AKE Lapin virtuaalikierros Lapin yleisissä kirjastoissa 2021

AKE Lapin tiimi toteutti keväällä 2021 virtuaalikierroksen Lapin yleisissä kirjastossa. Vierailuilla olivat mukana koordinaattorit Leena Kinnunen ja Esko Nousiainen, sekä osassa vierailuja kirjastonjohtaja Nina Sipola.

Kevään aikana toteutui kaikkiaan 9 vierailua, kohteina Tornion, Tervolan, Sompion, Sallan, Ranuan, Pellon, Kolarin, Keminmaan ja Kemijärven kirjastot. Etävierailuille osallistui kirjastoista yhteensä 44 henkeä.

Kunkin virtuaalivierailun kesto oli kaksi tuntia. Ensimmäisen tunnin aikana käytiin läpi sekä vierailukirjaston että Rovaniemen kirjaston että Lapin kirjastojen kuulumisia ja ajankohtaisia asioita. Jälkimmäinen tunti oli varattu Lapin yleisten kirjastojen henkilöstölle vuonna 2021 tehdyn osaamiskartoituksen kuntakohtaisten tulosten läpikäymiseen. Lisäksi kartoitettiin muita osaamistarpeita sekä millaista osaamista kirjastossa olisi, ja miten sitä voitaisiin jakaa Lapin alueella. Haastattelun päätteeksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia AKE Lapin toimintaan.

Kuulumisia alueelta

Kirjastojen kuulumisissa ja ajankohtaisissa kuulumisissa esille nousi seuraavia asioita:

– henkilöstö- ja johtajamuutokset
– taustaorganisaation tuki kirjastolle
– eläköitymisistä aiheutuvat muutokset työtavoissa ja prosesseissa
– matkustus- ja osallistumisen mahdollisuudet koronapandemian aikana
– etäyhteystaitojen parantuminen

Osaamiskartoituksen kuntakohtaisia tuloksia

Lapin yleisille kirjastoille vuonna 2021 tehdystä osaamiskartoituksesta koottiin sekä koko Lapin yleisten kirjastojen osaamiskartta että kuntakohtaiset osaamiskartat. Näiden lisäksi kukin kartoitukseen osallistunut pystyi lataamaan henkilökohtaisen osaamisprofiilin, jota voi hyödyntää esimerkiksi osaamisen kehittämisen suunnittelussa ja kehityskeskusteluissa.

Kartoituksessa nousi esille seuraavanlaisia osaamisvajeita:

– työhyvinvointi ja työssäjaksaminen
– asiakkaiden osallistamisen välineet
– osallisuuden ja tasa-arvon edistäminen
– laiteosaaminen
– tietoturva
– sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen
– tiedonhakutaidot muualta kuin omasta tietokannasta
– osallisuuden, osallistamisen ja tasa-arvon huomioiminen
– asiakaspotentiaalin etsintä ja tunnistaminen
– hankkeiden ja projektien rahoituskanavien tuntemus.

Kartoituksen mukaan kirjastoissa oltiin vahvoja mm. näillä alueilla:

– kirjaston perustehtävä
– muutososaaminen
– asiakaspalvelu
– ikäryhmäosaaminen ja eri asiakasryhmien huomioiminen, Celian opastustaidot
– tapahtumaosaaminen
– työhyvinvointi
– kestävä kehitys ja ympäristötyö

Huomioitavaa on, että digiopastuksessa ja e-aineistojen käytössä oli hajontaa, ja joissakin kirjastoissa nämä osa-alueet olivat hyvin hallussa, toisissa osaamisessa oli vajetta. Myös työhyvinvoinnissa ja työssä jaksamisessa oli eroja eri kirjastojen kesken.

Tulevaisuuden osaaminen

Osaamiskartoituksessa otettiin kantaa myös tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen. Keskustelussa kirjastojen kanssa tulevaisuuden osaamisvajeista löydettiin seuraavia kokonaisuuksia ja koulutustarpeita.

– Kohan koulutusta.
– aineistoesittelyjä, vuosikatsauksia
– direktiivit, aineistoasiat
– digiohjaaminen
– oman työn merkityksen ymmärtäminen ja omien osaamistarpeiden tunnistaminen
– ohjaamis- ja pedagogiikkaosaamista
– koulutuksia haastavista aiheista
– luettelointikoulutusta
– striimauskoulutusta
– tekijänoikeudet
– valeuutiset
– hankeosaaminen
– musiikki- ja lanukirjasto- ja kotipalvelutyö

Kirjastojen osaamisen jakaminen ja yhteinen tekeminen Lapissa

Virtuaalivierailuun osallistujilta kysyttiin, millaista osaamista kirjastoissa on, jota voitaisiin jakaa myös muille Lapin kirjastoille. Osallistujat kertoivat myös aiheista, joita voitaisiin jakaa yhteisesti Lapissa

– markkinointimateriaalin (julisteiden ja mainosten) teko
– mentorointia kirjastojen johtajille, esim. kirjastoautohankinta, omatoimikirjaston käyttöönotto
– tapahtumaosaamista -ja –tuottamista
– rahoituskanava
– vertaisopettaminen
– nuorten lukemisen innostaminen
– ilmaisutaitokoulutukset
– kotipalvelutyö
– ideapankki (työ, infra, tapahtumat, jne.)

Osallistujilta pyydettiin ajatuksia asioista tai teemoista, joita voitaisiin jakaa tai tehdä yhteisesti Lapissa:

– keskusteluryhmiä kokoelmapolitiikasta, omatoimikirjastoista
– työryhmä tapahtumatuotantoon
– palautekyselyt
– näyttelyiden kierrättäminen
– Lapin kirjaston yhteinen vuosikello (tapahtumat, vinkit, määräpäivät)
– yhteisiä isoja tapahtumia
– yhteistä markkinointimateriaalia
– avokonttoreita (virtuaalikonttori)
– ideapankki
– yhtenäinen varastointipolitiikka ja omatoimikirjastokäytänteet

Odotukset AKE-toiminnalle Lapissa

Kirjastot antoivat kiitoksia AKE Lapille järjestetyistä koulutuksista sekä kirjastojenlappi.fi –sivusta, jonne on koottu yhteisiä asioita sekä yleensä tiedotuksen todettiin toimivan hyvin. AKE:n katsottiin hoitavan tehtävää niin hyvin, kuin kohtuudella voin pieneltä yksiköltä vaatia.

