Osaamiskeskustelukierros 2024–2025 on käyty

Osaamiskeskustelut on käyty kaikkien Lapin kirjastojen kanssa aluekierroksella

Osaamiskeskustelu

Osaamiskeskustelussa muodostetaan kokonaiskäsitys kunkin kirjaston tilanteesta: vahvuuksista ja osaamistarpeista. Osaamiskeskustelun tarkoitus ei ole arvioida yksittäisten työntekijöiden osaamista.

Osaamiskeskustelun tavoitteena on mm. selkeyttää kirjaston tavoitteita, tunnistaa ydintehtäviä, pohtia toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja kartoittaa eri työtehtävissä tarvittavia resursseja ja taitoja. Keskustelu auttaa keskittymään oman kirjaston kannalta olennaisiin asioihin. Työpajassa on myös toimenpideosio, joka auttaa suuntaamaan katsetta tuleviin tekoihin.

Kokonaisuus kestää noin 3 tuntia. Keskustelu toteutetaan paikan päällä kirjastossa esimerkiksi AKEn aluekierroksella tai kirjastot, työryhmät tai tiimit voivat tilata keskustelun fasilitoinnin AKElta. 

Osaamiskeskustelu on AKE Porvoon kehittämä konsepti. 

Tervetuloa mukaan koko kirjaston henkilökunta!

Suositeltu aikataulu kullekin vierailulle: 

1 h Kirjaston kuulumiset ja ajankohtaiset asiat
45 min – 1 h Lounastauko
3 h Osaamiskeskustelu

Nähdään!

Kristiina ja Leena

 

Raportit osaamiskeskusteluista

Mentorointiohjelma Veturi

Kasva, kehity ja verkostoidu – Veturi esihenkilöille, tiimien vetäjille ja päälliköille 

Haemme nyt mentoreita ja mentoroitavia mukaan ohjelmaan.  

Ohjelman keskeisiä teemoja ovat ratkaisukeskeinen ja valmentava työote, omien voimavarojen ja tiimin yhteistyön vahvistaminen. Mentorointi on molemmille osapuolille erinomainen tapaa saada uusia näkökulmia, osaamista, tukea ja verkostoja tukemaan kirjaston arkea.

Hae mukaan

Ohjelmaan voivat hakea Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen yleisten kirjastojen kirjastoammattilaiset. Ohjelmaan otetaan noin 10 mentorointiparia tasapuolisesti eri AKE-alueilta. 

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu. Hae mukaan mentorointiohjelmaan 29.4.2025 mennessä tällä lomakkeella https://link.webropol.com/ep/mentoriohjelma2025 

Mentorointi on kahden ammattilaisen yhteistyösuhde

Suhteen perustana on mentoroitavan, jota usein kutsutaan myös aktoriksi, halu kehittyä ammatissaan. Mentorin ja mentoroitavan tapaamisissa paneudutaan niihin ammattiin liittyviin kysymyksiin, joissa mentoroitava haluaa kehittyä. Mentori tuo keskusteluihin oman osaamisensa, avaa näkökulmia ja tukee mentoroitavaa uuden oppimisessa. Ohjelmaan kuuluvissa etätapaamisissa keskustellaan mentorointiin liittyvistä kokemuksista ja käsitellään ohjelman teemoja. Mentoroitavat ja mentorit keskustelevat myös vertaisryhmissään. 

Toteutustapa

Ohjelmaan kuuluu kolme yhteistapaamista sekä parien keskinäiset tapaamiset. Ohjelman käynnistävä kick-off -tilaisuus järjestetään 22.5.2024 klo 12–15 Tampereella pääkirjasto Metsossa. Muut kaksi yhteistapaamista toteutuvat etäyhteyksin. Ohjelman vetäjänä toimii työelämän kehittäjä, sosiaalipsykologi, yhteiskuntatieteiden maisteri, palvelumuotoilija ja motivaatiovalmentaja Maarit Rönkkö. Parit sopivat keskinäisistä tapaamisistaan yhdessä.

Mitä, missä, milloin?

Kuopion, Porvoon, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan AKE-kirjastot järjestävät yhteistyössä kaikille kirjastoalan työntekijöille suunnatun puolenvuoden mittaisen mentorointiohjelman.  Ohjelma toteutetaan pääasiallisesti etävalmennuksena aikavälillä 5/2025–12/2025. 

Ohjelmaan kuuluu kolme ohjattua tapaamista (3 tuntia) noin kahden kuukauden välein. Lisäksi suositellaan, että parit tapaisivat omatoimisesti vähintään 3 kertaa vuoden aikana, etänä tai kasvokkain. Tavoitteena on, että mentoriparit pystyisivät vierailemaan toistensa kirjastoissa 1–2 kertaa ohjelman aikana.

Keskinäisistä tapaamisista parit sopivat yhdessä. AKE-kirjastot osallistuvat matka- ja majoituskuluihin julkisten kulkuneuvojen mukaan aloitustapahtumaan Tampereelle ja yhteen kirjastovierailuun / osallistuja. 

Mentoriparien muodostaminen 

  • Mentoriparien muodostamisessa pyritään löytämään keskenään sopivat henkilöt, joiden kiinnostuksen kohteet ovat samat. 
  • Parien muodostamisessa lähdetään mentoroitavien toiveista ja tarpeista ja valitaan mentori, jonka erityisosaaminen ja kokemus vastaa niihin. 
  • Mahdollisuuksien mukaan parit muodostetaan niin, että osapuolet työskentelevät eri AKE-alueilla.

Kuusi kysymystä ja vastausta mentoroinnista

1. Miksi mentorointiohjelma? 

Mentorointiohjelma on oivallinen tapa oppia uutta.  Ohjelma luo rakenteen, jolla voidaan vastata pienten kirjastojen erityistarpeisiin, tukea ammatillista kehittymistä ja auttaa verkostojen luomisessa. 

2. Mitä mentorointi on? 

Mentorointi on kahden ammattilaisen yhteistyösuhde, jonka perustana on mentoroitavan halu kehittyä ammatissaan. Mentorin ja mentoroitavan yhteisissä tapaamisissa edetään pohtien niitä asioita, joista on etukäteen sovittu. Suhteen perusta on kunnioitus ja luottamus. Avoimuus ja aito kuuntelu luovat pohjan hyville keskusteluille. 

3. Kuka voi hakea mentoroitavaksi? 

Hae mentorointiohjelmaan, kun haluat oppia uutta ja laajentaa näkemystäsi kirjastoalasta, kehittyä jonkin osa-alueen taitajana tai saada tukea työn haasteisiin. Tapaamisissa mentorin kanssa on mahdollista kysyä juuri niitä asioita, jotka sinua kiinnostavat ja joista haluat keskustella asiaa tuntevan kollegan kanssa. Ennen ohjelmaan hakemista on hyvä keskustella myös oman esihenkilön kanssa. Siten varmistetaan, että sinulla on esihenkilön tuki ja olet ehkä paremmin perillä organisaatiosi tulevaisuuden tavoitteista. 

4. Kuka voi toimia mentorina? 

Mentori voi olla alalla jo pidempään toiminut ammattilainen tai nuorempi alalle äskettäin tullut tekijä, jolla on tuoretta osaamista. Voit siis olla konkari, joka haluaa tukea uutta oppia haluavaa kirjastoammattilaista. Tai voit olla äskettäin valmistunut tai toisaalta alalle tullut osaaja, jolla on uutta oppia ja näkemystä. Hae mentoriksi, kun tunnet omaavasi kokemusta ja näkemystä alan kehittymisestä tai olet juuri oppinut jotain uutta jostain kirjastoalan osa-alueesta. Eduksi on, jos pienet kunnankirjastot ovat sinulle toimintaympäristönä tuttuja. 

5. Miksi kannattaa ryhtyä mentoriksi? 

Mentorin ja mentoroitavan suhde on mielenkiintoinen oppimispolku myös mentorille. Yhteiset keskustelut antavat mahdollisuuden rauhassa paneutua ammatillisiin asioihin.  Mentoroitavan kysymysten kautta pääset katsomaan asioita uudesta näkökulmasta, syntyy oivalluksia ja myös oma osaamisesi kirkastuu. Yhdessä keskustellen molemmat oppivat uutta. 

6. Miksi mentoriohjelmaan kannattaa osallistua? 

Sekä mentoroitava että mentori saavat uusia näkökulmia ja oppivat asioita, kun yhteisistä kiinnostuksen kohteista pääsee rauhassa keskustelemaan kollegan kanssa. Työn arjessa on harvoin mahdollista syventyä keskustelemaan luottamuksellisesti ja avoimesti molempia aidosti kiinnostavista asioista. Mentoriohjelma luo keskustelulle rakenteen, joka auttaa pysymään sovituissa aiheessa ja syventymään juuri siihen. Molempien kiinnostus asioista antaa pohjan innostaville keskusteluille. Ohjelmassa tutustuu myös kollegoihin ja verkostoituu samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.

