AKE aluekierroksen 2025 Osaamiskeskustelujen kooste

AKE Lapin aluekierros 2024 : Osaamiskeskustelujen kooste 

​​AKE Lappi vieraili aluekierroksellaan 2025 seuraavissa kunnissa: Kemijärvi, Kolari, Keminmaa, Sompio, Tervola, Tornio, Tornionlaakso, Salla ja Ranua. Vierailuun kuului osaamiskeskustelu, jonka tavoitteena on keskustella kirjastojen tehtävistä ja toimintaympäristön muutoksista, kartoittaa millaisia osaamisvajeita kirjastoissa on sekä laatia kevyt toimenpidesuunnitelma osaamisen ja tehtävien hoidon kehittämiseksi. Osaamiskeskustelulla pyritään siten korvaamaan aiemmin tehtyjä osaamiskartoituksia sekä kokoamaan AKE:n toiminnan kehittämiseen tarvittavaa tietämystä alueen kirjastojen tilasta.  

Tähän raporttiin on koottu yhdeksän osaamiskeskustelun keskeiset asiat ja kehittämiskohteet.  

 

Kirjaston tarkoitus 

Kirjasto on avoin ja maksuton kohtaamispaikka kaikille, riippumatta iästä, taustasta tai taloudellisesta tilanteesta. Se tarjoaa pääsyn tietoon, kulttuuriin ja palveluihin monin eri tavoin. Kirjasto ei ole pelkästään paikka kirjojen lainaamiseen, vaan se toimii myös oppimisen ja yhteisöllisyyden keskuksena. Kirjastossa voi tutustua uusiin asioihin, kehittää osaamistaan, osallistua tapahtumiin ja käyttää tiloja opiskeluun, työskentelyyn tai vapaa-ajan viettoon. 

Lukutaidon edistäminen on yksi kirjaston keskeisistä tavoitteista. Kirjastot järjestävät säännöllisesti satutuokioita, kirjavinkkauksia, lukuhaasteita ja yhteistyötä koulujen sekä varhaiskasvatuksen kanssa. Erityisesti lasten ja nuorten lukutaito on tärkeää, sillä se heijastuu laajasti oppimiseen ja myöhempään elämään. Kirjasto tukee myös aikuisten ja ikäihmisten lukuharrastusta tarjoamalla monipuolisen valikoiman aineistoa sekä järjestämällä lukupiirejä ja muita kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia. Lisäksi kirjastosta voi saada apua tiedonhakuun, esimerkiksi opiskelun tai työnhakemisen tueksi. 

Kirjaston merkitys on kasvanut myös digipalveluiden myötä. Perinteisten painettujen kirjojen lisäksi tarjolla on e-kirjoja, äänikirjoja, verkkokursseja ja tietokantoja, joiden avulla asiakkaat voivat kehittää osaamistaan ja saada ajankohtaista tietoa. Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita hyödyntämään digitaalisia palveluita ja tarjoaa tarvittaessa ohjausta esimerkiksi laitteiden käytössä. Kirjaston tehtävä on varmistaa, että kaikki voivat käyttää sähköisiä palveluita helposti ja yhdenvertaisesti. 

 

Kirjaston toimintaympäristö 

Kirjastojen toimintaympäristöön vaikuttavat useat tekijät, kuten henkilöstöresurssit, kaupungin tai kunnan taloustilanne, teknologinen kehitys ja väestörakenteen muutokset. Kirjaston tulee mukautua ympäristönsä muutoksiin ja kehittää palveluitaan jatkuvasti, jotta se pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Kunnassa tapahtuvat muutokset, kuten koulujen ja päiväkotien tilanteet, vaikuttavat suoraan kirjaston käyttöön ja yhteistyömahdollisuuksiin. Henkilökunnan jaksaminen on keskeinen kysymys, sillä asiakaspalvelu vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta ja asiakaskohtaamiset voivat olla kuormittavia. Kirjastotyö ei ole pelkästään kirjojen käsittelyä ja hyllyttämistä, vaan se vaatii vuorovaikutustaitoja, asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä reagoida erilaisiin asiakastilanteisiin. Erityisesti maahanmuuttajien määrän kasvu tuo tarpeen lisätä kielitaitoa ja monikulttuurisia palveluja, jotta kirjasto voisi palvella kaikkia asiakasryhmiä paremmin. 

