AKE Lapin toimintaa on arvioitu vuosittain 2021 lähtien lomakekyselyillä, joihin on vastannut kulloinkin noin 30-40 henkilöä Lapin yleisistä kirjastoista. Kuluvana vuonna arviointitapaa kehitettiin järjestämällä ryhmäkeskusteluja, joissa saatiin syvempää ymmärrystä vastaajien kokemuksista ja kehitystoiveista.
Ryhmäkeskustelut järjestettiin 8.5., 12.5. ja 20.5.2025, ja niihin osallistui yhteensä 15 henkilöä 12 eri kirjastosta. Vastaajista 11 oli kirjastonjohtaja tai esihenkilö, ja 4 kirjastonhoitaja tai -virkailija.
Vastaajien työkokemus jakaantui seuraavasti:
- alle 3 vuotta: 2
- 3–10 vuotta: 4
- 11–20 vuotta: 6
- yli 20 vuotta: 3
Keskusteluissa käytettiin osittain aiempien lomakekyselyiden kysymyksiä.
AKE-tehtävä ja tehtävän hoitajat
AKE-tehtävä koetaan tutuksi. Osallistujat tietävät, ketkä tehtävää hoitavat ja että tehtävä perustuu kirjastolakiin. AKE-tehtävän sisällön kuvaamista esim. päättäjille pidettiin vaikeana, ja esitettiin ns. hissipuheen tai lyhyen esityksen laatimista siitä, mikä AKE-tehtävä on. Myös henkilöstölle tarvitaan perehdytyspaketti, johon olisi koottu mm. tiedot, mistä kanavilta ja lähteistä esim. koulutus- ja ohjetiedot löytyvät.
Tehtävää hoitavista henkilöistä mainittiin Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka, joiden todettiin olevan Lapin vastuuhenkilöinä ja käyttävän AKE työhön joitain määriteltyjä prosentteja työajastaan. Sanna Haakanan tiedettiin olevan mukana valtakunnallisessa neuvostossa. Nina Sipolan tai Kaisa Nummisen osuus AKE-työssä oli harvemmalla tai ei lainkaan tiedossa. Vastaajat olivat havainneet tehtävän hoitajien vaihtuminen vuosien aikana, mutta korostivat, että on tärkeä tietää kulloinkin, keneen voi olla kysymyksissä yhteydessä.
AKE-koordinaattorit koetaan helposti lähestyttäviksi, ja osallistujat kokevat, että he ovat saaneet hyvin esille omia ehdotuksiaan käsiteltävistä asioista. Koordinaattoreilta saa myös nopeasti apua ongelmatilanteisiin.
Yhteinen kimppa ja AKE-alue aiheuttaa osin sekaannusta tehtävien jakaantumisesta AKEn ja kimpan kesken, etenkin kun kimpan ja AKEn tehtäviä hoitaa sama ihminen. Henkilöstön vaihtuvuus kirjastoissa voi myös vaikuttaa siihen, ettei käsitys tehtävänjaosta ole kaikille aivan selvää. AKElta toivotaan kirjastoille jaettavaa koostetta, esim. julistetta tehtävistä. Olisi hyvä myös luoda AKElle kimpasta eroava ulkoasu tiedotteisiin.
Merkittävimmät AKE-tehtävät osallistujien näkökulmasta
AKE koetaan kokoavaksi ja tukevaksi voimaksi, joka pitää langat käsissään ja kirjastot perillä ajantasaisesta tiedosta. Kirjastojen työn ja työyhteisöjen kehittämisen tukeminen ja siten uusien palveluiden saaminen asiakkaille koettiin yhdeksi merkittäväksi tehtäväksi. AKE on tiedontarpeen ja koulutustarpeiden keskeinen koordinoija, joka sen lisäksi, että tuottaa itse koulutuksia, välittää tietoa muiden järjestämistä koulutuksista. AKEn suodattamasta tarjonnasta on helpompi valita itselle sopivin ja tarpeellisin koulutus.
Vastaajat pitävät tärkeänä, että AKEn kautta saadaan kaikenlaista tietoa muista kirjastoista myös Lapin ulkopuolelta. AKE on näin kokoansa suurempi koordinaattoreiden verkostojen ja niissä tehtävän yhteistyön kautta.