Etäkoulutusten tarjonnan vahvistamiseen oltiin tyytyväisiä. Vertaisoppimismahdollisuus on koettu tärkeänä, ja sille toivottiin jatkoa, samoin toivottiin opinto-tutustumismatkaa. Päiväkahveilla muutamia kertoja kokeilluista kirjastojen itse kuvaamista videokierroksista ja kirjastojen esittelyistä pidettiin, ja niitä toivottiin lisää. Alueen henkilökunnalle vapaasti osallistuttaville virtaus/avokonttoreille toivottiin jatkoa. Hankkeiden hakemiseen ja juurruttamiseen kirjastojen perustehtävään toivottiin tukea.

Vertaisverkoston vahvistamista pidettiin tärkeänä, ja etenkin fyysiset tapaamiset koettiin olevan tähän parhaita keinoja. Yhteisöllisyyttä voitaisiin vahvistaa myös yhteisillä tapahtumilla. AKE-toiminnan koettiin tiivistäneen yhteistyötä henkilökuntatasolla siirryttäessä vain johtajien yhteisyydestä koko henkilökunnan tasolle.

Työyhteisömäisen toiminnan vahvistaminen olisi tärkeää. Keskustelussa todettiin, että kirjastojen välillä vallitsee keskusteleva yhteys, eikä isojen kirjastojen rooli ole liian vahva eivätkä erikoisten kirjastojen intressit ole liian isosti ristiriidassa keskenään. Vaikka Rovaniemen kirjasto on alueen isoin kirjasto, sen koettiin silti ymmärtävän pienten kirjastojen aseman ja arkitodellisuuden.

Kohan nidetyypit

Nidetyyppi näkyy Kohassa tietueen saatavuustiedoissa. Nidetyyppi kertoo niteen tyypistä, esimerkiksi lyhytlaina, pikalaina tai esine.

Kiinteissä toimipisteissä nidetyyppi kertoo myös laina-ajan. Kirjastoautoissa niteen laina-aika voi nidetyypistä huolimatta kuitenkin olla jokin muu, esimerkiksi 28VRK voi saada laina-ajan 42 vuorokautta, mikä perustuu kirjastoauton kiertoaikaan. Myös eri asiakastyypillä laina-aika voi vaihdella, esimerkiksi kaikki sallitut nidetyypit saavat kotipalveluasiakkaalla laina-ajaksi 56 vuorokautta.

Kohan laina- ja maksusäännöt 3.12.2021 lähtien

Kohan lainausta ja varausta ohjaavat säännöt päivitettiin Kohan konesalivaihdon yhteydessä joulukuussa.

Asiakaslajeille tehdyt rajoitukset lainaamiseen ja varaamiseen:

Koha Lapin käytössä olevat laina- ja maksusäännöt eri asiakaslajeille 3.12.2021 lähtien

Jos asiakkaalle yritetään lainata tai varata nidettä, joka on estetty, Koha antaa varoituksen ja estää toiminnon.

Esineet

lainattavia
varattavia
uusittavia : huom. ei uusintaa ennen – kenttä jätetty tyhjäksi, koska luku aiheuttaa virheen
nidekohtaiset lainaus- ja varausmääritykset tehtävissä nidetiedoissa kohdilla
4: saatavana, ei varattavissa (vaurioitunut/damaged arvo 5)
7: ei lainattavissa, ei varattavissa (ei lainattavissa/not_loan arvo 1)

Hyllyvarausten esto

lyhytlainat
pikalainat

Varauksen maksuttomuus

ei-tilastoitavat
kotipalvelu
kaukopalvelu

Säännöt kirjastoittain

Kaikki

muut paitsi Rovaniemen kirjastot ja kirjastoautot
laina-aika noudattaa nidetyyppejä

Rovaniemen kirjastot

laina-aika noudattaa nidetyyppejä
asiakaslaji Kaikki : kaikille nidetyypeille myöhästymismaksu 0,20€/vrk, kertyy 8. päivästä, maksimi 3 €
asiakaslaji Kaikki : hyllypaikoille Lapsi ja Nuoret tehty sääntö ei-myöhästymismaksua
Asemakirjasto, Korkalovaara, Muurola, Ounasrinne, Roi kaukopalvelu, Roi kirjastoauto, Roi koulukirjasto, Roi Lappi-osasto, Saarenkylä, Sinettä, Vanttauskoski

Kirjastoautot, samat säännöt kussakin ryhmässä

21 vrk kierto ja laina-aika kaikilla aineistoilla

Kittilä
Kolari
Sodankylä
Yhteispohjoisemainen kirjastoauto Enontekiö
Yhteispohjoisemainen kirjastoauto Muonio

28 vrk kierto ja laina-aika kaikilla aineistoilla

Inari
Keminmaa
Ranua
Rovaniemi
Simo
Salla
Tornio
Tornionlaakso

42 vrk kierto ja laina-aika kaikilla aineistoilla

Utsjoki

Kaikki-sääntöä noudattavat ilman varausoikeutta

Rovaniemen koulukirjasto
Museokirjastot
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kirjasto
Saamelaisneuvosto

Raportti opintomatkasta 2021 Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin

Opintomatkalle osallistuivat ja opintomatkan raportin kirjoittamiseen osallistuivat: Tuija Jerndahl, Nina Sipola, Inka Alhanen, Helena Kokko, Liisa Tastula, Johanna Anetjärvi, Tarja Niemi, Leena Kinnunen, Sinikka Tuohino, Ari Hietala, Eija Rajanen, Jenna Salmi, Terhi Kämäräinen, Riina Mattila ja Juha Kivelä Rovaniemen kirjastosta, Seija Oljakka Tervolan kirjastosta, Hertta Alajärvi ja Arja Kallatsa Sompion kirjastosta, Mira Tuhkala Sallan kirjastosta, Vesa Sarajärvi Ranuan kirjastosta ja Marja-Leena Vaarala Kemijärven kirjastosta.

