Viestivä kirjasto -webinaarisarja 13.1.-14.4.2026

Viestivä kirjasto -webinaarisarja

Tuntuuko, että kirjaston viestintä hukkuu kaiken muun informaation alle, onko haastavaa kohdentaa viestintää, pohditko kuinka saavuttaa viestinnällä mahdollisimman moni kirjaston potentiaalinen asiakas? 

Oulun, Rovaniemen ja Vaasan alueelliset kehittämistehtävät ovat koonneet neliosaisen koulutussarjan viestinnän tehostamiseen. Tämä koulutus käsittelee kirjastojen vaikuttavaa viestintää käytännönläheisellä otteella. Koulutuksessa pureudutaan siihen, mistä vaikuttava viestintä koostuu ja miten sisältöjen vaikuttavuutta voidaan lisätä myös yksinkertaisin keinoin. Pohdimme viestinnän eri kanavia suhteessa kohderyhmien tavoittamiseen ja keskustelemme siitä, miten eri kohderyhmille tulee viestiä, jotta näiden kiinnostus herätetään halutulla tavalla. Koulutus antaa tiiviin opastuksen selkokieliseen viestintään, mitä selkokieli on ja kuinka sitä voi hyödyntää viestinnässä ja asiakaspalvelussa.

Ohjelma

Tiistaisin klo 13.00–14.30. Teams-linkki lähetetään ilmoittautuneille. Tallenne on katsottavana ilmoittautuneilla 2 viikkoa tilaisuuden jälkeen.

13.1. Vaikuttava viestintä ilmoittautuminen osa 1

10.2. Kutsuva kirjasto ilmoittautuminen osa 2

17.3. Suunnitelmalla suuntaa viestintään ilmoittautuminen osa 3

14.4. Selkoviestinnällä selkeyttä viestintään ilmoittautuminen osa 4

Koulutuksen sisältö

  • Viestinnällä vaikuttaminen ja miten se tehdään?
  • Ihmisten kiinnostuksen herättäminen: keinoja ja koukkuja
  • Kuntapäättäjät kohderyhmänä ja heidän tavoittamisensa
  • Kirjastotyön esiin tuominen eri tavoin
  • Sisältöjen muotoilu eri kanaville: vinkkejä ja malleja
  • Kirjaston vaikuttavan viestinnän suunnittelu: mitä pitää ainakin huomioida?
  • Erilaisia tapoja tehdä viestintää
  • Mitä on selkoviestintä

Kouluttajina toimivat Viestintä-Piritta ja Selkokeskus.

Lapin LaNu-verkostopäivä Rovaniemellä 19.3.2026

Tervetuloa Rovaniemelle viettämään inspiroiva vertaisoppimisen päivä

Aika: torstai 19.3.2026 klo 9.30-15.30

Paikka: Rovaniemen kaupunginkirjasto / pääkirjaston iso kokoushuone

Ilmoittaudu viimeistään 20.2. (ei etäosallistumisen mahdollisuutta). Ilmoittautuminen Lapin LaNu-verkostopäivä to 19.3.2026 – Täytä lomake.

Päivän teemana on ryhmäkäyntien elävöittäminen

Päivän työpajoissa ideoidaan ja työstetään erilaisia keinoja, joita voidaan käyttää esimerkiksi tiedonhaun- ja kirjastonkäytön opetuksen ja kirjavinkkausten elävöittämiseen. Myös tulevan Huhuu!-festarin tapahtumaideoiden jakamiselle ja kehittelylle varataan hieman aikaa. Verkostopäivästä saat mukaan ja käyttöön kaikki yhteiset ideat!

Alustava aikataulu

9.30 Aamukahvi (AKE Lappi tarjoaa)
10-12 Verkostopäivän työskentelyä
12-13 Lounas (omakustanteinen)
13-15 Verkostopäivän työskentelyä
15-15.30 Kahvi (AKE Lappi tarjoaa) ja loppukeskustelu

 

Lisätiedot Sanna Haakana, +358 40 561 4639, sanna.haakana@rovaniemi.fi

Valtakunnallinen kokoelmakoulutuspäivä 11.3.2026

Poistot ja tilastot kokoelmatyössä: valtakunnallinen kokoelma-aamupäivä

Alueellista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot järjestävät yhteistyössä vuoden 2026 ensimmäisen kokoelma-aiheisen koulutustilaisuuden keskiviikkona 11.3.

Aamupäivän aikana kuullaan eri näkökulmista kirjastojen poistotyöstä, sekä tilastojen ja datan käytöstä kokoelmatyön tukena. 

Tilaisuus on seurattavissa Kirjastokaistalla. Esitykset tulevat sinne myöhemmin myös tallenteina katsottavaksi. Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää koko tilaisuuden ajan esiintyjille chatin kautta. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Ohjelma

9.30–9.35 Aloitussanat, Jan Nyström, AKE Porvoo
9.35–10.05 Data ja tilastot poistotyön apuna, Janne Seppänen, Lahden kaupunginkirjasto
10.05–10.25 Poistopartio apuna kokoelmanhoidossa, Ari Moilanen, Joensuun seutukirjasto

Tauko

10.35–11.00 10 kirjaa viikossa, Kati Välkkilä, Ilmajoen kunnankirjasto
11.00–11.20 Muutto pienempiin tiloihin, Henna Ruuskanen, Tervon kirjasto
11.20–11.50 CREW- menetelmä kokoelmanhoidossa, Mervi Alaoutinen, Lappeenrannan kaupunginkirjasto
11.50–12.00 Lopetussanat, Ulla Ritvanen, AKE Kuopio

Lisätiedot VAKE- ja oman alueen AKE-tiimiltä

Vake: Erityissuunnittelija Aija Laine
040 650 3238 / aija.laine(a)hel.fi

Vuoden 2025 Valtakunnallisen  kokoelmapäivän esitykset ovat katsottavissa Kirjastokaistalla 

 

 

 

AKE Lapin aluekierroksen 2025 kooste

AKE Lapin aluekierroksen kooste vuodelta 2025

AKE Lappi vieraili kahden vuoden aikana Enontekiön, Inarin, Kemin, Kittilän, Muonion, Posion, Simon ja Utsjoen kirjastoissa. Useimmissa kirjastoissa paikalla oli koko kirjaston henkilökunta. AKEsta vierailuille osallistuivat Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka, osassa vierailuja mukana oli myös Sanna Haakana. 

Kirjastojen suunnitelmat vuosille 2025–2026

Aluekierroksella tuli esille, että tulevien kahden vuoden aikana kirjastot keskittyvät erityisesti tilojen kehittämiseen, asiakaspalvelun uudistamiseen, kouluyhteistyön vahvistamiseen sekä tapahtuma- ja lukutaitotyön monipuolistamiseen. Useissa kirjastoissa on käynnissä suuria tai keskisuuria muutoksia, jotka vaikuttavat sekä henkilöstön työhön että palveluihin.

Kirjastoissa tapahtuu työnkuvien selkeyttämistä, osaamisalueiden määrittämistä ja uusien toimien perustamista. Joissakin kirjastoissa haetaan oppisopimusopiskelijoita tai harjoittelijoita. Henkilöstömäärän vaihtelu näkyy erityisesti pienissä kirjastoissa, joissa yhdenkin henkilön poissaolo vaikuttaa laajasti toimintaan.