AKEn koetaan tehneen arvokasta ja hyvää työtä kaikkien kirjastojen hyödyksi. AKEn vierailuja kunnissa pidetään tärkeinä ja sisällöiltään onnistuneina, etenkin, kun koko kirjaston väki kutsutaan niihin mukaan, jolloin syntyy henkilökohtaisia kontakteja koordinaattoreihin. Vierailujen kohderyhmää ehdotettiin laajennettavaksi kutsumalla vierailulle mukaan esim. kunnan sivistysjohtaja tai vastaava, mikä vahvistaisi ymmärrystä AKE-tehtävän merkityksestä ja sisällöstä.
Yhteiset tapahtumat ja keskustelufoorumit ovat tärkeitä vertaistuen ja näkemyksien jakamisen paikkoja. Esimerkiksi päiväkahvit koetaan hyvänä paikkana jakaa tietoja ja niille valittuja aiheita pidetään kiinnostavina. Päiväkahveille ehdotettiin erottelemista tilaisuuksiin, joiden tavoite on keskustella ja vaihtaa kuulumisia alueelta, sekä varsinaisiin koulutustilaisuuksiin. Päiväkahveille toivottiin myös kirjailijavieraita puhumaan. Päiväkahvien tallenteille toivottiin otettavan mukaan myös ns. kuulumiskierroksen keskustelu.
Päiväkahvien koulutukselliset teemat valitaan ajankohtaisista tai muuten esille nousseista asioista, esim. AKEn aluekierrokselta. Päiväkahvien osallistumiseen vaikuttaa se, koetaanko aihe itselle tai omalle kirjastolle merkittäväksi. AKEn pitäisi pyrkiä motivoimaan henkilöstöä osallistumaan eri teemoja käsitteleviin tilaisuuksiin, ei vain tuttuihin aiheisiin liittyen. Lapin kirjastojen päiväkahvien aika on joillekin kirjastoille hankala, joten ajankohdan vaihtoa voisi selvittää esimerkiksi vaihtelemaan aamupäivän ja iltapäivän välillä tai muuhun aikaan.
AKEn järjestämistä tilaisuuksista mainittiin erityisesti Lapin kirjastopäivät, jotka kokoavat paikalle lähes kaikki kirjastot, osassa koko henkilökunnankin. Osallistujien mielestä päivät tarjoavat iltatilaisuuksineen mahdollisuuden kehittää osaamista, mutta myös tilaisuuden yhdessä olemiseen, tiedonvaihtoon ja asioista keskustelemiseen ajan kanssa.
Vertaistuki esimerkiksi mentorointikoulutuksen tai Kirjastokaveri-toiminnan kautta on merkittävää henkilöstön osaamisen kehittymiselle. Osaamista voi kehittää myös kirjaston sisäisellä vertaistuella. Kirjastokaveri-toiminnan avulla pääsee pohtimaan ja kehittämään omaa työtä, sekä näkee malleja ja ideoita muualta, joita onkin toteutettu omassa kirjastossa, kuten vinkkaamisen harjoittelu työporukan kesken tai someviestinnän kehittäminen. Oman kirjaston palvelujen ja tilojen esitteleminen avaa itsellekin ns. ulkopuolista näkymää kirjaston tiloihin, palveluihin ja toimintaan. Vierailujen jälkeen kynnys ottaa yhteyttä toisiin kirjastoihin ja kollegoihin on madaltunut. AKEn taloudellinen tuki on ehdoton edellytys, että tällaisia matkoja pystytään tekemään.
Erikokoisten kirjastojen tarpeiden huomioiminen
Lapin erityispiirre on pitkät välimatkat ja suhteessa paljon pieniä kirjastoja, mutta siitä huolimatta AKE on pystynyt huomioimaan eri kokoiset kirjastot hyvin, eikä isompien kirjastojen tarpeet ole menneet edelle. AKElla koetaan olevan tieto alueen tarpeista ja välineet saada tietoa kirjastojen tilanteesta mm. aluekierroksen keskustelujen kautta, ja sitä kautta tiedossa on eri kirjastojen kipupisteet ja kehittämisen kohteet.
Tuen pienemmille kirjastoille koettiin olevan isojen tukemista tärkeämpää, koska pienissä kirjastoissa on vähemmän mahdollisuutta kollegiaaliseen tukeen ja tiedon saamiseen. Toisaalta pienemmissä kirjastoissa johtajalla on suorempi kontakti koko henkilökuntaan ja on helpompi tiedottaa esim. kimpan yhteisistä asioista tai osallistua tilaisuuksiin koko kirjaston henkilökunnalla.
