Lapin kirjaston johtoryhmä 14.2.2019

Omatoimikirjastot

Omatoimikirjastojen toiminnasta kertoivat paikan päällä P.V.Supan edustaja Niko Heininen, etänä Mikroväylän edustaja Miika Vacker sekä Jari Koskelainen Bibliothecasta. Etäyhteydellä oli mukana myös Koha-Suomen kehittäjä Pasi Korkalo.
Todettiin, että omatoimijärjestelmät ovat pääpiirteissään samantyyppisiä ja käyttävät samoja standardeja, erot ovat mm. laitteissa, tilastoinneissa, raportoinneissa ja miten pitkään erilaisia tietoja säilytetään. Laitetoimittajilla on erilaisia kirjautumisyksiköitä ja näiden pakkasenkestävyydestä on erilaisia näkemyksiä.
Valvontakameroiden ja asiakaskirjautumisen tallenteiden säilytysajat vaihtelevat, samoin liitettävyys esim. organisaation valvontajärjestelmään. Myös kävijälaskureissa on toimittajien kesken eroja, esim. lasketaanko fyysiset kävijät vai ovikameran näkemät kävijät.
Järjestelmissä on eroja sen mukaan, miten ulkopuolisille (siivoojat, posti) pystytään järjestämään pääsy omatoimeen.
Asiakkaita, joilta omatoimikäyttö on estetty, on kirjastossa suhteellisen vähän. Esto toteutetaan yleensä kirjastojärjestelmän kautta.
Omatoimikirjaston käyttöönottoa suunnitellessa on huomioitava, että talotekniikka nostaa hinnan moninkertaiseksi. Esimerkkinä kerrottiin, että jos automaatio maksaa 10.000, kirjaston muutokset maksoivat 40.000.
Omatoimikirjastojen ja automaattien tietoliikenteen salaaminen tärkeää, koska niissä liikutetaan asiakastietoja.

Lapin kirjallisuuspalkinto

Lapin kirjallisuuspalkinnon esiraadissa jäseninä toimivat kaudella 2019-2021 Helena Kokko ja Seija Ålander Rovaniemeltä, Sari Hakko Kittilästä ja Tiina Heinänen Sodankylästä.
Tämän vuoden palkinnon valitsivat Pekka ja Teija Isorättyä ja se julkaistiin 8.2. Torniossa.
Kirjallisuuspalkinnon voittaja Rosa Liksom oli mukana etänä, yleisöäänestyksen voittaja oli paikan päällä. Musiikkia tilaisuudessa esitti The Meanland. Osallistujia oli joitain kymmeniä.
Seuraava palkinto jaetaan 2021 Sodankylässä. Palkintojen jaon siirtämistä Kirjastojen päivään 19.3. harkitaan, jotta mukaan ennättäisivät kaikki edellisen vuoden kirjat.
Lukijaraati miettii seuraavan palkinnon kriteereitä, eli onko kirjoittajan oltava lappilainen vai teoksen kerrottava Lapista.
Jatkossa huolehditaan, että Lapin kirjallisuuspalkinto tavoittavaa myös valtakunnalliset mediat.

Verkkomaksaminen

Verkkomaksamista ei ole pystytty aloittamaan, koska asiakkailla on Kohassa edelleen maksuja, joita ei voi maksaa verkkomaksuna eli joiden alv ei ole 0%. Maksujen koneellinen poisto ei onnistu.
Verkkomaksamisen tiedotus asiakkaille aloitetaan samalla, kun verkkomaksaminen saadaan tuotantoon.
Päätettiin edetä verkkomaksamisen käyttöönotossa sen mukaan, miten asiakasmaksujen poistaminen etenee.

Asiakasmaksujen vanheneminen

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksen EOAK/3379/2017 mukaan kirjastomaksujen vanhenemisaika on viisi vuotta eikä vanhentumista voi katkaista.
YKN:n Kuopion kokouksessa on ollut esitys kirjaston maksuista (https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/YKN_Maksut.pdf).
Sen mukaan kirjastoissa olisi nykyisellään kahdenlaisia maksuja: yksityisoikeudellisia ja julkisoikeudellisia (eroja vanhenemisajoissa, perittävyydessä ja vaikutuksissa lainausoikeuteen).
Päätettiin, että järjestelmästä poistetaan kaikki yli 5 vuotta vanhemmat kirjastomaksut sen mukaan mitä laki määrää.

Varaamo

Päätettiin ottaa Varaamo käyttöön 19.3. ja pitää Varaamon koulutus mahdollisimman pian.

Kohan asiakasmaksut vuodelle 2020

Päätettiin pitää asiakasmaksut ennallaan.

Oheislukemistot

Oheislukemisto on palvelu, joka tarjoaa opettajille mahdollisuuden lainata opetuskäyttöön soveltuvaa kirjallisuutta valmiina paketteina. Rovaniemen oheislukemisto on kaikkien lappilaisten koulujen käyttöön tarkoitettu palvelu, joka sisältää n. 200 eri luokka-asteille suunnattua kirjasarjaa (=kirjapakettia). Uutuutena ollaan ottamassa käyttöön sähköistä oheislukemistoa, jossa kouluille on tarjolla e-kirjoja.
Myös muissa kunnissa, esim. Kemissä ja Kemijärvellä on oheislukemistoja. Oheislukemistojen kustannuksista on vastannut koko osaltaan kyseinen kirjasto itse.
Keskusteltiin oheislukemistokonseptista ja sen kustannuksista, mutta päätettiin selvittää asiaa lisää ja palata siihen myöhemmin.

Saamen käännökset

Osasta kimpan yhteisiä esitteitä yms. on tehty saamenkielisiä versioita. Yhteisessä käytössä on kuitenkin paljon muitakin esitteitä, julisteita, tiedotteita jne., joista saamenkielisiä käännöksiä ei ole. Kukin saamelaisalueen kirjasto on tarpeen mukaan tehnyt näistä käännöksiä.
Keskusteltiin, miten saamenkielisten käännösten suhteen tulisi toimia ja miten käännökset tulisi tai voisi rahoittaa. Päätettiin lisätä koordinointia käännöksiin, selvittää asiaa lisää ja palata siihen myöhemmin.

Yleisten kirjastojen neuvoston kuulumiset

Mikko Paajala ja Kati Oinas kertovat kuulumisia YKN:n kokouksesta 22.-23.11.2018.

Kokouspäivien aikana kuultiin mielenkiintoisia maakunnallisia hanke-esittelyjä sekä kuulumisia eri tahoilta, mm. OKM:sta, Kuntaliitosta ja yleisten kirjastojen konsortiosta. Mm. valtakunnallinen käyttäjäkysely, kuvailun uudistusprosessi sekä lukuliikkeen jatko ja suuntaviivat saivat myös omat alustuksensa. YKN:n kokousten pöytäkirjat esityksineen löytyvät Kirjastot.fi:stä (www.kirjastot.fi/neuvosto/) Ajankohtaisimpia ja puhututtavampia asiakokonaisuuksia olivat digiopastus kirjastoissa sekä kirjastojen perimät maksut EOA:n tekemän ratkaisun jälkimainingeissa.
Digiopastuksen suhteen on selkeästi tarvetta yleisten kirjastojen yhteiselle toimintasuositukselle, ja sitä laatimaan on perustettu työryhmä. Kuntaliitolta on tulossa yleiskirje, jossa käydään läpi kunnan näkökulmasta olennaiset velvoitteet ja mahdollisuudet. Kirjastoilla on digituen antajina tulevaisuudessa iso rooli, mutta kirjastojen ei pidä tarjota liikaa tai haalia digiopastustehtävää pelkästään itselleen. On tarpeen käydä laajempaa keskustelua digiopastuksen ja -neuvonnan sisällöistä ja vastuualueiden rajauksista sekä tehtävä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Ennen kaikkea tarvitaan myös resursseja sekä jatkuvaa koulutusta kirjastojen henkilökunnalle.
Uuden kirjastolain myötä maksut ja korvaukset ovat nousseet tarkasteltaviksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu loppuvuodesta on jokseenkin eroava verrattuna kirjastojen tulkintaan maksujen vanhenemisesta aiemman kirjastolain aikana. Kirjastoilla on ollut käsitys, että kirjaston maksut ovat yksityisoikeudellisia maksuja (=vanhenemisaika on kolme vuotta, vanhenemisen voi katkaista). EOA:n ratkaisun mukaan myös aiemman kirjastolain mukaiset maksut ovat julkisoikeudellisia maksuja (=vanhenemisaika viisi vuotta, vanhenemista ei voi katkaista).
Kirjastoissa syntyy siis kahdenlaisia laskuja ja maksuja, joita on käsiteltävä eri tavalla esim.  perintävaiheessa. Vahingonkorvaukset, esim. turmeltuneen aineiston korvaaminen, ovat yksityisoikeudellisia maksuja, jotka eivät voi johtaa lainauskieltoon. Julkisoikeudellisia maksuja taas ovat maksut myöhässä palautetusta aineistosta tai noutamatta jääneestä varauksesta.
Julkisoikeudelliset maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia eikä niitä saa vanhennuttuaan periä.
Entiseen tulkintaan nähden tilanne ja toimintatavat ovat siis jokseenkin sekavat, ja Kuntaliitolta toivottiinkin selkeitä malleja kirjastojen maksukäytäntöihin.

