Henkeä hankkeisiin : Lapin yleisten kirjastojen hankepäivä 10.10.2019

Henkeä hankkeisiin : Lapin yleisten kirjastojen hankepäivä 10.10.2019

Hankepäivän tavoitteena on koota ja työstää yhdessä Lapin yleisten kirjastojen hankeideoita kuluvan syksyn OKM:n kehittämishankkeiden hakuun. Haettavat hankkeet voivat olla koko Lapin tai muutaman kirjaston yhteishankkeita. Päivän työpajaosuuden tuotoksena jokaiselle hankesuunnitteluvaiheen työryhmälle jää täytetty Logical Framework -matriisi, josta pystyy suoraan siirtämään hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset esimerkiksi hankehakemuslomakkeelle.

Aamupäivän aluksi kirjastotoimen ylitarkastaja Vesa Sarajärvi kertoo Opetusministeriön avustushankkeiden teemoista sekä muista AVI:n ajankohtaisista asioista. Heta Malinen Kuopion kriisikeskuksesta kertoo Pohjois-Savossa käynnissä olevan Maaseudun turvaverkko– hankkeen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Hankeen tavoitteena on Pohjois-Savon maaseutuyrittäjien ja maaseudun asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen jalkautuvalla ja ehkäisevällä verkostokriisiavulla.

Iltapäivä on työpajatyöskentelyä Lapin yliopiston Koulutus ja kehittämispalveluiden asiantuntijoiden Anna Vanhalan ja Niina Alapurasen johdolla. Iltapäivän aikana ennakkotehtävänä saatuja tai päivän aikana syntyneitä hankeideoita työstetään eteenpäin hankehakemusten pohjaksi.

Aika: to 10.10.2019 klo 9.30 – 16.00

Paikka: Santa’s Hotel Santa Claus, Kirnu, Korkalonkatu 29, Rovaniemi

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/2FoDfN32hu6McqYx8 viimeistään 4.10. klo 16 mennessä

9.30 – 10.00    Aamukahvi, järjestäjä tarjoaa ilmoittautuneille

10.00 – 10.15  Aluehallintoviraston terveiset / Kirjastotoimen ylitarkastaja Vesa Sarajärvi, Lapin AVI

10.15 – 11.00  Maaseudun turvaverkko – verkostokriisityö Pohjois-Savossa / Projektipäällikkö Heta Malinen, Kuopion kriisikeskus

11.00 – 12.00  Lounas, omakustanteinen

12.00 – 13.45  Työpajatyöskentelyä / Kehittämisen asiantuntija YTM Anna Vanhala ja

koulutuspäällikkö KM Niina Alapuranen, Lapin yliopisto

  1. Ideointivaihe : Asiakastarpeiden tunnistaminen. Palveluiden kehittämistarpeet

13.45 – 14.00   Iltapäiväkahvi työpajatyöskentelyn lomassa, järjestäjä tarjoaa ilmoittautuneille

14.00 – 15.45 Työpajatyöskentely jatkuu

  1. Hankesuunnitteluvaihe : Taustojen ja tarpeiden perustelu, tavoitteiden määrittely, toimenpiteiden suunnittelu ja tulosten ennakointi

15.45 – 16.00 Yhteenveto ja päivän päätös

Tervolan kirjasto

Töiden uusjako

Tervolan kirjaston asiakaspalvelupiste

Tervolassa koulun yhteydessä sijaitsevassa kirjastossa aistii tekemisen meiningin. Kirjastoa kolmisen vuotta johtaneen Kati Oinaan lisäksi kirjastossa työskentelevät kirjastovirkailijat Seija Oljakka ja Laura Pitkänen. Lauran aloitettua elokuussa 2018 työtehtävät listattiin post-it-lapuille ja jaettiin virkailijoiden kesken. Uuden jaon mukaan Seija vastaa luetteloinnista, ostolaskujen asiatarkastuksesta, kaukopalvelusta ja vuoroviikoin kirja-aineiston vastaanotosta. Laura vastaa kotipalvelusta, lasten- ja nuortenkirjastotyöstä satutuokioineen, lehtikokoelmasta sekä tarvikehankinnoista. Somesta (Facebook, Instagram) päävastuu on Lauralla ja verkkopalveluista vastataan yhdessä, kirjastonkäytön opetusta ja kirjavinkkausta alaluokille tekevät pääsääntöisesti Seija ja Laura. Kirja-aineistohankinnoista vastaa kirjastotoimenjohtaja, ja av-aineiston hankinnasta vielä toistaiseksi Seija.

Kokeillaan rohkeasti

Tervolan kirjaston aula
Vaikka Tervolassa on pieni henkilökunta, mistä johtuen särkymävaraa ei ole ja työ on ajoittain kuormittavaa, mahdollistaa kolmen hengen ryhmä myös ketterän kehittämisen, sillä toimintoja voidaan muuttaa helposti ja kokeilla erilaisia asioita. Henkilökunnan vähyys voi toki johtaa osaamisvajeeseen, mutta kunnassa kannustetaan täydennyskoulutukseen ja henkilökunnalla on myös kiinnostusta itsensä kehittämiseen.
Tervolan pääkirjastolla on hyvä sijainti kuntakeskuksessa koulun yhteydessä. 1960-kuvulla rakennetun kirjaston tilat ovat melko sokkeloiset, mutta niihin tuo mukavaa rytmiä ja avaruutta syvennys, jossa sijaitsee lasten- ja nuortenosasto. Etenkin tietokirjapuoli on tiivis, ja paljon lainattu kauno kiertelee monessa paikassa. Kirjastolla on myös varasto, jota on tarkoitus karsia radikaalisti, kun käytössä on nyt koko Lapin kirjaston kokoelmat. Langattomasti nettiin -hankkeessa kirjastoon hankittiin langaton verkko, lainattavia läppäreitä, Ipadeja sekä videotykki, joita voidaan hyödyntää esim. etävinkkausten seuraamisessa.
AVI:n rahoittamana hankkeena toteutettava omatoimikirjasto otetaan käyttöön vuoden 2019 aikana, jolloin sisäänkäynti muuttuu esteettömäksi sekä uusitaan myös opasteet. Kirjaston palvelupisteelle on näkymä työhuoneista, mikä mahdollistaa esim. sisätyöt aukioloaikana. Henkilökunnan näkyvyys ja palvelut on kuitenkin mietittävä ennen omatoimiajan käyttöönottoa. Tervolassa kirjaston käyttö painottuu aamun koululaisryhmiin ja iltoihin, kun työssäkäyvät asiakkaat käyttävät kirjastoa.

Louen lähikirjasto

Tervolan kirjasto portaat aikuistenosastolle
Tervolassa on yksi lähikirjasto Louella, jota hoitaa erikseen palkattu laitoskirjaston hoitaja. Kirjasto on auki kaksi tuntia viikossa, jonka lisäksi sama työntekijä veti myös koulukerhoa syyslukukauden ajan. 60 %:n työaikaa tehnyt järjestelyapulainen on jäämässä eläkkeelle kesällä, ja paikka tullaan täyttämään. Kyseessä tulee olemaan kokopäivätyö, johon kuuluisi sekä Louen hoitaminen että työskentely kirjastoavustajan nimikkeellä.