Yhteiset kokoelmat – kirjastojen valtakunnallinen kokoelma-aamupäivä 19.11.2025

Yhteiset kokoelmat – kirjastojen valtakunnallinen kokoelma-aamupäivä

Keskiviikkona 19.11 klo 9.30–12.00

Tilaisuus on seurattavissa Kirjastokaistalla. Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää koko tilaisuuden ajan esiintyjille chatin kautta.

Koulutuksen järjestävät yhteistyössä AKE- ja VAKE-kirjastot.

Aamupäivän aikana kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja kellutuksesta ja yhteisistä kokoelmista. Tilaisuus on seurattavissa Kirjastokaistalla. Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää koko tilaisuuden ajan esiintyjille chatin kautta.

Aamupäivän päättää yhteinen keskustelu, jossa paikalla ovat E-kirjasto, Monikielinen kirjasto ja Varastokirjasto. Keskustelu käydään kirjastojen toivomien teemojen ja kysymysten pohjalta. Kysymyksiä ja keskustelutoiveita voi lähettää oman AKE-alueen yhteyshenkilölle 2.10 saakka. Jos jokin asia herättää kysymyksiä, niin nyt on mahdollisuus lähettää kysymykset eteenpäin pohdittavaksi. Lähetä kysymyksesi tästä. (Forms)

Ohjelma

9.30– 9.35

Tervetuloa koulutuspäivään, Annika Ilmola, Vaasan AKE

9.35–10.05

Se kelluu sittenkin! Kuntien välisen kellutuksen kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla.  Arja Nevala, Raahen kaupunginkirjasto ja Heikki Lahnaoja, Pyhäjoen kunnankirjasto

10.05–10.35

Sun, mun ja meidän kokoelmat: ajatuksia kuntarajat ylittävästä kellutuksesta, Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto

10.35–10.45 Tauko

10.45–11.15

Aineiston kiertäminen pienessä, kesäasukkaiden suosimassa keskisuomalaisessa kunnassa, Jenni Martikainen, Hankasalmen kunnankirjasto

11.15–12.00 Yhteinen kokoelma, yhteinen juttu!

Kirjastolaisten kysymyksiä ja yhteistä pohdintaa. Vastaajina E-kirjasto, Monikielinen kirjasto ja Varastokirjasto.

Kokoelmatyö Lapin kirjastossa – opintopiirit 1.9.–10.11.2025

Kokoelmatyön opintopiirit alkavat syksyllä 2025

Lapin kirjaston opintopiireissä keskustellaan Liboppikursseilla opitusta Lapin näkökulmasta

Kumpikin opintopiiri – Kohti kokoelmatyötä ja Kokoelman ytimessä: valinnasta poistoon – sisältävät kolme tunnin mittaista etätapaamista. Kun olet käynyt Libopin kurssimateriaaleja läpi, sinulla on hyvä näkemys tulla keskustelemaan Lapin kollegojen kanssa ja oppimaan aiheesta lisää alueellisesta näkökulmasta. 

Liity Liboppikursseille ja tutustu kunkin kerran sisältöihin ennen opintopiirin kokoontumista. Tapaamiset ovat kahden viikon välein. Voit osallistua molempii opintopiireihin tai vain toiseen.

Kohti kokoelmatyötä – liboppi

Kokoelmatyön ytimessä: valinnasta poistoon – liboppi

Parhaan hyödyn opintopiiristä saat osallistumalla jokaiselle kerralle, mutta olet tervetullut mukaan oman aikataulun puitteissa. 

Ilmoittaudu opintopiirin toiseen osaan viimeistään 5.10.: ilmoittautumislomakkeelle

Mukana tapaamisissa ovat Rovaniemen kaupunginkirjastosta kokoelmatyön asiantuntijat Liisa Tastula ja Heidi Juopperi.

Kohti kokoelmatyötä, opintopiiri 1

Maanantaisin 1.–29.9.2025 klo 13.30–14.30

1.9. 1. osa Kokoelmapolitiikat ja –linjaukset

15.9. 2. osa  Kokoelmatyö 

29.9. 3.  osa  Digitaalinen kokoelma ja digimedian rooli

Kohti kokoelmatyötä -kurssin kuvaus Libopissa

Kurssi sisältää kokoelmatyön perusasioita, ja se on rakennettu vuorovaikutuspohjaisesti. Tavoitteena on jakaa kentän kokoelmatyön tuntemusta ja hyviä käytänteitä. Kurssi sisältää keskustelu- ja pohdintatehtäviä, jotta kokoelmiin liittyvää tietämystä, kysymyksiä ja pohdintoja saadaan näkyviksi ja jaettaviksi. Kurssi koostuu kolmesta osasta: kokoelmapolitiikat ja –linjaukset, kokoelmatyö, sekä digitaalinen kokoelma ja digimedian rooli. 

 

Kesto 4–7 t

Kokoelmatyön ytimessä, opintopiiri 2

Maanantaisin 13.10.–10.11.2025 klo 13.30–14.30

13.10. 1. osa Kokoelmanhoidollinen osaaminen

27.10. 2. osa Valinta

10.11. 3.  osa  Poistot

Kokoelmatyön ytimessä -kurssin kuvaus Libopissa

Kokoelmatyön ytimessä -verkkokurssi on itsenäinen jatko-osa aikaisemmin julkaistuun Kohti kokoelmatyötä -verkkokurssiin. Kurssi keskittyy nimensä mukaisesti kokoelmatyön perusasioihin, eli aineiston valintaan, poistotyöhön, sekä kokoelmanhoidolliseen osaamiseen. Kurssisisällön keskiössä on kokoelmatyötä käsittelevä podcast, jossa käytännön kokoelmatyötä tekevät asiantuntijat keskustelevat kokoelmatyön keskeisistä asioista.

Kesto 6–7 t

Kirjastojen opintomatka Itä-Suomeen 5.–8.11.2025

Lähdetkö mukaan AKE Lapin opintomatkalle Itä-Suomeen?

AKE Lappi järjestää 5.–8.11. opintomatkan Kajaanin, Juukan, Joensuun, Rääkkylän ja Kuopion kirjastoihin. Vierailupäivät kirjastoissa ovat 6.–7.11.

Opintomatkalla pääsemme tutustumaan kolmeen isompaan ja kahteen pienempää kirjastoon, sekä kuulemaan näiden toiminnasta, jossa on panostettu alla lueteltuihin teemoihin:  

  • asiakkaille ja päättäjille viestinnän kehittäminen ja kirjaston roolin aktiivinen vahvistaminen yhteisössä
  • asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen
  • lukutaitotyö
  • kirjaston kehittäminen suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti
 

Opintomatkan ohjelma (muutokset mahdollisia)

Keskiviikko 5.11.

15.35–20.29 Junamatka Rovaniemi–Kajaani
 
Majoittuminen Kajaanissa Original Sokos Hotel Valjuksessa
 

Torstai 6.11.

8.15–8.30 Siirtyminen tilausbussilla hotellilta Kajaanin kirjastoon
8.30–10.00 Kajaanin pääkirjasto
10.00–11.30 Tilausajo Kajaanista Juukaan
11.30–12.30 Lounas Juukassa
12.30–14.00 Juukan kirjasto
14.00–15.00 Tilausajo Juukasta Joensuuhun
15.00–17.00 Joensuun pääkirjasto
 
Majoittuminen Joensuussa Scandic Joensuussa
 

Perjantai 7.11.

8.30–9.30 Tilausajo Joensuusta Rääkkylään
9.30–11.00 Rääkkylän kirjasto
11.00–15.00 Tilausajo Rääkkylästä Kuopioon
12.00 (noin) lounas Joensuussa
15.00–17.00 Kuopion pääkirjasto
19.08–7.20 Junamatka Kuopio–Rovaniemi makuuvaunussa (Kuopio–Tampere istumapaikoilla)
 

AKE tarjoaa matkat Rovaniemeltä Rovaniemelle ja majoituksen kahden hengen huoneissa aamiaisineen, junassa makuupaikan yläkerran kahden hengen hyteissä.

Lähettävä kunta vastaa päivärahoista sekä mahdollisista matkakuluista Rovaniemelle ja Rovaniemeltä. Osallistujat vastaavat itse ruokailuista.

Majoittuminen on mahdollista hotelleissa yhden hengen huoneessa, jolloin osallistuja maksaa itse 50 % huonehinnasta saapuessaan hotellille (64,50 € Kajaanissa ja 54,25 € Joensuussa).

Opintomatkalla on paikkoja 20 osallistujalle, ja matkalle lähtijöiden valinnassa huomioidaan alueellinen kattavuus. Jos siis ilmoittautumisia tulee enemmän kuin 20, voidaan joutua rajoittamaan yhdestä kirjastosta matkalle lähtijöiden määrää. Lähetämme kaikille ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä tiedon saatko paikan opintomatkalle.

Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan -webinaari 2025

Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan

Aluehallintovirastojen kirjastoimi ja alueelliset kehittämiskirjastot järjestävät kolmeosaisen webinaarisarjan. Tilaisuudet järjestetään 2.9., 1.10. ja 5.11. Kaikkiin tilaisuuksiin on erillinen ilmoittautuminen. Tilaisuudet tallennetaan ja linkki tallenteeseen toimitetaan ilmoittautuneille.

  1. osa Polarisaatio 2.9.205 klo 9.00–12.00 ilmoittautuminen
  2. osa Nuoret 1.10.2025 klo 13-15.45 ilmoittautuminen
  3. osa Aikuiset 5.11.2025 klo 13-16 ilmoittautuminen

AVIn aloituswebinaari käsittelee polarisaatiota. Seuraavat osat, Nuoret ja  Aikuiset, tarjoavat selkeitä työkaluja ja valmiita konsepteja, joiden avulla kirjastoissa voidaan lähteä tekemään mediakasvatusta mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Puheenvuoroissa käydään läpi esimerkkejä kirjastoista ja yhteistyökumppaneilta kytkemällä teemat polarisaationäkökulmaan. 

Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

2.9.

Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan, osa 1

Sosiaalisen median piti parhaimpien visioiden mukaan lisätä ja vahvistaa demokratiaa, mutta kävi monilta osin päinvastoin. Samanmieliset löysivät toisensa ja poteroituivat asetelmiin ”me vastaan he”. Syntyi maalittamista, laajalti masinoitua mis- ja disinformaation levitystä, oikeudenkäyntejä, sananvapauden rajojen venyttämistä jne. Väestön polarisaatio syvenee kautta maailman, myös Suomessa.  

Voiko sosiaalista mediaa hyödyntää polarisaation vähentämiseen? Voiko medialukutaidolla ja kasvatuksella vaikuttaa polarisaatiokehitykseen? Millainen rooli kirjastoilla voisi tässä olla? 

Aika: tiistai 2.9.205 klo 9.00–12.00 

Paikka: Teams 

Ohjelma: 

9.00 Tervetuloa! Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki, Lapin avi 

9.05 Kuiluja ja keinoja – sosiaalinen media polarisaation pyörteessä. Väitöskirjatutkija Esko Nieminen, Tampereen yliopisto. 

10.00 Mediakasvatus osana luottamuksen rakentamista. Erityisasiantuntija Julia Alajärvi, KAVI. 

10.55 Tauko 

11.00 Miten kirjastot voivat toimia polarisaation torjumiseksi? Kirjastotoimen ylitarkastaja Anu Ojaranta, Lounasi-Suomen avi 

11.45–12.00 Loppukeskustelu 

Lisätietoja 

Satu Ihanamäki, satu.ihanamaki(at)avi.fi, p. 0295 017 395

1.10.

Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan, osa 2 Nuoret

Aika: keskiviikko 1.10.2025 klo 13.00–15.45

Paikka: Etälähetys / Teams

Ohjelma:

13.00 Tilaisuuden avaus ja yhteisen työskentelyalustan esittely, Porvoon, Tampereen ja Turun AKE, Seinäjoen Erte sekä AVI

13.10 Nuoret, some ja ymmärrys maailmasta, väitöskirjatutkija Saija Salonen, Tampereen yliopisto ja tradenomiopiskelija Oskari Paski, Seinäjoen ammatikorkeakoulu, kirjasto- ja tietopalveluala

13.40 Tauko

13.50 Polarisaation näkyminen erilaisissa nuortenkirjastotyön osa-alueissa, kirjastopedagogi Anna Jalo, Keravan kaupunginkirjasto ja informaatikko Pia Rask-Jussila, Joensuun kaupunki, seutukirjasto

14.35 Tauko

14.45  Toimintamuotoja ja menetelmiä kentältä

  • Uutislukupiiri ja nuorten kohtaaminen
  • Critical-hankkeen tuottamat valmiit materiaalit, vuorovaikutusvastaava Elina Hämäläinen
  • Nuorten politiikkaviikon kokemukset Lohjalla, Lukukoordinaattori Mervi Takatalo (Lukutaidon eväitä elämän reppuun -hanke) ja pedagoginen informaatikko Mervi Ilvesranta, Lohjan kaupunginkirjasto
  • Uutistenluku- ja informaatiovaikuttamisen työpajamallit kirjastoille, mediakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija Johannes Repo, Mediakasvatusseura 

15.30–15.45 Yhteenveto ja loppukeskustelu, ylitarkastaja Marko Ojala, Etelä-Suomen aluehallintovirasto


5.11.

Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan, osa 3 aikuiset

Aika: keskiviikko 5.11.2025 klo 13.00–16.00

Paikka: Etälähetys / Teams

Ohjelma:

13.00 Tilaisuuden avaus ja yhteisen työskentelyalustan esittely, Lahden, Rovaniemen ja Vaasan AKE sekä AVI

13.10 Mediataidot ovat nykyajan kansalaistaitoja, projektipäällikkö Hanna Hietikko, Vaasan yliopisto

13.50 Espoon kaupunginkirjaston mediasivistysstrategia, kirjastopalvelupäällikkö Heikki Koskinen, Espoon kaupunginkirjasto

14.20 Tauko

14.30-15.45 Toimintamuotoja ja menetelmiä kentältä

  • Selkouutiskahvit, kirjastoneuvoja Julia Kalacheva ja kirjastopedagogi Taru Mäkelä, Espoon kaupunginkirjasto
  • Näkökulmia erätaukomenetelmän hyödyntämiseen kirjastoissa, sisältökoordinaattori Noora Oluikpe, Lahden kaupunginkirjasto / AKE
  • Digi- ja medialukutaitoja etänä: Tampereen digiolkkarit, koordinaattori Terhi Turkia, Tampereen kaupunginkirjasto
  • Kuvilla vaikuttaminen ja kuvien lukutaito, Matleena Laakso, digipedagoginen asiantuntija, freelancer.

15.45–16.00 Yhteenveto ja loppukeskustelu, ylitarkastaja Marko Ojala. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätietoja osat 2 ja 3

Kristiina Hoikka, kristiina.hoikka(at)rovaniemi.fi

Mitä tänään luettaisiin? -opintopiiri 6.10.–4.11.2025

Mitä tänään luettaisiin? –Tervetuloa mukaan vinkkaamisen opintopiiriin! 

Haluatko vahvistaa vinkkaustaitojasi ja saada varmuutta esiintymiseen? Mitä tänään luettaisiin? -opintopiirissä pääset kehittämään osaamistasi iloisessa, rennossa ja turvallisessa ilmapiirissä. Opintopiirin tavoitteena on tarjota kirjastolaisille konkreettisia työkaluja ja vertaistukea omien kirjavinkkausten tueksi.

Lapin AKEn  lisäksi kurssilla on mukana Marika Helovuo, joka on yksi Libopin Mitä tänään luettaisiin? verkkokurssin suunnittelijoista ja tekijöistä. Hän osallistuu opintopiirissä keskusteluun, jakaa omia vinkkejään sekä kertoo muun muassa kirjallisuuden trendeistä. Kurssilla pääset harjoittelemaan vinkkausta myös käytännössä ja saat Marikalta henkilökohtaista palautetta omasta vinkkauksestasi.

Liboppikurssin ja opintopiirin tavoitteena on vahvistaa kirjastolaisten vinkkauskokemusta ja -taitoja. Tarjolla oleva kokonaisuus on konkreettinen tapa, jolla voit harjoitella vinkkaamista, saada siitä palautetta turvallisessa ympäristössä ja tutustua saatavilla oleviin materiaaleihin. Samalla tulet tehneeksi myös Liboppikurssin!

 

Opintopiiri kokoontuu kolmesti loka-marraskuun aikana kahden tunnin mittaiseen tapaamiseen, joille kaikille kerroille olisi hyvä päästä mukaan.

Aika: Maanantaisin 6.10., 20.10. ja 3.11. klo 13.00–15.00 

Paikka:  Teams

Suositeltu kesto: 1,5 työpäivää sisältäen opintopiirin kokoontumiset 3 x 2 tuntia ja välitehtävät Liboppikurssilla.

Ilmoittautuminen on avattu uudelleen, ilmoittaudu tästä: Ilmoittautumislomake. Kurssi toteutuu, mutta paikkoja on vielä jäljellä. Alueellinen kattavuus huomioidaan, jos osallistujamäärää pitää rajoittaa. 