Rovaniemen AKE-toiminnan kuulumiset

Kehittämisryhmä (Kehry) täydentää Lapin kirjaston koulutussuunnitelmaa 2019-2021 sekä laatii alueellisille työryhmille tehtävänkuvaukset, joihin tulee kuulumaan pohtia konkreettisia keinoja Lapin kirjastojen strategian jalkauttamiseen. Kehry myös suunnittelee tulevia koulutuksia alueellisten ryhmien kanssa.
Lasten ja nuorten alueellinen työryhmä on jaettu kahtia, ja nuorten alueellista työryhmää alkaa vetää Iivari Koutonen Utsjoelta. Lapset –ryhmän vetovastuu tulee uudelle Rovaniemen LaNu:sta vastaavalle erikoiskirjastonhoitajalle.
Leena tulee vierailemaan tänä vuonna Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Ranuan, Simon, Sodankylän, Tornion ja Ylitornion kirjastoissa
Kimpan johtoryhmän kokous- ja hankepäiväksi sovittiin 10.-11.10.

Koha-Suomen kuulumiset

Mikko Paajala on lähettänyt Koha-Suomen toimitusjohtajan tiedotteen johtajille.

Tiedoksi

Pohjoismainen yhteishanke

Rovaniemen kaupunginkirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto ovat neuvotelleet alustavasti pohjoismaisesta yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena olisi kirjastojen johtajien ja esimiesten vertais- ja kehittämisverkoston luominen. Hankkeessa toteutettaisiin yhteisiä tapaamisia, tutustuttaisiin toimintaan, työnkierron kaltaista toimintaa / vaihtoja ja mentorointia.
Yhteistyöhanke tulisi korvaamaan aiemmat Barents Library Conferencet (BLC), joista viimeisin järjestettiin Rovaniemellä 2011.
Lapin kirjaston käyttösääntöjen uudistus Johtoryhmän puheenjohtajisto laatii luonnoksen käyttösääntöjen uudesta versiosta seuraavaan kokoukseen.

Muut asiat

Sanktiot palvelujen toimimattomuudesta

Toimittajien kanssa tehtävissä sopimuksissa tulisi olla mainita sanktioista, mikäli palvelu ei ole käytettävissä. Leenalle annettiin tehtäväksi koota tiedot kimpan tekemistä sopimuksista ja hankkimista palveluista.

Yhteiset laskutuskäytännöt, esim. pääkäyttäjän työaika

Keskusteltiin Kohan pääkäyttäjien työn laskuttamisesta kimpan muilta kirjastoilta sekä pääkäyttäjätyön järjestämisestä muissa Koha-kirjastoissa.

Kilpailutustilanne

Leenalle annettiin tehtäväksi koota Lapin kirjaston tekemät sopimukset määräaikoineen ja optiovuosineen yhteen.

Tilastokoulutus

Kohan uusi tilastotoiminto on vieläkin kesken. Toimittaja on ollut koko ajan tietoinen kirjastojen tilastointiaikatauluista. Kohan toimitusjohtaja on ilmoittanut OKM:öön Koha-kirjastojen tilastoohjelmasta.

Mobiilikortti

Johtoryhmässä on päätetty, että myös puhelimessa olevaa kirjastokortin kuvaa tai tähän tarkoitettua sovellusta voi käyttää kirjastokorttina. Asiakkaille on hyvä kertoa, että älylaitteessa oleva kuva ei välttämättä toimi kaikissa automaateissa eikä sillä pääse kaikkiin omatoimikirjastoihin.
Turvallinen tapa käyttää mobiilikorttia on Finnan kirjastokorttimobiili, koska sitä käyttääkseen on oltava Finnassa kirjautuneena. Koosteen liitteenä on Kemin ohje Finnan mobiilikortin käytöstä.

Koulutukset

Keskusteltiin kirjastojen osallistumisesta koulutuksiin ja siitä, voisiko koulutuspäivien tai koulutusten määrässä olla joku taso, johon yhteisesti Lapissa pyrittäisiin. Myös AKEkoulutusvastaavien kesken on pohdittu mahdollisuutta johonkin yhteiseen tavoitteeseen koulutusten osallistumisen tasossa.

Seuraava kokous toukokuussa

Sallan kirjasto

Yleisön suosikki Sallan kirjasto

Vain muutamaa viikkoa ennen vierailua Sallan kirjasto oli täyttynyt sallalaisista: Sallan kirjasto oli voittanut Kuntaliiton järjestämän Vuoden kirjastokunta –yleisöäänestyksen ja kirjastoon tulvi sekä vakituisia asiakkaita että heitä, jotka eivät kirjastoa käytä. Rauna Maarno Suomen kirjastoseurasta totesi, miten pienessä kunnassa kirjasto voi olla ainoa kulttuuripalvelu sekä kunnalle merkittävä vetovoimatekijä. Sallan kirjaston etuna onkin hyvä paikallistuntemus ja pieni porukka, joka kannustaa rohkeuteen, sallii innostumiset, tyhmätkin ideat ja kokeilut. Pienuus on myös haaste, koska on riitettävä joka paikkaan ja pystyttävä opastamaan myös muiden toimijoiden palveluihin.

Sallan kirjasto työllistää neljä vakituista henkilöä. Kirjastotoimenjohtajan sijainen Salla Pulkkanen vastaa hallinnosta, Mirja Tuhkalan vastuulla on vanhainkotien ja seniorien palvelut, Suvi Seppälän erikoisalaa on koululaisten ja lasten kirjastotyö. Hankinta on kuluvan vuoden loppuun ulkoistettu Kirjastopalvelulle, jonka jälkeen se palaa kirjastossa tehtäväksi. Vakituinen kirjastotoimenjohtaja-kulttuurijohtaja Nina Sipola palaa Sallaan keväällä 2019. Ninan vastuulla ovat olleet Sallan museo, kansalaisopisto, kulttuuri ja kirjasto, jotka poissaolon ajan on jaettuna useammalle henkilölle.

Aineistojen kuljetus on Lapin kirjastossa lisääntynyt maksuttomien varausten ja yhteisen varausjonon myötä.

Esa Kotimäen kuljettama kirjastoauto kulkee reiteillä maanantaista keskiviikkoon ja joka toinen torstai auto käy koululla. Perjantaisin on kuljettajan vapaapäivä pitkien työpäivien vuoksi. Sallassa on käynnissä Tarinapirssistä hyvinvointia – kirjastoautohanke, sillä auto on tulossa tiensä päähän ja on tarpeellista selvittää, millaisella kalustolla ja palvelulla sivukylien asukkaiden kirjastopalvelut turvataan. Asiakkaiden tarpeita on kartoitettu asiakasraadissa sekä kirjastoauton mukana kuulemassa kyläläisiä.  Mahdollinen ratkaisu on pienempi auto, jolla sivukylille tarjottaisiin kirjastopalveluita kotipalveluna. Vaikka kirjastoautoon liittyvä muutos mietityttää, tarjoaa se myös mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla ja tarkistaa käytäntöjä.

Omatoimikirjastoon joka päivä

Kirjastoon on tulossa omatoimikirjasto vielä vuoden 2018 puolella, kun tekniikka saadaan kuntoon. Aukioloaika tulee olemaan 7-21, josta asiakaspalvelua on kello 9 tai 10 lähtien kello 17 saakka arkipäivisin. Ilta-aukioloa on aiemmin jonkin verran toivottu, mutta kävijäseurannan mukaan käyttö on kuitenkin vähäistä. Henkilökunnan työhuone on kirjaston keskellä lainauspisteen vieressä, joten nähtäväksi jää, miten omatoimiaika alkaa sujumaan henkilökunnan ollessa paikalla.

Asiakaspalvelutiskin takana sijaitevat työhuoneet.

Kirjastotalo on suhteellisen uusi, eikä siihen ole tulossa tai tarvetta isoille korjauksille. Kirjastotilaa on jonkin verran muunneltu, hyllyjä kevennetty ja lisätty näyttelytilaa. Tilat ovat joustavat ja antavat mahdollisuuksia erilaisiin toteutuksiin. Tällä hetkellä pohdinnassa on lastenosaston ja lehtisalin paikkojen vaihtaminen.