Teknologian kehittyminen vaikuttaa myös kirjaston rooliin: asiakkaat käyttävät entistä enemmän sähköisiä aineistoja ja palveluita, kuten e-kirjoja, äänikirjoja ja tietokantoja. Tämä vaatii henkilökunnalta jatkuvaa kouluttautumista uusien palveluiden käyttöönotossa ja opastamisessa asiakkaille. Lisäksi digitaalinen kehitys tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia – kirjaston tulee varmistaa, että se pystyy tarjoamaan asiakkailleen ajanmukaisia digitaalisia resursseja sekä opastusta niiden käyttöön. Kirjaston merkitys digitaalisen tasa-arvon toimijana näkyy asiakastilanteissa niin, että asiakkaat pyytävät apua yhteiskunnallisten toimintojen suorittamiseen verkossa. 

Kirjaston tilojen käyttöä tarkastellaan jatkuvasti, ja niitä muokataan aktiivisesti palvelujen tarpeita vastaaviksi. Uusien palveluiden, kuten omatoimikirjaston, käyttöönotto vaikuttaa myös asiakkaiden odotuksiin ja palvelutarpeisiin. Lisäksi yhteistyö muiden toimijoiden, kuten nuorisotoimen ja yhdistysten kanssa, voi tuoda uusia mahdollisuuksia tilojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi kirjaston tiloissa voitaisiin järjestää erilaisia työpajoja, luentoja ja kulttuuritapahtumia, jotka houkuttelevat uusia asiakasryhmiä kirjastoon. Palvelujen vähentyessä harvaan asutuilla alueilla voitaisiin kirjastoautoa käyttää täydentämään palveluverkkoa. 

 

Kirjaston ydintehtävät 

Kirjaston ydintehtävät perustuvat lakiin ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Näitä ovat: 

• Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen: Kirjastopalvelut ovat avoimia kaikille ja esteettömiä myös erityisryhmille, kuten liikuntarajoitteisille tai näkövammaisille. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että jokainen voi käyttää kirjastoa esteettömästi ja turvallisesti. 

• Ajantasaisen kokoelman ylläpitäminen: Kirjaston kokoelmassa on sekä fyysistä että digitaalista aineistoa ja kokoelmien aikajana ulottuu uudesta aineistosta myös vanhempaan materiaaliin. Esimerkiksi paikallishistorialliset teokset ovat tärkeitä alueen identiteetin säilyttämisessä. Kirjaston tulee myös seurata lukutottumusten muutoksia ja päivittää kokoelmaansa niiden mukaisesti. 

• Asiakaspalvelu ja tiedonhaku: Kirjaston henkilöstö opastaa asiakkaita tiedonhaussa, sähköisten palveluiden käytössä ja lukusuosituksissa. Asiakaspalvelun tulee olla asiakaslähtöistä ja avointa, ja henkilökunnan on osattava neuvoa asiakkaita erilaisissa tiedonhakuun liittyvissä tarpeissa. Asiakkaan henkilökohtainen palvelu nähdään tärkeäksi osaksi kirjaston tehtäviä. 

• Lukutaidon edistäminen ja oppimisen tukeminen: Kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia eri ikäryhmille, kuten lukuhaasteita, lukupiirejä ja satutuokioita. Kirjasto toimii oppimisen tukijana kaikille ikäryhmille, ja se voi tarjota esimerkiksi digitukea, erilaisia aineistoja, sekä tukea ja valmiuksia koulua varten. 

• Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen: Kirjasto tarjoaa tiloja ja järjestää tapahtumia, kuten kirjailijavierailuja, lukupiirejä ja työpajoja. Tapahtumat voivat tuoda uusia asiakkaita kirjastoon ja lisätä yhteisöllisyyttä alueella. 

Tehtäviä, joiden hoitamista pitää kehittää 

Kirjaston toiminnan kehittäminen edellyttää tiettyjen tehtäväalueiden vahvistamista ja uudistamista. Kehittämiskohteita ovat muun muassa oman työn suunnittelu, verkostoituminen, sisältöjen avaaminen, asiakkaiden opastaminen, kirjastojärjestelmän käyttäminen, esiintymistaito, kouluyhteistyö, kielitaito, markkinointi, kokoelmatyö sekä digitaalisten palveluiden ja tilankäytön optimointi. 