 

Opintopiirin kuvaus: 

  1. Tekniikkataitoja tuunaten 6.10. käydään läpi kurssin suorittaminen, kurssin sisällöt ja opitaan, miten tehdään vinkkaustallenne.
  2. Välitehtävä.
  3. Kaunokirjallisuuden trendit ja kirjalistat 20.10. Laaditaan yhdessä kirjalistoja eri aiheista ja keskustellaan kaunokirjallisuuden yleisistä trendeistä Marika Helovuon alustuksen (30 min) pohjalta. Pohditaan, miten kirjastoissa voisi nostaa vinkkauksen avulla esiin myös yhteiskunnan pinnan alla kuplivia ilmiöitä.
  4. Välitehtävä ja vinkkauksen palautus (tallenteen kesto enintään 5 min.)
  5. Jokainen osallistuja saa henkilökohtaisen ja kannustavan palautteen Marikalta. AKE on apuna ja tukena tallennus- ja kuvausteknisissä asioissa koko kurssin keston ajan. 
  6. Mitä opimme kaikesta tästä? 3.11. Käydään vinkkausvideoiden palautetta yhdessä läpi Marikan laatiman koosteen (30 min) pohjalta. Huom! Kenenkään videota ei näytetä muille – pääpaino yleishavainnoissa. Mietitään Aken johdolla, miten vinkkauksia voisi kehittää edelleen. 

Muutokset mahdollisia.

 

Mitä tänään luettaisiin? -kurssi Libopissa

Haluatko löytää itsellesi ja asiakkaillesi uusia lukuvinkkejä? Tule mukaan Liboppi-kurssille, jossa kirjastolaiset jakavat kirjavinkkejä videoiden, äänitteiden ja kirjalistojen avulla. Voit myös lisätä omia suosituksiasi ja keskustella kirjoista muiden lukemisesta kiinnostuneiden kanssa. 

Kurssi toimii inspiroivana materiaalipankkina ja yhteisönä, jossa voit kehittää vinkkaustaitojasi ja saada uusia ideoita asiakastyöhön. 

AKE Lappi 2026 toimintasuunnitelma

AKE-pampulat
Lataa pdf tästä (184 kt)

Sisällysluettelo

AKE Lappi vuoden 2026 toimintasuunnitelma

Toimintaympäristö

AKE Lapin toiminta-alueeseen kuuluu 21 kuntaa, joista Ylitornio ja Pello muodostavat Tornionlaakson kirjaston, ja Sodankylä, Pelkosenniemi ja Savukoski kuuluvat Sompion kirjastoon. Alueen kirjastojen henkilömäärä lokakuussa 2025 on arviolta 180 henkeä. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2024 on ollut 135,73 htv (Kirjastotilastot 2024). Henkilömäärä vaihtelee kirjastoissa noin 1–50 työntekijän välillä. Alla olevassa taulukossa on jaoteltu kirjastot henkilötyövuosien mukaan, mukana on kunkin kunnan tai seutukirjaston henkilötyövuosien määrä.

Lapin kunnissa on yleensä vain pääkirjasto, lähikirjastoja on vain Rovaniemellä ja Inarilla. Kirjastoautoja Lapin kunnilla on yhteensä 11 kappaletta, joista Kittilällä ja Kolarilla on yhteinen auto, ja Muoniolla ja Enontekiöllä toimii myös Norjan ja Ruotsin puolella palveleva Yhteispohjoismainen kirjastoauto. Utsjoen kirjastoautopalvelut ostetaan Norjasta. Kirjastoautoja käytetään perinteisen kirjastoautotyön lisäksi monipuolisesti, esim. Sallan kirjastolla on pieni monipalveluauto LukuWoorti, Rovaniemen kirjastoautoa käytetään myös kotipalveluautona ja Inarin kirjastoautossa on apteekin lääkepalvelu.

Toiminta-alueen alueellisten erityispiirteiden vuoksi alueen henkilöstö tavoitetaan parhaiten etäyhteyksillä. Yhteiset kokoontumiset ja kokoukset järjestetään yleensä Rovaniemellä, mutta esimerkiksi Lapin kirjastopäivät puolestaan kiertää vuosittain Lapin eri kunnissa ja koulutuksia järjestetään eri paikkakunnilla.

Vaikka AKE Lapin toiminta on alueellista, etäyhteys- ja lähikoulutusten ja tapaamisten vuoksi toimintaan osallistuu kirjastojen henkilökuntaa myös muualta Suomesta. Kehittämiskirjastojen tapaamisissa ja viestinnän kautta toiminnan tuloksia ja ideoita levitetään myös muille AKE-alueille.

Toimintaa ohjaavat asiakirjat ja selvitykset

Laki yleisistä kirjastoista määrittelee alueellisen kehittämistehtävän tavoitteet, joita AKE Lappi pyrkii toteuttamaan monipuolisella ja alueen ominaispiirteet huomioivalla toiminnalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti 2024 selvityksen Yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän vaikutuksista ja kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan OKM toivoo monipuolista yhteistyötä AKE-kirjastojen välillä koulutusten järjestämiseksi, sekä monipuolisten ja vaikuttavien osaamisen lisäämisen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Toiveena oli myös hyvien käytänteiden esiintuomista ja alueen kirjastojen kehittämisen sparraamiseen panostamista.

Yleisten kirjastojen suunta 2021–2025 –asiakirja päättyy kuluvaan vuoteen, ja uusi suunta-asiakirja julkaistaan loppuvuodesta 2025. Uuden asiakirjan kärjet tullaan huomioimaan AKE Lapin toiminnassa 2026.

Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2026 on huomioitu alueen henkilökunnalta saatu palaute ja kehittämistoiveet niin AKE Lapin arviointikeskusteluissa kuin vierailuilla alueen kirjastoissa käydyissä osaamiskeskusteluissa.

AKE Lappi toimi fasilitoijana Lapin kirjastojen vision 2025–2029 työstämisessä, ja tukee kirjastoja sen toteuttamisessa. Visio “Kirjastosta sisältöä elämään” kuvaa kirjaston palveluja ja tarjontaa, ja vision toteuttamisen tueksi kirjastoille on tehty täydennettävä työkirja. Kirjastojen sparrausta vision toteuttamiseksi jatketaan mm. Aluekierroksen keskusteluissa, Lapin kirjastojen päiväkahvien sisällöissä sekä järjestettävissä koulutuksissa.

Kehittämistehtävän toiminnan linjaamiseksi on laadittu AKE Lapin strategia, jossa toiminnan kehittämisen kohteiksi on kirjattu vuosille 2025–2026 Lapin kirjaston vision toteutumisen tukeminen sekä toiminnan suunnittelun kehittäminen, joista jälkimmäinen käytännössä tarkoittaa aiempaa varhaisempaa toiminnan aikataulutusta ja tiedotusta henkilökunnalle. Lisäksi tuetaan Lapin kirjastojen Teams-kanavan käyttöä yhteisenä keskustelu- ja tiedostojen jakamisalustana.

AKE Lapin toiminnan pääteemat ja tavoitteet

Toiminnan tavoitteena on tukea kirjastojen henkilökunnan osaamisen kehittymistä ja aktiivista työotetta, jotta kirjastot voisivat kehittää ja tarjota asiakkailleen laadukkaita palveluita.

AKE Lapin ohjausryhmän työpajassa syksyllä 2025 laadittiin kaikkien edellä mainittujen selvitysten ja asiakirjojen pohjalta suunnitelma kolmen seuraavan vuoden toiminnan teemoiksi. Toiminnassa tulevat painottumaan viestintä ja markkinointi, tulevaisuuden ennakointi sekä kokoelmatyö. Teemat lävistävät koko AKE Lapin toiminnan ja koulutukset.

Kokoelmatyön koulutusten tavoitteena on luoda ymmärrystä kokoelmatyön laajemmasta merkityksestä kirjastojen toiminnan perustana. Tilaisuuksissa käsitellään mm. kokoelmien esille tuomista, kokoelmien merkitystä yhteiskunnallisen vuoropuhelun edistämisessä sekä lukutaitotyössä. Nämä ovat tärkeitä teemoja kirjastojen viestinnässä ja markkinoinnissa. Muita tulokulmia on mm. asiakkaiden osallistaminen ja aktivoiminen aineiston valinnassa.

Viestinnän ja markkinoinnin koulutusten tavoitteena on vahvistaa taitoja viestiä vaikuttavasti niin asiakkaille kuin päättäjille. Koulutuksissa käsitellään mm. markkinoinnin psykologiaa, vaikuttavan tekstin tuottamista eri kanaville, asiakkaiden tarpeiden tunnistamista ja tekoälyn käyttöä. Koulutus sisältää niin luentotyyppistä sisältöä kuin käytännön harjoittelua.

