AKE Lapin aluekierroksen 2025 kooste

AKE Lapin aluekierroksen kooste vuodelta 2025

AKE Lappi vieraili kahden vuoden aikana Enontekiön, Inarin, Kemin, Kittilän, Muonion, Posion, Simon ja Utsjoen kirjastoissa. Useimmissa kirjastoissa paikalla oli koko kirjaston henkilökunta. AKEsta vierailuille osallistuivat Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka, osassa vierailuja mukana oli myös Sanna Haakana. 

Kirjastojen suunnitelmat vuosille 2025–2026

Aluekierroksella tuli esille, että tulevien kahden vuoden aikana kirjastot keskittyvät erityisesti tilojen kehittämiseen, asiakaspalvelun uudistamiseen, kouluyhteistyön vahvistamiseen sekä tapahtuma- ja lukutaitotyön monipuolistamiseen. Useissa kirjastoissa on käynnissä suuria tai keskisuuria muutoksia, jotka vaikuttavat sekä henkilöstön työhön että palveluihin.

Kirjastoissa tapahtuu työnkuvien selkeyttämistä, osaamisalueiden määrittämistä ja uusien toimien perustamista. Joissakin kirjastoissa haetaan oppisopimusopiskelijoita tai harjoittelijoita. Henkilöstömäärän vaihtelu näkyy erityisesti pienissä kirjastoissa, joissa yhdenkin henkilön poissaolo vaikuttaa laajasti toimintaan.

Tilojen muutokset ja remontit

Tilamuutoksiin kuuluu sekä laajoja sisätilaremontteja että pienempiä parannuksia, kuten:

• Valaistuksen uusiminen ja näyttelytilojen kehittäminen
  Enontekiöllä on toteutettu sisustussuunnittelijan laatimia suunnitelmia ja tehty tiloihin uudistuksia, kuten näyttelyseiniä, jotka mahdollistavat paikallisten toimijoiden – esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja yhdistysten – näyttelyt. Samalla suunnitellaan lisäuudistuksia kuten valaisimia ja uusia lattioita.
• Laajat peruskorjaukset ja väistötilaratkaisut
  Kittilässä on tulossa iso remontti, jossa tilojen sijoittelua, kalusteita ja valaistusta uusitaan ja rakennetaan mm. kokous-, monitoimi- ja hiljaisia tiloja. Kirjastojen remonttien haasteena on sopivien väistötilojen puute, mikä voi viivästyttää aikatauluja. Posiolla väistötila on jo käytössä, ja lisäneliöitä on suunnitteilla viereisiin liiketiloihin.
• Omatoimikirjastojen laajentaminen
  Omatoimikirjastojen kehittäminen on monissa kirjastoissa keskeinen hanke. Kittilään halutaan avata omatoiminen pääsy, ja kulunvalvontaratkaisuja ollaan suunnittelemassa tai uudistamassa. Osassa kirjastoista omatoimiaikaa on jo käytetty runsaasti, ja käyttöön liittyviä häiriöitä seurataan.
• Kokoelmatilan uudelleensuunnittelu
  Väistötiloihin siirtyvät kirjastot joutuvat supistamaan kokoelmiaan. Kokoelmapolitiikan päivittäminen ja poistot ovatkin monissa kirjastoissa ajankohtaisia. Tämä vaikuttaa niin aineistojen saatavuuteen kuin henkilöstön työmäärään.

Kirjastoautopalvelut ja liikkuvat palvelut

Kirjastoautopalvelut ovat useissa kunnissa muutosten keskellä.

• Kittilässä suunnitellaan uuden kirjastoauton hankintaa, koska nykyinen kalusto on vanhaa tai yhteiskäyttö ei enää vastaa tarpeita
• reittien uudistamista, esimerkiksi lisäämällä pysähdyksiä kouluille, päiväkodeille ja kylille
• kirjastoauton monipuolisempaa hyödyntämistä, kuten osallistumista tapahtumiin ja hyvinvointipalveluiden integrointia kirjastobussiin (esim. mittaukset, palveluesittelyt).

Muoniossa ja Enontekiöllä sekä Utsjoella kirjastoauto toimii yhteistyössä myös naapurimaiden toimijoiden kanssa, ja rahoitus on keskeinen osa toiminnan jatkuvuuden turvaamista.

Toiminnan ja tapahtumien kehittäminen

Kirjastoissa suunnitellaan runsaasti toimintaa vuosille 2025–2026, mutta toiminnan laajuus vaihtelee henkilöstötilanteen ja remonttien mukaan.

Keskeisiä suunnitelmia ovat:

Tapahtumatarjonnan monipuolistaminen

Kirjastot järjestävät edelleen:

• satutunteja, kirjastoseikkailuita ja pedagogisia lukutuokioita
• kirjailijavierailuja
• teemapäiviä, kuten saamen kieli- ja kulttuuritapahtumia
• AI-aiheisia tapahtumia ja työpajoja (tekoäly, digitaalinen kuvankäsittely, medialukutaito)
• filosofia- ja tiedetapahtumia
• kyläkierroksia

Kuntien asukasmäärät ovat pääasiassa laskusuuntaisia lukuun ottamatta Kittilää. Vähenevän asiakasmäärän vuoksi toimintoja suunnitellaan siksi entistä kohdennetummin. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa – koulujen, vapaa-ajanpalvelujen, hyvinvointikoordinaattoreiden ja yhdistysten – koetaan ratkaisevaksi.