• Kouluyhteistyö: Kirjaston ja koulujen välinen yhteistyö kaipaa selkeitä toimintamalleja. Nykyisin yhteistyö koulujen kanssa on osassa kuntia satunnaista ja vaihtelee opettajien aktiivisuuden mukaan. Tavoitteena on kehittää järjestelmällisempi tapa, jossa kirjasto voisi tarjota säännöllisesti opettajille ja oppilaille suunnattuja ohjelmia, kuten kirjavinkkausta, lukupiirejä ja tiedonhakukoulutusta. Yksi ratkaisu on luoda selkeä vuosikello, jossa määritellään, milloin ja millaisia kirjastopalveluja kouluille tarjotaan. Lisäksi opettajien voisi olla mahdollista järjestää kirjastossa oppitunteja ja projekteja, joissa hyödynnetään kirjaston resursseja. 

• Kielitaito ja monikulttuuriset palvelut: Asiakaskunta on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi, ja kirjaston on vastattava tähän kehitykseen. Maahanmuuttajien määrän kasvu tuo mukanaan tarpeen lisätä kielitaitoa ja kehittää monikielisiä palveluja. Esimerkiksi venäjän, ukrainan ja arabian kielten osaamisesta voisi olla hyötyä asiakaspalvelutilanteissa. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä henkilökunnalle kielikoulutuksia tai hyödyntämällä kielisovelluksia ja etäkäännöspalveluita. Lisäksi kirjasto voi tarjota maahanmuuttajille suunnattuja infotilaisuuksia kirjaston käytöstä ja järjestää kielenoppimista tukevia tapahtumia, kuten suomen kielen keskustelukerhoja. 

• Markkinointi ja näkyvyys: Kirjaston palvelut ovat monipuolisia, mutta kaikki asiakkaat eivät ole tietoisia niistä. Markkinointia ja viestintää tulisi kehittää niin, että kirjasto tavoittaa paremmin erilaiset asiakasryhmät. Sosiaalisen median käyttöä voidaan tehostaa, ja kirjasto voisi tehdä yhteistyötä paikallislehtien ja muiden median edustajien kanssa saadakseen enemmän näkyvyyttä. Joissakin kirjastoissa onkin vakituinen palsta paikallislehdessä aineistojen esittelyyn. Lisäksi kirjaston verkkosivuston ja some-kanavien selkeyttämiseen ja ajantasaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. 

• Kokoelmatyön kehittäminen: Kirjaston kokoelman ajantasaisuus on keskeinen tekijä asiakastyytyväisyyden kannalta. Kokoelmatyön kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota sekä hankintaprosessiin että poistotyöhön. Asiakkaiden toiveita voidaan kartoittaa systemaattisesti, esimerkiksi säännöllisillä asiakaskyselyillä tai kokoamalla asiakastoiveita muilla tavoin. Lisäksi kirjasto voi panostaa erityiskokoelmiin, kuten paikallishistorialliseen aineistoon ja kotiseutukokoelmiin, jotka kiinnostavat monia asiakkaita. Poistoprosessia voidaan tehostaa, jotta vanhentunut aineisto ei vie tilaa ajankohtaisemmilta teoksilta. 

• Digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytön kehittäminen: Yhä useampi asiakas käyttää kirjaston sähköisiä palveluita, kuten e-kirjoja, e-lehtiä ja tietokantoja. Tämä tarkoittaa, että henkilökunnan on oltava ajan tasalla näiden palveluiden käytössä ja osattava opastaa asiakkaita niiden hyödyntämisessä. Kirjastossa voisi järjestää säännöllisiä digityöpajoja, joissa asiakkaille opetetaan sähköisten palveluiden käyttöä. Lisäksi voisi olla hyödyllistä kehittää digituen toimintamalli, jossa asiakkaat voisivat varata ajan henkilökohtaiseen digiopastukseen. 

• Tilojen käyttö ja asiakaskokemus: Kirjaston fyysiset tilat ovat keskeinen osa asiakaskokemusta, ja niiden käytön suunnittelua voidaan kehittää. Esimerkiksi hiljaisten työskentelytilojen kysyntä on kasvanut, mutta niitä ei välttämättä ole riittävästi tarjolla. Tiloja voidaan optimoida esimerkiksi siirtämällä vähän käytettyjä hyllyjä tai lisäämällä joustavia työskentelyalueita. Lisäksi kirjaston tilojen vuokraus- ja varausjärjestelmiä voidaan selkeyttää, jotta yhteisöt ja järjestöt voivat hyödyntää tiloja helpommin tapahtumiinsa. 