Raportin kuvat ovat opintomatkalaisten kuuvaamia. Katso kuvat opintomatkasta tältä sivulta.

Hämeenlinna 23.11.

Hämeenlinnan kirjastoa opintomatkalaisille esittelivät Seija Shemeikka, Irmeli Isokivijärvi, Varpu Valpakka, Jaana Käki ja Ilkka Marjanen.

Vierailu alkoi kirjaston esittelyllä kamera-ajolla ja keskustelulla kirjaston viime aikaisista tapahtumista, pääaiheena remontti. Tämän jälkeen kirjaston tilat kierrettiin pienryhmissä. Kirjasto on rakennettu vuonna 1983, ja sen on suunnitellut arkkitehti Heikki Aitola. Vuosina 2018-2020 krijastossa tehtiin mittava remontti tavoitteena selvittää, mitä tulevaisuuden kirjasto vaatii ja miten sen voi Hämeenlinnnassa toteuttaa.

Ennen remontin aloitusta vuonne 2017 asiakkaille tehtiin Unelmiesi kirjsto -kysely, jossa selvitettiin millainen kirjasto halutaan. Kohtaamistilaisuuksia eri käyttäjäryhmille järjestettiin myös kirjaston ulkopuolella: kauppakeskuksessa, palvelutalolla ja kumppanuustalolla. Vastauksia saatiin 645, joista 114 lapsilta. Vastausten perusteella asiakkaat toivoivat ja toiveita toteutettiin:

Laajaa aukioloa -> Aukioloaikoja laajennettiin klo 6-22, joista osa on omatoimiaikaa. Hämeenlinna oli ensimmäinen Suomessa omatoimikirjaston käyttöön ottanut kirjasto, ja kokemukset ovat hyvät. Omatoimen sulkeutumisen jälkeen kirjastossa kiertää vartija, ovat sulkeutuvat älylukoilla ja valvontaa varten on paljon kameroita.
Hiljaista tilaa ja lukusalia -> Vaihdettiin lehtialueen ja tietokonealueen paikat, toteutettiin hiljainen huone ja viherhuone. Lasten leikkialueesta tehtiin suljettavissa oleva tila. Yleisesti kirjaston tiloissa akustiset elementit: kumimatot, puukatto, siirrettävät huopaseinät, ovet. Kaikkineen akustiset ratkaisut toimivat tehokkaasti: varsin avaran tilan hiljaisuus ja rauhallinen tunnelma tekivät vaikutuksen. “Akustisten ratkaisujen tehosta kertoo myös se, että eksyttyäni hetkeksi pienryhmästäni, yritin kuulostella missä päin he ovat menossa eikä kuulostelusta ollut kerrassaan mitään apua! Hyvä näin!” totesi eräs opintomatkalainen. Kirjasto jaettiin vyöhykkeisiin: puhe/musiikki, välitila, hiljainen tila.
Tilaa työskentelyyn ja omalle tekemiselle -> Urban office, esiintymisalueet (sallittu äänille), työskentelytilat, olohuonemaisuus, oma tekeminen, myös esiintymistiloja voi varata sekä laitteita.
Mahdollisuuksia harrastaa -> harrastaminen, pelaaminen, musiikki on otettu huomioon uudistetuissa tiloissa
Tapahtumia – Järjestetään erilaisia tapahtumia, esim. kirjailijaillat, lavarunoustapahtumia, paneelikeskustelut, elokuvakerhot, teematapahtumat.
Nuorille oma osasto.
Varaston avaaminen asiakkaille, pääsy varastoon -> Vaati toimenpiteitä tilojen suhteen, missä oli otettava huomioon mm. esteettömyysvaatimukset.
Värejä, viihtyisyyttä, kasveja, tilaa, avaruutta ja ympäröivä upea maisema näkyviin -> Toteutettu!
Myös hyvään ilmanvaihtoon panostettiin kaikkialla kirjastossa.

Tulevaisuudessa yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyvät, ja huomioon otetaan vielä enemmän paikallisuus ja inspiraatio. Tilat lisäävät innovatiivisuutta, tilat ovat eläviä ja ne ovat julkisia tai osittain julkisia eli varattavissa. Kirjastossa on yksi asiakaspalvelupiste, jonka päivystysvuoro kiertää ja siihen osallistuvat kaikki tiimit, joita ovat kokoelma-, verkko- ja koulutus/kulttuuritiimi. Myös hyllytykset hoidetaan tämän asiakaspalveluvuoron mukaan niin että kaikki hyllyttävät kaikkea aineistoa. Aspa-vuorojen kesto on 1:50 ja iltavuoroja on 1-2 viikossa. Tällä järjestelyllä on vapautunut aikaa lukutaitotyölle. Lainauksista ja palautuksista tulee 95 % automaatin kautta. Automaateille on omat selkeät alueet, joihin asiakkaat ohjataan. Iltavuoro 1-2 viikossa.Henkilökunnan lyhyt haastattelu kertoi, että he pitivät asiakaspalvelun ja hyllytyksen jakamisesta, koska arvostus kollegan työtä kohtaan ja tietoisuus oman kirjaston kokoelmasta lisääntyi sekä yhdessä tekemisen tapa vahvistui.

Omatoimikirjaston kokemukset ovat olleet hyviä. Päivässä kirjautuneita on noin 60 henkilöä, kaikkiaan kirjastossa käy päivittäin noin 800 kävijää, kuukaudessa yhteensä noin 25 000 kävijää. Tiloja voi varata Varaamossa, missä on myös varattavissa maksullisia tiloja. Kirjastossa on Infonäyttöjä sekä ulkona että sisällä.