Sallan kirjastossa kannustetaan kouluttautumiseen ja tuleva omatoimikirjasto tulee mahdollistamaan koulutuksiin osallistumisen ja itsensä kehittämisen entistä paremmin. Koulutusta kaivataan esimerkiksi siitä, miten kirjasto voisi vielä paremmin vastata OPS:n vaatimuksiin konkreettisilla toimilla. Lapin kirjastossa olevaa osaamista ja tekemistä toivotaan jaettavan vielä enemmän ja lisäämään kirjastojen henkilökuntien välistä keskustelua.

Sallan kirjaston sisäänkäynti.

Lapin kirjaston palveluja matkailijoille

Kuten monissa muissakin Lapin pienten kuntien kirjastoissa, ovat eläkeläiset suurin asiakasryhmä. Suosituimpia aineistoja ovat jännärit, romaanit ja tietokirjat, etenkin sota-aiheet ja paikallishistoria. Osa asiakkaista käy kirjastossa monta kertaa viikossa, etenkin lehtien lukijat. Asiakkaat ovat aktiivisia ja ottavat osaa kirjaston toimintaan. Sallassa harrastetaan mm. liikuntaa eri muodoissa, käsitöitä, perinnetöitä, metsästystä, kalastusta ja mökkeilyä. Asiakkaissa on jonkin verran matkailijoita, joista etenkin lapsiperheet hankkivat mielellään kirjastokortin. Osa matkailijoista vierailee myös muissa Lapin matkailukeskuksissa, missä he voivat myös käyttää Lapin kirjaston yhteistä korttia. Matkailijoiden suosiossa ovat myös e-lehdet ja ePress-palvelu.

Kirjasto järjestää tapahtumat kirjastossa pääasiassa itse. Yhteistyötä tehdään mm. Marttojen, 4H:n, kansalaisopiston, nuorisotoimen, kulttuuritoimen ja eläkeläisyhdistysten kanssa. Yhdistykset tarvitsevat kirjastolta vetoapua tilaisuuksiin ja tapahtumia markkinoidaan puolestaan yhdistysten kautta. Erilaisia luentoja tarjotaan myös kouluille. Kokemus on osoittanut, että tapahtumat kannattaa järjestää maanantaista torstaihin, viikonloput on varattu kotona olemiseen tai muihin harrastuksiin.

Kirjaston lastenosasto

Kirjasto on somessa aktiivisesti Instagramissa ja Facebookissa. Vilmaa käytetään paljon koululaisten ja heidän vanhempiensa kanssa viestimiseen. Kirjasto tiedottaa monilla kanavilla: kunnan tapahtumakalenterissa, kauppojen ilmoitustauluilla sekä infotv:ssä koulukeskuksessa ja matkailukeskuksessa.

Sallassa on yksi päiväkoti sekä parin kilometrin päässä kirjastosta yhteinen peruskoulu-lukio. Kunnan nuorimmat asukkaat käyvät kirjastossa vanhempien kanssa, eskarit käyvät kirjastossa joka syksy. Päiväkodin kanssa järjestettiin Linnan juhlien etkot vuonna 2017 ja tästä halutaan tehdä perinne, jossa kunkin noin 20 eskarilaisen vahvuudet nostetaan esille ja annetaan mitali.

Koululuokat käyvät ryhmissä aamulla tai iltapäivällä koulukuljetusten mukaan ja jo­­nkin verran nuoria käy myös omatoimisesti viettämässä kirjastossa aikaa ja pelaamassa. Vuosittain kirjastonkäytön opetusta annetaan 1-, 4- ja 7-luokille. Sallan rajalukiossa on venäläisiä opiskelijoita, joiden kanssa on jonkin verran yhteistyötä. Rajan läheisyys näkyy jossain määrin kulttuuritoimessa erilaisena yhteystyönä.

Tubella ja Pokemon-golla nuoret kirjastoon

Hittitapahtuma on ollut tube-kerho nuorille, joka kokosi yhteen asiasta innostuneita aloittelijoista lähes ammattilaisiin. Kerhossa opeteltiin videoiden tekemistä ja editointia. Vanhempien luvalla tehtyjä videoita sai julkaista myös verkkoon. Toinen onnistunut tapahtuma oli Pokemon-go, jolla pojat saatiin houkuteltua kirjastoon. Keskustelu peleistä lisääntyi, nuoret ja kirjaston henkilökunta tuli tutuimmiksi toisilleen ja kirjastossa pelaamisen säännöt saatiin selvemmiksi. Kuluvan syksyn tavoitteena on ollut lukukerhon elvyttäminen, joka kaventaisi kuilua lukijoiden ja ei-lukijoiden välillä.

Suvi Seppälä on lisäksi mukana Sallan kansalaisopiston vetämässä ja Opetushallituksen rahoittamassa digiarki-hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää tasapainoa koululaisten digiarkeen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kotien ja koulujen kanssa. Testaajina toimivat koululaiset keskittyvät mm. neljän viikon aikana terveellisiin elintapoihin esimerkiksi aktiivisuusmittareilla kuvaamalla ruokia. Kirjaston osuudessa kannustetaan lukemiseen matalalla kynnyksellä: laitteen sijasta tartutaan kirjaan ja luetaan kaksi sivua.

 

Vierailu Sallan kirjastossa 19.11.2018

Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen,       Alueellinen kehittämistehtävä. Mari Ekman, Lappi-osasto

Sallan kirjasto / Salla Pulkkanen, Mirja Tuhkala, Suvi Seppälä

Pellon kirjasto

Kahdessa vara parempi

Pellon kirjasto kuuluu Tornionlaakson kirjastoon, jossa seutukirjaston isäntäkuntana toimii Ylitornio. Pellon kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla Pellon keskustassa kauppojen ja palveluiden läheisyydessä. Avaran ja viihtyisän kirjastosalin lisäksi on pienempi musiikki- ja käsikirjastohuone, avovarasto sekä erillinen suljettu varasto. Lasten- ja nuortenosastojen tilojen paikat vaihdettiin 2016, ja nyt nuorilla on oma erillinen osastonsa ja lapsilla värikäs tila aikuistenosaston vierellä. Tornionlaakson kirjastolla on lisäksi yhteinen kirjastoauto Väylän kulkuri.

Kirjastoon on tulossa Mikroväylän toteuttama omatoimi vuoden 2019 alusta. Kirjastotila ei vaadi isoja muutoksia omatoimea varten. Henkilökunnan työtilat sijaitsevat erillään asiakastiloista, joten sisätyöaika mahdollistaa esim. koulutusten seuraamisen ja yhteiset kokoukset yms. Omatoimiaukiolo tulee olemaan kaikkina päivinä 7 – 21. Lehtisalit molemmissa kunnissa ovat toimineet omatoimisesti jo useita vuosia.

Tornionlaakson kirjastolla on yhteinen henkilökunta, joista vakituisesti Pellossa työskentelevät Paula Konttaniemi ja Hannele Korkeaniemi. Kirjastoja johtaa ja hallinnosta vastaa Kaisa Inkeroinen. Paulalla on Pellon kirjaston kokonaisvastuu, tosin kokoelmista vastaa Ylitorniolla pääasiassa työskentelevä Susanna Kuukasjärvi. Hannele on jäämässä eläkkeelle loppuvuodesta 2018 ja Hannelen paikka tullaan täyttämään.

Tornionlaakson kirjastolla on käynnissä Monilukutaitoa arkeen – hanke, jonka työntekijä Hanna ? on pitänyt digiopastusta ja kirjastonkäytön opastusta pakolaisille. Hanke on jatkoa edeltävälle yhteishankkeelle Ylitornion avovankilan kanssa, jossa digitaitoja ja tiedonhakua opastettiin vangeille. Käynnissä olevassa hankkeessa kartoitetaan myös yhteistyötä iäkkäiden kanssa.

Aktiivinen kulttuurikunta

Harrastus- ja kulttuuritoiminta on Pellossa vireää. Aktiiviset yhdistykset ovat järjestäneet kirjastossa erilaista toimintaa, mm. kyläyhdistyksillä on ollut esittäytymispäivä ja vapaaehtoiset vetävät lukupiiriä. Lehti-ilmoituksella lähtenyt kutsu kulttuuritoimijoiden yhteiseen suunnittelupalaveriin kokosi valtuustosalin täyteen. Tapahtumia järjestetään noin kerran viikossa joko Ylitornion tai Pellon kirjastossa. Kirjaston yhteydessä olevassa entisessä talonmiehen asunnossa pidetään Tenavatupaa, jossa on kerhoja kouluikäisille. Nuortenosaston suunnitteluhankkeessa käynnistettiin Pelikaveri-toiminta, jossa nuori työllistetty on ollut pelaamassa nuorten kanssa nuortenosastolla. Runorentoutusta on kokeiltu sekä Pellossa että Ylitorniolla.