Tulevaisuuden ennakoinnilla pyritään vaikuttamaan tulevaisuuden rakentumiseen ja kirjastojen resilienssin vahvistamiseen. Tämä tapahtuu avaamalla tulevaisuusvallan käsitettä sekä lisäämällä ymmärrystä ympäristön havainnoinnista sen merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämistä toteutetaan arviolta 11 lähipäivänä tai useammassa kirjastossa toteutettavan koulutuskiertueen muodossa. Muiden kirjastoalan toimijoiden kanssa toteutettuja yhteisiä koulutuksia jatketaan, sekä lisätään AKE-alueiden henkilökunnan verkostotoimintaa ja kirjaston eri toimintojen kehittämistä.

Muita osaamisen kehittämisen muotoja ovat mm. Vertaisoppiminen sekä Libopin kurssit ja opintopiirit, vertaisoppiminen ja -opettaminen. Kunkin osaamisen kehittämisen osa-alueen kohdalla päätetään erikseen toteuttamismuodosta koulutuksen tavoitteen ja sisällön perusteella.

Koulutustapahtumat

Lukemisen edistämisen koulutus, painopiste LaNu-työssä

Lähikoulutuksena toteutettavan koulutuksen järjestämisestä vastaavat yhdessä AKE-tiimin kanssa alueellinen LaNu- verkosto

Lapin kirjastopäivät

Lapin kirjastopäivät järjestetään lähikoulutuksena yhdeksättä kertaa, toteutuspaikkakuntana vuonna 2026 on Rovaniemi. Päivien osallistujamääräksi arvioidaan noin 70 henkeä laajasti eri Lapin kirjastoista.

Koulutuspäivien teemana on lukutaitotyö ja viestintä.

Pohjoisen esihenkilöpäivät

Yhdessä AKE Oulun kanssa järjestetään Pohjoisen esihenkilöverkoston kaksipäiväinen tapaaminen syyskuussa Lapissa. Järjestyksessään viidennet päivät järjestetään vuorotellen Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Vuoden 2026 esihenkilöpäivien teemana on muutosjohtaminen, haastavat esihenkilötilanteet, sekä resurssien käytön uudelleen ohjaaminen.

Tapahtumatuotannon koulutus

Yhdessä alueellisen tapahtumaverkoston kanssa toteutetaan tapahtumien tuottamiseen liittyvää koulutus. Koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolisempi, asiakkaiden tarpeisiin vastaava ja kiinnostava tapahtumatarjonta, joka tukee osaltaan lukutaitotyötä. Koulutukseen liittyy esim. konkreettisia harjoituksia, kuten tilaisuuden striimausta.

Kokoelmatyökoulutus

Kokoelmakoulutus hajautetaan toteutettavaksi useammalla paikkakunnalla. Näin mukaan voidaan ottaa käytännön harjoituksia kokoelman arvioinnissa sekä mahdollistaa osallistuminen useammasta kirjastosta.

Kokoelmakoulutusten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu Lukemisen edistämisen alueellinen työryhmä.

Pomokahvit ja Pomopäivä

Uutena toimintamuotona kokeillaan kirjastonjohtajille ja esihenkilöille suunnattuja pomokahveja ja Pomopäivää, kumpaankin 1–2 kertaa vuoden 2026 aikana. Sekä Pomokahvit että Pomopäivä on henkilökunnalta ja kirjastonjohtajilta saatujen toiveiden mukaista profiloitua koulutustarjontaa. Etäyhteydellä ja lähipäivänä toteutettavat tilaisuudet sisältävät joko asiantuntija-alustuksia tai vapaamuotoista keskustelua johtamiseen liittyvistä aiheista.

Lapin kirjastojen päiväkahvi-webinaarit

Koko Lapin kirjastojen henkilökunnalle suunnatut 20 etäpäiväkahvit ovat pääasiassa webinaarimuotoisia koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tai AKE Lapin toimintasuunnitelman teemojen mukaisista aiheista.

Osa kahveista on luettavissa koulutuksiksi, mutta tavoitteena on myös tuoda esille alueen kirjastojen tapahtumia, hankkeiden esittelyjä ja osaamista esim. alueen henkilökunnan pitäminä esityksinä. Tilaisuudet tallennetaan henkilökunnalle myöhemmin katsottavaksi.

Päiväkahvit tukevat kirjastojen henkilökunnan vuorovaikutuksen vahvistumista, hyvien käytäntöjen jakamista sekä tarjoavat vertaistukea.

Liboppi

Liboppi-kurssien suorittamista tuetaan tarjoamalla yksi moniosainen opintopiiri yhteistyössä AKE Kuopion, Vaasan ja Joensuun kanssa Osaamisen poluille -kurssista. Opintopiirin tavoite on kehittää laajasti kirjastoalan ammattitaitoa, tarjota vertaistukea opiskeluun ja levittää tietoa Osaamisen poluille-julkaisun käytöstä. Osaamisen poluille Liboppikurssi avautuu Liboppiin teemallisissa kokonaisuuksissa, joihin kuhunkin tarjotaan myös opintopiiri. Kurssin pohjana on Osaamisen poluille -julkaisu (pdf Kirjastot.fi -sivulla), johon on koottu aiheita, joita kirjastolaisen työnkuvassa voi tulla vastaan. Työtehtäviä voivat olla esimerkiksi tapahtumien järjestäminen, digineuvonta, oppimisen haasteet ym.

Vertaisoppiminen

Alueen henkilökunnalle tarjotaan edelleen mahdollisuus vertaisoppimiseen toisessa Lapin kirjastossa tai muualla Suomessa, pääsääntöisesti yhden työpäivän mittaisena. Oppimispäivän matka- ja mahdolliset majoituskulut kustannetaan AKE Lapin budjetista.

Vuodesta 2022 toiminutta Kirjastokaveri-toimintaa ei jatketa entisessä muodossaan, mutta Kirjastokavereita kannustetaan syventämään luotua yhteistyötä esimerkiksi Lapin kirjaston vision 2026–2029 toteuttamiseksi tai yhteisen hankkeiden muodossa.

Verkostoituminen, vuorovaikutuksen ja kirjastojen kehittymisen tukeminen

Alueelliset työryhmät

Lapissa toimii kolme alueen kirjastojen sekä henkilökunnan osaamisen kehittymistä tukevaa verkostoa: LaNu-, Tapahtuma- ja Lukutaitoverkostot. Alueellinen kehittäminen on osa verkostojen vetäjien tehtävää. Kukin verkosto järjestää 1–2 vuosittaista lähitapaamista, sekä toteuttaa joko oman erityisalueen lähi- tai etäkoulutuksen tai osallistuu Lapin kirjastopäivien yhteydessä pidettävän koulutuksen järjestelyihin. Verkostojen tavoitteena on jakaa hyviä käytänteitä, suunnitella ja koordinoida yhteistä toimintaa ja tapahtumia sekä tukea kirjastojen välistä vuorovaikutusta.

Topaasia-keskustelutyökalu

AKE Lapilla on ollut kokeilukäytössä kahtena edellisenä vuonna Topaasia-keskustelutyökalu, jota on käytetty mm. Lapin kirjastojen strategian toteutumisen tarkastelussa, kirjastojen tiimityön tukemisessa ja yksilökeskusteluissa kirjastojen johtamisen tukemiseksi.

Vuonna 2026 Topaasia-työkalua käytetään AKE Lapin aluekierroksella kunkin kirjaston tarpeista räätälöityjen keskustelujen alustana sekä muissa sopivissa keskusteluissa.

“Matka tulevaisuuteen”

“Matka tulevaisuuteen -opintoretki” tavoitteena on Porvoon kirjastofillaroinnin tapaisesti koota alueen henkilökuntaa keskustelemaan ja työpajailemaan tulevaisuuden ja ennakoinnin teemoista sekä verkostoitumaan luonnossa tapahtuvan retkeilyn ja yhdessäolon merkeissä. AKE Lappi vastaa Rovaniemen lähialueille sijoittuvan verkostoitumistilaisuuden majoitus- ja matkakustannuksista.

Shared reading-koulutukset

Kolmelle Lapin kirjastojen työntekijälle kustannetaan Shared reading-koulutus lukemisen edistämisen menetelmien syvempään hallintaan. Menetelmä on kehitetty lukutaitotyön kohdentamiseen erityisesti ei-lukeville ja erityisryhmille.

Koulutetut henkilöt velvoitetaan käyttämään menetelmää työssään ja jakamaan kokemuksia menetelmän käytöstä AKEn Lapin tilaisuuksissa. Osallistujat koulutukseen valitaan hakemusten perusteella AKE ohjausryhmän määrittelemien kriteerien mukaan.

Koulutuksen rahoitukseen saadaan tukea Rovaniemen kirjaston Erasmus+ -hankkeesta.

AKE Lapin vierailut alueen kirjastoissa

Vierailut alueen kirjastoissa ovat toivottu ja tärkeä yhteydenpitotapa sekä mahdollisuus päästä keskustelemaan syvällisemmin eri kirjastojen tarpeista. Vierailujen tavoitteena on koota tietoa kirjastojen toiminnasta, osaamisen kehittämisen tarpeista sekä tiedottaa AKE Lapin toiminnasta.

