut. Hankkeessa järjestettiin myös kirjakahviloita, joissa lapset lukivat yhdessä.
Kolarissa on toteutettu tiedeviestintään keskittyvää hanketta: Tiedon portaat ja Tiedon portaat 2, joista jälkimmäisen yhtenä tavoitteena järjestää isompi tiedetapahtuma sekä muita tapahtumia. Hanke pyrkii tuomaan esille erilaisia tiedonhankinnan tapoja, sekä nostamaan esille kirjastojen monipuolisen ja laajan yleistajuisen tieteen kokoelmat.
Kemijärvi on ollut mukana Lukumaan lumo -hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Rauma, ja muita mukana olevia kuntia on Nokia ja Eurajoki. Hankkeessa on tuotettu erilaisia lastentapahtumia.
Kemijärvi oli mukana myös Rovaniemen vetämässä toisen asteen kouluyhteistyöhankkeessa, jossa järjestettiin pop-up-toimintaa kouluille ja oppilaitoksille.
Suomen harrastamisen mallissa mukanaolevissa kirjastoissa on toteutettu mm. erilaisia kursseja lapsille ja nuorille. Inarin vetämän, koko Lapin yhteisen Lukutaidon valmiuksia Lapin malliin -hankkeen koulutustilaisuuksia on järjestetty useissa kirjastoissa, ja esim. Pellossa hankkeen lukutuokiot ovat jo toiminnassa.
Henkilöstötilanne ja työn organisointi
Kirjastojen henkilöstömäärä on pysynyt osittain samana, mutta joidenkin tehtävien täyttäminen on ollut haasteellista. Joissakin kunnissa on ollut vaikeuksia rekrytoida uusia työntekijöitä, ja tehtävien uudelleenjärjestely on ollut tarpeen, kuten ryhmien vastaanotto etukäteisvarauksella tai asiakaspalvelupäivystyksen vähentäminen.
Henkilöstö on saanut tukea ja koulutusta esimerkiksi asiakaspalvelun kehittämiseen, erityisesti haastavien asiakastilanteiden kohtaamiseen. Koulutustarjonta on ollut laaja, mutta osallistuminen on ajoittain ollut haastavaa kiireisen työarjen vuoksi.
Joissakin kunnissa on yhdistelmävirkoja kirjastotoimen ja kulttuuritoimen, vapaa-aikatoimen tai kansalaisopiston tehtävien kanssa, mikä on vaikuttanut kirjastonjohtajien työnkuviin. Työtehtävien jakoa ja vastuualueita on päivitetty, ja uusia työnkuvia on muotoutunut esimerkiksi lukutaitotyön, yhteisöllisen toiminnan ja pedagogisen kirjastotyön ympärille.
Harjoittelijoita sekä kirjastoalan opiskelijoita Keudasta ja Redulta on ollut useissa kirjastoissa, ja heidän panoksensa on ollut merkittävä erityisesti viestinnän ja digitoinnin saralla.
Kirjastoista ollaan osin hankalastakin henkilöstötilanteesta huolimatta mukana Lapin kirjastojen yhteisessä toiminnassa mm. käyttösääntö- ja kuvailutyössä sekä alueellisessa LaNu-verkostossa, ja kiinnostusta on myös 2025 aloittavaan alueellisen tapahtumatiimin toimintaan osallistumiseen.
Tulevaisuuden suunnitelmat ja kehityskohteet
Kirjastot kehittävät toimintaansa jatkuvasti, ja vuosille 2024–2025 on suunnitteilla useita toimia, mm. :
- Asiakaspalvelupäivystyksen vähentäminen testiluonteisesti
- Omatoimiajan laajentaminen
- Aikuisten lukupiirien käynnistäminen
- Lisää tapahtumia aikuisille, kuten kirjailijavierailuja ja tietokirjallisuusluentoja
- Valtionhallinnon tukemaan valtakunnalliseen eKirjastoon liittyminen
- Kotipalvelutoiminnan laajentaminen ja sen parempi markkinointi
- Kirjastokahvien jatkaminen asiakaskunnan kanssa
- Saamenkielen palveluiden ja saamenkielisen yhteisön kanssa tehtävän työn lisääminen
- Toiminnan vakauttamiseen keskittyminen muutosvuosien jälkeen
- Lukutaitotyöhön panostaminen
Yhteistyötä halutaan lisätä muun muassa varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotoimen kanssa, ja tavoitteena on vahvistaa lukutaitotyötä ja hakeutuvia kirjastopalveluita.
Haasteet ja kiitokset sekä toiveet
Kirjastojen taloudellinen tilanne on kiristynyt, ja säästöpaineita on monessa kunnassa. Vaikka perustoiminta jatkuu, henkilöstövaje ja resurssien niukkuus asettavat haasteita kehitystyölle sekä osallistumiselle AKEn ja Lapin kirjastojen tapahtumiin ja koulutuksiin.
Koulutustarjontaa ja niistä tiedottamista pidettiin hyödyllisenä ja riittävänä. Tilaisuuksien tallenteet, kalenterikutsut sekä AKE Lapin uutiskirje ovat keinoja kehittää osaamista sekä pysyä ajan tasalla kirjastoalan tapahtumista.
Toiveita esitettiin seuraavista asioista:
- Erilaisten työpajojen ja työryhmien tekemän työn tuominen näkyvämmäksi
- AKEn aluevierailujen tavoitteiden ja tulosten tuominen selkeämmin esille
- Tuki asiakaspalvelun kehittämiseen, erityisesti vanhusten ja haastavien asiakkaiden kohtaamiseen
- Lukutaitotyön nostamista esille Lapin kirjaston visiossa
- Lukemisen edistämiseen liittyvät koulutukset, esim. vinkkauksesta, LaNu-työstä sekä sisältökoulutusta sekä aikuisten että lasten- ja nuortenkirjallisuudesta
- Kirjastotyön tehtävistä esille nousi kuvailu- sekä Koha-kirjastojärjestelmän koulutustarve
- Ajanhallinnan koulutukset, sillä kiireen vuoksi koulutuksiin osallistuminen on vaikeutunut
- Selkeämpi tiedotus hankkeista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta kirjastot voivat paremmin hyödyntää niitä
- Hankkeiden ideointipajat, joissa voisi suunnitella tulevia projekteja yhdessä muiden kanssa
- Tapahtumatuotannon vertaistuki, erityisesti aikuistyöhön ja lukutaitotyöhön liittyen
- Lähikoulutuksissa keskittyminen aiheeseen on helpompaa, mutta toisaalta webinaariin osallistuminen on useammalle helpompaa.
- Tiedonhaun kehittäminen pelilliseen suuntaan, esim. pakopeleinä
- Lapin kirjastojen päiväkahvien sisältöihin ja ajankohtaan
- Ikäihmisten palvelutarpeiden kartoittaminen ja palvelujen kehittäminen
- Aikuisten lukudiplomin tuottaminen yhteiseksi Lapin kirjastolle
- Asiakasprofiilien kartoittaminen
- Kirjava kirjasto -blogin aikataulun ja sisältöjen kehittäminen
- Liboppiin ohjausta ja säännöllisiä tapaamisia
- Hakeutuvaan kirjastotyöhön ja erilaisten asiakkaiden kohtaamiseen liittyvää koulutusta
Yhteistyötä kirjastojen välillä sekä Lapin kirjaston yhteisönä pidettiin tärkeänä, ja sitä halutaan jatkaa ja syventää. Erityisesti kirjastoautojen ja lukutaitotyön kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia yhteisiin hankkeisiin ja toimintamalleihin.