Isokaan henkilömäärä ei mahdollista kaikkien osallistumista, etenkin jos toimipisteitä on useampia, joten osallistumisessa on vuoroteltava. AKEn taloudellinen tuki matka- tai majoituskulujen osalta on tärkeä mahdollistaja yhteiseen toimintaan osallistumiseen (huom. AKE tukee vain Kirjastokaveri-toimintaa sekä Pohjoisen esihenkilöpäivien majoituskustannuksia).
Monenlaisesta tarjonnasta löytyy sopivaa sekä isoille että pienille kirjastoille. On hyvä, että tilaisuuksia järjestetään sekä etänä että eri puolilla Lappia, kuten Lapin kirjastopäivät, jolloin pienemmillä kirjastoilla on helpompi osallistua ja tutustutaan eri kirjastoihin ja tapaan järjestää kirjaston palveluita. Pienten kirjastojen haasteita ja erityiskysymyksiä voisi käsitellä erillisillä pienten kirjastojen päiväkahveilla tai webinaareissa, mihin voisi kutsua mukaan muidenkin AKE-alueiden pieniä kirjastoja.
Hyvä osallistamisen malli oli opintopiirimäinen Lapin kirjaston visiotyö 2025-2029, joka tarjosi erilaisen oppimistavan ja jakamisen näkökulman. Tällaisen koulutusmuodon onnistumisen edellytys on osallistujien sitoutuminen.
Osallistumista rajoittavat resurssit ja henkilöstötilanne, joten ajoittain joudutaan tarkkaan miettimään, mihin tilaisuuksiin osallistutaan. Hybriditilaisuudet ja tallenteet tukevat osallistumista, vaikka myös tallenteiden katselemiseen on varattava työaikaa, ja välillä hyvistä aikomuksista huolimatta tallenteet jäävät katsomatta. Tallenteiden sisältöjen ja aikataulujen näkyvyys helpottaa niiden hyödyntämistä.
Koulutuksissa ja tapahtumissa olleet jakavat tietoa omassa kirjastossaan esim. henkilöstöpalavereissa, ja tällaiset käytännöt voivat yleistyä.
AKEn tiedotuskanavat ja viestinnän onnistuminen
Tiedotus ja viestintä on vastannut tarpeisiin hyvin, mutta toivottiin entistä aikaisempaa tiedottamista. AKEn merkittävimmistä kanavista mainittiin sähköposti, uutiskirje, kirjastojenlappi.fi ja Teams. Vaikka sähköpostia tulee paljon, ja asioita voi jäädä huomaamatta, koetaan se silti yhdeksi tärkeimmistä viestikanavista. Jokin kevyempi viestintäalusta voisi kuitenkin toimia paremmin.
Uutiskirje on toinen tärkeäksi koettu kanava, koska sillä pystytään tiedottamaan tiiviisti ja ennakoivasti tulevista tapahtumista, ja eri kirjoittajien alueelta tekstit antavat uusia näkökulmia. Uutiskirjeiden lähetysväli on nykyisellään sopiva, koska harvemmin ilmestyessään kirjeen luettavuus ja asioiden ajankohtaisuus voisi heikentyä. Vasta avattu uutiskirjearkisto Teamsissa on hyvä lisä, sillä vanhoihin uutiskirjeisiin on ajoittain tarpeen palata.
Lapin kirjaston Teams-kanavaa ei seurata laajasti, eikä osa kirjastojen henkilökunnasta ole myöskään tietoinen kanavasta. Vastaajilla on käytössä kunnan tarjoama Teams, ja Rovaniemen Teamsissa sijaitseva Lapin kirjasto-kanavan sisältöjä ei huomata katsoa, jollei sieltä ole määritellyt ilmoituksia tulemaan. AKEn on lisättävä tiedotusta Teamsin käytöstä, ja Teams-alustan hyödyntäminen vapaamuotoisiin keskusteluihin olisi hyvä selvittää. Kanavien kesken tarvitaan selkeyttämistä ja viestintää, minkä tyyppiset asiat ovat milläkin kanavalla. Jos tiedotukseen käytetään eri kanavia, niillä tulisi kuitenkin olla samat asiat, jotta tietoa ei tarvitsi etsiä eri kanavilta. Keskittyminen joihinkin kanaviin voisi olla myös vaihtoehto.
Koulutusmuodot
Yleisesti etäkoulutukset koetaan paremmiksi, koska ne saa sovitettua omaan aikatauluun helpommin ja ovat kunnalle edullisempia. Etäkoulutuksen sopiva maksimikesto olisi noin 2-3 tuntia.