Remontin yhteydessä Aikuisten tila vähentyi 20%. Avattu varasto “Jemma” piti tehdä esteettömäksi poistamalla reilusti aineistoa, ja neljässä vuodessa poistoja tehtiin lähes 90 000 kpl. Avokokoelmassa pidetään alle 10 vuoden ikäinen aktiivinen kokoelma. Jemmassa musiikin cd-levyt oli poistettu koteloistaan ja siirretty muovitaskuihin, jolla oltiin saatu levyille todella paljon lisätilaa. Yhdellä kirjastovirkailijalla oli myös vastuullaan kirjaston somistaminen.Avoimen varaston ja avokokoelman isäksi on vielä vanhemman aineiston kokoelma Holvissa. Huomionarvoista on, isoista poistoista huolimatta lainaus on silti pysynyt ennallaan. Esteettömyysvaatimukset tarkoittivat käytännössä mm. 80 cm hyllyvälin vaihtamista 120 senttimetriin. Varasto avattiin asiakkaille syyskuussa 2021, jolloin parin ensimmäisen viikon aikana pidettiin asiakkaille opastuksia ja perehdytyksiä avovaraston käyttöön. Avovarastoon voi tarvittaessa hälyttää asiakaspalvelijan napilla, mutta asiakkaat eivät juurikaan tätä käytä.

Avovarasto teki opintomatkalaisiin vaikutuksen,se oli viihtyisä varastoksi ja hyvässä järjestyksessä, ja siellä oli myös näyttelytilaa aineiston esille nostolle. “Asiakkaat kunnioittavat varastoa ihan hirveästi, kertoi opas, ja tämä oli itselleni “rauhoittava” ja iloinen tieto, kun erilaisten omatoimiratkaisujen kohdalla tulee aina puheeksi myös epäilyt, millä kaikilla tavoilla homma voi mennä pieleen”, totesi eräs opintomatkalainen.

Kirjaston teemoina ovat kierrätys ja ympäristö, jotka ilmenevät mm. katon aurinkopaneeleina, rakennuksen älyvaloina. Esteettömyys on myös keskeinen teema, jonka toteutuminen jäi valitettavasti osittain puolitiehen. Pyörätuolia käyttävä asiakas joutuu edelleen soittamaan kelloa päästäkseen esteettömiltä parkkipaikoilta sisään henkiökunnan oven kautta.

Hämeenlinnan kirjastolla on käynnissä Hae korttia verkossa -hanke. Asiakas voi hakea korttia verkossa, mutta palvelu ei ole vielä täysin automatisoitu, vaan virkailijat joutuvat copy/pastaamaan tiedot korttia varten. Palvelu on kuitenkin helpottanut töitä, vaikka siinä on vielä kehitettävää.

Kinopiiri kirjastossa järjestetään yhteistyössä elokuvakerhon Kino Tawastian kanssa. Käytössä on elokuvalisenssi, jolla elokuvan nimen saa kertoa myös kirjastotilojen ulkopuolella. Asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä kirjaston uusi mediahuone, jossa on mm. iso valkokangas, äänentoisto ja karaoke. Tiilassa voi järjestää oman tapahtuman, ja siellä on pidetty esimerkiksi e-urheilupäivä ja Puhetta musiikista -sarjan tilaisuuksia, joista esimerkkinä paikallinen saksofonisti puhui John Coltranesta. Tilassa on myös pidetty Diskovartteja kesken työpäivän, mistä henkilökunta on pitänyt.

Tampere 23.11.2021

Tampereella kirjastoja esittelivät Lepe Parviainen, Elisa Marttinen ja Maarit Hélen.

Demokratiaa ja osallistamista

Asiakkaiden osallistamisesta ja demokratiatyöstä meille kertoi Lepe Parviainen. Ilmeni, että sielläkin ollaan vasta ryhtymässä toden teolla miettimään, mitä demokratian ja osallisuuden edistämistyö voisi kirjastossa olla. Toki erilaista osallistamistyötä kirjaston asiakkaille on tehty mm. Metson remontoinnin tiimoilta.

Laajempaan ja myös kirjaston ulkopuolelle ulottuvaan demokratiatyöhön ruvetaan paneutumaan heti vuoden 2022 alusta. Jyväskylän ja Tampereen kaupunginkirjastojen yhteistyönä on alkamassa demokratiahanke Kansanvallan uljas linnake: Kirjaston demokratiatyön perusparannus (2022-2023). Tämä hanke näyttää kiinnostavalta sikäli, että siinä kehitetään malli ko. kirjastoissa toteutettavalle demokratiatyölle. Malli luodaan yhteiskehittämisen työkaluilla yhdessä kuntalaisten kanssa. Tämän hankkeen seuraamisesta saattaa olla hyötyä meille Lapin kirjastoillekin?

Lisätietoa AKEPiken sivuilta https://akepike.fi/kirjasto-on-kansanvallan-uljas-linnake/

Tampereen kaupunki on lähtenyt myös selvittämään kaupunkilaisten ajatuksia osallisuudesta. Ilmeni, että 42 % kartoitukseen osallistuneista halusi vaikuttaa asioihin spontaanisti, nopeasti ja helposti. Esimerkiksi kauppareissulla tarralapulla annettu ääni eri vaihtoehtojen välillä oli riittävän matalan kynnyksen toimintaa. Mieleen jäi myös idea “vaaliteltat vaalien välissä” markettien pihoilla, joihin väki voi tulla kahville tai makkaralle kertomaan ajatuksistaan kirjastolaisille, jollekulle kunnan päättäjälle jne. (toki en muista, liittyikö tämä kaupungin selvitykseen vai tulevan hankkeen suunnitelmiin..?)

Lanu-työstä

Lanu-työn ajankohtaisista asioista kertoi Elisa Marttinen. Korona-ajan käytänteistä hän kertoi käyttöön jääneen tapahtumisen striimaamisen ja tallentamisen. Sen sijaan muita kirjaston palveluita, kuten kirjavinkkauksia, ei kukaan enää halunnut etänä, jos lähivaihtoehtokin on.