Kirjasto on mukana somessa Instagramissa, Facebookissa ja Snapchatissa, ja seuraajia on ihan mukavasti.

Kirjaston asiakaskunta on pääosassa aikuis- ja varttuneempaa väestöä. Jonkin verran asiakkaita käy myös suomenkielisiä asiakkaita Övertorneån puolelta. Kirjastossa on näyttelytila ja se toimii myös äänestyspaikkana, joten kirjasto tavoittaa siten myös ei-käyttäjiä. Asiakkaita on kuultu sekä nuortentilahankkeessa että asiakasraadeissa molemmissa kunnissa. Pellossa asiakasraati arvioi kirjaston tiloja asiakkaan näkökulmasta, mikä johdosta opasteita on korjattu selkeimmiksi sekä lisätty istumapaikkoja ja viihtyisyyttä. Jatkossa asiakasraadeissa on tarkoitus käydä läpi omatoimikirjastoon liittyviä asioita sekä lehtitilauksia.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Iso murros on tulossa Pellon kirjastoon kuten muillekin yleisille kirjastoille. Jollei muutosta saada aikaan, asiakaskunta pienenee, koska nuoret eivät käytä kirjastoa eivätkä opintonsa lopettaneet lapsettomat aikuiset eivät tarvitse kirjastoa.

Tornionlaakson kirjaston yhteistyö toimii hyvin ja henkilökunta on sitoutunutta ja omatoimista. Kokoelmat ovat ajantasaisia ja asiakkaiden saatavilla on molemmilla puolilla kahden kirjaston palvelut. Tornionlaakson näkökulmasta myös Lapin kirjastojen yhteistyö on hyvällä tasolla mikä luo kaikille mahdollisuuksia saada tasapuolisesti koulutusta, tukea työhön sekä vertaistukea. Kirjastojen yhteistyö estää kirjastojen häviämisen.

Lukemisen edistäminen on iso kysymys, jota voisi lähestyä esimerkiksi mentoroinnilla. Innostajina ja ohjaajina voisi voimia eri alojen ihmisiä kirjastoammattilaisten lisäksi. Yläaste-ikäisten tavoittaminen on vaikeaa ja vaatii uudenlaista lähestymistä. Koululaisia voisi saada mukaan tarjoamalla passiivisen kuuntelemisen sijaan osallistavampia toimintatapoja, esim. räppityöpajaa. Kirjastojen näkyvyys eri tapahtumissa ja paikoissa esim. pop-up –kirjastoina on myös tärkeä kanava tavoittaa asiakkaita ja kertoa kirjaston palveluista.

 

Vierailu Pellon kirjastossa 14.11.2018

Rovaniemen kaupunginkirjasto / Leena Kinnunen, alueellinen kehittämistehtävä. Mari Ekman, Lappi-osasto

Tornionlaakson kirjasto / Kaisa Inkeroinen, Paula Konttaniemi, Hannele Korkeaniemi

Lapin kirjastopäivä ja Helmihumaus 15.2.2019

Vuosittainen Lapin kirjastopäivä järjestetään vuonna 2019 Inarissa Saariselällä. Koulutuspäivän pääpaino on Lapin kirjastojen kuulumisissa ja verkostoitumisessa. Myös kansallinen kirjastotoiminta kiinnostaa: Rauha Maarno ja Ville Vaarne Suomen Kirjastoseurasta tulevat kertomaan, miten saadaan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Finlandia-Junior -ehdokkaanakin ollut rovaniemeläinen kirjailija ja kirjastoammattilainen Riina Mattila paljastaa, miksi hänestä ei koskaa tule Mirkka Rekolaa.

Lapin kirjastopäivä pidetään vietetään Santa’s Hotel Tunturin Urupää-kokoustilassa. Päivän ohjelma alkaa kello 13. Lapin AKE tarjoaa Lapin kirjastopäivän iltapäiväkahvitHelmihumaus:

Helmihumausta vietetään Tunturihotellin ravintolassa kello 19 alkaen.Iltaan kuuluu runsas illallisbuffet sekä Inarin kunnan tarjoama alkoholiton alkudrinkki. Ruokailun jälkeen jatkamme iltaa vapaasti seurustellen. Toivottavasti saamme myös jotain yllätysohjelmaa!

Mukavaa Lapin kirjastopäivää ja Helmihumausta! Nähdään Saariselällä!

Enontekiön kirjasto

Kirjasto koulun yhteydessä

Enontekiön kirjaston sisäänkäynti

Enontekiön kirjasto on toiminut Hetassa yläasteen ja lukion yhteydessä koulukeskuksessa vuodesta 1985. Aiemmin kirjasto sijaitsi nykyisen kunnantalon viereisessä rakennuksessa. Kirjastossa on tehty lattiaremontti, jonka yhteydessä uusittiin kalusteita. Kirjastossa on myös uusittu asiakaspalvelutiski ja tänä vuonna otettiin käyttöön omatoimikirjasto sekä lainaus-, palautus- ja uusinta-automaatti, joka on etenkin lasten ja koululaisten suosiossa. Remonttitarpeita on valaistuksen ja lastenosaston suhteen. Kirjastoon pääsee pyörätuolilla, mutta jotkin hyllyvälit ovat liian kapeita pyörätuolilla liikkumiseen.

Kirjaston yleisilme on iloisen värikäs ja sinne on järjestetty miellyttäviä lukunurkkauksia. Kirjastossa on erotettu kirjahyllyillä lasten- ja nuortenosasto. Iso kotiseutukokoelma on sijoitettu lainauspisteen lähelle, ja sen aineisto on pääosin lainattavissa.

Kirjastossa on tehty aineiston poistoja, mutta toiveissa olisi tehdä poistoja vielä enemmän etenkin tietoaineistosta, mihin kaivattaisiin asiantuntija-apua. Poistojen jälkeen aineistoa olisi mahdollista laittaa enemmän esille, koska nykyisin esittelytilaa on vähän.

Enontekiön muut kirjastopalvelut on järjestetty yhdessä Muoniossa ja Norjan Kautokeinossa kiertävän Yhteispohjoismaisen kirjastoauton kanssa. Suomessa valtio tukee Yhteispohjoismaisen kirjastoauton toimintaa täysimääräisesti.

Resurssit ja pohjoisten kirjastojen yhteistyö

Kirjastotoiminnasta vastaa kulttuuri- ja viestintäkoordinaattori Heli Nurmi. Kirjastossa on töissä kaksi vakinaista henkilöä, mutta kirjaston käytössä on vain 1,6 henkilötyövuotta. Näin pienellä henkilömäärällä särkymävaraa ei juuri ole mm. äkillisten poissaolojen varalta, sillä kirjastoalan tai kirjastoalan kokemusta omaavia sijaisia ei kunnassa ole saatavilla. Tulevien eläköitymisten osalta kunnassa vaikuttaisi olevan positiivinen suuntaus ja eläkkeelle lähtevien paikkoja voidaan saada auki.

Enontekiön kirjaston lehtiosasto

Tapahtumien määrä kasvussa

Kuluvana syksynä tapahtumien määrä on kasvussa, kun Lisää saamen kieltä kirjastoihin –projekti toteuttaa myös tapahtumia kirjastossa. Henkilökunta on itse pitänyt satutunteja ja kirjastokoira on ollut kuuntelemassa lukijoita joitakin kertoja. Kesällä oli pop-up kirjasto kotiseutumuseolla, mahdollisesti samaa kokeillaan myös ensi kesänä. Tapahtumat on toteutettu pääasiassa kirjaston voimin, mutta tapahtumien ajankohdista on sovittu esim. päiväkotien kanssa. Ensi vuonna Hetan musiikkipäivät ja paikallinen saamelaisyhdistys Johtti Sápmellaččat täyttävät 50 vuotta ja kirjastossa pohditaan, voisiko se toiminnallaan olla näissä jollain tapaa mukana.

Tapahtumista tiedotetaan kaupan ilmoitustaululla, Enontekiön sanomissa, Luontokeskuksessa, virastotalolla, kirjastoautossa ja tapahtumasta riippuen myös muualla. Enontekiöllä on otettu tänä syksynä käyttöön Enontekiön kulttuuritoimen Facebook-tili, jossa tiedotetaan myös kirjaston tapahtumista. Kulttuuritoimella on myös Instagram-tili, jonka toimivia käyttötapoja parhaillaan testataan.