 

Osaamisen kehittämisen menetelmiä 

• Koulutukset – Järjestetään sisäisiä koulutuksia ja työpajoja eri aiheista, esimerkiksi kerran kuukaudessa. 

• Mentorointimalli – Määritellään tietyille osa-alueille vastuuhenkilö, joka voi opastaa muita (esim. digituki, markkinointi). AKE ja muut toimijat, esim. Suomen kirjastoseura järjestävät myös mentorointiohjelmia.  

• Verkostoituminen – Käydään vierailemassa muissa kirjastoissa, haetaan ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Osallistutaan aktiivisesti Lapin kirjaston päiväkahveille. 

• Harjoittelujaksot – Työntekijät voivat viettää päivän toisessa kirjastossa oppimassa uusia käytäntöjä. 

• Asiakaspalautteen hyödyntäminen – Pyydetään asiakkailta palautetta siitä, missä palveluissa kaivattaisiin lisää osaamista ja kehitetään niitä. 

 

Mitä osaamista kirjastossa tulisi kehittää käytännössä ja miten 

• Ajanhallinta – Tehokkaampi työskentely auttaa vähentämään stressiä ja parantaa palvelun laatua. 

• Aikataulutustyökalujen hyödyntäminen: Käyttöön selkeämpi digitaalinen työkalenteri, jossa jaetaan tehtävät ja projektit tasapuolisesti. Vuosikalenterit, joihin kirjataan, mihin keskitytään.  

• Työn priorisointi: Opetellaan menetelmiä, jotka auttavat keskittymään olennaiseen. 

• Työvuorosuunnittelu: Ennalta sovitut työvuorolistat, jotka huomioivat myös sisätyöpäivät ja asiakaspalvelun tarpeet. 

• Osaamisen jakaminen: Oman osaamisen jakaminen ja yhteisten materiaalien käyttäminen säästävät työaikaa. 

• Pedagogiset taidot – Asiakkaiden opastaminen, satutuokiot ja verkkokirjaston neuvonta vaativat pedagogista osaamista. 

• Koulutukset: Osallistutaan kirjastopedagogiikkaan liittyviin webinaareihin ja työpajoihin. Myös Libopissa on tarjolla Kirjastopedagogiikan kurssi. 

• Yhteistyö koulujen ja opettajien kanssa: Kouluyhteistyölle tarvitaan selkeä malli. Järjestetään yhteisiä työpajoja koulujen ja päiväkotien kanssa pedagogisten taitojen kehittämiseksi.  

• Kokemusperäinen oppiminen: Seurataan kokeneempien työntekijöiden pitämiä satutuokioita ja kirjavinkkauksia. 

• Lainsäädäntö – Kirjastoalan ja tietosuojan lakisääteiset vaatimukset tulee tuntea. 

• Tietosuojakoulutukset: Osallistutaan koulutuksiin tietosuojalaista ja tekijänoikeuksista, jotta henkilöstö osaa neuvoa asiakkaita. 

• Kirjastolainsäädäntö: Pidetään sisäisiä perehdytyksiä kirjastolain ja kuntapalveluiden osalta, jotta palvelut vastaavat säädöksiä. 

• Luetteloinnin periaatteet – Tiedonhaun sujuvuuden kehittäminen auttaa asiakkaita löytämään tarvitsemansa aineiston. 

• Koulutukset: Käydään koulutuksia kirjaston tietokantojen ja luokitusjärjestelmien tehokkaasta käytöstä. 

• Vertaisoppiminen: Kokeneemmat työntekijät voivat opettaa uusia työntekijöitä aineistojen luetteloinnissa ja haussa. 

• IT-taidot – Asiakaspalvelussa vaadittavien teknisten taitojen päivittäminen. 

• Digiopastuksen harjoittelu: Opetellaan asiakkaiden kanssa yhdessä käyttämään sähköisiä palveluita, kuten verkkokirjastoa ja e-aineistoja. 