Tilojen muutokset ja remontit

Tilamuutoksiin kuuluu sekä laajoja sisätilaremontteja että pienempiä parannuksia, kuten:

  • Valaistuksen uusiminen ja näyttelytilojen kehittäminen
    Enontekiöllä on toteutettu sisustussuunnittelijan laatimia suunnitelmia ja tehty tiloihin uudistuksia, kuten näyttelyseiniä, jotka mahdollistavat paikallisten toimijoiden – esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja yhdistysten – näyttelyt. Samalla suunnitellaan lisäuudistuksia kuten valaisimia ja uusia lattioita.
  • Laajat peruskorjaukset ja väistötilaratkaisut
    Kittilässä on tulossa iso remontti, jossa tilojen sijoittelua, kalusteita ja valaistusta uusitaan ja rakennetaan mm. kokous-, monitoimi- ja hiljaisia tiloja. Kirjastojen remonttien haasteena on sopivien väistötilojen puute, mikä voi viivästyttää aikatauluja. Posiolla väistötila on jo käytössä, ja lisäneliöitä on suunnitteilla viereisiin liiketiloihin.
  • Omatoimikirjastojen laajentaminen
    Omatoimikirjastojen kehittäminen on monissa kirjastoissa keskeinen hanke. Kittilään halutaan avata omatoiminen pääsy, ja kulunvalvontaratkaisuja ollaan suunnittelemassa tai uudistamassa. Osassa kirjastoista omatoimiaikaa on jo käytetty runsaasti, ja käyttöön liittyviä häiriöitä seurataan.
  • Kokoelmatilan uudelleensuunnittelu
    Väistötiloihin siirtyvät kirjastot joutuvat supistamaan kokoelmiaan. Kokoelmapolitiikan päivittäminen ja poistot ovatkin monissa kirjastoissa ajankohtaisia. Tämä vaikuttaa niin aineistojen saatavuuteen kuin henkilöstön työmäärään.

Kirjastoautopalvelut ja liikkuvat palvelut

Kirjastoautopalvelut ovat useissa kunnissa muutosten keskellä.

  • Kittilässä suunnitellaan uuden kirjastoauton hankintaa, koska nykyinen kalusto on vanhaa tai yhteiskäyttö ei enää vastaa tarpeita
  • reittien uudistamista, esimerkiksi lisäämällä pysähdyksiä kouluille, päiväkodeille ja kylille
  • kirjastoauton monipuolisempaa hyödyntämistä, kuten osallistumista tapahtumiin ja hyvinvointipalveluiden integrointia kirjastobussiin (esim. mittaukset, palveluesittelyt).

Muoniossa ja Enontekiöllä sekä Utsjoella kirjastoauto toimii yhteistyössä myös naapurimaiden toimijoiden kanssa, ja rahoitus on keskeinen osa toiminnan jatkuvuuden turvaamista.

Toiminnan ja tapahtumien kehittäminen

Kirjastoissa suunnitellaan runsaasti toimintaa vuosille 2025–2026, mutta toiminnan laajuus vaihtelee henkilöstötilanteen ja remonttien mukaan.

Keskeisiä suunnitelmia ovat:

Tapahtumatarjonnan monipuolistaminen

Kirjastot järjestävät edelleen:

  • satutunteja, kirjastoseikkailuita ja pedagogisia lukutuokioita
  • kirjailijavierailuja
  • teemapäiviä, kuten saamen kieli- ja kulttuuritapahtumia
  • AI-aiheisia tapahtumia ja työpajoja (tekoäly, digitaalinen kuvankäsittely, medialukutaito)
  • filosofia- ja tiedetapahtumia
  • kyläkierroksia

Kuntien asukasmäärät ovat pääasiassa laskusuuntaisia lukuun ottamatta Kittilää. Vähenevän asiakasmäärän vuoksi toimintoja suunnitellaan siksi entistä kohdennetummin. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa – koulujen, vapaa-ajanpalvelujen, hyvinvointikoordinaattoreiden ja yhdistysten – koetaan ratkaisevaksi.

Lukijuuskasvatus ja kouluyhteistyö

Lukemisen edistäminen on edelleen keskeinen osa kirjastojen työtä, ja useissa kirjastoissa on tavoitteena vahvistaa kouluyhteistyötä. Suunnitelmiin sisältyy:

  • neuvola- ja varhaiskasvatusyhteistyötä
  • kirjastoseikkaiuja
  • lukulaatikoita kouluille
  • kirjastonkäytön opetusta
  • kouluilla toteutettavia pop up -kirjastoja
  • lukutaitoon keskittyviä hankkeita
  • yhtenäisten lukupolkujen rakentamista varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
  • Monikielisyyden ja saamenkielisten palvelujen vahvistaminen

Monikulttuurisuus ja kielivähemmistöt huomioidaan kasvavassa määrin, erityisesti saamenkielisten palvelujen kehittämisen kautta.

Saamenkielinen työ on osa henkilöstön osaamista tai hankkeita Utsjoella, Enontekiöllä ja Inarissa. Saamenkielinen tarjonta näkyy mm. saamenviikkojen tapahtumissa sekä kirjastojen muissa tapahtumissa ja kokoelmissa.

Digituki ja sähköiset palvelut

Osassa kirjastoja on säännöllisempää digituen tarjontaa asiakkaille. Asiakkaiden digituen tarve on kuitenkin kasvanut.
E-kirjaston käyttö vaihtelee: joissakin kirjastoissa on asiakkailta on tullut muutamia kyselyitä e-kirjastosta on vähän, osassa ei lainkaan. Syynä voi mahdollisesti olla, että joko palvelu toimii tai sitä ei käytetä. Ikäihmisiltä on tullut toiveita tietokoneversiosta. 

AKE Lapilta toivottu tuki

Kirjastojen toiveet AKElle kohdistuvat erityisesti osaamisen kehittämiseen, vertaistukeen, digitaalisten taitojen vahvistamiseen ja lukutaitotyön tukemiseen. Nämä toiveet toistuvat useissa kirjastoissa ja muodostavat selkeitä kokonaisuuksia.

Tekoälyn ja digiosaamisen koulutukset

AKElta toivotaan lisää koulutusta, seuraaviin teemoihin:

  • tekoälyn perusteisiin ja käytännön sovelluksiin
  • tekoälyn käyttö kirjastotyössä esim. tiedonhaussa ja asiakaspalvelussa
  • digitaalisiin taitoihin ja digitukeen
  • asiakkaiden opastamiseen sähköisissä palveluissa.

Lukutaitotyön ja kouluyhteistyön tuet

Toivottuja ovat mm.:

  • mallit lukutaitotyöhön pienissä kunnissa
  • alueellinen lukutaitomittari
  • konkreettiset materiaalit, esimerkit ja valmiit toimintamallit
  • koulutukset erityisesti aikuisten lukutaitotyöhön.

Kirjastot näkevät lukutaitotyön tulevien vuosien keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja toivovat AKElta sen koordinaatiota.

Seniorityö, kotipalvelut ja erityisryhmät

Kirjastot kaipaavat:

  • alueellista seniorityön verkostoa
  • vertaistukea ja osaamisen jakamista
  • koulutusta kotipalvelun käynnistämiseen ja kehittämiseen
  • hyviä käytäntöjä erityisryhmien palveluihin.

Ehdotuksena esitetään vuosittaisia lähitapaamisia sekä etäkahvitteluja.

Viestintä, somen käyttö ja markkinointi

Useat kirjastot nostavat esiin viestinnän haasteet ja toivovat:

  • someklinikoita
  • viestinnän sparrausta ja käytännön harjoituksia
  • materiaalipankkeja ja mallipohjia.

Tavoitteena on, että kirjastot tavoittaisivat paremmin niin paikalliset asukkaat, kausityöntekijät kuin loma-asukkaatkin.

Kokoelmatyön koulutukset

Kokoelmatyön opintopiirit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, ja kirjastoissa toivotaan niiden jatkamista.
Tarvetta on erityisesti:

  • kokoelmapolitiikan laatimisen tuelle
  • poistojen suunnittelulle
  • tilojen muutoksiin liittyvälle kokoelmatyön ohjaukselle.