Tiedottamista ja yhteistyötä voitaisiin vielä lisätä, esim. SámiSosterin (saamelaisten sosiaali- ja terveysalan yhdistys) kanssa. Tiedottamista auttaisi, jos kirjastoon saataisiin värikopiokone. Tapahtumien osallistujamäärän lisäämiseksi on panostettava tiedottamiseen ja tapahtumien saamiseksi säännöllisiksi, jolloin ne ovat helpommin asiakkaiden löydettävissä. Enontekiöllä on suhteellisen paljon tarjolla harrastusmahdollisuuksia lapsille, mm. : liikuntaa, musiikkiharrastuksia ja partiotoimintaa.

Kirjastossa toivotaan yhteisiä, tallennettuja vinkkauksia verkkoon, josta niitä voitaisiin esittää esim. tapahtumien yhteydessä. Vinkkauksia voitaisiin tuottaa myös someen, esim. Facebookiin.

Saamelaisuus

Enontekiö kuuluu Suomen saamelaiskuntiin. Suosituinta saamenkielistä aineistoa on lastenaineisto. Henkilökunta ei puhu saamea, mutta tiedotteissa ja mainoksissa pyritään huomioimaan saamenkieli. Omatoimikirjaston käyttöönoton yhteydessä on tehty saamenkieliset keskusradiotiedotteet, jotka ovat muidenkin saamelaisalueen kirjastojen käytettävissä.  Enontekiön kunta tukee saamenkielen opiskelua, mutta sopivaa tarjontaa ei ole paljon. Lisää saamen kieltä kirjastoihin – hankkeessa on idea-asteella Lapin kulttuurityöntekijöille suunnatun saamen kielen intensiivikurssin järjestäminen.

Asiakkaat

Kirjaston asiakkaista enemmistö on iäkkäämpää väestöä. Kirjaston sijainti koulun yhteydessä lisää kuitenkin kirjaston nuorempien asiakkaiden määrää. Kunnan suurimmat työllistäjä ovat kunta, poronhoito ja matkailu, joka tuo kuntaan paljon kausityöntekijöitä.

Koululaisilla on pääsy kirjaston tiloihin aukioloaikana suoraan koulun tiloista. Henkilökunta pitää kirjastonkäytön opetusta vuosittain 7-luokille ensin koulun atk-luokassa ja sen jälkeen kirjastossa tehdään tiedonhakutehtäviä. Koulun opettajat käyttävät kirjastoa paljolti omatoimisesti.

 

Uudet ideat

Kirjastolla ei ole muutamaan vuoteen ole ollut AVI- tai OKM-rahoitteisia hankkeita. Kirjastossa on kiinnostusta esim. lastenosaston ja nuortenosaston uudistamiseen, johon voisi hakea AVI-rahoitusta. Kirjastoautoa voitaisiin käyttää myös enemmän esim. tapahtumien viemiseen muualle kuntaan, ja tämän voisi laajentaa useamman kunnan yhteishankkeeksi.  Myös muita ideoita kirjaston viemiseksi tapahtumiin ja kirjaston markkinoimiseksi mm. kausityöntekijöille ja matkailijoille voidaan kehitellä.

Kirjastossa on esillä paikallista taidetta, mutta taidenäyttelytoimintaa voisi laajentaa. Tämä vaatisi mahdollisesti tilajärjestelyjä

Enontekiön kirjaston lastenosasto
Enontekiön kirjaston lastenosasto

Täydennyskoulutukset

Etäisyyksien vuoksi lähipäiviin osallistuminen Rovaniemellä ei ole aina mahdollista. Webkoulutuksia seurataan mahdollisuuksien mukaan, paremmin pystytään katsomaan koulutustallenteita. AVI:n ja Ake:n järjestämät koulutukset kattavat pääosin koulutustarpeet.

Koha-kirjastojärjestelmästä toivottaisiin raportointi- ja OKM-tilastointi-koulutusta verkossa. Kun laskutus otetaan käyttöön, tarvitaan myös siitä koulutusta.

Enontekiöltä on tehty tutustumismatkoja muualle Lappiin, ja vastaavaa voisi suunnitella myös tulevana vuonna. Esim. Rovaniemen Ounasrinteellä koulun yhteydessä toimiva kirjasto kiinnostaa. Vaihto johonkin toiseen kirjastoon lyhyeksi ajaksi kiinnostaa myös, mutta usein toteuttaminen on vaikeaa etäisyyksien vuoksi. Kirjastot ottavat yleensä mielellään tutustujia vastaa, joten näitä voi järjestää tarpeen mukaan.

 

Yhteistyöllä lisää resursseja

Enontekiön kirjaston vahvuus on asiakaskunnan tuntemus ja asiakaspalvelun saatavuus. Kirjaston toiminta on vakaata ja Enontekiön kunta on kulttuurimyönteinen, mikä edesauttaa palvelujen ylläpitämistä ja kehittämistä. Saamenkielistä aineistoa on kirjastossa hyvä kokoelma, samoin käytettävissä on laaja kotiseutuaineisto. Kehittämällä yhteistyötä lähialueen kirjastojen kanssa kirjasto pystyy toteuttamaan uusia palveluja tai tapahtumia, tavoittamaan syrjäseutujen asukkaita ja vähentämään syrjäytymistä. Pienissä kirjastoissa kehittämiseen ja uuden ideointiin ei ole käytettävissä erillistä aikaa. Luomalla kirjastosta kiinnostava paikka ja lisäämällä innostusta lukemaan estetään syrjätymmistä.

Enontekiön kirjaston nuortenosasto
Enontekiön kirjaston nuortenosasto

 

Lapin kirjaston johtoryhmä 16.11.2018

Lapin kirjallisuuspalkinto

Lappi-kirjallisuuspalkintoraatiin ovat kuuluneet Lapin kirjasto-joryn jäsenet Hanna Laitinen ja Tiina Heinänen kaksi kautta. Tämän raadin aikana palkinto jaetaan vielä 8.2.2019.
Tiina jatkaa palkintoraadissa vielä seuraavan kauden, jonka palkinto jaetaan Sodankylässä 2021.
Raadissa on luettavaa noin 150 kirjaa, jotka jaetaan neljän raatilaisen kesken. Näistä kukin nostaa haluamansa teokset yhteisesti luettavan listalle. Yhteisesti luettavia on noin 20 kirjaa.
Ensi vuonna aloittavassa palkintoraatiin ovat ilmoittautuneet Sari Hakko Kittilästä ja Helena Kokko Rovaniemeltä. Raadin neljäs jäsen valitaan johtoryhmässä keväällä 2019.
Tämän vuoden palkinnon finalistit ja palkinnon valitsija julkaistaan 10.12. Ehdokaslistaan on otettu teoksia 30.10.2018 saakka. Ehdokkaista tulee lehdistötiedote ja tiedote kirjastoille. Yleisöäänestys on ajalla 10.12.-20.1. sekä paperisena että verkossa. Palkinto jaetaan 8.2.2019.
Kirjastojen toivotaan laittavan esille Lappi-kirjoja. Kirjat ovat esillä myös Lapinkirjallisuuspalkinto.fisivulla. Finnaan laitetaan 10.12. Lappi-kirjallisuuspalkinto-finalisti-karuselli.

E-aineistojen hankinta 2019

Lapin kirjastolla on FinELibin kautta hankittuna PressReader ja Suomen Media-Arkisto.
PressReaderin sopimus kattaa vuoden 2019. Kaikki Lapin kunnat ovat päättäneet hankkia MediaArkiston.
FinELibin e-kirjojen lainausalusta on kilpailutettu, mutta kilpailutuksella ei ollut kokouksen aikaan vielä lainvoimaa.
Lapille on keskitetysti hankittu Naxos Music Library ja Naxos Spoken Word Library. Näiden lisenssit pidetään samana. Myös Rockwayn kurssimäärät pysyvät samana.
Koekäytössä ollutta eMagzia ja tarjolla olevia Alma Talent – ja Bonnier Pro –palveluita ei hankita.
E-kirjojen määräraha vuodelle 2019 on 20.000€. Ensi vuonna päätettiin hankkia useampia kappaleita suosituimpia e-äänikirjoja.