Lasten määrä kunnassa kasvussa

Tervolan kirjaston lastenosasto
Kirjastonkäyttäjistä pääosa on iäkkäämpää väestöä, mutta lapsien osuus kunnan väestöstä on kuitenkin kasvussa. Kirjastonkäytön opetuksesta on suunnitelma ja ryhmiä on käynyt kirjastossa syksyn aikana koululuokkien lisäksi myös eskarista ja päiväkodeista. Lastenkirjastotyössä on hyödynnetty muualta saatuja vinkkejä kuten kirjastoseikkailua ja kirjastopolkua. Kunnassa on myös kiintiöpakolaisia, jolle on järjestetty kirjastoon tutustumista ja jotka käyttävät kirjastoa. Heille tilataan myös aineistoa Monikielisestä kirjastosta.

Toimiva asiakasraati

Tervolan kirjaston Paasilinnakokoelma
Lapin kirjaston strategiaa on käyty yhdessä läpi ja pyritty toteuttamaan strategian tavoitteita. Kirjastossa toimii asiakasraati, jossa on mukana myös kirjaston ei-käyttäjiä. Asiakasraati voisikin ottaa pohdittavakseen miten kirjaston tiloja ja aineiston järjestystä voisi muuttaa paremmin asiakkaita palvelevaksi. Asiakkailta saadaan myös säännöllisesti hyvää palautetta ja kirjastoa arvostetaan Tervolassa.
Harrastus- ja yhdistystoimintaa Tervolassa on melko paljon, ja kirjastolla on yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Jonkin verran tapahtumakoordinaatiota ja yhteistyötä on myös kunnan vapaa-aika ja liikuntatoimen kanssa, esim. yhdessä järjestettävä yökirjasto. Satutuokioita, leffailtoja, Novellikoukku, lukukoira, kirjailijailtoja ja muita tapahtumia kirjastossa järjestetään viikoittain, jonkin verran tapahtumia tuotetaan myös yhteistyössä Kemin ja Tornion kirjastojen kanssa. Tapahtumista tiedotetaan radiossa, kunnan tiedotuslehdessä ja ilmoitustauluilla, nettisivuilla ja somessa. Kirjaston tilat halutaan avata myös muiden toimijoiden käyttöön, missä tuleva Varaamo-palvelu tulee olemaan hyvänä apuna markkinoimiselle.

Kotipalvelua ja lukuhetkiä

Tervolan kirjaston joulukirjat
Kirjastolla on kotipalvelutoimintaa ja sen asiakaskuntaa pyritään kasvattamaan ensi vuonna. Kotipalvelutoiminta alkoi vuonna 2017 hankkeessa, jossa palvelua markkinoitiin mm. eläkeläisten ja ikäihmisten tilaisuuksissa ja kokoontumispaikoissa. Projektissa hankittiin kirjakassit, laadittiin alkuhaastattelulomakkeet, perehdytettiin henkilökunta sekä aloitettiin ääneen lukeminen palvelu- ja vanhainkodeissa. Lukuhetkiä on jatkettu vanhainkodeissa, mistä saadaan hyvää palautetta. Kirjaston onkin saanut kiitosta asiakaskyselyissä sekä myös kunnan johdolta, eli sen toiminta on varmalla pohjalla ja esimerkiksi koulutuksiin pystytään osallistumaan.

Yhteistyötä monella tasolla

Tervolan kirjaston jouluhylly
Lapin kirjastojen yhteinen tekeminen ja jakaminen koetaan tärkeäksi, koska se helpottaa kaikkien työtä. Isommassa yhteisössä on mahdollisuus ideointiin laajemmalla porukalla, mitä kannattaisikin kehittää ja hyödyntää esimerkiksi perustettuja alueellisia työryhmiä. Toki myös ison kimpan käytäntöjen toteuttaminen on paikoitellen hankalaa pienemmässä kunnassa, jossa tuttu asiakaskunta on tottunut pienemmän kirjaston palvelukäytäntöihin.
Tervola kuuluu Meri-Lappiin, jossa kirjastojen johtajien ovat tavanneet säännöllisesti. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi koulutusten ja hankintojen osalta. Meri-Lapin yhteistyössä ovat myös mukana Haaparannan ja Kemi-Tornion AMK:n kirjastot. Meri-Lapin kirjastojen yhteistyö voisi myös olla esim. hankeyhteistyötä. Meri-Lapissa on koottu omaa Lasmarkki-aluetietokantaa, jota ei ole mahdollista suoraan liittää Finnaan. Lasmarkki halutaan edelleen säilyttää jossain muodossa henkilökunnan ja asiakkaiden käytettävissä.

Vierailu Tervolan kirjastossa ssa 26.11.2018

Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä. Mari Ekman, Lappi-osasto

Tervolan kirjasto / Kati Oinas, Seija Oljakka, Laura Pitkänen

Pelkosenniemen kirjasto

Kaupasta kirjastoksi

Pelkosenniemen kiirjaston julkisivu

Pelkosenniemeläisten kirjastopalvelujen saavutettavuus parani huomattavasti kesällä 2018, kun kirjasto muutti ensimmäisestä evakkotilasta kunnantalon valtuustosalista (80m2) toiseen evakkotilaan keskelle kirkonkylää entisen kaupan tiloihin (220m2). Kirjasto on nyt näkyvällä paikalla ja näkyvästi esillä. Muuton jälkeen kirjaston käyttö on kasvanut paljon ja uudet sekä entiset asiakkaat ovat löytäneet kirjaston. Sisäilmaongelmaisissa edellisissä tiloissa kärsineet kirjat puhdistettiin, osa jouduttiin jopa hävittämään. Kirjaston kokoelma on kuitenkin pieneksi kirjastoksi yllättävän hyvä. Uusi kirjastotila on otettu käyttöön monipuolisemmin ja laajemmin, ja siellä voidaan jatkossa pitää esimerkiksi näyttelyitä, sillä kunnassa on paljon käsityöntekijöitä ja muita taitajia, mutta ei näyttelytiloja.
Kunnassa on suunnitteilla uusi koulu, mutta vielä ei ole tietoa, rakennetaanko koulu kunnan keskukseen vai Pyhätunturille, joka on kasvava alue. Tietoa ei myöskään ole siitä, tuleeko kirjaston vuokrasopimus nykyisissä tiloissa jatkumaan kolmen vuoden määräajan jälkeen, ja odottaako mahdollisesti myöhemmin siirto Pyhätunturille. Kahden pisteen ylläpito vaatisi toisen kirjastoammattilaisen palkkaamista.