Kiinnostavana seikkana jäi mieleen tiedonhakuopetuksen toteuttaminen Seppo-pelialustalla. Olisikohan tässä teollisuusvakoilun paikka?

Suomen harrastamisen mallin käyttöönotto näkyy Tampereella Lupa harrastaa kirjastossa -toimintana. Kuudessa kirjastossa toimii kaikkiaan 8 pajaa, mm. teatteri- ja ilmaisutaitoryhmä, liikuntaryhmä ja Rockway-paja..

Lukemisen edistämistyötä: Lapsille ja lapsiperheille on käynnissä Kirjatin kanssa lukemaan! -hanke, jonka materiaalit olivat kivasti suunniteltuja ja niitä oli saatavilla laajalla kielivalikoimalla, mm. somaliksi, farsiksi ja arabiaksi. Hankkeessa on luotu perhelukudiplomi ja lukudiplomit myös varhaiskasvatusikäisille. Kirjatin perhelukudiplomi -sovelluksen voi ladata Play-kaupasta ja Kirjatin kirjavinkkejä on myös Instagramissa ja Facebookissa.

Nuorille on meneillään kiinnostavan näköinen Lukemisen trendivallankumous -hanke, josta lisätietoa https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/08/11082021_1.html

Metson remontti ja Nekalan konttikirjasto

Metson uudistamisen yhteydessä jäi mieleen saatu esteettömyys-palkinto, jonka saatesanoina oli “Melkein esteetön vessa – vihdoin!” Aidon esteettömyyden suunnittelu ja toteuttaminen eivät todellakaan ole helppoja asioita. Kirjastokierroksella Metsossa huomiota kiinnitti mm. asiakaspalvelun jonotusjärjestelmä ja itsepalvelualue, jossa samassa olivat sekä lainaus- että palautusautomaatit. Metson arkkitehtuuri ja pienet yksityiskohdat olivat myös kiinnostavia. Asiakkaille oli saatu paljon lisää työskentelytilaa uudistamalla ja avaamalla alakerran tiloja laajasti. Varattavien tilojen ovissa oli käytössä oli sähköiset ilmoitustaulut, jotka kertovat tilojen varaustilanteen.

Nekalassa ilahdutti tilan tuntu ja kaunis sisustus. Hämmästyttävää oli, kuinka vähäisellä työntekijän läsnäololla omatoimikirjasto toimi. Huomionarvoista olivat hyvät ohjeistukset, myös kodinomaisuus, värit ja sisustus oli miellyttävää. Kuvien perusteella konttikirjastoa olisi luullut isommaksi. Yllättäen se olikin pieni, mutta viihtyisän oloinen kirjasto.

Seinäjoki 24.11.2021

Seinäjoen kirjaston toiminnasta kertoivat Mia Penttala-Salli, Oili Kytöniemi, Kirsi Länsikallio, Mervi Heikkilä ja Emilia Koski.

Seinäjoen erityistehtävä, SJK erte

Seinäjoen erte edistää kirjastojen lanu-toimintaa OKM:n rahoituksella. Toiminta-alueena ertellä on koko Suomi ja vuosibudjetti 200 000 e. Seinäjoen kaupunginkirjasto tekee jokaisen koulun ja päiväkodin kanssa kirjallisen sopimuksen yhteistyöstä. Yhteistyösopimusten mallit löytyvät erten sivuilta.

Ajankohtaisia lanu-aineita nostetaan esille Erten etävinkeissä: alkuvuodesta on tulossa asiaa selkokirjavinkkauksesta ja e-aineistoista kouluyhteistyössä. Liboppiin on tulossa Nuortenkirjastotyön kurssi vuodenvaihteessa. Kyseessä on nuorten vapaa-aikaan liittyviin palveluihin liittyvä kurssi, johon tulee mahdollisesti myös opintopiirit. Valtakunnallinen Lukulystit -tapahtuma tulossa Tampereelle yhteistyössä AKEPiken kanssa marraskuussa 2022.

Seinäjoella varhaiskasvatuksen budjettiin on varattu vuosittain rahaa kuljetuksiin, jotta kaikki lapset pääsevät kirjastoon päiväkodin sijainnista riippumatta. Päiväkodit eivät voi myöskään siis vedota kulkemisen haasteisiin, eivätkä voi pitkään matkaan vedoten kieltäytyä kirjastovierailusta.

Erte on tehnyt Kirjasampoon ja Sivupiiriin valmiita kirjahyllyjen alkuja kaikkien käytettäväksi. Kirjahyllyjä voi kuka tahansa jatkaa ja täydentää yhteisillä tunnuksilla sjkerte, erte123. Opettajille ja kotisivuille on helppo laittaa suorat linkit hyllyihin. Tämä herätti kysymyksen, voisiko myös Lapin kirjavinkkaajien paketit lisätä hyllyiksi, jolloin ne olisivat helpommin löydettävissä ja muidenkin vinkkareiden hyödynnettävissä?

Ensi kesälle tulossa lukukampanjoita ja nyt jo saatavana erten sivuilta tulostettavia kirjavinkkejä sisältäviä kirjanmerkkejä.

Erten sivut Kirjastot.fi:ssä: https://www.kirjastot.fi/lanu

Erte kirjastokaistalla: https://www.kirjastokaista.fi/tag/seinajoen-erte/

email: erte.kirjasto@seinajoki.fi

FB & Instagram: sjkerte

Podcast: Lukupuhetta/Läsprat

Podcasteja voisi kuunnella vaikkapa hyllytyksen taustalla. Jokainen jakso on pieni koulutustilaisuus lanu-aiheista. Erteläiset kannustivat ottamaan yhteyttä heihin matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi ehdotuksia uusiksi nuorten selkokirjasuomennoksiksi voi laittaa heille suoraan.

Erteltä on tulossa Lukusujuvuuden harjoitusleiri -opas.