Verkkomaksaminen

Finnan verkkomaksamisessa ei siirry oikeaa tietoa maksun alv-määrästä, koska sitä ei ole Kohassakaan. Tämän vuoksi verkkomaksuna voi maksaa vain maksut, joiden alv on 0%. Muut maksut on suoritettava kassaan.
Päätettiin, että Kohan asiakkaan tilille ei saa enää lisätä käsin maksuja [tilille siirtyvät vain Kohassa syntyvät myöhästymis-, palautuskehotus- ja noutamattoman varauksen maksut]. Rovaniemi siirtää sekalaiset maksut Kohassa asiakkaan maksutililtä huomautustietoihin.
Päätettiin, että kirjastot käyvät itse laskutettujen asiakkaiden maksut läpi ja poistavat laskutettujen niteiden hinnat asiakkaiden maksutililtä Kohassa. Laskutuksessa niteelle on lisätty laskutettu –tieto, mikä estää lainan uusimisen. Asiakkaan huomautuksiin on lisättävä tieto lähetetystä laskusta sekä merkittävä rajoite, joka estää lainaamisen. Kirjastolla tulee olla laskusta paperi- tai sähköinen kopio.
Verkkomaksu päätettiin ottaa käyttöön lainan päivänä 8.2.2019. Verkkomaksun käyttöönotosta tiedotetaan asiakkaita etukäteen.
Saadut verkkomaksut jaetaan asukasluvun mukaan, Rovaniemen osuutta on korotettu suurempien asukasmaksujen vuoksi. Maksujen jakaminen tarkistetaan syksyllä  2019.

Lapin kirjaston käyttösääntöjen uudistus

Käyttösääntöjen uudistuksen valmistelu on kesken puheenjohtajistolla. Käyttösäännöissä ei ole mainintaa kirjastokorttien vanhenemisesta, joka estää lainojen uusimisen ja varaamisen verkossa sekä lainaamisen automaatilla. Etenkin omatoimiaikaan tästä aiheutuu ongelmia.
Päätettiin lisätä käyttösääntöihin tieto kirjastokortin uudistamisesta kolmen vuoden välein. Rovaniemi hoitaa asiasta tiedottamisen asiakkaille.

Omatoimikirjastot

Omatoimikirjastojen käytännöt ovat erilaiset, kun omatoimikirjastojen käyttö on aloitettu eri aikoihin. Kimpassa pyritään yhteisiin käytäntöihin, mutta omatoimien osalta keskustelua on alettu käymään vasta nyt.
Yhteinen kortti aiheuttaa sen, että käyttäjällä voi olla erilaisia mahdollisuuksia käyttää omatoimea eri kirjastoissa. Omatoimikirjastoon pääsy määritellään aina oviautomaattikohtaisesti.
Seuraavaan kokoukseen kutsutaan omatoimilaitteistojen toimittajat sekä Kohan kehittäjät.
Tuolloin jatketaan keskustelua, pyritäänkö kimpan tasolla pääsemään yhteisiin käytänteisiin.

Kohan asiakasmaksujen tarkistaminen

Kohasta lähtee ensimmäinen huomautus palauttamattomasta aineistosta 3. päivänä eräpäivästä.
Tämän koetaan olevan maakunnan ja sivukylien ihmisille aivan kohtuuton tilanne, kun kirjastopiste sijaitsee vain kuntakeskuksessa missä ihmiset asioivat suhteellisen harvoin. Tästä koetaan olevan haittaa sekä asiakkaille että kirjastojen työntekijöille.
Asiakkailla on mahdollisuus käyttää uusia aineistoja verkon kautta. Lainojen uusinta on mahdollista myös monilla tavoilla, lisäksi kirjastoautojen laina-aikoja on jo pidennetty ja sovitettu autojen reittien mukaan. Lainat on myös mahdollista palauttaa useimpiin kiinteisiin kirjastoihin myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Todettiin, että huolimatta erilaisista laina-ajoista ja kirjaston saavutettavuudesta, kaikissa kirjastoissa tulisi olla samanlaiset säännöt ja asiakkaita tulisi kohdella tasa-arvoisesti. Kohtuulliset käytännöt ja maksut estävät osaltaan väärinkäytöksiä.
Maksujen aikataulu on suunniteltu niin, että asiakkaalla on vielä eräpäivän jälkeen mahdollisuus palauttaa lainat ennen maksujen muodostumista, ja toisaalta asiakasta huomautetaan ennen kuin Rovaniemen laina- ja nidekohtaiset maksut alkavat kertymään.
Maksut ja maksuajat päätettiin jättää nykyiselleen. Maksujen kertymisestä päätettiin tiedottaa asiakkaita verkkomaksamisen käytötönoton yhteydessä.

Hankkeiden kuulumiset

Lapin kirjastoille edellisellä hakukierroksella myönnetyt hankkeet on koottu Drivessa jaettuun dokumenttiin.

Uudet hankesuunnitelmat

Uusia hankkeita harkitaan Kolarissa ja Sompiossa. Sompion hanke koskisi lukemisen edistämistä poikien ja nuorten parissa.
Yhteisenä hankkeena suunniteltiin pakohuonekonseptin kehittämistä koko Lapille. Hankkeessa koottaisiin siirrettävä pakohuone, joka olisi mahdollista kierrättää Lapin kirjastoissa. Hankkeessa nostettaisiin esille pelillisyyttä, yhteisöllisyyttä, ja se voisi kohdistua erityisryhmille. Taustalla olisi myös lukemisen edistäminen ja mahdollisesti myös kestävän kehityksen ideat. Hankeen hakija- ja vetäjäkirjastoksi päätettiin Kemi.
Lisäksi keskusteltiin kirjastojen kuvaamista 360-videolla ja videoiden jakamisesta verkossa.
Tällaisen hankkeen suunnitteluun ei tällä aikataululla ole riittävästi resursseja, joten sitä voidaan kehitellä ensi vuoden hakemuksiin.

Ake-suunnitelma 2019

Kehittämisryhmään on ilmoittautunut johtoryhmästä Tiina Heinänen ja Salla Pulkkanen, lisäksi Iivari Koutonen Utsjoelta, Laura Pitkänen Tervolasta ja Sinikka Tuohino Rovaniemeltä.
Alustava Ake-suunnitelma vuodelle 2019 sisältää palkkakuluja yhteensä 2 htv. Koulutuspäiviä järjestetään todennäköisesti 2-3 lähipäivää ja mahdollisesti yksi pidempi web-koulutussarja.
Lisäksi suunnitellaan vertaisoppimiskoulutuksia, joissa Rovaniemen kirjaston henkilökunta kävisi alueen kirjastoissa kouluttamassa. Koulutusten teemana ovat edelleen Lapin strategiassa nousseet kehittämistarpeet. Lisäksi Ake-kirjastot suunnittelevat yhteistä koulutuskiertuetta, jonka aiheena ovat Erityisryhmien palvelut.
Suunnitelmassa on lisäksi Lapin kirjastopäivän järjestäminen, vierailut alueen kirjastoissa, osallistuminen valtakunnallisiin Vake/Ake-kokouksiin sekä kehittämistehtävää hoitavien henkilöiden osallistuminen muiden järjestämiin koulutuksiin. Lisäksi suunnitellaan Lapin kirjastojen johtajien yhteistä kehittämispäivää, jonka osallistujien matka- ja majoituskulut maksettaisiin Akerahasta.
Kaukolainojen antolainaukseen varataan 30.000€

Lapin kirjastokokous ja Helmihumaus 15.2.2019

Lapin kirjastokokousta ja Helmihumausta suunnittelua Leena Kinnunen, Eija Leivo, Esko Nousiainen, Marja-Leena Vaarala sekä Sanna Haakana Rovaniemeltä.
Päiväksi on varmistettu 15.2., kokous- ja iltajuhlapaikka varmistuu kun henkilökunnalle tehdystä kyselystä saadaan tieto alustavasta osallistujamäärästä.
Rovaniemi todennäköisesti järjestää bussikuljetuksen perjantai-aamuna Rovaniemeltä Inariin ja takaisin lauantaina. Kuljetukseen on mahdollista tulla mukaan matkan varrelta.
Majoitus- ja ruokailuvaraukset tehdään yhteisesti, mutta majoitus- ruokailu- ja matkakuluista vastaa kukin kirjasto itse.
Kirjastojen odotetaan osallistuvan sekä kirjastokokoukseen että Helmihumaukseen. Palautteissa ja kyselyissä on toivottu yhteisiä tapaamisia ja mahdollisuutta tutustua muiden kirjastojen henkilökuntaan.