Vertaisoppiminen, kirjastokaveritoiminta ja työnvaihto

Kirjastot kaipaavat:

  • kirjastokaverivierailujen jatkamista
  • matalan kynnyksen vertaisoppimispäiviä
  • opintomatkoja
  • työnvaihtokokeiluja (esim. “kirjasto‑tinder”-tyyppinen parinetsintä).

Palaute AKE Lapille

Palaute AKElle on aineiston perusteella myönteistä ja rakentavaa. Kirjastot arvostavat erityisesti saavutettavuutta, ajantasaista viestintää ja alueellisen yhteistyön vahvistamista.

Helppo yhteydenpito ja asiantunteva tuki

Monet kirjastot mainitsevat, että AKEn työntekijät ovat helposti tavoitettavissa ja vastaavat kysymyksiin nopeasti. Tätä pidetään tärkeänä etenkin pienissä yksiköissä, joissa henkilöstö työskentelee usein yksin.

Laadukkaat koulutukset ja ajankohtaiset teemat

Kirjastot kiittävät:

  • monipuolisia sisältöjä
  • päiväkahveja, jotka koetaan koko Lapin kirjaston yhdistäväksi tekijäksi
  • tapahtumatiimien ja ryhmien (LaNu, kokoelmatyö, tapahtumat) toimintaa.

Kehittämisehdotukset

Kirjastot toivovat AKElle mm.:

  • enemmän vuorovaikutusta verkkokursseille
  • viestintäkanavista selkeyttä ja näkyvyyttä (esim. miten löytää oikea tieto)
  • kirjastokaveritoiminnan vakauttamista
  • konkreettisia esimerkkejä, toimintamalleja ja mallipohjia arjen tueksi.

Yhteinen toive on, että AKE jatkaisi alueellisen yhteistyön vahvistamista ja toimisi kirjastojen työn tukena niin arjessa kuin muutostilanteissa.

 

​​AKE aluekierroksen 2025 osaamiskeskustelujen kooste

AKE Lappi vieraili aluekierroksellaan 2025 seuraavissa kunnissa: Enontekiö, Inari, Kemi, Kittilä, Muonio, Posio, Simo ja Utsjoki. Kirjastovierailuun kuului osaamiskeskustelu, jonka tavoitteena on keskustella kirjastojen tehtävistä ja toimintaympäristön muutoksista, kartoittaa millaisia osaamisvajeita kirjastoissa on sekä laatia kevyt toimenpidesuunnitelma osaamisen ja tehtävien hoidon kehittämiseksi. Osaamiskeskustelulla pyritään siten korvaamaan aiemmin tehtyjä osaamiskartoituksia sekä kokoamaan AKE:n toiminnan kehittämiseen tarvittavaa tietämystä alueen kirjastojen tilasta.

Tähän raporttiin on koottu käytyjen osaamiskeskustelujen keskeiset asiat ja kehittämiskohteet.

 

Miksi kirjasto on olemassa ja keitä varten

Kirjastot kuvasivat tarkoitustaan lämpimästi: kirjasto on paikka, jossa saa hengähtää, löytää jotain uutta ja kokea olevansa tervetullut. Moni tiivisti asian niin, että kirjasto tekee arjesta vähän parempaa – oli kyse sitten lapsen ensilukukokemuksesta, ikäihmisen digituen hetkestä tai siitä, että joku vain tarvitsee tilan olla rauhassa hetken.

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin, kuinka kirjasto tarjoaa:

  • vapaata, maksutonta pääsyä tietoon ja kulttuuriin
  • turvallisen tilan kohtaamisille, myös niille pienille arjen jutusteluille
  • lukutaidon ja digitaidon tukemista kaikenikäisille
  • mahdollisuuden löytää elämyksiä, oli se sitten hyvä kirja, näyttely tai pieni tapahtuma

Moni myös muistutti, että kirjasto kantaa vastuuta tulevaisuudesta: jotta lukemisen kipinä säilyy, jonkun täytyy ylläpitää monipuolista aineistoa ja tehdä siitä löydettävää. Kirjastojen mukaan ihmiset tarvitsevat paikkoja, joissa ei ole pakko ostaa mitään – ja joissa jokainen saa tulla omana itsenään.

 

Toimintaympäristön muutokset

Kirjastot kuvasivat toimintaympäristöään maailmana, joka muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tämä näkyy niin tekniikassa, väestön liikkeissä, ilmaston ääri-ilmiöissä kuin talouden heilahteluissa. Moni tiivisti tilanteen niin, että suunnittelussa täytyy opetella elämään jatkuvan epävarmuuden kanssa – mutta silti pitää löytää tapa olla kunnassa luotettava ja joustava palvelu.

Erityisesti korostuivat:

  • digitalisaation tuoma jatkuva osaamistarve ja asiakkaiden digituen tarpeen lisääntyminen
  • väestön ikääntyminen ja nuorten määrän väheneminen, jotka muokkaavat palvelutarpeita
  • ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten hellejaksot ja sähkökatkojen riskit
  • poliittinen ilmapiiri, joka vaikuttaa resursseihin, sananvapauskeskusteluihin ja kirjaston rooliin demokratian tukena

Kirjastot muistuttivat, että moni palvelu on niiden harteilla siksi, ettei sitä ole muualla tarjolla – esimerkiksi tulostuspalvelut, yhteinen tila tai arjen neuvonta. Tästä syystä kirjastot kokivat tärkeäksi, että muutoksissa pysytään hereillä mutta ei hötkyillä: peruspilarit – tasaveroinen palvelu, avoimuus ja sivistyksen edistäminen – kantavat yhä.

 

Kirjaston ydintehtävät

Ydintehtävistä puhuttaessa kirjastolaiset olivat yllättävän yksimielisiä. Kirjasto on parhaimmillaan silloin, kun se onnistuu neljässä asiassa: kohtaamisessa, kokoelmassa, saavutettavuudessa ja lukutaidon tukemisessa.

Keskusteluista nousi erityisesti:

  • hyvä ja rauhallinen asiakaspalvelu, joka saa ihmiset palaamaan
  • monipuolinen kokoelma, joka tunnetaan ja osataan suositella
  • saavutettavuus, joka tarkoittaa sekä tilojen esteettömyyttä että palvelujen saavutettavuutta eri puolilla kuntaa
  • lukemisen ja kulttuurin elämykset, joiden kautta kirjastosta tulee muutakin kuin lainauspiste

Kirjastot kuvasivat myös, että tiloilla on valtava merkitys. Hyvä tuoli, toimivat opasteet ja viihtyisä ympäristö voivat olla se pieni sysäys, joka saa asiakkaan pysähtymään. Kirjasto on usein myös yhteisön olohuone – mutta sellainen, jossa kaikilla on tilaa ja jossa toisia kunnioitetaan.

 

Mitä tehtäviä kirjastoissa on, joita ei pystytä hoitamaan niin hyvin kuin pitäisi?

Kirjastoissa tiedetään varsin hyvin, mitkä tehtävät aiheuttavat ongelmia jo nyt. Haasteet eivät johdu halun puutteesta vaan yksinkertaisesti ajasta, resursseista ja joskus myös siitä, että kertaluonteinen työ ei muodostu rutiiniksi.

Useimmin mainittuja pulmia olivat:

  • kokoelmatyö, johon ei jää aikaa tarpeeksi
  • poistojen kasaantuminen, erityisesti kirjastoautoissa
  • tapahtumien kehittäminen, kun resurssit riittävät vain tuttuihin formaatteihin
  • digiopastus, joka on tärkeää mutta raskasta, jos sitä ei tee säännöllisesti
  • viestintä ja some, joihin kaivattaisiin enemmän suunnitelmallisuutta
  • kouluyhteistyön ruuhkautuminen, mikä estää pitkäjänteisen tekemisen
  • kotipalvelun kysynnän ylittäminen

Kirjastot kuvasivat arkeaan usein niin, että työn sirpaleisuus vie keskittymisen. Asioita hoidetaan kyllä, mutta liian pienissä pätkissä: silloin isoimmat tehtävät jäävät helposti puolivalmiiksi.