Yksin ja yhdessä

Pelkosenniemen kiirjaston asiakaspalvelutiski
Sompion kirjastoon kuuluvassa Pelkosenniemen kirjastossa työskentelee kirjastovirkailijana Elisa Tolppanen. Syksyllä kirjastolla on ollut harjoittelija, joka on tehnyt mm. mainoksia ja huolehtinut av-puolesta.
Elisan mukaan yksin työskentelyn etuna ja haittana on, että saa tehdä itse kaiken, mutta myös vastaa kaikesta. Työpäivät venyvät usein yksin ollessa, mutta ylitunnit saa onneksi pidettyä pois esimerkiksi viikonlopun yhteydessä. Lomien sijaisuudet hoidetaan Sodankylästä, mutta äkillisten poissaolojen osalta paikkaaminen ei aina onnistu ja kirjasto joudutaan laittamaan kiinni. Sompion kirjastolla on kiertävä kirjastovirkailija, joka lomittaa ja sijaistaa kaikissa toimipisteissä.
Yksin työskenteleville Lapin kirjasto ja muiden kirjastojen henkilökunta onkin tärkeä tuki, ja yhteisesti tehdyn työn jakaminen tärkeää. Asiakkailta tulee myös palautetta Lapin kirjaston laajasta ja nopeasti saatavasta aineistosta ja asioiden hyvästä hoitamisesta. Kirjastojen kannalta yhteinen Lapin kirjasto antaa mahdollisuuden luopua ylimääräisistä niteistä, eikä Pelkosenniemellä olekaan sen vuoksi lainkaan kirjavarastoa.

Sompion kirjasto 10 vuotta

Pelkosenniemen kiirjaston sali
Sompion kirjasto täyttää 10 vuotta 2019. Ennen seutukirjastoa Pelkosenniemellä oli oma kirjastotoimenjohtaja, kirjastovirkailija ja työntekijä oppisopimuksella. Yhteistyön myötä omia toimintatapoja on joutunut muuttamaan, mutta seutukirjasto toi myös tukea toiminnalle. Sompion kirjastolla on yhteinen budjetti, johon kuuluvat kaikki kirjastojen kulut paitsi: kiinteistökulut, kirjastoautokulut ja eläkemenoperusteiset maksut aiemmista työntekijöistä. Budjetti jaetaan prosenttiperiaatteella osakaskuntien kesken, Sodankylä 68%, Savukoski 17% ja Pelkosenniemi 15%. Sompion kirjaston johtaja on yhteinen ja kirjastojen työntekijät ovat Sodankylän työntekijöitä.

Yhteistyö koulujen kanssa aktivoitunut

Pelkosenniemen kiirjaston lastenosasto
Pelkosenniemellä on asukkaita alle 1000, joista koululaisia on noin 60. Lapin kirjaston strategian mukainen yhteistyö ja lukemisen edistäminen toteutuu käytännössä yhteistyössä koulun, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kanssa.
Kirjaston ja koulun yhteistyöstä ei ole virallista sopimusta, mutta yhteistyö on alkanut toimimaan luonnostaan ilman sitäkin. Lähellä kirjastoa sijaitsevasta yhtenäiskoulusta käydään ohjatusti kirjastolla luokkien 1-2 ja 3-4 kanssa ja lapset saavat kirjastokortin joko eskarissa tai ensimmäisen luokan kirjastokäynnillä. Koulun ja kirjaston yhteistyö on muutoinkin lisääntynyt, oppilaille haetaan pulpettikirjoja ja Lukudiplomi on otettu käyttöön. Koulukuljetuksissa olevat oppilaat voivat myös käyttää kirjastoa odotusaikanaan. Kylällä on myös nuorisotila, mutta kirjasto on houkutteleva vaihtoehto nuorille.
Pelkosenniemen päiväkodista ja eskarista käydään usein kirjastossa oma-aloitteisesti ajan kanssa. Satutunteja pidetään kahden viikon välein ja tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Lukijana toimii kirjastovirkailija tai vapaaehtoinen lukija. Osallistujia on ollut vähimmillään alle 10 enimmillään yli 30.
Kirjastossa ei ole järjestetty varsinaista asiakasraatia, mutta asiakkailta saadaan paljon palautetta asiakaspalvelutilanteissa ja tilaisuuksissa. Asiakkaiden kesken on myös paljon keskustelua ja he esittävät toiveita toiminnasta. Uusia asiakkaita on huomattu tulevan myös Savukosken kunnan puolelta.

Käsitöitä ja digitukea

Pelkosenniemen kiirjaston lehdet
Uudet tilat antavat mahdollisuuden järjestää tilaisuuksia ja antaa tiloja myös muiden käyttöön, mikä vahvistaa kirjaston asemaa kunnassa. Kunnassa aktiivisia toimijoita ovat mm. Martat, nuorisotoimi, kyläyhdistykset, musiikkiopisto sekä ikäihmiset.
Luontevasta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa kertoo esimerkiksi ikäihmisten päivätoimintaryhmä, jossa eräässä kirjastossa järjestetyssä tapaamisessa novellien lukemisen sijaan osallistujat halusivat luettavan paikallishistoriaa. Samassa yhteydessä heille kerrottiin kirjaston palveluista ja tiloista. Tämä poiki idean, voisiko kirjastossa säännöllisemminkin järjestää kotiseutuaineistoihin liittyviä lukuhetkiä.
Kokoustilojen puutteessa mm. muista virastoista on oltu pitämässä kirjastossa palavereja. Aukioloaikojen ulkopuolella kirjastossa kokoontuvien kanssa ei ole aiemmin tehty sopimusta, eikä ongelmia ole tähän asti ollut. Kirjaston tilojen näkyvyyttä voisi lisätä liittämällä ne avattavaan Lapin kirjaston Varaamoon, mistä käyttäjät voisivat itse varata tiloja verkossa.
Toisinaan käsityökerhon yhteydessä järjestetään yhtä aikaa mahdollisuus digiasioissa opastustuokioihin. Ennen muuttoa eläkeläisille järjestettiin kunnantalolla jonkin verran digiopastusta mm. toimistotyökalujen ja tietokoneiden käyttöön sekä tiedonhakuun, mutta toimintaa ei aloitettu nykyisessä paikassa. Asiakkaat ja avun tarvitsijat osaavat kuitenkin tulla kirjastoon kysymään apua tietokoneasioissa, missä digiopastusta annetaan aukioloaikana.

Näkyvyyttä somessa

Pelkosenniemen kiirjaston lastenosaston takka
Kirjastossa järjestetään tapahtumia noin kaksi kertaa kuukaudessa ja niissä käy keskimäärin 3 – 30 osallistujaa. Vuoden 2018 tapahtumia ovat olleet esimerkiksi Kirjakahvilat sekä jo pitempään toiminnassa ollut kirjaston käsityökerho ja lukupiiri.
Sompion kirjastolla on yhteinen Facebook-kanava. Kirjaston harjoittelijan kanssa on tehty somejuttuja ja videoita, joita voitaisiin jakaa somekanavilla.
Kirjasto on kokeillut viestintää sekä Twitterissä että Instagramissa, mutta vähäisen kiinnostuksen vuoksi nämä on jätetty pois. Twitterin kautta saatiin jonkin verran asiakkaita Pyhätunturilla työskentelevistä ja vierailevista ihmisistä. Kirjaston mainoksia jaetaan kotisivuilla, paikallisten liikkeiden ilmoitustauluilla ja kunnan tapahtumakalenterissa. Jonkin verran tiedotteita menee paikallislehti Kotilappiin. Sompion kirjastolle on sittemmin tehty uusi instagram-tili, jonka aktiivisuutta vain pitää kasvattaa.