Koha-Suomen kuulumiset

Toimitusjohtaja Ari Mäkiranta on toiminut myös Joensuun kirjaston johtajan sijaisena. Joensuuhun on valittu uusi johtaja Mäntyharjulta. Koha-Suomen toimitusjohtajan tilannetta käsitellään KohaSuomen hallituksessa 30.11.
Koha-seminaari järjestettiin Kouvolassa syyskuun lopulla, Lapista siihen osallistuivat Leena Kinnunen, Pia Kusmin ja Mikko Paajala.
Seminaarissa työstettiin Koha-Suomen strategiaa. Strategiassa tulee esille sopivan kokoisuus, mikä tarkoittaa hallittua laajenemista, eli mukaan otetaan mieluummin isoja kimppoja kuin yksittäisiä kirjastoja, koska näiden ylläpito on suhteellisen kallista. Koha-Suomen työnantajaroolia korostetaan, koska kehittäjistä käydään kovaa kilpailua. Koha-Suomi halutaan nostaa esille hyvänä ja reiluna työnantajana.
Koha-Suomessa kompromissikin on mahdollisuus, mikä tarkoittaa, ettei rakenneta erilaisia toimintatapoja, vaan sovitaan ja toteutetaan yksi tapa, jolla asia voidaan hoitaa.
Koha-Suomen strategian mukaista on, että Suomessa on vain yksi Koha, jota käyttävät sekä yleiset että tieteelliset kirjastot. Yhteinen Koha lisää suomen vaikuttavuutta kansainvälisesti.
Kehittämistä ja Koha-Suomen yhtenäisyyttä pyritään edistämään ottamalla Koha-Suomen projektinhallintatyökalu Redmine laajempaan käyttöön. Sitä tullaan käyttämään mm. kehittämiskohteiden määrittelyn apuna.
Koha-Suomen toimintaa ja kehittämistä parannetaan selkeyttämällä työryhmien toimintaa. OUTIkimpan pääkäyttäjä siirtyy 20 %:lla osa-aikaisesti Koha-Suomen yhteiseksi pääkäyttäjäksi.

Varaamo

Varaamon palvelinalustan sopimus on tehty ja Varaamon toteuttavaan yritykseen on oltu yhteydessä. Tietojen syöttämiseen päästään kun ohjelma on asennettu.
Kuntien on mahdollista käyttää myös omia tilanvarausohjelmia, mikäli kunta näin haluaa.
Varaamon julkaisupäivä päätettiin siirtää lainanpäivän yhteyteen 8.2.2019.

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on muuttunut vuoden alusta, ja kirjastoihin on oltu yhteydessä koulutuksen järjestämiseksi. Kyseessä on väärinkäsitys, eikä kirjastoilla ole velvollisuutta järjestää kirjastoalan opetusta, ainoastaan erikseen sovitut koulutukset, esim. oppisopimuskoulutus. Mikäli jonkun oppilaitoksen opiskelija haluaa tehdä kirjastoalan opintoja, tämän oppilaitoksen tulee hoitaa sopimukset ja koulutuksen koordinointi.
Lapin liiton koollekutsuma Maakunnallisen kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmä antaa lausuntoja seuraavaan Lapin maaseutuohjelmaan. Puheenjohtajan toimii Merja Tervo Rovaniemeltä ja jäseninä kirjastoista ovat Kyösti Satokangas, Paula Löppönen ja Heli Nurmi.

Seuraava kokous

Inarissa 14.2.2019.

Lapin kirjaston johtoryhmä 16.2.2018

BTJ:n puheenvuoro

Mari Saikkonen kertoi BTJ:n ajankohtaisista asioista sekä vastasi kysymyksiin.
Kirjastojen kannattaa olla suoraan yhteydessä BTJ:hin, jos halutaan esim. luoda useampi tili eri aineistolajien tilauksia varten, Mikäli tulee virheellistä tai tilaamatonta aineistoa, käytetään palautuslomaketta ja reklamoidaan heti BTJ:lle. Sopimus sisältää vapaan palautusoikeuden.
Poikkeuksellista aineistoa (esim. kankainen, ulokkeinen) ei muoviteta, eikä tällä aineistolla pitäisi näkyä muovituksen hintaa laskulla.
Muovitus kuuluu sopimukseen ja sen voi ottaa käyttöön ilmoituksella BTJ:lle. Samoin kirjaston sokkotarran liimaaminen aineistoon ja aineiston leimaaminen on maksutonta. Leimaamista varten BTJ:lle pitää toimittaa leimasin.
BTJ voi poistaa tuplatilaukset suoraan Aarteesta, jos heille ilmoitetaan tilaaja ja mistä tilauksesta on kyse. Perua voidaan niin pitkään, kunnes aineisto on muovitettu.
BTJ:n luetteloinnin ekstranet tulee käyttöön maaliskuun aikana, ja sieltä näkee tilauksen statuksen, mitkä aineistot on luetteloitu, luettelointeja on tulossa ja mihin luettelointia ei ole tulossa.
Kaikille yhteinen verkkokauppakoulutus pidetään verkossa viikolla 12.

Lapin kirjasto johtoryhmän puheenjohtajisto

Lapin kirjaston puheenjohtajistoon kuuluu kolme kuntien edustamaa henkilöä, joista yksi edustaa aina maakuntakirjastoa. Puheenjohtajistoon valittiin seuraavalle kaksivuotiskaudelle Nina Sipola ja Kati Oinas.

Asiakkaalla olevien maksujen maksamista kerran vuodessa ei oteta käyttöön

Joissakin kirjastoissa on käytäntö, että asiakkaiden on maksettava kirjastokortillaan olevat asiakasmaksut kerran vuodessa, mikäli asiakas haluaa edelleen käyttää korttiaan.
Asiasta keskusteltiin, mutta päätettiin, ettei tätä oteta käyttöön, koska meillä maksut on kuitenkin pakko maksaa silloin, kun ne ylittävät 10 euroa.

Aineistoja turmelleet asiakkaat

Kirjastolain mukaan asiakasta, joka on turmellut aineistoa, ei tämän perusteella voi laittaa lainauskieltoon. Palautettua turmeltua aineistoa ei myöskään voida lainata takaisin edelliselle asiakkaalle.
Rovaniemellä on käytössä ”turmelukirje”, jossa asiakasta pyydetään ottamaan yhteyttä kirjastoon turmeltuneen aineiston korvaamiseksi. Kirjeen kaksoiskappale laitetaan turmellun aineiston väliin.
Kirjeen lähettäminen edellyttää, että aineisto tarkastetaan ja voidaan osoittaa, kuka viimeisin ja aineiston turmellut lainaaja on. Korvaukseksi suositellaan vastaavan uuden kirjan hankintaa.
”Turmelukirje” voidaan laittaa jakoon muillekin kirjastoille jos on tarvetta.

Kaukolainamaksut

Osa entisistä maakuntakirjastoista on alkanut periä maksuja muille kirjastoille lähetettävistä kaukolainoista. Uuden lain mukaan vain alueellista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen antamat kaukolainat ovat maksuttomia.
Perittävät kaukolainamaksut ja maksujen suuruus on aiheuttanut keskustelua kirjastoissa.
Kunnallinen itsemääräämisoikeus antaa perusteen periä maksuja. Asia on tulossa esille eri kansallisissa tapaamisissa. Lapin kirjaston vuosikatsaus edelleen työn alla.

Kansallinen asiakaskysely 9.4.-6.5.2018, linkit kyselyyn verkkopalveluissa.

Asiakaspalautteen kerääminen hymiölaitteilla

Laitteella asiakkaat voivat hymiöitä painamalla antaa palautetta. Pohdittiin mahdollisuutta hankkia leasingilla yksi laite yhteisesti kierrätettäväksi.

Koha-Suomen kuulumiset

Kehittäjistä Olli-Antti Kivilahti on lopettanut, uutena tullut Jukka Hakosalo (toimipiste Oulussa).
Joensuussa alkamassa Älykäs varausjono-hanke, jonka tavoitteena on Kohan hyllyvarausten optimointi, jolla tavaran kuljetus vähenisi.
Koha-seminaari järjestetään Kouvolassa 19.-20.9.2018. Lapista tulee puheenvuoro aiheesta Kohan yhteisölliset vaikutukset. Taustaksi tehdään pieni kysely henkilökunnalle, Kemissä oma kysely jo menossa.
Pia Kusmin kertoi versiopäivityksen ajankohtaisista asioista ja uudesta versiosta.
Verkkomaksaminen mahdollista ottaa käyttöön kun siirrytään Finnaan.

Kohan version 17.05 muutokset

Kuitteihin ja ilmoituksiin käännätetään tekstit kolmelle saamen kielelle.
Estetään takaajaa lainaamasta, jos hänen taattavallaan on maksuja enemmän kuin 10 euroa. -> Päätös muutettiin, koska esto se ei toiminut oikein.
Päätettiin, ettei lainaajaa estetä uusimasta, jos hänellä on tiedoissa joku rajoitus.