Lukijuuskasvatus ja kouluyhteistyö

Lukemisen edistäminen on edelleen keskeinen osa kirjastojen työtä, ja useissa kirjastoissa on tavoitteena vahvistaa kouluyhteistyötä. Suunnitelmiin sisältyy:

• neuvola- ja varhaiskasvatusyhteistyötä
• kirjastoseikkaiuja
• lukulaatikoita kouluille
• kirjastonkäytön opetusta
• kouluilla toteutettavia pop up -kirjastoja
• lukutaitoon keskittyviä hankkeita
• yhtenäisten lukupolkujen rakentamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
• Monikielisyyden ja saamenkielisten palvelujen vahvistaminen

Monikulttuurisuus ja kielivähemmistöt huomioidaan kasvavassa määrin, erityisesti saamenkielisten palvelujen kehittämisen kautta.

Saamenkielinen työ on osa henkilöstön osaamista tai hankkeita Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa. Saamenkielinen tarjonta näkyy mm. saamenviikkojen tapahtumissa sekä kirjastojen muissa tapahtumissa ja kokoelmissa.

Digituki ja sähköiset palvelut

Osassa kirjastoja on säännöllisempää digituen tarjontaa asiakkaille. Asiakkaiden digituen tarve on kuitenkin kasvanut.
E-kirjaston käyttö vaihtelee: joissakin kirjastoissa on asiakkailta on tullut muutamia kyselyitä e-kirjastosta on vähän, osassa ei lainkaan. Syynä voi mahdollisesti olla, että joko palvelu toimii tai sitä ei käytetä. Ikäihmisiltä on tullut toiveita tietokoneversiosta. 

AKE Lapilta toivottu tuki

Kirjastojen toiveet AKElle kohdistuvat erityisesti osaamisen kehittämiseen, vertaistukeen, digitaalisten taitojen vahvistamiseen ja lukutaitotyön tukemiseen. Nämä toiveet toistuvat useissa kirjastoissa ja muodostavat selkeitä kokonaisuuksia.

Tekoälyn ja digiosaamisen koulutukset

AKElta toivotaan lisää koulutusta, seuraaviin teemoihin:

• tekoälyn perusteisiin ja käytännön sovelluksiin
• tekoälyn käyttö kirjastotyössä esim. tiedonhaussa ja asiakaspalvelussa
• digitaalisiin taitoihin ja digitukeen
• asiakkaiden opastamiseen sähköisissä palveluissa.

Lukutaitotyön ja kouluyhteistyön tuet

Toivottuja ovat mm.:

• mallit lukutaitotyöhön pienissä kunnissa
• alueellinen lukutaitomittari
• konkreettiset materiaalit, esimerkit ja valmiit toimintamallit
• koulutukset erityisesti aikuisten lukutaitotyöhön.

Kirjastot näkevät lukutaitotyön tulevien vuosien keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja toivovat AKElta sen koordinaatiota.

Seniorityö, kotipalvelut ja erityisryhmät

Kirjastot kaipaavat:

• alueellista seniorityön verkostoa
• vertaistukea ja osaamisen jakamista
• koulutusta kotipalvelun käynnistämiseen ja kehittämiseen
• hyviä käytäntöjä erityisryhmien palveluihin.

Ehdotuksena esitetään vuosittaisia lähitapaamisia sekä etäkahvitteluja.

Viestintä, somen käyttö ja markkinointi

Useat kirjastot nostavat esiin viestinnän haasteet ja toivovat:

• someklinikoita
• viestinnän sparrausta ja käytännön harjoituksia
• materiaalipankkeja ja mallipohjia.

Tavoitteena on, että kirjastot tavoittaisivat paremmin niin paikalliset asukkaat, kausityöntekijät kuin loma-asukkaatkin.

Kokoelmatyön koulutukset

Kokoelmatyön opintopiirit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, ja kirjastoissa toivotaan niiden jatkamista.
Tarvetta on erityisesti:

• kokoelmapolitiikan laatimisen tuelle
• poistojen suunnittelulle
• tilojen muutoksiin liittyvälle kokoelmatyön ohjaukselle.

Vertaisoppiminen, kirjastokaveritoiminta ja työnvaihto

Kirjastot kaipaavat:

• kirjastokaverivierailujen jatkamista
• matalan kynnyksen vertaisoppimispäiviä
• opintomatkoja
• työnvaihtokokeiluja (esim. “kirjasto‑tinder”-tyyppinen parinetsintä).

Palaute AKE Lapille

Palaute AKElle on aineiston perusteella myönteistä ja rakentavaa. Kirjastot arvostavat erityisesti saavutettavuutta, ajantasaista viestintää ja alueellisen yhteistyön vahvistamista.

Helppo yhteydenpito ja asiantunteva tuki

Monet kirjastot mainitsevat, että AKEn työntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja vastaavat kysymyksiin nopeasti. Tätä pidetään tärkeänä etenkin pienissä yksiköissä, joissa henkilöstö työskentelee usein yksin.

Laadukkaat koulutukset ja ajankohtaiset teemat

Kirjastot kiittävät:

• monipuolisia sisältöjä
• päiväkahveja, jotka koetaan koko Lapin kirjaston yhdistäväksi tekijäksi
• tapahtumatiimien ja ryhmien (LaNu, kokoelmatyö, tapahtumat) toimintaa.

Kehittämisehdotukset

Kirjastot toivovat AKElle mm.:

• enemmän vuorovaikutusta verkkokursseille
• viestintäkanavista selkeyttä ja näkyvyyttä (esim. miten löytää oikea tieto)
• kirjastokaveritoiminnan vakauttamista
• konkreettisia esimerkkejä, toimintamalleja ja mallipohjia arjen tueksi.

Yhteinen toive on, että AKE jatkaisi alueellisen yhteistyön vahvistamista ja toimisi kirjastojen työn tukena niin arjessa kuin muutostilanteissa.