• Teknologiakoulutukset: Osallistutaan koulutuksiin uusista digipalveluista ja niiden käytön opastamisesta asiakkaille. 

• Sisäinen tekninen tuki: Luodaan henkilökunnan kesken tukiverkosto, jossa jaetaan osaamista teknisissä kysymyksissä. 

• Some-markkinointi – Palveluiden ja tapahtumien näkyvyyden lisääminen digitaalisissa kanavissa. 

• Sisällöntuotanto: Harjoitellaan Canvan ja muiden työkalujen käyttöä sosiaalisen median julkaisujen tekemiseen. 

• Yhteistyö vaikuttajien kanssa: Selvitetään, voisivatko paikalliset kirjabloggaajat tai somevaikuttajat auttaa kirjaston näkyvyydessä. 

• Säännöllinen sisällöntuotanto: Suunnitellaan julkaisukalenteri some-kanaviin, jotta markkinointi olisi jatkuvaa eikä satunnaista. 

 

Toimenpiteitä ja ideoita 

Keskusteluissa nousi esille useita keinoja ja ideoita kirjaston kehittämiseksi ja palveluiden parantamiseksi niin osaamisen kuin tehtävien kannalta. 

• Kouluyhteistyön kehittäminen: Kirjastovierailujen aikatauluttaminen ja toimintamallien selkeyttäminen, esim. kartoittamalla ns. yllätysvierailujen ajankohdat ja tarjoamalla niihin vierailuaikoja. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kanssa voidaan sopia vakituisia satutuokioita, ja kouluille voidaan tarjota säännöllisiä kirjavinkkaustuokioita. Koulujen opettajia voidaan kutsua kirjastoon yhteiseen työpajaan, jossa pohditaan, miten kirjasto voi parhaiten tukea oppimista. Joissakin kirjastoissa on tunnukset Wilmaan, mitä kautta saadaan yhteys opettajiin.  

• Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen: Teemaviikot, pop-up-tapahtumat ja yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa. Esimerkiksi kirjastossa voitaisiin järjestää tutustumispäiviä asiakkaille, joissa esitellään e-aineistoja, tiedonhakua ja lukusuosituksia. Sosiaalisen median kampanjoilla voidaan nostaa esiin kirjaston palveluita ja houkutella uusia asiakasryhmiä. Benchmarkataan muita kirjastoja. Mainontakummi, jonka kanssa harjoitella viestintää. Ns. pohjayleisön kokoaminen, jos asiakkaiden toivomissa tapahtumissa ei ole kävijöitä. Pohjayleisönä voi toimia esimerkiksi tilaisuuteen erikseen kutsuttu järjestö tai muu yhteisö, jonka kanssa tilaisuutta järjestetään tai jota aihe erityisesti koskee. Yhteistyö kunnan tapahtumista vastaavan ryhmän kanssa. Lehtijuttuja kirjastoista. Pop-up-toiminta eri tapahtumissa. Viestintävastuun jakaminen ja vastuun kierrättäminen. Some-suunnitelman laatiminen kirjastolle. Viestinnän tehostaminen rahoittajien suuntaan esimerkiksi harjoittelemalla ns. hissipuhe kirjaston tehtävistä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. 

• Työn organisointi: Yhteisten käytäntöjen luominen työvuorosuunnitteluun ja tehtävälistojen selkiyttäminen. Aamupalaverit voivat auttaa työtehtävien ja päivittäisten prioriteettien määrittelyssä. Voidaan ottaa käyttöön sähköinen työkalenteri, johon kirjataan tapahtumat, varatut tilat ja asiakaspalveluvuorot. Kokoelmatyön organisointi vastuita jakamalla ja luomalla pelisäännöt koskien hankintaa ja poistoja. Luomalla työyhteisön pelisäännöt. Tapahtumatuotannon tehostaminen tarkemmalla budjetoinnilla, ennakoinnilla ja suunnittelulla.  

• Henkilöstön koulutus: Kielitaito, markkinointi, pedagogiset taidot ja digipalveluiden käytön neuvonta. Esimerkiksi järjestetään kielikoulutuksia venäjän ja ukrainan kielissä, jotta kirjaston henkilökunta pystyy palvelemaan maahanmuuttaja-asiakkaita paremmin. Lisäksi voidaan järjestää verkkokursseja some-markkinoinnista ja tiedonhaun opettamisesta. Aineistosuosittelut ja esiintymisharjoittelu henkilökunnan kesken, myös Lapin kirjaston tai kirjastokaverien tasolla. Tutustutaan verkossa oleviin vinkkauksiin (Kirjasaari, Kirjakaruselli, Kirjasampo ja Kirjastokaista).  