 

Millaista osaamista kirjastoissa olisi tarpeen kehittää?

Keskusteluissa nousi esiin valtava määrä osaamista, jota kirjastot haluavat vahvistaa – ei siksi, etteivät he osaisi jo nyt, vaan siksi että arki vaatii entistä monipuolisempaa taitopalettia.

Erityisesti mainittiin:

  • digitaidot: laitteiden käyttötuki, somen hallinta, striimaaminen, tekoäly
  • pedagogiset taidot: ryhmien ohjaaminen, nepsy-osaaminen, esiintymisvarmuus
  • viestintä ja markkinointi, etenkin visuaalinen viestintä ja somesuunnitelmat
  • kokoelman tuntemus, jotta suosittelu olisi varmaa ja monipuolista
  • Koha-osaaminen sekä tekninen perusvarmuus
  • kielitaito, erityisesti englanti ja saamen kielet
  • luovuus ja heittäytyminen, joita tarvitaan uusien palvelujen kokeilussa

Moni kirjasto kuvasi, että osaamisen kehittäminen on asia, jota “aina pitäisi tehdä huomenna”, mutta sille ei löydy rauhallista tilaa. Yhteinen toive oli, että osaamisen vahvistamiseen varattaisiin selkeää, kalenteriin merkittyä aikaa.

 

Millaisia toimenpiteitä kirjastoissa voitaisiin tehdä osaamisen kehittämiseksi

Kirjastot nostivat esiin mahdollisia toimenpiteitä, jotka ovat yhtä aikaa konkreettisia ja hyvin toteuttamiskelpoisia. Moni niistä oli pieniä arjen parannuksia, mutta niiden vaikutus voisi olla suuri.

Esimerkkejä esiin nousseista toimenpiteistä:

  • kokoelmatyön säännölliset päivät: keväällä ja syksyllä tai viikoittain parin tunnin jakso
  • kalenteriin varatut koulutusajat, jotta oppiminen ei jää muiden töiden jalkoihin
  • vertaisoppiminen, erityisesti Koha-osaamisessa ja pedagogisissa taidoissa
  • lukumaistiaiset ja muut pienet tapahtumakonseptit, joita voidaan pyörittää kevyesti
  • paikalliskulttuuritapahtumat: valokuvien tunnistamista, historiaa, tarinailtoja
  • uudet palvelukokeilut, kuten nepsy-hylly tai striimattavat tapahtumat
  • kehittämispäivät, jolloin asiakaspalvelu voi olla kiinni ja koko tiimi keskittyy yhteiseen suunnitteluun

Kirjastot korostivat erityisesti sitä, että kehittäminen ei vaadi isoja investointeja – tärkeintä on yhdessä sovittu rytmi ja selkeä vastuunjako.

 

AKElle kohdistetut toiveet

Digiopastuksen ja ICT-osaamisen koulutusten järjestäminen, jotta henkilöstö voisi varmistaa osaamisensa harvoin toistuvissa digiopastustilanteissa ja saada tukea käytännön asiakastyöhön.

Vertaisoppimisen ja -opettamisen rakenteiden vahvistaminen, esimerkiksi ideointipajojen, vertaisoppimispäivien tai Pomopäivien muodossa.

Kirjastopedagogiikkaan liittyvien koulutusten tarjoaminen, kuten lasten ja nuorten ryhmänohjauksen, pedagogisten taitojen ja lukutaitotyön tukeminen hankkeiden ja koulutusten kautta.

Viestinnän ja markkinoinnin osaamisen tuki, erityisesti somen käytön, Canvan hyödyntämisen ja yhteisten materiaalien tuottamisen osalta. AKEsta toivotaan ohjeita, työkaluja ja koulutuksia.

Kokoelmatyön tukeminen ja koulutusten järjestäminen, esimerkiksi poistokäytännöistä, Koha-raporttien hyödyntämisestä ja kokoelmapolitiikan soveltamisesta arkeen.

Kokoelmakoulutuspäivien ja vinkkauskoulutusten järjestäminen osana alueellista osaamisen vahvistamista.

Mahdollisten yhteishankkeiden koordinointi, esimerkiksi tapahtumien striimauslaitteiston yhteiskäytön mallintaminen ja toimintatapojen paketointi alueellisena lyhyenä hankkeena.

Viestintämateriaalien ja toimintamallien laatiminen alueellisesti, jotta kirjastot voisivat hyödyntää yhteisiä materiaaleja omassa toiminnassaan.

Kielitaitoon liittyvien kevyiden tukimuotojen, kuten kielikahvien, tarjoaminen, vaikka varsinaisia kursseja ei pystytä järjestämään.

 

Lapin kirjaston johtoryhmä 6.2.2026

Rovaniemen alueelta laskutettavat maksut 

Lapin kirjastokimpan yhteisten kustannusten ja tulojen jako alueen kirjastoille tehdään kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmä päätti yksinkertaistaa laskutusta niin, että samantyyppisiä tuloja voidaan yhdistellä laskuilla.  

Lapin kirjaston asiakaskysely 

Kirjastojen on arvioitava toimintaansa, ja sitä varten on tehty joka toinen vuosi asiakaskysely. Viimeisin kysely on tehty helmi-maaliskuussa 2024 Lapin kirjaston tasoisena.  

Lapin kirjastoissa asiakaskyselyjä on tehty säännöllisesti jo pidemmän aikaa. Viime vuosina Lapin asiakaskyselyt on tehty Rovaniemen Zef-kyselylomakkeen pohjalta, ja niihin on tehty käännökset saamenkielille. Lomakkeita on ollut myös paperiversiona, ja ne on syötetty kirjastoissa Zefiin käsin.  

Tämän vuoden asiakaskysely päätettiin toteuttaa edellisen mallin mukaan Zef-alustalla 2.3.–29.3.  

Johtoryhmän itsearviointi 

Lapin kirjastolla on pitkä yhteinen historia ja vakiintuneet johtoryhmän toimintatavat. Vuosien kuluessa johtoryhmän jäsenistö on vaihtunut ja ympäröivä yhteiskunta sekä kuntatalous kokenut muutoksia.  

Johtoryhmän ja kimpan toiminnan kehittämiseksi päätettiin tehdä johtoryhmän itsearviointi, jonka tavoitteena on selvittää johtoryhmän toimintaa, tehokkuutta ja kehityskohteita. Arvointiin käyttetään Topaasia-keskustelutyökalua, ja pelipakka kootaan johtoryhmälle tehdyn kyselyn perusteella käyttäen Topaasian tekoäly-pelipakkaeditoria.  

RFID-tekniikan käyttöönotto Lapin kirjastossa 

RFID (radio frequency identification) tarkoittaa radiotaajuista etätunnistusta, jota käytetään tiedon etälukuun ja -tallentamiseen käyttäen RFID-tunnisteita eli tägejä, jotka liimataan niteisiin. RFID:llä voidaan toteuttaa esimerkiksi lainojen massaluku asiakaspalvelussa, inventointi tai erilaisia aineistojen paikantamiseen liittyviä palveluja. 

Kirjastoissa on jo hankittu optioita RFID-tekniikalle uusiin laitteisiin, kuten automaatteihin ja älykaappeihin. Turussa on testattu RFID-haravaa, jolla kokoelmia voidaan esim. inventoida, etsiä kadonneita, palauttamatonta tai 0-lainattuja.  

RFID voisi tuoda lisäarvoa logistiikan hoitamiseen vähentämällä manuaalista niteiden käsittelyä. Kirjastoautoissa massaluku RFID:lla nopeuttaisi ja helpottaisi asiakaspalveluja. 

Johtoryhmä päätti selvittää mahdollisuutta RFID-tekniikan käyttöönottoon liittyvään hankkeeseen. Keskustelua jatketaan toukokuun kokouksessa.  