Lapissa etäisyyksien vuoksi koulutuspäivä venyy helposti joko todella pitkäksi tai vaatii yöpymisen. Toisella paikkakunnalla tapahtuvan koulutuksen tulisikin olla koko päivän mittainen (esim. 9 – 15), ja sisällöltään kiinnostava, jotta osallistuminen ja työpäivän käyttäminen kannattaa. Muistutettiin, että matka-aikaa voi myös käyttää osallistumiseen, esim. koulutuksen luento-osuuteen. Yhteinen lounas lähikoulutuksessa on hyvä verkostoitumis- ja vertaistukitilaisuus.
Liboppi on hyvä alusta, koska se mahdollistaa eri tyyppisesti rakennetun koulutuksen. Libopin suorittaminen vaatii osallistujalta sitoutumista tai tukea opiskelun läpiviemiseen. Liboppi-kurssien sisällöt ja kestot eivät ole kaikille selviä, joten niistä on hyvä lisätä tiedotusta.
Toivotut koulutukset ja koulutusmuodot
Kirjastolaissa on joitain tehtäviä, joita ei vielä toteuteta tai jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle, kuten demokratiatyö. Näitä katvealueita kirjastojen tehtävistä tulee esille mm. AVIn peruspalvelujen arvioinneissa, ja niitä kannattaa ottaa AKEn koulutuksiin mukaan.
Asiakkaiden käyttäytymisestä omatoimiaikaan ei tiedetä paljonkaan, ja sitä olisi kiinnostava tutkia ja selvittää, miten palvelua voisi kehittää.
Keskustelussa ehdotettiin myös kirjailijavierailukiertueita tai kiertonäyttelyitä, joita AKE organisoisi alueen kirjastoihin.
Etäkahveille toivottiin kirjastojen käytännön kysymysten lisäksi yhteiskunnallisia asioita liittyen esimerkiksi nuoriin, rauhankysymyksiin, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon tai luontoon.
Kirjastoista on jäämässä lähivuosina eläkkeelle iso joukko työntekijöitä, ja olisi hyvä pohtia, millaista koulutusta ja osaamista kirjastoissa tarvitaan tulevaisuudessa. Toisaalta myös vasta alalle tulleet tarvitsevat kirjastotyöhön perehdyttävää koulutusta, joka vahvistaisi näiden ammattitaitoa. Tekoälykoulutus johtajille oli hyödyllinen, avarsi ajattelua ja aiheutti pienen “tuottavuusloikan”, joten jotain vastaavaa toivotaan myös henkilökunnalle.
Koulutuksissa olisi hyvä olla tiedollista perustaa ja sen lisäksi konkreettista tekemistä, ryhmätöitä tai kokeilua. Luento ja konkretia voisivat olla myös eri sessioina.
Lähikoulutuksia toivottiin edelleen verkostoitumisen ja kohtaamismahdollisuuksien vuoksi. Saman koulutuksen voisi järjestää useammalla paikkakunnalla esimerkiksi perättäisinä päivinä. Koulutuksia voisi järjestää myös yhteistyönä erilaisten oppilaitosten kanssa, joissa on kirjastoalan koulutusta, esim. Turun AMK ja Seinäjoen AMK, joilla on nykypäivään liittyvää koulutusta.
Koulutukset voisivat olla pidempiä, esimerkiksi muutaman opintopisteen laajuisia kokonaisuuksia, ja ne voisivat liittyä esim. LaNu-työhön, pedagogisiin satutunteihin, kirjastojen tapahtumiin, aineistojen hankintaan tai muuhun työhön, jota nyt tehdään tai tullaan ehkä tekemään, esim. RFID-tekniikka tai muita tulevaisuudessa käyttöön otettavia asioita.
Koulutuksissa olisi hyvä käyttää enemmän alueen kirjastojen henkilökunnan osaamista ulkopuolisten kouluttajien sijaan.
Lapin kirjastopäiville toivottiin enemmän ryhmätöitä tietyistä aiheista, esim. kirjaston palvelukokonaisuuksista, kuten kotipalvelusta.
AKEn ja AVIn työnjako koulutusten suhteen koetaan selkeäksi. AKElta toivotaan enemmän käytännön työhön liittyvää koulutusta.