Vierailu Pelkosenniemen kirjastossa 29.11.2018

Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä

Pelkosenniemen kirjasto / Elisa Tolppanen

Pedar Jalvi kirjasto Utsjoella

Hengen ja ruumiin ravintoa

Pedar Jalvi kirjasto Utsjoella sijaitsee kuntakeskuksessa uimahallin, liikuntasalin ja koulun yhteydessä, missä koulua käydään ensimmäisestä luokasta lukioon. Kirjastotila on toimiva, helposti muunneltavissa ja sympaattinen kokonaisuus tuntureiden ja lasten äänien ympäröimänä. Kirjastoon on suunnitteella pieniä uudistuksia kalustehankintojen muodossa sekä rakenteellisia uudistuksia on jonkin luvassa verran seuraavan parin vuoden aikana.
Koulun läheisyys on luonnollisesti tuonut kirjastoon paljon lapsia ja nuoria käyttäjiksi ja osa oppitunneistakin on pidetty kirjastossa. Myös iltapäiväkerho on käyttänyt kirjastotilaa ja oppilaat ovat saaneet käyttää kirjastoa myös perjantaisin.
Aiemmin koulukeskuksessa oli myös päiväkoti, mutta se on siirretty toisaalle sisäilmaongelman vuoksi. Sisäilmaongelmien vuoksi koulu tullaan purkamaan osittain. Uuden koulun rakennustyöt on aloitettu ja Utsjoelle rakennetaan uusi koulu. Nykyiseen rakennukseen olisi kuitenkin jäämässä kirjasto, uimahalli ja liikuntasali.
Koulun siirtyminen toisaalle tulee jonkin verran vähentämään koululaiskäyttäjiä, mutta uimahallin ja liikuntasalin jääminen rakennukseen tuo kirjastolle synergiaetuja. Kirjastolta vaaditaan kuitenkin jatkossa enemmän aktiivisuutta koulun suuntaan, että kirjaston käyttö säilyy koulujen opetuksessa.
Kirjaston asiakkaina ovat lähinnä koululaiset, lukiolaiset, iäkkäämpi väestö sekä naiset. Lähimmät ammattikoulut sijaitsevat Inarissa ja Ivalossa. Utsjoella on kuitenkin Saamen musiikkiakatemia (Sámi musihkka akademiija), joka yhdessä Saamelaislukion kanssa on lisännyt nuorten innostusta tulla opiskelemaan Utsjoelle. Kirjaston yhtenä päämääränä on jatkossa tavoittaa myös aikuiset miehet, jotka kirjastoa eivät juuri käytä. Myös kotipalvelun järjestämistä esimerkiksi kotisairaanhoidon kanssa voidaan harkita, samoin nuorison tavoittamista kirjastoauton ja nuorisotoimen yhteistyöllä.

Uusia tuulia

Pääkirjastolla työskentelevät kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tuija Guttorm ja kirjastovirkailija Iivari Koutonen. Kirjastoauton osastonhoitaja Soile Kokkosen työpiste sijaitsee Kaarasjoella ja hän tekee vuoroviikoin töitä siellä ja kirjastoautossa. Resurssit ovat vähäiset, kun kirjastotoimenjohtajan vastuulla on myös elokuvateatteri ja kulttuuritoiminta. Särkymävaraa ei siis ole, ja sairaustapauksissa kirjasto voidaan joutua pitämään kiinni. Tilannetta helpottamaan Utsjoella on otettu käyttöön kirjojen muovituspalvelu.
Kirjaston asiakkaat ovat tottuneet henkilökohtaiseen palveluun, aineistojen suositukseen ja opastukseen. Kirjastolla ei ole lainaus- ja palautusautomaattia eikä omatoimea, mutta näitä voitaisiin jatkossa harkita, jotta kirjastopalvelut pystyttäisiin hoitamaan vähäisillä henkilöresursseilla. Myöskään hakeutuvaan kirjastotyöhön, esimerkiksi kotipalveluun ei ole resursseja, tosin kirjastoauton reiteillä asuvia iäkkäitä ihmisiä palvellaan myös kotiin asti. Ikäihmiset eivät tunne myöskään aina verkkopalveluja, e-kirjapalvelut ovat tutumpia nuorille.
Kirjastotoimenjohtajan vastuulla on aineiston hankinta ja talous, kirjastovirkailija hoitaa muut tehtävät ja yhdessä vastataan asiakaspalvelusta. Tilannetta helpottaa se, että molemmat voivat hoitaa toistensa töitä sekä kirjastoon että kulttuuritoimeen liittyvissä asioissa.
Keväällä 2018 aloittaneen kirjastovirkailijan tavoitteena on turvata jokaisen lapsen kirjastopalvelujen saatavuus. Käytännössä tämä tarkoittaa kouluyhteystyötä, kiertämistä Utsjoen kouluilla, vinkkaamista kouluilla tai verkossa. Toiveissa on myös päästä vierailemaan maakunnan muissa kirjastoissa ja tutustumaan näiden lasten- ja nuortenkirjastotoimintaan.
Uuden työntekijän myötä kirjastossa on saatu aikaa tehdä suurempia poistoja. Kirjastossa säilytettyä arkistomateriaalia kävi läpi kunnalle palkattu työntekijä ja siirsi säilytettävät aineistot oikeaan säilytyspaikkaan. Jatkossa on tarkoitus lisätä aktiivisuutta asukkaisiin päin, kehittää tiloja ja palveluita.

Pohjoismaista kirjastoautotoimintaa jo 30 vuotta

Utsjoen, Karasjoen ja Porsangin yhteinen kirjastoautotoiminta täyttää 30 vuotta vuonna 2019. Kirjastoautolla hoidetaan Utsjoen kauempana olevat kylät, Tenojokivarsi sekä isommat taajamat Karigasniemi ja Nuorgam, joissa ei ole kiinteitä kirjastoja. Utsjoella on kaikkiaan noin 1300 asukasta, joista auton palvelut tavoittavat noin 75 % asukkaista. Kirjastoauton henkilökuntaan kuuluvat kuljettaja, kirjastosihteeri ja kirjaston työntekijä, joista kirjastosihteeri ja kirjaston työntekijä vuorottelevat reiteillä. Kirjastoauton päivittäisestä toiminnasta, toiminnan suunnittelusta ja hallinnosta vastaa kokonaan kirjastoauton osastonhoitaja. Auton varasto ja talli sijaitsevat Karasjoella 130 kilometrin päässä Utsjoen kuntakeskuksesta, missä auto käy vain joka kolmas viikko.
Kirjastoauto käy kaikilla kunnan kouluilla, ja se on myös monesti nuorten tapaamis- ja ajanviettopaikka, ei välttämättä aina kirjojen lainaamispaikka. Utsjoella ei ole nuorille omaa paikkaa, mutta kuntaan on perustettu nuorisotyöntekijän toimi, ja toimeen valittu, saamenkielentaitoinen henkilö aloittaa 1.8.19. Tämä henkilö osaa myös saamea.saamelaisalueella ole saamenkielistä nuorisotyöntekijää. Pedar Jalvi kirjasto on ollut mukana Jutaava kirjasto –hankkeissa, joissa on tuotu lisää saamenkielisiä palveluita kirjastojen asiakkaille.