Joryn vuosikello: tilastot ja tilastojen viestintä 

Johtoryhmän vuosikellossa alkuvuoden kokoukseen on kirjattu viestintätehtäväksi tilastojen viestintä edellisen vuoden OKM-tilastosta. Johtoryhmä päätti, että kukin kirjasto tiedottaa itse tilastoistaan, jonka lisäksi kimpan viestintäryhmä nostaa verkkokirjastossa esille koko Lapin kirjaston tilastoja.  

Suomi.fi -viestien käyttöönoton eteneminen 

Viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö on astunut voimaan vuoden 2026 alusta, käyttöönotolle on aikaa vuoden 2026 loppuun. Lain myötä Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön kaikille digitaalisesti asioiville täysi-ikäisille, kun henkilö tunnistautuu ensimmäisen kerran vuonna 2026 jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Viestien käyttöönottoa on selvitetty Rovaniemen tietohallinnon ja lakiasiantuntijoiden kanssa. Seuraavaksi selvitetään, tarvitaanko Rovaniemelle valtuutus kunnilta käyttöönoton hoitamiseksi. 

AKE Lappi järjestää Lapin kirjastoille webinaarin suomi.fi-viestien käyttöönotosta, missä käydään läpi suomi.fi-viesteihin siirtymistä ja miten se vaikuttaa kirjastojen ja asiakkaiden toimintaan.  

Uusi Lapin Koha-pääkäyttäjä 

Koha Lapin uudeksi pääkäyttäjäksi on valittu Mauri Aittaniemi Rovaniemeltä. 

Maurin Koha-työajan maksimimääräksi on sovittu 10 % työajasta.  

Viestintäryhmä 

Viestintätyöryhmän vetäjä Noora Mustajoki esitteli kokoukselle Lapin kirjaston logon uudistamisen tilannetta. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa ns. räsymattologoa ja luopua ns. ketunhäntälogosta.  

Kirjastopäivät Oulussa 

Oulussa järjestetään Kirjastopäivät 3.–5.6. Teamsiin avataan keskustelukanava kimppakyytien järjestämiseksi.  

IFLAn ja Suomen kirjastoseuran toiminta 

Noora Mustajoen esitys IFLA Public Libraries Sectionin sekä Suomen kirjastoseuran toiminnasta ja kuulumisista siirtyi Lapin kirjastojen päiväkahveille 12.3. 

Esitykset Koha Suomen nimeämistoimikuntaan 

Kuntien kirjaamoihin on tulossa viesti Koha Suomen nimeämistoimikunnan jäsenten esittämisestä. Esitykset nimeämistoimikunnan jäseniksi tulee lähettää 13.3. Lapin kirjastosta nimeämistoimikuntaan kuuluvat Esko Nousiainen ja varalla Marja-Leena Vaarala. Lapin kirjaston esityksistä nimeämistoimikuntaan järjestetään kimpan jorylle sähköpostikokous.  

Rekkulaatikoiden lisätilaus 

Rekkulaatikoiden kilpailutus on tehty ja on tilattu 117 kappaletta lisää laatikoita. 

Seuraavat kokoukset 

Sähköpostikokous Lapin kirjaston esityksistä Koha Suomen nimeämistoimikuntaan helmi-maaliskuussa.  

Kevään viimeinen kokous 7. tai 8.5. Lapin kirjastopäivien yhteydessä Rovaniemellä. 

 

 

Kirjava kirjasto -kysely Lapin kirjastolaisille 30.8.2025

Kirjava kirjasto on pitkäikäinen kirjastolaisten oma blogi, joka nimensä mukaan on ikkuna Lapin kirjastoon. Tervetuloa mukaan!

Kyselyllä, joka oli avoinna heinä-elokuussa 2025 selvitettiin kirjastolaisten ajatuksia blogin ulkoasusta ja sisällöistä. Blogiaiheita ideoitiin asiakkaille ja päättäjille. Ota vinkit tästä käyttöön. Sokerina pohjalla on toimenpidelista. Kiitos vastaajille! 

Mistä aiheista kirjaston asiakkaille voisi kirjoittaa blogissa?

Yhden vastaajaan näkemys kysymykseen oli: ”Periaatteessa mistä vain.” ja toinen komppasi: ”Lähes mistä tahansa aiheesta, joka koskettaa kirjastoa ja/tai kirjaston palveluita.” Nämä kuvaavat hyvin vastaajien ajatuksia muutenkin. 

  • tapahtumat, esim. kirjailijavieraat, tapahtumien suunnittelu
  • erilaiset kirjastopalvelut
  • miten aineisto päätyy asiakkaalle lainattavaksi: aineistojen tilaaminen ja valinta, käsittely ja kokoelmanhoito,
  • kouluttautuminen,
  • ”Minun päiväni” kirjaston arjesta ja kirjastolaisten työstä,
  • kirjoista, 
  • lukuvinkit,
  • uuden kirjallisuuden (genren) kokeileminen,
  • kirjastomaailman ilmiöistä ja trendeistä,
  • yhteistyökuvioista muiden toimijoiden kanssa, kirjaston sidosryhmät
  • kirjaston seinien ulkopuolella tehtävät työt,
  • kokoelmanhoito, esim. millä perusteella poistoja tehdään yms. 
  • kirjasto tilana (avoin, turvallinen, tasa-arvoinen, mahdollistava jne.),
  • kirjastot ja keskustelukulttuuri,
  • mitä kirjastoon sijoitetut veroeurot tuottavat ja 
  • kirjaston yhteiskunnallinen merkitys.

Mitä kirjastoaiheita kuntapäättäjille voisi kertoa blogikirjoituksena?

Kirjaston monipuolisuus ja kirjastotyön moniulotteisuus tuli esiin kaikissa vastauksissa. Kirjaston ”näkymätön” työ ja sen merkitys oli vastauksien keskiössä. Näin vastaajat sanallistivat, mitä kuntapäättäjien on tärkeää tietää ja mikä kirjastoille on merkityksellistä kertoa omasta toiminnasta.

  • Avataan kirjastojen tilastoja ja kirjaston merkitystä kunnassa.
  • Tehdään puheenvuoroja kirjaston käytön näkökulmasta eli mitä palveluja kirjasto tarjoaa ja miksi ne ovat tärkeitä.
  • Kirjastojen palveluista ylipäätään pitää kertoa, mutta lisäksi pitää syventää ja antaa enemmän tietoa yhdestä palvelusta.
  • Kirjastojen monipuolinen ja laaja yhteistyö kunnan ja muiden organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi, mitä kirjastot tekevät koulujen lisäksi vanhustyössä ja eri yhdistysten kanssa.
  • Kirjaston merkitys asiakkaille ja palvelun taso.
  • Kirjaston yhteiskunnallinen merkitys.
  • Kirjaston ainutlaatuisuus kohtaamispaikkana.
  • Kirjaston ajankohtaisista aiheista ja mitä kaikkea muuta tapahtuu kulisseissa peruskirjastotyön ja palveluiden lisäksi.
  • Tilastoista, aineistomäärärahoista ja mihin niitä pitäisi suunnata.
  • Kirjaston johtamisesta. Henkilöresurssien riittävyydestä. 
  • Tutkittua ja faktatietoa kaikesta tästä esim. kokoelmaselvitys, Mitä kuuluu kirjastolainen, Lukutaitotyösuositus…

Onko kirjoitusvuoroissa korjattavaa? Miten korjaisit?

Kirjoitusvuorot toimivat osan mielestä hyvin, joku ei osannut sanoa ja kaivattiin myös kirjoitusvuorosta muistuttamista esim. 2 viikkoa aiemmin. Uusi idea kirjoitusvuoron varauskalenterista esitettiin, niin ajankohtaisista asioista voisi kirjoittaa valittuna ajankohtana. 