Kirjastoarkkitehtuuri ja yleistä kirjastosta

Seinäjoen Apila-kirjasto sulautuu hämmästyttävän hyvin Aalto-keskuksen arkkitehtuuriin. Vanha Aallon kirjaston on ennallistettu alkuperäiseen kuntoon ja uusi Apila yhdistyy siihen maanalaisella käytävällä. Apila on avoinna joka päivä klo 9 alkaen, mutta aamun ensimmäinen tunti on itsepalveluaikaa, samoin kuin sunnuntait ja pyhät. Seinäjoki kuuluu Eepos-kirjastoihin. Muiden Eepos-kirjastojen seutuvarauksista peritään 2 euron varausmaksu. Varausjono on kunta-, ei seutukohtainen.

Kirjaston kaikki tilat lukuun ottamatta henkilökunnan työtiloja ovat avoimia asiakkaille.

Kirjastoarkkitehtuurissa oli yksityiskohtia, joiden avulla vähennetään suuren ja avaran tilan meteliä. Esimerkkeinä näistä sisääntulokerroksen kokolattiamatto ja Uutisvirta -niminen valtavan iso kattoreliefi, jotka molemmat ovat ääntä vaimentavaa materiaalia.

Neuvolayhteistyö

Jokaiselle lapselle annetaan 1-vuotisneuvolassa iltasatupassi ja kun se on täynnä, kirjastosta saa lahjaksi kirjan ja suklaata.

Vaka- ja kouluyhteistyö

Jokaisen päiväkodin ja koulun kanssa solmitaan yhteistyösopimus ja jokaisessa päiväkodissa ja koulussa on nimetty kirjastoyhteyshenkilö. Seinäjoella noudatetaan kulttuurikasvatussuunnitelmaa, johon kuuluu eskariseikkailut, 3. luokan kirjailijavierailut sekä 5. luokan kirjavinkkaus. Muita vakiintuneita käytäntöjä ovat 4-luokkalaisten kirjastonkäytön opetus, 7-luokkalaisten tiedonhaun opetus ja kirjastovierailu, 8-luokkien genrevinkkaukset sekä kirjakassitilaukset kaikille luokille. Nelosluokkalaisten (hertan merkintä väittää näin)kirjastonkäytön opetus on toteutettu pakohuonepelillä.

Vuosittaisia tapahtumia ovat Harry Potter -päivä, Kummajaisten kirjasto, Pikkuprovinssi, Ekaluokkalaisten ilta sekä Peliviikko. Aallon kirjaston puolella on runsaasti tilaa nuorten taideteoksille.

Asiakaspalaute ja asiakkaiden osallistaminen

Seinäjoella kerätään asiakaspalautetta Finnassa ja Finna Chatissa. Lisäksi vuosittainen asiakaskysely, jossa tänä vuonna keskityttiin laitteisiin ja esineisiin. Kaupungin asiakaspalautejärjestelmässä on mukana karttasovellus, mikä mahdollistaa helposti palautteen antamisen esimerkiksi tietystä kirjastoauton pysäkistä. Lisäksi on asiakasraateja ja -työpajoja palveluiden kehittämiseksi.

“Vieläkin parempi Eepos 2 – jatkohanke”

Meneillään ollut hanke lukemattomien nuorten aikuisten aktivoimiseksi. Hankkeessa kehitetty lukuohjausmalli, joka sisältää 4 työskentelymuotoa. Toimintamuotoja mm.

Kirjastokipitys opiskelijoille
Tuuppari: henkilökohtaista apua ja tukea opiskeluun, oppimisen apuvälineisiin ja opiskelutekniikoihin, ajanhallintaan ja keskittymiseen. Mahdollisuus myös lukitestaukseen.
Lukulux
Henkilökuntaa on koulutettu lukuohjaajiksi Liboppi-kurssilla.

Kirjastot yhteiskunnallisen keskustelun foorumeina / Demokratiahanke 2022

Taustalla Seinäjoen kaupungin osallisuusmalli ja kaupunkistrategiasta nousevat asiat. Järjestetty mm. Lähikset lähemmäs -teemalla paneelikeskusteluiltoja ja kylätapahtumia lähikirjastoalueilla. Hankkeessa myös aloitettiin joissakin lähiksissä omatoimiaika.

Nuoret Apilassa

Kirjaston palkkalistoilla on yksi nuorisotyöntekijä, joka pitää kirjaston alakerrassa nuorisotilaa. Yksi kirjaston näyttelytiloista on omistettu nuorten töille. Lisäksi kirjastossa on mukavia lueskelu-, juttelu- ja työskentelytiloja, jotka nuoret ovat ottaneet omakseen.

AKE, VAKE ja ERTE – mitä lyhenteet merkitsevät?

AKE eli alueellinen kehittämistehtävä on yhdeksälle kirjastolle annettu tehtävä, jonka toiminta-alueet kattavat yhden tai useamman maakunnan. AKE:n keskeinen tehtävä on alueensa kirjastojen henkilökunnan osaamisen kehittäminen, mikä käytännössä tarkoittaa erilaisia koulutuksia ja muita kehittämisen muotoja, kuten vertaisoppimista tai mentorointia.
Muut AKE-tehtävät ovat kehittää alueensa kirjastoja ja edistää kirjastojen vuorovaikutusta. Lapissa tämä näkyy esimerkiksi meidän yhteisinä verkkotapaamisina, AKE:n osallistumisena erilaisiin kehittämishankkeisiin, tiedon välittämisenä esim. tällaisissa uutiskirjeissä ja keskusteluissa aluekierroksella kirjastoissa. Lisäksi AKE pistää helposti lusikkansa myös muihinkin keitoksiin, jos anturit havaitsevat kehittämishiukkasten leijuntaa.

AKE Lappi ylläpitää sivustoa kirjastojenlappi.fi, johon kootaan tietoa koulutuksista, yhteisistä ohjeista, säännöistä, kokousten pöytäkirjoja ja muuta materiaalia. Sivusto on tarkoitettu lähinnä henkilökunnalle, mutta se on löydettävissä myös verkosta. Ota AKE:en yhteyttä, jos sivustolta mielestäsi puuttuu jotain olennaista!