… mutta nyt kirjastoauton tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen puolella valtion sataprosenttinen tuki kirjastoautotoimintaan on perustunut yhteispohjoismaiseen toimintaan. Norjassa valtio on antanut vastuun saamelaisalueen kirjastoautojen Norjan Saamelaiskäräjille vuosia sitten. Auton kirjakokoelman hankinnasta on vastannut Utsjoen kunta.
Tilanne on kuitenkin avoin jatkon osalta. Norjan Saamelaiskäräjillä on päätösvalta siitä, mihin varat kohdistetaan ja käräjät ovat päättäneet lakkauttaa tuen saamelaisalueen kirjastoautoilta vuodesta 2020 alkaen. Rahoitusta on tarkoitus siirtää saamelaiskirjallisuuden tuotantoon. Mikäli pohjoismainen yhteistyö lakkaisi, päättyisi myös Suomen valtion sataprosenttinen tuki ja auton ylläpito siirtyisi kokonaisuudessaan Utsjoen kunnan vastattavaksi, mikä tarkoittaisi autoa ja yhtä henkilöä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa kirjastoautotoiminnan lakkaamista, koska Utsjoen kunnalla ei ole resursseja ylläpitää autoa.

Porotaloutta ja saamenkieltä

Utsjoella tapahtumien järjestämisessä on huomioitava poronhoidon vuosittaiset tehtävät, esim. poroerotusten aikaan loka-marraskuun vaihteessa tapahtumia ei kannata järjestää. Vuodessa tapahtumia on kirjastossa järjestetty 10 – 15 kertaa, mutta vuodesta 2020 alkaen on tarkoitus järjestää viikoittain lastentapahtumia ja kerhoja. Tapahtumia tehdään yhteistyössä mm. Utsjokisuun kyläyhdistyksen, Utsjoen Ursan sekä saamelaisyhdistyksen, Punaisen ristin ja seurakunnan kanssa.
Utsjoella ensimmäinen virallinen kieli on pohjoissaame ja vasta toisena virallisena kielenä on suomi. Tämä tarkoittaa, että kunnassa käännätetään esitteitä, mainoksia, tiedotteita ynnä muuta saameksi kunnan omaan käyttöön. Kirjastossa on tehty saamenkielisiä vinkkauksia, joita on tarkoitus tehdä vielä lisää. Lapin kirjasto -kimpan tasolla saamen käännökset ovat ongelmallisia, sillä periaatteessa kukin kunta vastaa itse käännöksistään. Yhteisiä käännöksiä kimpan tasolla ei ole useinkaan tehty, ja paljon on kääntämättä esim. verkkokirjastossa, yhteisissä esitteissä ja jaettavassa materiaalissa.

Tiedotusta ja yhteistyötä


Kirjastolla on Facebook ja Instagram-tilit, mutta somestrategiaa ei ole tehty. Harkinnassa on liittyminen nuorien käyttämille somekanaville, esimerkiksi Snapchattiin tai Periscopeen. Facebookin kautta tiedotetaan esimerkiksi kirjastoauton reittimuutoksista. Kirjaston tiedotteita on esillä paikallisessa kaupassa ja Utjokisuun kyläyhdistyksen talossa. Kirjastoauton aikataulut on jaettu kaikkiin koteihin ja syksyllä 2018 tuotettiin ja jaettiin kaikkiin koteihin ensimmäistä kertaa liikuntatoimen, uimahallin, elokuvateatterin ja kirjaston yhteinen tiedote, josta asukkailta saatiinkin hyvää palautetta.
Pedar Jalvi kirjastossa on pyritty toteuttamaan Lapin kirjaston strategiaa mahdollisuuksien mukaan. Toteuttamiseen kaivataan enemmän henkilökohtaisia tapaamisia, yhteisiä rakenteita ja strategian jalkauttamisen ideoita. Osaamisen kehittämiseksi esimerkiksi kirjastojärjestelmän käyttökoulutus koetaan tarpeelliseksi, samoin tapahtumatuotannon koulutus. Yhteiseen jakoon toivotaan lukudiplomilistoja, satutunteja, vinkkauksia jne.

 

Vierailu Pedar Jalvi –kirjastossa Utsjoella 12.12.2018 /
Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä
Pedar Jalvi –kirjasto / Tuija Guttorm, Iivari Koutonen, Soile Kokkonen