Koulutusten toivottuja sisältöjä olivat
- digineuvonta, digiosaaminen
- lukemisen edistäminen (esim. Oulun Kirjasaari-tyyppisesti)
- lukutaitotyö
- lukemisen trendit
- esiintymistaito ja ryhmien vetäminen
- tekoälyn konkreettiset käyttötavat
- tulevaisuuden ennakointi
- hankalien asiakastilanteiden käsittely ja henkilökunnan mahdollisuudet toimia lakien puitteissa
- nuorten maailma ja nuorten käyttämät kanavat, yhdistettynä tekoälyn käyttöönottoon
- työnohjaus tai vastaavaa koulutusta, joka vahvistaisi jaksamista ja omien vahvuuksien löytämistä
- asiakkaiden osallistaminen
- aineistojen esillepano
AKE-toiminnan vaikutukset kirjastoille
AKEn toiminta koetaan arvokkaaksi ja hyödylliseksi, ja sen järjestämät erilaiset tilaisuudet ovat tärkeitä kirjastojen arjessa, keskustelun herättäjinä ja ajan tasalla pysymisessä. AKEn toiminta tarjoaa tukea ja turvaa alueen kirjastoille sekä syvemmän käsityksen Lapin kirjastojen yhteisöstä. AKEa kuvataan organisaatiokentällä poikkeukselliseksi eri toimijoita yhdistäväksi tahoksi.
Tarjotut vuorovaikutuksen paikat ovat erityisen tärkeitä pienissä kirjastoissa. Paljon riippuu henkilöstä itsestään, kuinka paljon haluaa osallistua ja verkostoitua, mutta AKEn pitäisi järjestää edelleen mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja tutuksi tulemiseen, esim. yhteisiä esittäytymisiä Lapin kirjastopäivillä, joihin osallistutaan laajemmin eri työntekijäryhmistä.
Kirjaston kehittämisen kannalta on merkittävää, että kirjastoista päästään näkemään muita kirjastoja, tai osallistutaan etäpalavereihin. Tilaisuuksista on poimittu ideoita omaan työhön, esim. töiden tai tilojen järjestämiseen tai kokoelmapolitiikan malleja. Ideoita tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää, esim. tapahtumien suunnitteluun, sekä tietoja kouluttajista ja puhujista.
Osaamista ja tekemistä pitäisi uskaltaa tuoda paremmin esille. Alueelta toivottaisiin tietoa henkilöiden osaamisesta tai kiinnostuksen kohteista, mikä helpottaisi kynnystä kysellä ja hakea tietoa asioista, ns. parviälyn käyttömahdollisuus.
AKEn vierailu alueella on kirkastanut kirjaston toimintaa ja kehittämistä. Pelkästään vierailun ajaksi pysähtyminen keskusteluun työn tekemisestä ja tavoitteista on ollut tärkeää.
Lapin kirjastojen ja kirjastojen henkilökunnan keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen
AKEn toiminta-alue on laaja, mutta myös kirjastoissa on erilaisia tarpeita, osaamista ja tehtävänkuvia. Tämän vuoksi AKEn tarjontaa voisi profiloida, esim. koulutuksia ja tilaisuuksia erikseen kirjastonjohtajille ja muulle henkilökunnalle, sekä erikseen johtajakahveja, jotka keskittyisivät johtamisen teemoihin. On kuitenkin pidettävä huoli, että osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia on tasapuolisesti eri ammattiryhmille, kuten esimerkiksi koulutusta tekoälyn käytöstä, joka tulee vaikuttamaan kaikkien ammattiryhmien työhön.
Uutena alueellisena työryhmänä toivottiin kotipalvelutyöryhmän perustamista. Pienissä kirjastoissa kaikki tekevät kaikkea, mutta ei välttämättä pystytä osallistumaan kaikkien työryhmien toimintaan, jonka vuoksi työryhmien toiminnasta toivottiin enemmän tietoa ryhmän ulkopuolisille ja mahdollisuutta ehdottaa ryhmiin toimintaideoita.
Kirjastonjohtajilla on Whatsapp-ryhmä, ja vastaavaa vapaaehtoista ryhmää toivottiin myös koko henkilökunnalle, joko Whatsapilla tai jollain muulla matalan kynnyksen sovelluksella.
Uusien työntekijöiden toivotaan esittäytyvän ja kertovan tehtävistään esim. etäkahveilla, mikä helpottaisi sulautumista Lapin kirjastojen porukkaan. Etäkahveille ja -tapaamisiin toivottiin enemmän keskustelua.
Kirjastokaveri-toimintaa ei välttämättä ole tarpeen jatkaa uusilla pareilla, mutta vastaavan tyyppistä toimintaa voisi jollain tavalla edelleen toteuttaa.
Lappiin toivottiin Kirjastofillaroinnin tapaista toimintaa, toteutettuna osin esim. autoilla tai junalla.