AKE-toimintaan ei enää kuulu maakuntakirjaston aikaisia tehtäviä, kuten kokoelmien tarjoamista, järjestelmä- tai ohjelmistotukea. Tämän vuoksi esimerkiksi toisen AKE-koordinaattorin, Leenan työajasta 20% on varattu Kohan ja Finnan ylläpitoon ja Lapin kirjasto-kimpan yhteistyöhön.

Valtakunnallinen kehittämistehtävä, VAKE on annettu Helsingin kaupunginkirjastolle. VAKE:n tehtävänä on koordinoida kehittämistehtävätoimintaa ja tuottaa yhteisiä palveluita ja materiaaleja.

Seinäjoen ERTE (erityistehtävä) on kolmas uusi valtakunnallinen toimija kehittämisen alalla. ERTE:n tehtävänä on lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi kirjastoissa.

Kaikkien näiden tahojen toiminta rahoitetaan sataprosenttisesti Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

AKE Lappi 2022 toimintasuunnitelma

AKE Lappi toimintasuunnitelma vuodelle 2022

AKE Lappi tulee toimintavuonna 2022 keskittymään Lapin kirjastojen strategian 2021-2024 jalkauttamiseen ja osaamisen kehittämiseen Lapin kirjaston henkilökunnalle tehdyn osaamiskartoituksen tulosten perusteella. Muita toimintaa ohjaavia strategioita ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030 ja Yleisten kirjastojen neuvoston Suunta-asiakirja vuosille 2021-2025.

Alueellisesta kehittämistehtävän hoidosta ja toiminnasta tehtiin loppusyksystä 2021 kysely Lapin kirjastojen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 48 henkilöä, eli noin 25% Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnasta. Kyselyn mukaan AKE Lapin tehtävästä ja toimijoista on melko hyvä ymmärrys, tiedotusta pidettiin riittävänä ja oikea-aikaisena, koordinaattoreita ammattitaitoisina ja helposti saavutettavina. Tarjottuja koulutusmuotoja pidettiin melko sopivina ja sisällöiltään ne ovat pääsääntöisesti vastanneet henkilökunnan tarpeisiin. Tiedotuksessa tärkeimpinä viestintäkanavina pidettiin joka toinen viikko ilmestyvää uutiskirjettä, ja samoin joka toinen viikko järjestettäviä päiväkahveja. Näiden jälkeen suosituin viestintämuoto oli sähköposti.

Koulutusmuodoista mieluisimpina pidettiin etäkoulutuksia ja lähikoulutuksia, seuraavaksi tulivat kirjastovierailut, koulutustallenteet ja vertaisoppiminen.

Kysely osoittaa, että vaikka alueellisen kehittämistehtävän toiminta on suhteellisen tunnettua, on tiedotusta ja toimintatapoja edelleen kehitettävä. Kirjastolain asettamien uusien tehtävien sisältöjen ymmärrystä ja siirtymistä kohti kuntalaisia osallistavampaa kirjastotoimintaa on edelleen pyrittävä vahvistamaan.

AKE Lapin toiminnan ohjaus uudistettiin syksyllä 2021. Toimintaa ohjaamaan ja kehittämään perustettiin ohjausryhmä, johon ensimmäisellä kaksivuotiskaudella kuuluvat AKE Lapin koordinaattorit Leena Kinnunen, Esko Nousiainen ja Riina Mattila (lokakuu-joulukuu 2021), Rovaniemen kirjastonjohtaja Nina Sipola, kirjastonjohtaja Vesa Sarajärvi Ranualta, erikoiskirjastonhoitajat Helena Kokko ja Liisa Tastula Rovaniemeltä, kirjastonhoitaja Arja Kallatsa Sodankylästä sekä kirjastonhoitaja Laura Pitkänen Tervolasta.

Tavoitteet ja toiminnan painopisteet

AKE Lapin toiminnan tavoitteena on jatkaa Lapin yleisten kirjastojen verkostomaisen toimintatavan tukemista ja kehittää sitä edelleen. Toiminnan painopisteet ja tavoitteet kumpuavat Lapin kirjastojen henkilökunnalle tehdystä osaamiskartoituksesta sekä Lapin kirjaston strategiasta 2021 – 2024.

AKE Lapin ohjausryhmä nosti alkuvuodesta 2021 valmistuneesta osaamiskartoituksesta AKE Lapin osaamisen kehittämisen kärjiksi viisi eri henkilöstöryhmien osaamisessa havaittua osaamisvajetta vuodelle 2022. Näitä osaamisvajeita pidettiin merkittävimpinä nykytilanteen kannalta, mutta ne myös luovat pohjaa seuraavien vuosien kehittämiselle.

– Omasta työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen

– E-aineistojen käytön hallinta ja opastustaidot

– Yhteistyöverkostot

– Erilaisten asiakasryhmien erityistarpeiden tunnistaminen

– Toimintaympäristön muutosten ennakointiin liittyvä osaaminen

Osaamiskartoituksesta tullaan koostamaan tiedot kunnittaisista osaamisen kehittämisen painopisteistä, joista kukin kirjasto voi määritellä omat keskeiset kehittämiskohteensa. AKE Lappi tukee näitä kehittämiskohteita erilaisin koulutusmenetelmin, esimerkiksi kohdentamalla koulutuksia kirjastojen määrittelemiin osaamisvajeisiin ja tarvittaessa viemällä koulutuksia alueen kirjastoihin. Osaamiskartoituksesta on jokaisella siihen osallistuneella käytössään myös henkilökohtainen osaamiskortti, ja kirjastoissa on mahdollista laatia sen pohjalta kullekin oman osaamisen kehittämisen suunnitelma.

Lapin kirjaston strategia 2021-2024

Strategiuan päämäärät (12 kappaletta) sijoittuvat kolmen teeman alle, joihin liittyvää kehittämistoimintaa kuvataan seuraavissa kappaleissa. Koko Lapin kirjastojen henkilökunnalle on tuotettu strategiatyökirja, joka toimii niin muistilistana strategian painopisteistä kuin täytettävänä vihkosena, johon kukin voi kirjata omia toimiaan strategian jalkauttamisessa sekä arvioida omaa toimintaansa strategian edistämiseksi.