Vuoden 2026 vierailukohteita ovat Kemijärvi, Keminmaa, Kolari, Sompion kirjasto (Pelkosenniemi, Savukoski, Sodankylä), Ranua, Salla, Tervola, Tornio ja Tornionlaakson kirjasto (Ylitornio ja Pello).

Vuoden 2024–2025 aluekierroksilla toteutettiin AKE Porvoon mallilla Osaamiskeskusteluja, joiden tavoitteena oli kartoittaa kirjastojen osaamisen kehittämisen tarpeita. Vuoden 2026–2027 vierailulla palataan osaamiskeskustelujen tuloksiin ja kirjastoissa tehtyihin toimenpiteisiin, sekä Lapin kirjaston vision toteuttamisen vaiheeseen. Kuhunkin vierailuun kuuluu lisäksi yhdessä kirjastonjohtajan kanssa laadittu Topaasia-keskustelu kyseisen kirjaston tarpeista lähtien.

Vierailuille osallistuvat AKE-tiimistä Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka, sekä mahdollisuuksien mukaan Sanna Haakana, Marko Niemelä ja Nina Sipola.

Tiedotus ja viestintä

Noin 20 kertaa vuodessa ilmestyvän AKE Lapin uutiskirjeen on tilannut noin 150 kirjastolaista, pääasiassa Lapin kirjastoista. Uutiskirje sisältää poimintoja tulevista koulutuksista sekä uutisia että ajankohtaisia tekstejä kirjastonjohtajilta, hanketyöntekijöiltä ja AKE Lapin toiminnasta. Uutiskirjeen sisällöntuotantoa pyritään laajentamaan hankkimalla tekstejä enemmän Lapin kirjastojen henkilökunnalta.

Kirjastojenlappi.fi on Lapin alueen kirjastojen henkilökunnalle suunnattu avoin verkkosivusto, joka esittelee AKE Lapin toimintaa ja jonne on koottu julkiset, yhteiset Lapin yleisten kirjastojen ohjeet ja tiedotteet sekä tiedot AKE Lapin järjestämistä koulutuksista.

Someviestintään käytetään Instagramia. Uutena yhteisenä työtilana on käytössä Lapin kirjastojen Teams, joka sijaitsee Rovaniemen kaupungin Teamsissa. Alustalla on kanavia työryhmille ja verkostoille keskusteluun sekä paikka tiedostojen jakamiseen.

Materiaalit ja graafinen ilme

Kevään 2025 arviointikeskusteluissa nousi esille, ettei AKE-tehtävä ole vielä koko Lapin henkilökunnalle selvä. Vastaavasti toivottiin päättäjäviestintään materiaaleja toiminnasta ja tarjonnasta kirjastoille. Tämän vuoksi kirjastoille jaettavaksi tuotetaan materiaalia, esimerkiksi juliste tai esite.

AKE Lappi on käyttänyt Lapin kirjasto -kimppaan yhdistettävää viestintäkuvastoa ja –materiaalia. Kimppa- ja AKE-työn erottamiseksi AKE Lapille hankitaan ostopalveluna oman graafisen ilmeen suunnittelu jaettavia materiaaleja ja verkkoviestintää varten.

Alueellinen LaNu-ryhmä on toteuttanut kirjastojen satutuntien elävöittämiseen käytettäväksi Tarinasalkkuja. Muutamien salkkujen sisältöjä uudistetaan AKE Lapin rahoituksella.

Lapin kirjastoissa tuotetaan paljon tapahtumia, joita voitaisiin striimata muihin kirjastoihin ja saada siten synergiaetuja. Kirjastoilla ei kuitenkaan ole tiedossa tai hankittuna striimauslaitteita, joten AKE Lappi selvittää millaisia laitteita striimaukseen tarvitaan, ja kuinka tapahtumien jakaminen striimaamalla Lapin kirjastoissa voitaisiin järjestää.

Kaukolainaus

Rovaniemen kaupunginkirjastolla on alueellista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona velvollisuus antaa kaukolainoja maksutta muille yleisille kirjastoille. (Laki yleisistä kirjastoista 12 §). Kaukolainoja lähetetään muihin yleisiin kirjastoihin tarpeen mukaan.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

AKE Lappi toimii yhteistyössä muiden AKE-koordinaattoreiden kanssa ja osallistuu yhteisiin etä- ja lähitapaamisiin. Sanna Haakana toimii Lapin edustajana Seinäjoen ERTE:n yhteistyöryhmässä ja Lapin alueellisen LaNu-verkoston vetäjänä. Kristiina Hoikka on jäsenenä Liboppi-toimituskunnassa ja vuonna 2026 mukana myös puheenjohtajistossa.

Koulutusten osalta yhteistyötä tehdään Aluehallintovirastojen, VAKEn ja muiden AKE-kirjastojen kanssa. Yhdessä AKE Oulun ja AKE Vaasan kanssa tuotetaan webinaarisarja viestintäteemasta. Yhteistyötä AKE Oulun kanssa tiivistetään järjestämällä mm. yhteinen etätilaisuus molempien alueiden henkilökunnalle sekä yhteisiä koulutustilaisuuksia.
>
AKE Kuopion, AKE Vaasan ja AKE Joensuun kanssa on toteutettu Osaamisen poluille –julkaisu suomeksi ja ruotsiksi. Yhteistyö jatkuu Liboppikurssin ja opintopiirin muodossa 2026.

AKE Tampereen, AKE Vaasan, Musiikkikirjastoyhdistyksen ja VAKEn kanssa tuotetaan Liboppiin Musiikkikirjastotyön kurssi. Kurssin valmistuu vuoden 2026 keväällä.

Huhtikuussa järjestetään Rovaniemellä Musiikkikirjastopäivä musiikkikirjastoyhdistyksen, Rovaniemen kaupunginkirjaston ja AKE:n yhteistyönä. Yhdistys suunnittelee päivän sisällön, kirjasto tarjoaa tilat ja striimauksen, AKE antaa viestintätukea. Kirjastopalvelu tarjoaa kahvit.

Henkilöresurssit

AKE Lapin toimintaan on osoitettu 2,2 henkilötyövuotta, jotka jakaantuvat seuraavasti:

Rovaniemen kaupunginkirjaston neljän asiakaspalvelupäällikön tehtäviin on määritelty osallistuminen alueelliseen työhön.

AKE Lapin ohjausryhmään kuuluvat:

  • AKE-tiimi: Sanna Haakana, Kristiina Hoikka, Leena Kinnunen ja Nina Sipola
  • Tiina Kallio, Salla
  • Marko Niemelä, Rovaniemi
  • Kyösti Satokangas, Kolari
  • Virpi Veskoniemi, varalla Anna Roos, Inari

Ohjausryhmä kokoontuu noin 4–5 kertaa vuodessa, joista yksi on lähikokous. Ohjausryhmän tehtävänä on toimia kontaktina kentälle, tukea ja jalkauttaa AKE-toimintaa, osallistua toiminnan suunnitteluun ja raportointiin.

Talous

AKE Lapin toimintaan vuodelle 2026 haetaan yhteensä 185592 € avustusta. Avustuksen käyttö jakaantuisi seuraavasti:

Toiminnan arviointi

AKE Lappi arvioi toimintaansa tilastoimalla toimintaansa määrällisesti sekä kokoamalla laadullista arviointia useilla eri tavoilla.

Laajempi toiminnan arviointi tehdään keväällä alueen henkilöstölle kohdennettavana kyselynä käyttäen aiempien vuosien kysymyksiä vertailutiedon saamiseksi. Kysely tuottaa sekä määrällistä että sanallista tietoa.

Toiminnalle on asetettu mittareita tavoitetasoineen, ja näillä pystytään seuraamaan toiminnan kehittymistä eri vuosina. Seuraavassa taulukossa on esitelty vuonna 2026 käytettävät mittarit ja tavoitetasot:

Toimintaa arvioidaan jatkuvasti esimerkiksi seuraamalla koulutuksiin ilmoittautuneiden määrää ja osallistumista kunnittain, seuraamalla budjetin toteutumaa ja tekemällä tarvittaessa muutoksia toimintasuunnitelmaan.

Sanallisia arvioita toiminnan onnistumisesta ja oikeasta kohdentamisesta kootaan koulutuspalautteilla, aluekierroksella ja muissa tilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa. Koulutuspalautteissa käytetään AKE-alueiden yhteistä kevyttä, sanallista arviointia painottavaa kyselytapaa.

Uutiskirjeiden saavutettavuutta ja kiinnostavuutta arvioidaan uutiskirjeohjelman raporttien avulla. Kirjastojenlappi.fi – verkkosivun käyttöä tarkastellaan sivuston analyysityökaluilla.