Kommentti ylläpidosta: Kirjavan kirjaston kirjoitusvuoro kiertää niin, että jokaisella Lapin kirjastolla on kaksi kirjoitusvuoroa vuodessa. Vuorokalenteri on nähtävillä Kirjastojenlapissa Ohjeet / Kirjava kirjasto -sivulla. Samalla sivulla on myös lyhykäiset UKKt. Kirjoitusvuoro kannattaa lisätä kirjaston kalenteriin ja kirjoittajan omaan kalenteriin muistuttamaan vuorosta. Toinen mahdollisuus on kirjoittaa teksti etukäteen ja ajastaa sen julkaisu 

Onko ulkoasun uudistaminen sinusta tarpeellista?

Vastaajista 80 % ei pitänyt ulkoasun uudistamista tarpeellisena. Loput vastaajista ehdottivat uudistamista.

Miten uudistaisit blogia?

Vastaajista 20 % ehdotti ulkoasun uudistamista ammattimaisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi. Lisäksi toivottiin blogin laajempaa jakelua kirjastojen somessa ja esim. yhteistyötä paikallislehtien kanssa. 

Miten tästä edetään?

Ylläpitäjän toimenpiteet Kirjavan kirjaston kehittämisessä:

  1. Uudistan blogin ulkoasun samanaikaisesti Lapin kirjaston uuden logon kanssa. 
  2. Jatkan blogikirjoitusten jakamista AKE Lapin Instagramissa. 
  3. Laitan blogivuoron varauskalenterin mietintämyssyyn. 

Sinun toimenpiteesi Kirjavan kirjaston kehittämisessä: 

  1. Tilaa blogi ja jaa blogikirjoituksia kirjastojen somessa.
  2. Kommentoi ja keskustele somessa tai blogissa.
  3. Kirjoita blogiin tärkeäksi koetusta aiheesta.
  4. Kerro ylläpitoon ideoista jatkossakin!

Terkuin Kristiina

Lapin kirjaston johtoryhmä 28.11.2025

Kooste Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksesta 28.11.2025

Postin vierailu

Otto Heino Postista kertoi kuljetuspalvelusta ja vastasi johtoryhmän kysymyksiin.

Jos kuljetuksen laatuun, kuljetettavan aineiston likaantumiseen tai kastumiseen tai muuhun toimintaan on huomautettavaa, on syytä reklamoida heti kuljetuksen ajotoimistoihin, jotta Posti voi reagoida virheisiin.

Kuljetuksen kuittaus noudoissa ei ole Postin puolelta pakollinen, mutta vastaanottokuittaus tulisi periaatteessa saada. Käytännössä tämä voi jäädä tekemättä, esim. jos kirjastossa ei ole vastaanottajaa. Jos kirjasto haluaa kuittauksen, asiasta voi ottaa yhteyttä Heinoon.

Mahdollisista muutoksista toimitusten osalta (kiinniolot, noutopäivät jne.) on hyvä ottaa yhteyttä Heinoon.

 

Kyyti-kirjastojen tekoälykokeilun (chat) esittely

Mikko Vainio Kotkan kirjastosta esitteli Kyyti-kirjastojen Finnassa olevaa tekoälychattia.

Tekoälychat-kokeilu aloitettiin, koska Kyyti-kirjastoissa ei ollut resursseja ottaa henkilökunnan vastattavaa chattia käyttöön.

Tekoälychatbot vastaa asiakaspalvelun kysymyksiin, käytössä laaja kielivalikoima.

Palvelussa on huomioitu IFLAn ja Suomen kirjastoseuran tekoälyyn eettiset ohjeet.

Tekoäly on koulutettu ennen käyttöönottoa kirjaston ohjeilla, käyttösäännöillä, kuntien dokumenteilla yms. Käyttöönotossa tekoälylle on opetettu myös ne asiat, joita kirjastossa ei saa tehdä tai mitä palveluja kirjastossa ei ole. Tekoälychat käyttää mm. Finnasta ja kirjastot.fi:n kirjastotietokannasta saatavia tietoja.

Tekoälychatin koodi on tarkistettu Kohan kehittäjien toimimesta.

 

Hankintaportaalin vierailu

Mikko Lampikoski Woimasta kertoi Hankintaportaalin kehittämisestä, tilastoista sekä vastasi johtoryhmän kysymyksiin.

Hankintaportaalista järjestetään koulutuspäivä vuoden 2026 alkupuolella, jossa käydään läpi portaalin toimintaan tehdyt kehittämisehdotukset ja Woiman suunnitelma niiden ratkaisuiksi.

 

Rekkukuljetusten järjestäminen vuoden 2026 alusta    

Lapin kirjaston johtoryhmä käsitteli syyskuun kokouksessaan rekkukuljetusten kustannuksia. Rovaniemen kirjaston kompensaatio kuljetuksille on pienentymässä vuoden 2026 alusta lähtien.

Rekkutyöryhmä on tehnyt Lapin kirjaston johtajille kyselyn, jossa selvitettiin lähetysten todelliset tuonti- ja noutopäivät, kartoitettiin mahdolliset toiveet tuonti- ja noutopäivistä sekä päivitettiin sopimuksen liitteen 1 olevat yhteystiedot. Postin sopimusta on päivitetty vastausten perusteella noutopäivien ja yhteyshenkilöiden osalta.

Rovaniemeltä lähtevien kuljetusten harventamisen vaikutuksista on tehty laskelma, jossa on käytetty pohjalukuina Rovaniemeltä lähteneiden kuljetusten toteumaa puolen vuoden ajalta 1.4.–30.9. Tältä pohjalta on tehty kaksi simulaatiolaskentaa.

Ensimmäisessä simulaatiossa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia olisi, jos Rovaniemi lähetettäisi viikossa yhtä monta kuljetusta, kuin vastaanottava Lapin kirjasto lähettää viikossa.

Toisessa simulaatiossa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia olisi, jos Rovaniemeltä lähetyksiä vähennettäisiin siten, että jokaiseen Lapin kirjastoon lähtisi kuljetus 3 kertaa viikossa.

Rovaniemeltä lähtevien kuljetusten harventaminen kasvattaisi jonkin verran aineiston, ml. asiakkaiden tekemien varausten, kuljetusaikaa. Lisäksi lähetysten harventaminen tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että kuljetuksia ei tulisi Lapin kirjastoihin jokaisena arkipäivänä ja kuljetus sisältäisi jonkin verran enemmän laatikoita. Lähetyksiä siis tulisi harvemmin, mutta ne olisivat määrällisesti isompia, joka täytyisi huomioida kuorman purkuun varattavassa työajassa.

Rovaniemeltä lähtevien kuljetusten harventamisen merkittävin vaikutus olisi kuljetuksesta aiheutuvien kustannusten pieneneminen. Lähtevien kuljetusten harventaminen voisi tehostaisi myös laatikoiden käyttöä, koska täyttöasteeltaan vajaita laatikoita lähtisi todennäköisesti vähemmän. Lisäksi lähetysten harventaminen helpottaisi kuljetuslaskujen kuukausittaista tarkastamista.

Kuljetuslaatikoiden riittävyys on yksi tämän hetken huolenaihe. Syksyllä aineistokuljetusten volyymi on säilynyt korkealla tasolla, ja kuljetuslaatikot ovat paikoin loppuneet rekkukeskuksesta, jolloin niitä on pitänyt korvata isommilla kuljetuslaatikoilla. Rovaniemeltä lähtevien kuljetusten harventaminen käytännössä tarkoittaisi myös sitä, että kuljetuslaatikot seisoisivat jonkin verran kauemmin rekkukeskuksessa, mikä voi haitata laatikoiden saatavuutta hetkellisesti muille Lapin kirjastoille. Vuosien varrella kuljetuslaatikoita on jouduttu ottamaan pois käytöstä jonkin verran rikkoutumisen takia.