Lapin kirjaston johtoryhmä 21.5.2019

  • Johtoryhmän puheenjohtajistoon kuuluu 3 henkeä, joiden järjestys sovitaan, kun puheenjohtajat
    vaihtuvat. Mikko Paajalan sijaisena toimiva Pasi Rantanen jatkaa puheenjohtajana seuraavaan
    kokoukseen, jolloin sovitaan puheenjohtajien (Pasi, Kyösti Satokangas ja Kati Oinas) keskinäinen
    järjestys.
  • Kirjastopalvelun puheenvuoro: Jussi Mustajärvi esitteli selaimessa toimivaa Viddla-palvelua, joka on
    monessa kirjastossa käytössä oleva elokuvapalvelu. Viddlassa elokuvista maksetaan käytön mukaan
    ja kirjasto voi määrittää kuinka monta elokuvaa asiakas saa kuukaudessa lainata. Viddlan hankinnasta
    tehdään päätös syksyllä.
    Lisäksi Mustajärvi esitteli Cuppla- mobiililaitteiden hallintaohjelmaa, jolla voidaan tuottaa sisältöjä
    esim. tabletteihin. Cupplasta on sovittu esittely verkossa johtajille 6.9.
  • Lapin e-oheislukemiston käyttöönotto päätettiin siirtää vuodelle 2020. E-kirjojen alustan tarjoaja on
    vaihtunut Axiellille, eikä käyttöönottoon ole varattu rahaa tästä johtuvaan mahdolliseen alustan
    kehittämiseen. E-oheislukemistoon varatut summat siirretään e-äänikirjojen hankintaan.
  • E-aineistojen hankinta: lainamäärät ovat kasvussa, etenkin uutudet ja lastenkirjat liikkuvat hyvin. Eäänikirjat lähes koko ajan lainassa. Nykyinen e-kirjoille varattu raha riittää nykyisen kokoelman
    lisenssien ylläpitoon, joten on painetta lisätä e-kirjoihin ja –äänikirjoihin varattua summaa. Vuoden
    2020 määrärahasta päätetään syksyn kokouksessa, no nyt kuitenkin päätettiin painottaa eäänikirjojen hankintaa.
    E-aineistojen EU-direktiiviä on Suomessa tulkittu siten, että e-aineistojen alv-prosentti on fyysistä
    kirjaa suurempi. 26.6. tuli tieto, että 1.7. lähtien myös e-aineistojen alv tulee olemaan 10 % kuin
    kirjoilla.
  • Tietosuoja-asioista kertoi Rovaniemen kaupungin tietosuojavastaava Virpi Stenberg. Nykyisissä
    sopimuksissa ei ole otettu huomioon kaikkia tietosuojadirektiivin säännöksiä, joten sopimuksiin tulee
    liittää tietosuojaa koskevia asioita. Myös asiakkaille tulee saada selkeät ohjeet, miten toimia, mikäli
    haluaa tarkistaa hänestä tallennetut tiedot. Lisäksi Virpi kertoi tietoturvaloukkausten käsittelystä.
    Leena ja Virpi jatkavat tietosuojaan liittyvien asioiden selvittämistä.
  • Puheenjohtajisto on työstänyt Lapin kirjaston käyttösääntöjä. Korjauksia ja uudistuksia käytiin läpi
    kokouksessa. Säännöt ovat olleet johtajien kommentoitavana, ja seuraavaksi ne ovat menossa
    tietosuojavastaavan tarkastettavaksi. Sen jälkeen niiden selkokielisyys tarkistetaan. Tarkoitus on
    saada uudistetut käyttösäännöt hyväksyttäväksi syksyn kokoukseen.
  • Alueellisen kehittämistehtävän digitukihanke on saanut rahaa 86.400 euroa vuosiksi 2019-2020.
    Hankkeeseen palkataan työntekijä ko. ajalle. Projektille valittiin ohjausryhmään Leena Kinnunen, Ville
    Jylhä Inarista sekä jäsenet Kemistä ja Sallasta sekä mahdollisesti Sompion kirjastosta.
  • Kemin pakohuonehanke Exit Library on saanut 22.900 euroa, ja hanke on tarkoitus aloittaa syksyllä
    2019. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja pelillistää kirjastojen monilukutaidon opetusta luomalla
    pedagoginen pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille. Hankkeessa luodaan helposti liikuteltavissa oleva
    pakohuonepeli Lapin kirjastojen käyttöön.
    Pakohuoneen suunnittelua varten perustetaan vertaisoppimisryhmä, joka koostuu Lapin eri
    kirjastojen henkilökunnasta. Ryhmään valitaan viisi jäsentä eri puolilta Lappia. Heidän projektiin
    käyttämänsä aika kuuluu omarahoitusosuuteen. Vertaisryhmän tarkoitus on saada pedagogista
    pakohuoneosaamista levitettyä laajemmin Lapin kirjastoihin. Lisäksi hankkeessa järjestetään Lapin
    kirjastojen henkilökunnalle yksi peliteemainen koulutuspäivä.
    Pakohuonehankkeen ohjausryhmään valittiin Esko Nousiainen, Noora Suvanto Tornionlaakson
    kirjastosta, Leena Kinnunen, edustaja Rovaniemeltä ja Petri Koutelo Kemijärveltä.
  • Verkkomaksamisen aloittamista varten Kohan vanhentuneet maksut on poistettu ja maksut, joita ei
    verkkomaksuna pysty maksamaan, on siirretty huomautuksiin. Verkkomaksamista on testattu, mutta
    tilitysten suhteen on vielä ongelmia.
    Verkkomaksun käyttöönotosta on tiedotettu mm. paikallislehdissä ja somessa laskutuksen
    aloittamisen ennakkotiedotteen ohessa. Varsinainen tiedottaminen aloitetaan vasta, kun
    verkkomaksaminen on tuotannossa.
  • Kimpan aineistohankinnan sopimus 22.9.2020. Yksittäisillä kunnilla on lisäksi erillisiä
    hankintasopimuksia. Vaihtoehtona on tehdä normaali aineistohankintakilpailutus, kilpailuttaa ns.
    hankintaportaali tai liittyä KL Kuntahankintojen (Hanselin) kilpailuttamaan puitesopimukseen.
    Vaihtoehdoista valittiin hankintaportaali, joka on käytännössä aineiston mikrokilpailutus. Portaalisssa
    valitsija näkee millä hinnalla haluttua nidettä tarjotaan. Vasta valinnan jälkeen valitsija näkee
    toimittajan. Hankintatieto siirtyy portaalista Kohaan. Hankintaportaalissa ovat olleet tarjoajina
    Kirjastopalvelut, Booky ja Kirjavälitys. Hankintasopimuksen ulkopuolelta voi tehdä hankintoja
    tietyissä prosenttirajoissa. Puheenjohtajisto valmistelee aineistonhankinnan kilpailutusta syksyn
    kokoukseen.
  • Kati Oinas kertoi kuulumisia YKN:n kokouksesta 11.-12.4.2019.
  • Pasi Rantanen kertoi Koha-Suomen kuulumisista. Koha-Suomen hallituksen kokous on 17.5.
  • Lapin kirjaston sopimukset, sopimusajat sekä yhteisesti hankitut palvelut ja niiden toimittajat on
    koottu Google Driveen, pääsy johtajilla. Tarvittaessa taulukko voitaneen jakaa yhteisesti
  • Kimpalle on pyydetty tarjoukset Hubleteista ja InfoSign-palveluista, kukin kirjasto hankkii tuotteet ja
    palvelut harkintansa mukaan.
  • Lapin kirjasto –kangaskassien lisätilaus lähtee kesäkuussa. Kyseessä on vuonna 2017 tilattujen
    kassien lisätilaus. Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan tehdä lisätilaus myös kynistä tai avainnauhoista.
  • Seuraava kokous pidetään 11.10.

Posion kirjasto

Omatoimi muuttaa Posion kirjaston tiloja

Posiolle tuleva omatoimikirjasto tulee muuttamaan kirjaston palveluja ja kirjaston ilmettä, sillä omatoimiaikaa varten palvelutiskiä pienennetään ja tilaan rakennetaan väliseinä sekä alaslaskettava ristikko. Henkilökunta tulee olemaan asiakaspalvelussa klo 11 tai 12 lähtien, maanantaisin ja keskiviikkoisin aina klo 18 saakka. Tällä hetkellä omatoimikäytössä on vain lehtisali.