AKE-tiimi ja AKE Lapin ohjausryhmä tekevät itsearviointia toiminnastaan.

Tekoälykiertue Lapissa 23.–30.10.2025

Tule käytännönläheiseen koulutukseen!

Tässä koulutuksessa saat rautalankaiset vinkit tekoälyn fiksuun käyttöön. Kouluttajamme on Reddo!:sta tekoälyn käyttöön vihkiytynyt Jani Siivola, jonka koulutuksissa myös viihtyy. Selkeällä kielellä, pilke silmäkulmassa mutta laajasti. Tule ja ylläty!

Voit ottaa töitä mukaasi. Koulutukseen sisältyy käytännön harjoittelua, joten ota mukaan jokin teksti, esim. tapahtumailmoitus, esittely tai vinkkaus, jonka pitäisi piakkoin valmistua sekä läppäri, jos sellainen on käytössäsi. Voit osallistua myös puhelimella tai tabletilla.

Tuomme 4 tunnin iltapäivään sijoittuvan lähikoulutuksen kirjastolaisille seuraavasti:

  • 23.10. Sodankylä
  • 24.10. Kemi
  • 28.10. Kolari
  • 30.10. Rovaniemi.

Koulutuksen alkavat siten, että ehdit käydä lounaalla ennen aloitusta. Tilaisuus sisältää kahvitauon noin puolivälissä koulutusta.

Ilmoittaudu viimeistään 17.10.

Jokaiselle paikkakunnalle voi tiloista riippuen osallistua 10–25 osallistujaa. Toiveena on, että jokaiselle halukkaalle löytyisi sopiva päivä ja paikkakunta. Jos lähin paikkakunta ei päivän puolesta ole mahdollinen, voi hyvin ilmoittautua kauemmaksikin.

Sodankylä

torstai 23.10. klo 11.30–15.30

Sodankylän kirjasto, Haakana-huone, Jäämerentie 1, 99600 Sodankylä.

Lisätiedot:
koulutus Kristiina Hoikka

tilat ja saapuminen Miia Utriainen

Kemi

perjantai 24.10. klo 11.30–15.30

Kulttuurikeskus, Marina Takalon katu 3, Kemi.

Lisätiedot:
koulutus Kristiina Hoikka

tilat ja saapuminen Päivi Remes

Kolari

tiistai 28.10. klo 12.00–16.00

Virastotalon valtuustosali, Isopalontie 2, Kolari.

Lisätiedot:
koulutus Kristiina Hoikka

tilat ja saapuminen Kyösti Satokangas

Rovaniemi

torstai 30.10. klo 11.30–15.30

Kulttuuritalo Korundi, Taidekirjasto 3. krs., Lapinkävijäntie 3, Rovaniemi. 

Lisätiedot:
koulutus Kristiina Hoikka

tilat ja saapuminen Kristiina Hoikka

Lapin kirjaston johtoryhmä 3.9.2025

Kooste Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksesta 3.9.2025

Kuntien yhteisen E-kirjaston ja Pohjoisen eKirjaston tilannekatsaus

Kuntien yhteisen E-kirjaston palvelut pysyvät samoina myös vuonna 2026 ja uusia aineistoja voidaan kilpailuttaa palveluun aikaisintaan vuoden 2027 alusta.

E-kirjaston aineistonvalintaa tekevät kirjastoammattilaisista koostuvat valintaryhmät. Uutta e- ja äänikirja-aineistoa hankitaan viikoittain ja palveluun on saatu nyt myös saamenkielistä aineistoa. Lehdet valitaan pääsääntöisesti kalenterivuodeksi, mutta kesken vuottakin voidaan lehtiä hankkia harkinnan mukaan.

Webkäyttöliittymän visuaalisen ilmeen on lupailtu olevan valmis kesän loppupuolella, ja sen pilotin pitäisin tulla kirjastoille testattavaksi syksyn aikana. Pilotissa ei ole vielä kaikkia toiminnallisuuksia. Webkäyttöliittymän kehitystyölle haasteita aiheuttavat mm. tunnistautumisratkaisu sekä lehtiaineiston käyttäminen

Finnan integraatio on vaiheistettu:
E-kirjaston metatietojen tuominen Finnan indeksiin
Finnaan aineistoihin lisätään linkitys E-kirjastoon
E-kirjaston aineistojen saatavuuden näyttäminen Finnassa

Ensimmäinen vaihe Finna-integraatiossa on käynnissä. Syksyllä tullee lisätietoa integraation etenemisestä.

Muita teknologian kehittämiskohteita ovat sovelluksen vakauden lisääminen, aineiston luokittelun ja löydettävyyden parantaminen, koodikannan ja palvelin-infran päivittäminen.

Turvakieltoasiakkaan rekisteröimisen mahdollistaminen oli alkuvuoden yksi pääkehittämiskohteista, joka saatiin ratkaistua.

E-kirjasto järjesti keväällä 2025 webinaarisarjan kirjastojen asiakaspalveluhenkilöstölle touko-kesäkuussa. Tallenteet ovat katsottavissa Kirjastokaistalta. E-kirjastoinfot sekä E-kirjaston kyselytunnit jatkuvat syksyllä.

E-kirjaston työryhmien sekä ohjausryhmän kaksivuotiskaudet päättyvät ensi keväänä. E-kirjastosta on tulossa kuntiin kysely syksyllä uusista esityksistä työryhmien sekä ohjausryhmän jäseniksi. Uudet työryhmät ja ohjausryhmä esitellään E-kirjastopäivässä, joka pidetään Jyväskylässä 18.3.2026.

Alkuvaiheen kyselyjen jälkeen asiakaspalautteet E-kirjastosta ovat vähentyneet. Myös E-kirjaston käyttäjämäärissä on laskua alkuinnostuksen jälkeen.

Ajankohtaista tietoa E-kirjastosta löytyy kirjastojen henkilökunnalle suunnatulta sivulta kiwi.fi/spaces/ekirjasto/overview.

Lapin kimpan pääkäyttäjänä E-kirjaston tunnushallinnassa jatkaa Liisa Tastula Rovaniemeltä.

Pohjoisen eKirjaston palvelusopimuksissa ei ole tullut muutoksia. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat lehtipalvelut ePress ja PressReader, elokuvapalvelu Cineast, musiikin suoratoistopalvelut Naxos Music Library ja Medici.tv. sekä soiton- ja laulunopaspalvelu Rockway.OverDriven käyttö päättyy 14.12.2025.

Kirjastonjohtajat päättävät Pohjoisen eKirjaston vuoden 2026 palvelukokonaisuudesta kokouksen esittelyn pohjalta. Palvelukokonaisuus esitellään koko alueen henkilökunnalle Pohjoisen eKirjasto –kahveilla 17.11. klo 14-15.

Pohjoisen eKirjaston yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2026 loppuun saakka. Mahdollista uutta yhteistyösopimusta on alettava piakkoin valmistelemaan, joten toivotaan ennakoivaa keskustelua Pohjoisen eKirjaston kehittämisestä ja tulevaisuudesta.

Pohjoisen eKirjaston vastuuhenkilöinä jatkavat Liisa Tastula ja Esko Nousiainen Rovaniemeltä sekä Päivi Iinatti ja Soile Hirvasniemi Oulusta.

Verkkomaksujen jako kirjastoittain tai kunnittain

Lapin kirjastot päättivät siirtyä Lapinkirjasto.finna.fi:ssa Paytraililla suoritettujen verkkomaksujen jakoon kunnittain.

Kohan raportilla voidaan hakea halutulla aikavälillä maksusuoritukset, jotka on tehty verkkomaksuna. Kirjastopistetieto on muodostunut maksuille 26.5.2025 lähtien, sitä vanhemmista maksuista kirjastotieto puuttuu, joten ne on jaettava kirjastojen kesken asukasluvun tai muun jakotavan mukaisesti.

Vielä kuluvan vuoden verkkomaksut tilitetään kunnille Rovaniemeltä kaksi kertaa vuodessa, yleensä heinäkuun alussa ja joulukuun lopussa asukasluvun mukaisessa suhteessa.

Kunnittaisen jaon toivotaan kannustavan kirjastoja suosittelemaan maksujen maksamista verkkokirjastossa.

Hansel kausijulkaisujen välityspalvelut puitejärjestely päättyy 21.12.2026

Hansel ei kilpailuta uutta yhteishankintaa, koska kilpailu on vähäistä toimialalla.

Puitejärjestelyn kautta kausijulkaisujen toimituksen on tapahduttava kolmen kuukauden kuluessa puitejärjestelyn päättymisestä, eli viimeistään 21.3.2027. Viimeinen mahdollinen hetki tehdä kahdentoista kuukauden kausitilauksia puitejärjestelyn kautta on siis 22.3.2026.