Esitetyissä simulaatioissa ei tulisi muutoksia maakunnan kirjastojen lähetyksiin. Kirjastoilta kuitenkin vähenisi Rovaniemelle maksettavien laskujen määrä.

Sopimuksen sisällä on ollut mahdollista hieman säätää kuljetuskertoja kirjastojen kesken. Jos noutopäivien määrä vähenee, isoimmissa kirjastoissa ei välttämättä pysytä 9 laatikon rajoissa.

Harvennettu kuljetusaikataulu helpottaisi Rekkukeskuksessa mm. rahtikirjojen laatimista. Nykyisessä käytännössä Rekku-keskukseen tulee myös ajoittain todella isoja määriä.

Kuljetuksia toivottavasti jollain aikataululla vähentää Kohaan suunniteltu varausjonojen priorisointi.

Keskustelun jälkeen johtoryhmä päätti kokeilla tammikuusta toukokuuhun simulaatiomallia 2, jonka mukaan Rovaniemeltä lähetetään rekkukuljetuksia 3 kertaa viikossa vastaanottaviin kirjastoihin. Asiaa tarkastellaan kevään johtoryhmän kokouksessa, johon kootaan palautetta kokeilusta. Rekkuryhmä tekee kirjastoille kyselyn näiden toivomista tuontipäivistä. Lisäksi päätettiin tilata kuljetuslaatikoita lisää 100 kappaletta.

 

Viestintäryhmän tilannekatsaus

Todettiin, että konkreettiset esitykset ja apuvälineet kirjastotyöhön ovat tarpeellisia, ja tämän perusteella päätettiin, että viestintätyöryhmä tuo jonkin pienen yksittäisen mutta Lapin kirjaston yhteisen asian jokaiseen johtoryhmän kokoukseen. Esimerkkinä:

  • 11/2025: logon muokkauksen tilanne (tarjouspyyntö ja mahdolliset vastaukset siihen)
  • 02/2026: kiertävä ig-postauksentekovuoro kirjastoille
  • 04/2026: yhteinen dia lautakuntatyöhön / kuntapäättäjille

Työryhmälle on annettu tehtäväksi kilpailuttaa ns. räsymattologon fontin päivittäminen ja logon muokkaus, ja ryhmä päättää toteuttajasta saatujen tarjousten perusteella.

Lisäksi päätettiin, että kirjastot voivat halutessaan tilata logosta kunnan nimellä personoidun logon, jonka kukin kirjasto maksaa itse. Kimpan yhteistä logoa käytettäisiin, kun viestintä koskee koko kimpan toimintaa.

 

Varaamon irtisanominen 

Johtoryhmä päätti irtisanoa Varaamo-palvelun 1.12.2025 lähtien.

Osalla kirjastoissa on valmiiksi katsottuna vaihtoehto Varaamolle tai kuntaorganisaatio on hankkinut oman tilanvarausjärjestelmä. Osalla kirjastoja ei ole tarvetta tilausjärjestelmälle. Varaamossa on joitain Lapin kirjaston henkilökunnan käytössä olevia aineistoja, mutta niille haetaan vaihtoehtoinen varaamistapa.

 

Lapin kirjasto –kimpan englanninkielinen nimi

Lapin kirjasto -kimpan englanninkieliseksi nimeksi päätettiin Libraries of Lapland.

 

Suomi.fi -viestit

Valtion viranomaiset, kunnat ja hyvinvointialueet ovat olleet vuodesta 2016 alkaen velvollisia käyttämään hallinnon yhteisiä sähköisen asioinnin tukipalveluja (laki 571/2016), joihin kuuluvat myös Suomi.fi-viestit. Lakiin on tulossa tarkennuksia, jotka määrittelevät, mitä asiakirjoja tulee lähettää Suomi.fi-viestien kautta. Jatkossa Suomi.fi-viesteihin tulee toimittaa Hallintolain 54 §:ssä tarkoitetut asiakirjat, kuten: päätökset, ilmoitukset, kutsut, muut asian käsittelyyn vaikuttavat tiedoksiannot.

Digi- ja väestötietovirasto käynnisti keväällä 2024 hankkeen, jonka tavoitteena on siirtyä Suomessa ensisijaisesti digitaaliseen viranomaisviestintään. Vuoden 2026 alusta alkaen viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti digitaalisesti kaikille sähköisesti asioiville täysi-ikäisille henkilöille. Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä palvelu otetaan automaattisesti käyttöön, ellei henkilöllä ole sitä jo ennestään. Henkilöt, jotka eivät voi käyttää digipalveluita, saavat viranomaispostin jatkossakin paperisena, elleivät itse valitse digitaalista vaihtoehtoa.

Jokaisen organisaation vastuulla on määritellä, mitkä sen asiakirjoista kuuluvat Hallintolain 54 §:n soveltamisalaan ja tulee toimittaa Suomi.fi-viestien kautta.

Lisätietoja suomi.fi-maksuista: Suomi.fi-maksut – verkkomaksamispalvelu julkishallinnon organisaatioille ja viestien käyttöönotosta: https://kehittajille.suomi.fi/palvelut/viestit

Suomi.fi viestien hinnasto löytyy tästä linkistä.

Johtoryhmä päätti ottaa suomi.fi viestit käyttöön Lapin kirjastossa kesäkuuhun 2026 mennessä.

 

Lapin kirjaston valmius- ja kriisisuunnitelman laatiminen 

Johtoryhmä päätti perustaa työryhmän valmistelemaan ja tuomaan valmius- ja kriisisuunnitelma Lapin kirjastolle toukokuun Lapin kirjaston johtoryhmän kokoukseen. Työryhmään valittiin Nina Sipola, yksi Koha-Lapin pääkäyttäjä, Miia Utriainen ja Tiina Kallio.

Valmius- ja kriisisuunnitelma täydentää kuntakohtaisia valmius- ja kriisisuunnitelmia. Lapin kirjastojen toiminta perustuu tiiviiseen yhteistoimintaan ja yhteiseen kirjastojärjestelmään, joten tarvitaan suunnitelma sen varalta, että esim. kirjastojärjestelmä tai verkkoyhteydet ovat pidempään poissa käytöstä.

 

Lapin kirjaston työryhmät

Lista Lapin kirjaston työryhmä löytyy osoitteesta https://kirjastojenlappi.fi/ota-yhteytta/. Johtoryhmä teki työryhmiin ja valtakunnallisiin edustuksiin seuraavat muutokset tai lisäykset:

  • Finna-ryhmän vetäjäksi vaihtuu Leena Kinnunen.
  • Lanu-neuvoston jäseneksi on valittu AKE-kirjastosta Sanna Haakana (varajäsen Aarni Harvala) ja alueen edustajaksi Leeni Relander (Inarin kirjasto) ja varajäseneksi Heta Pullinen (Kemin kirjasto).
  • Koha-käyttäjäryhmän uudeksi jäseneksi valittiin Miia Utriainen.
  • Kausijulkaisut-ryhmään nimettiin Jaakko Salmela.
  • Alueelliseen lanu-työryhmään lisättiin Irmeli Alajoutsijärvi ja Suvi Seppälän tilalle valittiin Pirita Peltonen.

 

Hankkeiden listauksen päivitys 

Johtoryhmä on ylläpitänyt taulukkoa kirjastoihin saaduista hankeavustuksista ja hankkeiden etenemisestä. Taulukon ylläpidosta päätettiin nyt luopua.