Vilkkainta kirjastossa on aamuaikaan, eikä ilta-aukiololle ole henkilökunnan kokemuksen mukaan tarvetta. Palautteissa ilta-aukioloa kuitenkin toivotaan ja tähän tarpeeseen omatoimikirjasto toivottavasti vastaa. Kirjastossa on paljon kävijöitä ja lehtisalin käyttö on suurta, mutta kirjaston käyttö ja kävijämäärät eivät suoraan näy lainamäärissä. Pienen kunnan etuna asiakaskunta kuitenkin tunnetaan hyvin. Iäkkäimmät asiakkaat ovat jonkin verran kritisoineet sitä, että lehtisaliin on tultava nyt kortilla.  Nämä asiakkaat haluavat myös henkilökohtaista palvelua, eivät palveluja verkossa. Itsepalvelun lisääntyminen onkin kysymysmerkki asiakkaiden näkökulmasta: riittäkö omatoiminen kirjastonkäyttö, miten hyvin itsepalvelua opitaan käyttämään tai johtaako omatoimikirjasto henkilökunnan määrän pienemiseen.

Koulukirjasto on nuorempien lähikirjasto

Pääkirjaston lisäksi Posiolla on koulukirjasto, jota hoitavat Virva Jakkula sekä vastaava opettaja. Lapsiasiakkaat käyttävät lähinnä koulukeskuksessa sijaitsevaa kirjastoa, vähemmän pääkirjastoa. Kirjasto on mukana OPS:ssa ja 7- luokka on kutsuttu tiedonhaun opetukseen. Suunnitelman mukaan kirjastossa kävisi esikoulu sekä luokat 1, 3, 5, ja 7. Posiolla on käytössä Lukudiplomi ja kesällä lapsille pyöritetään elokuvia. Päiväkodin kanssa on aloitettu yhteistyötä, esim. satutunteja voitaisiin alkaa pitämään.

Posion kirjaston lastenosasto

Posion noin 3300 asukkaasta noin puolet asuu sivukylissä. Väestö on ikääntynyttä, koululaisia on noin 200-300. Ikääntyneiden Valkaman palvelukeskuksen asiakkaille henkilökunta hakee kirjastosta aineistoa, jota lainataan palvelukeskuksessa sisäisesti.

Seutukirjasto vai oma johtaja?

Posion kirjastossa on kirjastoammattilaisia 2,8 henkilötyövuotta, henkilöinä kirjastossa on kuusi työntekijää. Työyhteisö koetaan hyväksi ja henkilökunnalla on monipuoliset tehtävänkuvat, joita päivitetään tarpeen ja kiinnostuksen mukaan vähintään kerran vuodessa. Työntekijöille on jaettu kokoelman vastuualueet, joihin he voivat tehdä hankintaehdotuksia. Kirjastotoimenjohtaja vastaa hankinnasta ja aineiston vastaanotosta. Aineistojen saattamisesta lainauskuntoon vastaa kirjaston henkilökunta. Pienet henkilöstöresurssit merkitsevät, että aikaa perustehtävien hoitamisen lisäksi ei jää paljon kehittämiseen ja uusien asioiden omaksumiseen. Sijaisia ei välttämättä saada, jonka vuoksi poissaolotapauksissa pääsali pidetään kiinni ja vain lehtisali on avoinna. Posiolla toivotaankin ajantasaista tiedotusta ja informaatiotulvan seulontaa, koulutusta uusiin palveluihin ja toimintoihin sekä selkeää ohjeistusta kimpan yhteisiin toimintatapoihin.

Posion kirjaston sali

Vesa Sarajärvi toimii työajastaan 60% Ranuan ja 40% Posion kirjastotoimenjohtajana vuoden 2019 loppuun. Posiolla Vesa on yhden päivän viikossa, jolloin hän hoitaa johtajan tehtävät sekä asiakaspalvelua. Posio-Ranuan seutukirjastohanke on päättymässä, mutta asian selvittely jatkuu kuntien toimielimissä, jonka jälkeen johtajatilanne selvinnee. Yhteisen seutukirjaston perustaminen selkiyttäisi kirjaston johtamista, kun päästäisiin kahden kunnan erilaisista hallintotavoista, ohjelmista ja ohjeista ja johtajalle jäisi aikaa kirjaston kehittämiseen ja asiakaspalveluun. Henkilökuntien osalta tilanne ei poistaisi ongelmakohtia, esimerkiksi sitä, että läsnä olevaa esimiestä ei olisi kummassakaan kunnassa. Mikäli seutukirjasto perustettaisiin, hallinto siirtyisi yhteen kuntaan, toisen kunnan työntekijät vaihtaisivat tähän isäntäkuntaan ja palkat yhtenäistettäisiin. Posion näkökulmasta ideaali tilanne olisi saada Posiolle sataprosenttinen, vakituinen kirjastotoimenjohtaja.

Tilojen uudistus käynnissä

Pääkirjastossa on tehty poistoja, jotta hyllyjä ja näkymää on saatu avarammaksi. Osa poistokirjoista on saanut myös uuden elämän erilaisina töinä, joita on ollut myynnissä kirjastossa. Salissa olisi vielä tarkoitus tehdä lisää siirtoja, mm. tiivistää aikuisten kauno- ja tietokokoelmaa ja laajentaa lastenosastoa. Kirjaston tilat ovat nykymittapuun mukaan epäkäytännölliset ja kalusteet vanhahkoja, mutta pienehköjä uudistuksia on saatu tehtyä ja tullaan jatkossa tekemään. Salissa on ollut pientä sisäilmaongelmaa, jonka vuoksi ilmastointia on korjattu. Kirjasto on osakkaana taloyhtiössä, mutta keinot sisäilman laadun parantamiseksi ovat vähissä.

Posion kirjaston nuortenosasto

Nuortenosaston tilan uudistus on ensi vuoden budjetissa. Kirjastotilaa kohennetaankin sisältä ja ulkoa pikkuhiljaa kohde kerrallaan : ulkoseinä sai vuoden 2018 keväällä sitten kauniin keramiikkateoksen koristeekseen. Idea-asteella on kansalaisen olohuone-hanke, jolla kirjaston ilmettä saataisiin muutettua houkuttelevammaksi. Hanke vaatisi ulkopuolisen tekemän suunnitelman ja tutustumismatkoja muihin kirjastoihin.

Kirjaston infra paranee, kun nykyinen verkko vaihtuu langattomaan 4G-verkkoon. Samalla kirjasto saa kiinteän ip-osoitteen, ja pystyy tarjoamaan paremmin asiakkailleen lisää e-aineistoja, kuten esimerkiksi digitaalisia musiikkipalveluita. Posiolla on huomattu myös selvästi, kuinka digineuvonta on siirtynyt kirjastoille. Henkilökunnalle tarvitaankin koulutusta digineuvonnasta, mm. millaista digineuvontaa kirjastoissa annetaan ja mitkä ovat digineuvonnan rajat. Kirjastolla on myös Virtu-piste, jota voidaan tarvittaessa antaa käyttöön pieniin kokouksiin tai tilaisuuksiin.