Sopimukseen liittyvien kuntien määrä on rajoitettu. Rovaniemi selvittää hankinta-asiantuntijoiden kanssa, miten asiassa tulee toimia.

Koha Suomen asiantuntijaryhmän Lapin edustajat

Koha-Suomen asiantuntijaryhmän nimeää yhtiön hallitus, ja siihen valitaan edustus Kohaa käyttävistä kirjastoista. Asiantuntijaryhmä laatii esitykset ohjelmiston kehittämistarpeista ja niihin vaadittavista toimenpiteistä.

Johtoryhmä nimesi Lapin kirjaston edustajiksi asiantuntijaryhmään Leena Kinnusen varsinaiseksi jäseneksi ja Pia Kusminin varajäseneksi.

Kohan versiopäivitys 25.05.03 maaliskuussa 2026

Kohan seuraava versiopäivitys viikolla 13 eli maanantai-tiistai 23.-24.3.2026 ja tuolloin otetaan käyttöön versio 25.05.03. Vaihtoon varataan puolitoista päivää, ja järjestelmä voidaan ottaa käyttöön tarvittaessa aiemminkin, jos näyttää siltä, että kaikki toimii moitteetta.

Rekku-kuljetusten kustannukset

Rovaniemen kaupunginkirjastolla on alueellista kehittämistehtävää hoitavana kirjastona velvollisuus antaa kaukolainoja maksutta muille yleisille kirjastoille.  Vuoden 2025 AKEn budjetissa kaukolainaukseen varattu summa vastaa varsinaisia kaukolainauksen postikuluja, sekä kaukolainauksen hoitajan työpanos 20% osuudella. Muutoksesta ei pystytty tiedottamaan alueen kirjastoja riittävän ajoissa talousarvion laadinnan näkökulmasta, joten Rovaniemi on tullut kustannuksissa vastaan vuoden 2025 aikana.

Rekku-työryhmän puheenjohtajana toimii Esko Nousiainen, jäseninä Tuija Guttorm, Jonne Kauppi, Soile Arkivuo (Rovaniemi) sekä Noora Mustajoki.

Lapin kirjastolla on ollut vuodesta 13.8.2021 lähtien toistaiseksi voimassa oleva sopimus Postin kanssa. Rekkutyöryhmä tekee kyselyn johtajille, minä päivinä Posti tuo kirjastoille kuljetuksia ja milloin kuljetukset viedään. Samalla päivitetään kirjastojen yhteystiedot sekä pyydetään kirjastoilta toiveet sopivista tuonti- ja noutokerroista. Vuonna 2023 testattiin, miten hintaan vaikuttaa, jos Rovaniemeltä ei lähetetä laatikoita joka päivä. Keskimääräisesti kuukausilaskutus laski tällä kokeilulla 1500 euroa.

Vuonna 2027 kirjastojen aineiston kuljetuskustannuksiin tule nousua Rovaniemen kompensoinnin pienentyessä. Mahdollisia ratkaisuja kustannuksien laskemiseksi olisi esimerkiksi kuljetuksen muuttaminen asiakkaille maksulliseksi tai vähentää tuonti- ja noutopäiviä. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi kellutuksen tutkiminen tai teknologian/tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi hankkeessa. Myös uuden solmukohdan lisääminen esim. Kemiin / Tornioon.

Noutopäivien vähentäminen lisää aineiston viipymistä kuljetuksessa, ei asiakkaiden saatavilla.

Pienet Lapin kirjastot ovat karsineet kokoelmia yhteisen kimpan kokoelman vuoksi, ja varaaminen on lisääntynyt. Kuljetusten muuttaminen maksulliseksi heikentäisi palveluja asiakkaille. Kellutus ei välttämättä ratkaisisi ongelmaa, koska aineistot voivat alkaa kertymään joihinkin kirjastoihin, mistä niitä on palautettava kuitenkin kotikirjastoonsa.

Rovaniemen Erasmus+ hanke

OKM kannustaa kansainvälisiin tutustumismatkoihin ja hakemaan Erasmus+ -rahaa. Rovaniemellä on käynnissä Erasmus+ -hanke, joka mahdollistaa täydennyskoulutuksen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen. Rovaniemellä hankkeessa on tarkoitus toteuttaa 11 hengen täydennyskoulutus- tai job shadiwing –jaksot.

Lapin kirjastojen remonttikatsaus

Posio

Posion kirjasto on aloittanut 9.2. pienessä väistötilassa. Kirjastossa odotetaan edelleen tietoa kirjaston mahdollisesta laajentamisesta viereisiin liiketiloihin. Laajennustyöt alkaisivat todennäköisesti vuoden 2026 alussa mikäli lisätilat saadaan käyttöön.  Laajennus olisi suunnitteella nykyisen väistötilan vieressä. Väistötilan osoite on Posiontie 44.

Kittilä

Kittilän kirjasto muuttaa väistötiloihin elo-syyskuussa (kirjasto on kiinni 4.8.–31.9.2025, varausten nouto, aineiston palautus ja lehtilukusali ovat käytössä elokuun ajan, syyskuussa vain varausten nouto ja palautus, kirjastoauto liikennöi normaalisti koko ajan). Väistökirjasto avataan 1.10. (osoitteessa Linnatie 2, kirkonkylällä). Peruskorjauksen tarkasta aikataulusta ei ole vielä varmuutta, mutta väistötiloissa ollaan arviolta kaksi vuotta. Syyskuun alussa kahden viikon aikana ei lähetetä eikä oteta vastaan rekkuja. Remontin oli tarkoitus alkaa lokakuussa, mutta kunta päätti rakentaa täysin uuden kirjaston. Rakennuksesta ei tule monitoimitilaa, ja tilaa on mahdollisesti tulossa nykyistä enemmän.

Rovaniemi

Rovaniemen pääkirjasto avataan aikuisten osastoa lukuun ottamatta 1.9.2025. Koko kirjaston asiakaspalvelutilojen avaus on suunniteltu 29.9.2025 mikäli isot kattoikkunat saadaan siihen mennessä vaihdettua ja aineisto hyllytettyä. Aikuisten kaunokirjallisuuden varasto ei valmistu ajoissa. Lapin kirjaston näkökulmasta on huomioitava, että aikuisten kaunokirjallisuuden osalta aineisto on vielä suurelta osin varastolaatikoissa eikä näin ollen näy asiakkaille. Konttikirjasto poistuu käytöstä 1.9.2025

Saarenkylän kirjasto toimii väistötiloissa Pulkamontie 6:ssa kirjaston peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Peruskorjauksen valmistumisen aikatauluksi on arvioitu 31.10.2025. Marraskuulle on ajoitettu peruskorjattujen tilojen kalustus ja aineiston esillelaitto.

Muurolan kirjaston osalta käynnistetään asiakkaiden osallistaminen tilasuunnitteluun ja käyttöön. Muurolan kirjaston peruskorjaus on ennakoitavissa kesälle 2026.

Tornionlaakso

Pellon kirjastossa remontoitiin melko vähällä käytöllä ollut tutkijanhuone Virtu-pisteeksi helmi-maaliskuun taitteessa 2025. Remontin yhteydessä vaihdettiin tilaan vieviä ovia ja ovilukituksia sekä estettiin asiakkaiden pääsy huoneen vieressä olevaan arkistoon. Virtu-piste siirtyi kirjaston tiloihin kunnanvirastolta.

Lukutaidon valmiuksia Lapin malliin –hanke

Osassa kuntia on tehty hyvää työtä, mutta valitettavasti joillekin kunnille on jäänyt vain vähän aikaa toteuttaa hanketta. Tästä huolimatta kunnissa on tehty hyvää työtä lukutaidon edistämiseksi.  Marraskuun puolivälissä pidetään päätösseminaari. Työtuntiselvitykset tulee lähettää Inariin päätösseminaarin jälkeen.

AKE Lapin opintomatka

Opintomatka Itä-Suomen kirjastoihin (Kajaani, Juuka, Rääkkylä, Joensuu ja Kuopio) toteutunee 5.-6.11. Matka alkaisi tiistai-iltapäivällä 2.11. Rovaniemeltä, mihin paluu olisi 7.11. lauantai-aamulla. AKE kustantaa 20 osallistujan matkat Rovaniemeltä sekä majoitukset. Kuntien vastattavaksi tulevat matkat Rovaniemelle sekä osallistujien päivärahat. Ilmoittautuminen aukeaa syyskuussa.

Lapin kirjastojen käännös englanninkieliseksi

Johtoryhmä päätti teettää 1.4.2025 voimaantulleista käyttösäännöistä englanninkielisen käännöksen, jonka kustannukset jaetaan kimpan kesken asukaslukujen mukaan.

Seuraava kokous

Seuraavan kokouksen pidetään johtajien ja esihenkilöiden Popopäivä-koulutuksen yhteydessä 28.11.