 

Vieraskielisen aineiston luettelointi

Ranuan Japani-talon japaninkielinen aineisto on näkyvillä Finnassa, ja sitä lainataan ja varataan jonkin verran. Kirjastolla on myös muutamia satoja kappaleita luetteloimatonta aineistoa, joka haluttaisiin myös näkyville Finnaan ja Kohaan. Osa kuvailtavasta aineistosta on translitteroitu. Ranua on selvittänyt mahdollisuutta aineiston kuvailuun, mutta tällä hetkellä kuvailuun ei löydy resursseja. Japani-talon aineistoa ei yleensä löydy muualta Suomesta. Ranuan tavoite on pitää kokoelma yhtenäisenä, olipa sijoituspaikka Ranua tai joku muu.

Aineiston kuvailussa on huomioitava, että ei tehdä turhaa työtä kuvailemalla sitä niin suppeasti, että aineisto ei tämän vuoksi löydy tiedonhaulla eikä siten tule käyttäjien tietoon.

 

Kadonneen tai rikkoutuneen tilalle hankittavan uuden kirjastokortin arvonlisäverollisuus

Lapin kirjastoissa on kirjasto tai kirjastoja, joissa ei ole enää käytössä maksupäätteitä tai käteiskassaa. Näissä kirjastoissa asiakkaita ohjataan joko maksamaan maksut verkkokirjastossa tai käymällä toisessa toimipisteessä.

Uuden kirjastokortin hankkiminen kadonneen tai turmeltuneen kortin tilalle aiheuttaa ongelmia em. kirjastoissa, koska uuden kirjastokortin hintaa (3 €) ei ole Kohan maksuvalikossa. Käytännössä uusi kirjastokortti olisi maksettava saman tien, mutta esim. Kirjastoautojen koulupysäkeillä lapsiasiakkailla ei välttämättä ole rahaa mukana. Tällaisessa tapauksessa on voitu jättää uusi kortti tekemättä tai lisätä uuden kirjastokortin hinta asiakkaan huomautuksiin. Asiakas voi kuitenkin jättää nämä huomautuksissa olevat maksut maksamatta, eivätkä ne näy esim. asiakkaan maksuissa lainakuiteissa.

Johtoryhmä päätti, että Lapin kirjastossa uuden kirjastokortin hankinta kadonneen tai rikkoutuneen tilalle on palvelu, jonka hinta on 3 € (0 % alv). Kirjastokortin hinta lisätään Kohan maksuvalikkoon, jolloin sitä kautta lisätyt maksut on mahdollista maksaa verkkokirjastossa.

 

AKE Lapin toimintasuunnitelma 2026

Saamelaisen erikoiskirjaston toimintasuunnitelma 2026

Toimintasuunnitelmat esitellään vuoden 2026 alussa AKE Lapin järjestämillä Lapin kirjastojen päiväkahveilla.

 

Lukutaitoa Inarin malliin-hankkeen tilannekatsaus

Hankkeessa pidettiin marraskuussa kolme päätösseminaaria, joissa kirjastot ja vakat esittelivät omat jatkosuunnitelmat. Seminaareissa oli mukana AVIn edustaja Satu Ihanamäki.

Massiivinen hanke on saatu päätökseen, ja materiaalien ja muiden dokumenttien tulee olla valmiina joulukuun loppuun. Hanke on ollut hyvin työllistävä, mutta raporttien mukaan tehty työ on ollut hyödyllistä.

Omavastuuosuus ei täyty tähän mennessä Inariin toimitettujen listojen mukaan, joten jokaisen kirjaston toivotaan toimittavan tiedot omavastuuosuudestaan.

 

Seuraava kokous

Johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6.2.2026 Rovaniemellä.

Esihenkilöiden koulutus- ja kokouspäivät 27.–28.11.2025

Tervetuloa syksyn kokous- ja koulutuspäiville Rovaniemelle!

Koulutuspäivä: torstai 27.11. klo 11–15

Paikka: Korundin Taidekirjasto, Lapinkävijäntie 4, Rovaniemi

Kokous: perjantai 28.11. klo 10 – 15

Paikka: Iso kokoushuone, Pääkirjasto, Jorma Eton tie 6, Rovaniemi.

Lapin kirjasto Linkkarissa – LinkedIn kirjaston esihenkilöille

Koulutuspäivän aiheena on vaikuttava viestintä somessa.  
Kouluttaja on sosiaalisen median asiantuntija Hanna Takala Zentosta, Tampereelta.

Koulutuksen sisältöjä:
➢ Mitkä ovat LinkedInin hyödyt asiantuntijalle/organisaatiolle? (mm. markkinointi ja rekrytointi)
➢ Miten LinkedIn toimii/miten kannattaa lähteä liikkeelle?
➢ Millainen on hyvä profiili?
➢ Miten LinkedInissä kannattaa viestiä organisaationa/asiantuntijana, millainen sisältö toimii parhaiten?
➢ Miten tuetaan oman organisaation/kollegan viestintää ja voimistetaan näin vaikuttavuutta?
➢ Miten löydetään tärkeät kontaktit ja miten verkostoidutaan tehokkaasti ja fiksusti?

Teethän ennen koulusta LinkedIniin oman tilin. Laita minulle viestiä, jos haluat opastusta tilin tekemiseen.

”Viestintätiimi Zento on digitaalisen viestinnän asiantuntijatiimi. Koulutamme ja konsultoimme viestintää, erityisesti asiantuntijaviestintää ja tuotamme sisältöä asiakkaidemme sisältömarkkinoinnin tarpeisiin.”

Hanna Takala toimii Viestintätiimi Zenton kouluttajana ja hänellä on yli 15 vuoden vankka kokemus someviestinnän valmennuksesta.
Tutustu Hannaan Linkkarissa
linkedin.com/in/hannatakala/

Asiakkaiden kokemuksia Hannan koulutuksista

  • Hyvä asiantuntija, mentiin tarpeeksi konkretiaan.
  • Saimme paljon hyviä näkökulmia ja rohkaisua someviestintään.
  • Sai aikaan keskustelua, hyvä havainnollistaja.
  • Hyvä ja selkeä ulosanti.
  • Sopiva tahti ja valtavasti tietoa.

LaNu-koulutuspäivä 27.11.2025

Sanataidekoulutus

Tervetuloa Rovaniemelle käytännönläheiseen sanataidekoulutukseen 27.11. Koulutuksessa saamme tietoa sanataidemenetelmistä, ja siitä miten niitä voi hyödyntää kirjaston lukutaitotyössä. Koulutus tarjoaa konkreettisia työkaluja ja malleja sanataideteemaisen ryhmäkäynnin tai tapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulutus sopii erityisesti nuorten parissa lanu-työtä tekeville, mutta menetelmiä voi mainiosti soveltaa monenlaisille kohderyhmille.

Ilmoittautumiset viimeistään 7.11.

Aika: torstai 27.11.2025 klo 9-15.30
Paikka: Lähikoulutus Rovaniemellä. Rovaniemen kaupunginkirjasto, Jorma Eton tie 6. Ei etäosallistumismahdollisuutta.
Kouluttaja: Pia Krutsin / Sanataidekoulu Yöstäjä

Tavoitteena on, että osallistujilla on koulutuksen jälkeen:
  • Tietoa sanataidekasvatuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista kirjaston lukutaitotyössä.
  • Rohkeutta kokeilla sanataidetta omassa työssä.
  • Konkreettisia työkaluja ja helposti lähestyttäviä menetelmiä sanataidekasvatuksen toteuttamiseen osana kirjastotyötä.
  • Mahdollisuus skaalata työkaluja ja menetelmiä erikokoisiin ja erilaisilla resursseilla toimiviin kirjastoihin.
  • Malleja ryhmille suunnatusta sanataideteemaisesta kirjastovierailusta tai -tapahtumasta.
  • Oma alustava suunnitelma sanataidetapahtuman toteuttamiseen.
Koulutuksen alustava aikataulu:

9.00-9.30 Aamukahvi (AKE Lappi tarjoaa)
9.30 – 11.30 Koulutusta
11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30-15.30 Koulutusta (+ AKE Lapin tarjoamat iltapäiväkahvit sopivassa välissä)