Paikallislehtiä verkossa

Kirjasto järjestää noin 20-30 tapahtumaa vuodessa, jonka lisäksi kirjasto osallistuu kansallisiin ja paikkakunnan tapahtumiin, kuten Lainanpäivään, satupäiviin, joulutapahtumiin jne. Kirjasto pyrkii yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa, joista esim. eläkeläisyhdistys on aktiivinen, lisäksi toimintaa on mm. 4H-yhdistyksellä, Mannerheimin lastensuojeluliitolla ja seurakunnalla. Paikallisia tai Posioon linkittyviä kirjailijavierailuja on paljon ja osallistujia on kohtalaisesti. Kirjastossa toimii lisäksi opettajien vetämä lukupiiri. Tapahtumien osallistujamäärä riippuu paljon muista tapahtumista, joten tapahtumia pyritään koordinoimaan mm. kunnan tapahtumakalenterin ja Facebookin ryhmien avulla. Tapahtumien suunnittelussa ja tiedottamisessa auttaa, että kirjastonhoitaja Virva Jakkula työskentelee osan työajastaan kulttuuritoimessa. Kirjaston tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan kunnan www-sivuilla, Facebookissa, kunnan ja terveyspuolen sähköpostissa. Koillismaa-lehteen kirjasto tuottaa lainavinkkejä. Suunnitelmissa on sähköinen ilmoitustaulu eli infotv.

Vierailu Posion kirjastossa 21.11.2018
Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä. Mari Ekman, Lappi-osasto
Posion kirjasto / Vesa Sarajärvi, Anniina Räsänen, Paula Mourujärvi, Antti Maaninka, Virva Jakkula

Kirjasto kaikille? Erityisryhmien kirjastopalvelut 23.5.2019

Kirjasto kaikille ? – erityisryhmien kirjastopalvelut 23.5.

Onko kirjasto esteetön ja saavutettava? Millaista palvelua erityisryhmät tarvitsevat?

Aika: torstai 23.5.2019 klo 9.30 – 16.00
Paikka: Rovaniemen pääkirjasto Lapponica-sali, Jorma Eton tie 6, Rovaniemi

Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot toteuttavat vuoden 2019 aikana kiertueen, jossa nostetaan esille erityisryhmien kirjastopalvelut. Rovaniemen koulutuspäivässä puhujina ovat asiantuntijat Kynnys ry:stä, Mielenterveyden keskusliitosta sekä Lapin ADHD-yhdistyksestä.

Koulutuspäivän tavoitteena on auttaa kohtaamaan erilaisia erityisryhmiä asiakaspalvelussa. Koulutuspäivän jälkeen osallistujat ymmärtävät, miten erilaiset lähtökohdat vaikuttavat vuorovaikutukseen, havainnointiin, tuen ja avun tarpeeseen. Päivän aikana herätellään pohtimaan, miten kirjasto voisi kokoelmien sijoittelulla ja opasteilla tukea erityisasiakkaiden kirjastonkäyttöä. Koulutuspäivän tarkoituksena on myös antaa ideoita millaisia kohdennettuja palveluita erityisryhmille voisi kehittä

Koulutukseen on mahdollista osallistua etänä. Ilmoittautuminen päättyy 13.5. klo 16.

Ohjelma:

9.30  Aamukahvi, järjestäjä tarjoaa ilmoittautuneille
10.00 Kirjasto kaikille? – kirjasto vammaisen näkökulmasta / Antti Tuononen, aluesihteeri, YTM, Kynnys ry, Itsenäisen Elämän keskus
11.30 Lounas
12.30 Mielenterveysasiakkaat kirjastossa / Tarja Tikkanen, koulutussuunnittelija, erikoissairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä YTM, Mielenterveyden keskusliitto
14.30 Kahvitauko, järjestäjä tarjoaa ilmoittautuneille
14.50 Henkilökohtaisen avun huomioiminen kirjastossa / Jukka Palokangas, henkilökohtainen avustaja
15.00 ADHD ja neuropsykiatriset häiriöt / Reetta Korhonen, autismin erikoistunut henkilökohtainen avustaja, ADHD kokemusosaaja, Lapin ADHD-yhdistys
16.00 Hyvää kotimatkaa!

Koulutus on Rovaniemen kaupunginkirjaston alueelliseen kehittämistehtävään kuuluvaa täydennyskoulutusta.
Lisätietoja: Leena Kinnunen leena.kinnunen@rovaniemi.fi , puh 040 591 8923

 

Ota runo – täydennyskoulutus runoteoksista 15.3.2019

Ota runo – ajatuksia kirjastosta ja runoudesta
– täydennyskoulutus runoteoksista

Aika perjantai 15.3.2019 klo 9.30 – 16
Paikka Hotel Santa Clausin kokoustila, Korkalonkatu 29, Rovaniemi
Osallistujat Lapin kirjastojen henkilöstö
Kouluttaja Tommi Parkko, FM, kirjoittajaohjaaja, kirjailija

Mitä runoudessa tapahtuu juuri nyt? Mitä kirjastojen henkilökunnan olisi hyvä tietää runouden kustantamisesta?
Koulutuspäivä on ohjelmaltaan tiivis, jolloin kirjaston henkilökuntaa koulutetaan runokirjojen hankinnasta. Samalla käydään läpi keinoja, jolla tietämystä runouden uusimmista virtauksista voi ylläpitää.

Ennakkotehtävä (vapaaehtoinen)
Ennakkotehtävänä Tommi Parkko pyytää osallistujia pohtimaan millaisia ongelmia runokirjojen valinta kirjastoon tuottaa? Miten runoja voisi esitellä paremmin kirjastojen tarpeisiin? Millaista asiakaspalautetta tulee runokirjoista? Millaisiin tarpeisiin runoutta tarvitaan?

Tehtävän palautus Lapin kesäyliopiston infopostiin (info@lapinkesayliopisto.fi) 10.3. mennessä.

Ohjelma

9.30 Aamukahvi

10.00 Tervetuloa
Ohjelman sisältö:
• 2010-luvun runouden trendejä: mitä runoudessa tapahtuu juuri nyt?
• 2010-luvun kustantamisen murros: miten runouden kustantaminen on muuttunut?
• Keskeiset runokustantajat: Poesia, Ntamo, Aviador, Sammakko, Enostone, Puru, Kita
• Mikä on suurten kustantajien rooli tämän päivän runoudessa?
• Runolehdet ja foorumit
• Mediapinta ja runokirjojen vyöry

16.00 Päivän päätös

Ohjelmaan sisältyy omakustanteinen lounas klo 12 – 12.45 ja Rovaniemen kaupunginkirjaston alueellisen kehittämisehtävän tarjoama päiväkahvi ohjelman lomassa.

Ilmoittautuminen Koulutuspäivään ilmoittaudutaan Lapin kesäyliopistoon sähköisellä lomakkeella
https://www.ilmarix.fi/tietoverkko/isoilmari2.nsf/ilmoall?openform&s=n&id=8BA1289E938770BFC2258392002FD69B 28.2.2019 mennessä.

Lisätietoja Liisa Sirviö, koulutussuunnittelija Lapin kesäyliopisto, p. 0400 190352, liisa.sirvio@lapinkesayliopisto.fi tai Leena Kinnunen, erikoiskirjastonhoitaja, Rovaniemen kaupunginkirjasto, p. 040 591 8923 tai leena.kinnunen@rovaniemi.fi