• Tilojen ja palveluiden kehittäminen: Uusien asiakasryhmien tavoittaminen, kuten maahanmuuttajat ja seniorit. Esimerkiksi kirjasto voisi järjestää senioreille digituen työpajoja, joissa opetetaan verkkopankin käyttöä ja sähköisten palveluiden hyödyntämistä. Lisäksi voidaan hankkia monikielisiä opasteita ja esitteitä, jotta kirjaston palvelut olisivat saavutettavampia kaikille. Tiedotusjärjestelmä, joka kertoisi kirjastoauton kulusta ajantasaisesti.  

• Yhteistyöverkostojen laajentaminen: Selvitettävä alueella toimivia mahdollisia kumppaneita ja yhteistyön aloittaminen heidän kanssaan, esim. yhdistykset, yrittäjät, matkailutoimijat. Kirjasto voisi järjestää yrityksille suunnattuja tiedonhakutyöpajoja tai toimia yhteistyössä paikallisten matkailuyritysten kanssa tarjoamalla esimerkiksi opastettuja kirjallisuuskävelyitä alueen historiaan liittyen. Kirjailijavierailukiertueiden järjestäminen yhteistyössä kirjastojen kesken.  

• Digitaitojen vahvistaminen asiakkaille: Järjestetään digineuvontaa kerran kuukaudessa, jossa asiakkaita autetaan käyttämään sähköisiä palveluja, kuten e-kirjoja ja tietokantoja. Yksi ratkaisu olisi saada käyntiin digiopastaminen vapaaehtoisten voimin, vertaisryhmä digiaroille tai seniorien digi-ilta kirjastossa. Suoritetaan verkossa oleva Digi- ja väestötietoviraston kurssi digituesta.  

• Kokoelmatyön kehittäminen: Luodaan asiakkaiden toiveisiin perustuva hankintajärjestelmä, jossa asiakkaat voivat ehdottaa uusia aineistoja. Voidaan myös hyödyntää kyselyitä, joilla kartoitetaan, millaista aineistoa asiakkaat kaipaavat lisää. Vanhemman aineiston poistamista tehostetaan, jotta kokoelma pysyy ajankohtaisena ja houkuttelevana. 

• Tapahtumien monipuolistaminen: Järjestetään enemmän monikulttuurisia tapahtumia, kuten kansainvälisten ruokakulttuurien esittelytilaisuuksia, joissa yhdistetään kirjallisuus ja ruoka. Ideoita tapahtumista: Kepparitapahtuma, Taimienvaihtopäivä, Kasvienvaihtopäivä. Kirjaston palveluista tietoiskuja ja täsmäiskuja esim. viikon tai päivän verran kirjastossa. 

• Kirjaston rooli paikallisyhteisössä: Kirjaston yhteisöllisyyttä voidaan lisätä järjestämällä avoimia keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, kuten medialukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta. Voidaan myös tehdä yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten kanssa järjestämällä näyttelyitä ja työpajoja kirjaston tiloissa. 

 

Toimenpide-ehdotuksia AKE Lapille 

• Viestinnän kehittämiseen benchmarkattavan kirjaston haku  

• Markkinointi-, tiedotus- ja viestintäkoulutus (paino sisällöillä, ei ohjelmilla) 

• Some-päiväkahvit 

• Koulutusta lasten kohtaamiseen sekä ongelma- ja häiriötilanteiden käsittelyyn 

• Vertaisoppimisen tarjoaminen 

• Vinkkaus-päiväkahvit Lapin kirjastoille 

• Päiväkahveille ilmiöiden ja trendien nostoja / seurantaa 

• Lapin kirjaston Teamsiin kirjallisuuden tuntemukselle oma kanava.  

• Lapin päiväkahveille esittely Ranuan lukutaitohankkeen esittely 

• Esiintymistaitokoulutusta 

• Kotipalveluväen kokoontuminen ja ryhmän kokoaminen Lapista 

• Englannin kielen juttutuokio