Kirjojen viivakoodit

Koha-Lapin käyttäjäryhmä on tehnyt vertailun niteisiin liimattavien sokkotarrojen + infotarrojen ja pelkkien infotarrojen eroista. Kohassa on mahdollista olla vain yksi tapa, miten sokkotarran numero muodostetaan. Jos jossain kirjastossa on käytössä vain infotarra, Kohaan on pakko määritellä nidenumero ja viivakoodi generoitumaan tarratulostuksessa.
Päätettiin, että pysytään nykyisessä käytännössä, eli käytössä on valmiita sokkotarroja että Kohan generoimia viivakoodeja. Kirjastot voivat itse valita kumpaa tapaa käyttävät. Katsotaan tilannetta myöhemmin uudelleen.

Finna

Finnan ylläpitoa varten päätettiin perustaa toimituskunta, jossa on vakituiset edustajat isoimmista kirjastoista ja muut jäsenet vaihtuvat määräajoin. Aluksi toimituskunta on nykyinen Finnan suunnitteluryhmä. Toimituskunnan tehtävänä on laatia Finnan sisältöjen vuosisuunnitelma sekä kuukausittaiset suunnitelmat, seurata sisällöntuotantoa sekä tuottaa sisältöjä yhdessä kirjastojen henkilökunnan kanssa. Työryhmä kokoontuu etäyhteydellä kerran kuussa ja kerran vuodessa pidettävässä suunnittelukokouksessa.
Finnan sisältöjä tuotetaan vuorotellen eri kirjastoissa. Omaa sisällöntuotantoa kuitenkin kevennetään nykyiseen verkkokirjastoon verraten.
Lapin Finnan osoitteeksi tulee Lapinkirjasto.finna.fi.
Finnan testipohjan muokkaus aloitettu ja aineistojen haravointi Finnaan aloitetaan versionvaihdon jälkeen.
Finnaan saamenkielistä käyttöliittymää selvitetään Kansalliskirjaston kanssa.

Tiedoksi

KL Kuntahankintojen aineistokilpailutus

KL Kuntahankintojen hankintapäätös on tullut vireille Markkinaoikeuteen. Kirjastot jatkavat olemassaoloilla tai väliaikaisilla sopimuksilla prosessin ajan.

Lapin täti-luetteloijat

Kari Åkerman Kemistä on aloittanut täti-luetteloijana. Karin vastuulla on lähinnä äänitteiden luettelointi.
Norjankielisen aineiston primääriluettelointi on ruuhkautunut, tällä hetkellä luettelointia tehdään Rovaniemellä. Vuotta 2015 vanhemmat aineistot luetteloidaan vain Lapin Kohaan, koskee kaikkia aineistoja.

Utsjoen kirjaston nimenmuutos

Utsjoen kirjaston nimi on muuttunut, uusi nimi on Pedar Jalvi kirjasto. Nimen muutos vahvistaa saamelaiskulttuurin arvoa ja näkyvyyttä. Pedar Jalvi kirjasto –nimen alla voidaan käyttää nimeä Utsjoen kirjasto.

Varaamo

Varaamon käyttöönottoa valmisteltu Rovaniemellä Netumin, Koha-Suomen ja Visualligentin kanssa. Käytetään Oulun pohjaa, lisätään etusivulle paikkakunnan valinta.
Kulkuri- kirjastoauton pysäkit- palvelun laajentamiseen ei saatu avustusrahaa.

Laskutuksen ja perinnän ohjeet

Ohjeet on tehty Kemissä, ja ne laitetaan jakoon kirjastoille. Samoin laitetaan jakoon Kemin ohje hankintaan tehdyistä lean-muutoksista.

Arkistonmuodostussuunnitelma

Koha ei luo tällä hetkellä kartuntaluetteloja, selvitetään tuottaako uusi raportointityökalu niitä.

Seuraava kokous pidetään Rovaniemellä 7.5.

Lapin kirjaston johtoryhmä 19.12. 2017

Uusia e-aineistoja tilataan koko Lapin kirjastolle ensi vuodelle:

  • Spoken Word (https://www.naxosspokenwordlibrary.com) – äänikirjoja vierailla kielillä ja klassista musiikkia : 2 lisenssiä.
  • Video Library (http://www.naxosvideolibrary.com) – musiikkitaltiointeja ympäri maailmaa, oopperaa, balettia, dokumentteja ja muuta (ei suomenkielistä tekstitystä) : 2 lisenssiä.
  • Helsingin Sanomien Aikakone – palvelu (https://www.hs.fi/aikakone/) : 5 lisenssiä, ei etäkäyttöä
  • Press Reader (aik. PressDisplay)
  • Kati Vuontisjärveltä tulee uusista aineistoista lisää tietoa

Asiakaskyselyn tulosten kuntakohtaiset tulokset tulossa Pasi Rantaselta. Vastaajia oli yht. 1200, vastaukset pääasiassa aiempien vuosien tasoa.

Lapin edustajaksi YKN:oon valittiin Hanna Laitinen, varajäseneksi Hilkka Heikkinen

Koulutussuunnitelman runko vuodelle 2018

  • henkilökunnalle lähiopastusta maakunnan kirjastoissa laitteisiin ja e-aineistoihin, kouluttajat Rovaniemen kirjastosta, ajankohdat sopimatta
  • Digitaalinen toimintaympäristö – verkkokurssi henkilökunnalle, huhtikuu
  • Verkkotiedonlähteet – tiedonhakukoulutusta uusimmista tiedonlähteistä, yksi kokopäivän lähikoulutus, huhtikuun loppu
  • Kohan tiedonhaun koulutus verkkokoulutuksena keväällä, nauhoitetaan
  • verkkokurssi henkilökunnalle suunnittelusta ja johtamisesta, syksyllä
  • AVI:n koulutukset: tietojohtaminen 25.1., kirjastojen lakipäivä maaliskuu, Kirjasto lukutaidon edistäjänä toukokuu
  • Lapin kirjastopäivät 15.2. Kemissä

Lapin kirjastojen vuosikatsausta kootaan ja se julkaistaan verkossa. Kukin kunta toimittaa yhden n. A4 mittaisen tekstin julkaisuun.

Koha-Suomen kuulumiset:

  • Muutokset: toimitusjohtajaksi Ari Mäkiranta Liperistä, neljänneksi kehittäjäksi osa-aikaisena Jukka Hakosalo, Olli-Antti Kivilahti irtisanoutunut 1.1.2018 lähtien
  • Kevään aikana pääasiassa uuden version asennukset kaikkiin Koha-kirjastoihin sekä Finnan käyttöönotto
  • Lapilla kehittämislistalla lisäksi verkkomaksaminen, rajapintoja, varattu aineisto Smartpickboxiin
  • Uusia jäseniä ollaan ottamassa mukaan vasta 2019

Kirjastojärjestelmän ylläpidon kustannukset vuodelle 2018 huomattavasti pienemmät kuin aiemmin Axiellin palveluista maksetut

Finnaa valmisteleva työryhmä asettanut tavoitteeksi, että Finnan testikanta valmiina 31.3.2018. Aineiston haravoinnin aikataulusta ei vielä sovittu Kansalliskirjaston kanssa (riippuu versiopäivityksestä). Lapin Finnan ulkoasussa pitäydytään pitkälti nykyisessä ulkoasussa, sisältöjä haetaan mahdollisuuksien mukaan ulkoisista lähteistä. Rovaniemi toimii Lapin kirjaston edustajana Finna-konsortiossa.

Neljäs Kohan pääkäyttäjä on Ville Jylhä Inarista

OKM:n tilastot: raportti valmiina Kohassa (Pasi Rantanen tiedottaa tarkemmin asiasta).

Korvaushinnat:

  • lehtien ja dvd:n korvaushinnat peritään korvaushintalaskurin mukaan
  • dvd:n korvaushinta on maksimissaan 40€/dvd-levy
  • maksun korvatusta aineistosta saa periä siinä kirjastossa, mihin asiakas haluaa sen maksaa
  • niteen omistavalle kirjastolle ilmoitetaan aineiston korvaamisesta, jotta omistajakirjasto voi lähettää laskun maksun vastaanottaneelle kirjastolle
  • päätös tulee voimaan 1.1.2018 tai kun kunnassa asiasta päättävä taho on asian hyväksynyt

Täti-luetteloijia on Lapissa liian vähän primääriluettelointiin, selvitetään löytyisikö lisää tätejä.

Kohaan tarvittavat korjaukset (pudonneet nimekkeet, nidenumeroiden korjaus): odottavat edelleen kehittäjien vapautumista versiopäivityksistä

Lapin BTJ:n sopimuksessa optio muovituspalveluun sekä viivakooditarrojen liimaukseen BTJ:ssä, käytössä nyt 8 kirjastossa Lapissa.

Seuraava johtoryhmän kokous Kemissä 16.2.