Lapin kirjaston strategian 2021-2024 teema Uudistuva kirjasto : Kirjastojen kehittymisen tukeminen

Alueellisten työryhmien (LaNu, erityisryhmät) toimintaa tuetaan mm. järjestämällä koulutusta ja tukemalla yhteistä keskustelua ja tiedotusta esim. henkilökunnan säännöllisten tapaamisten yhteydessä.

Vierailuja alueen kirjastoissa jatketaan. Vierailuille osallistuvat mahdollisuuksien mukaan AKE tehtävän hoitajat ja Rovaniemen kaupunginkirjaston kirjastonjohtaja. Vierailuille kutsutaan mukaan myös Lapin AVI:n kirjastotoimen ylitarkastaja.

Lapin kirjaston strategian 2021-2024 teema Yhteinen ja yhtenäinen Lapin kirjasto : Kirjastojen keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

Vuorovaikutusta vahvistetaan perustamalla kirjastopareja kahden, suunnilleen samankokoisen kirjaston kesken. AKE Lappi vastaa kirjastojen henkilökunnan matkakuluista kumppanikirjastoon (1-2 päivää) kirjastoparin kirjastossa. Vierailut täydentävät jo käytössä olevaa vertaisoppimismallia, ja koko kirjaston henkilökunnan osallistumisella varmistetaan uusien ideoiden leviäminen ja mahdollistetaan koko henkilökunnan toisten kirjastojen toimintaan tutustuminen.

Lapin kirjaston strategian 2021-2024 teema Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö : Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämiseksi tarjotaan erilaisia koulutusmuotoja: lähikoulutus, etäkoulutus ja webinaarit, vertaisoppiminen, kirjastovierailut ja mentorointi osallistumalla AKE-alueiden yhteiseen mentorointiohjelmaan 2022-2023. Koulutussuunnitelma päivitetään perustuen henkilökunnalle tehtyyn osaamiskartoitukseen.

Päivitetään koulutuksen suuntaviivat tuleville vuosille.

Koulutusta hajautetaan alueelle parempien osallistumismahdollisuuksien takaamiseksi.

Tuetaan kirjastokohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimista.

Jaamme osaamista myös yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan tai Kainuun alueen kehittämistehtävää hoitavan Oulun kaupunginkirjaston kanssa ja tarjoamme pohjoisen kirjastonjohtajille ja esihenkilöille mahdollisuuden verkostoitumiseen, vertaistukeen ja tietotaitojen päivittämiseen Pohjoisen kirjastot -verkoston kautta. Yhteistyössä Oulun kirjaston kanssa järjestetään kirjastonjohtajille ja esihenkilöille suunnattu verkostoitumistapaaminen Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäivät. Alueidemme yhteistyötä lisää myös yhteinen hanke virtuaalisen osallistamisalustan rakentamiseksi. Yhteistyötä on tiivistänyt myös Pohjoisen eKirjaston rakentaminen ja sen käyttöönotto vuonna 2022.

Toimintasuunnitelma: järjestettävät koulutukset, vuorovaikutuksen tukemisen ja osaamisen kehittämisen tukemisen keinot

Lapin kirjastopäivät 2022

Lapin kirjastopäivät järjestetään toukokuussa Sallassa. Päivät toimivat tärkeinä vertaistuen ja –oppimisen tapahtumina. Aiemmin järjestetyillä päivillä osanottajien määrä on ollut keskimäärin 60-70 henkeä eli noin puolet Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnasta. Päivien sisältö noudattelee toimintavuoden 2022 tavoitteita, ja sisältää sekä asiantuntijaluentoja että fasilitoituja työpajoja ja verkostoitumista.

Positiivisen psykologian verkkokurssi

Lapin kirjastojen työntekijöille suunnatun verkkokurssin tavoitteena on lisätä työntekijöiden työhyvinvointitaitoja positiivisen psykologian työkaluilla. Viimeisen 4-5 vuoden aikana Lapin kirjastoissa on tapahtunut isoja muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen sekä uudesta innostumiseen. Myös työnkuvan sekä työympäristön muutokset ovat tuoneet mukanaan epävarmuutta. Kurssin järjestää Viena Loire-Pohjakallio Tietoisesti -yrityksestä.

Lähikoulutuspäivä teemasta Osaava henkilöstö

Sisältönä esim. osaamisen kehittämisen organisointi, kehittämiskohteiden työstäminen, oman oppimistavan tunnistaminen, oman osaamisen tunnistaminen pääomana

Lähikoulutuspäivä teemasta Uudistuva kirjasto

Sisältönä esim. Lean, palvelumuotoilu, kirjastolain toteuttaminen käytännössä, kokoelmatyö kirjastojen tehtävien näkökulmasta.

Webinaarit

Tulemme järjestämään 1-3 tunnin webinaareja ajankohtaisista teemoista ja toiminnan painopisteiden mukaisesti.

Lapin kirjastojen päiväkahvit etäyhteydellä

Lapin kirjastojen päiväkahvit pidetään kaksi kertaa kuukaudessa lomakaudet poislukien. Päiväkahveilla käsitellään ajankohtaisia teemoja joko Lapin kirjastojen henkilökunnan tai muiden asiantuntijoiden alustamana. Päiväkahveista 2 – 4 kertaa varataan kirjastojen ajankohtaisille asioille, alueen hankkeiden esittelyille ja vapaamuotoiseen kuulumisten vaihtoon.

Päiväkahvien lisäksi pidetään muutamia kertoja vuodessa AKE Lapin virtauskonttoreita, jotka ovat myös avoimia koko henkilökunnalle, ja joissa voidaan vaihtaa ajatuksia ja keskustella ajankohtaisista aiheista “toimiston avokonttorin” tapaan.

Vertaisoppiminen

Vertaisoppimisen prosessia kehitetään edelleen ottamaan paremmin huomioon niin vertaisoppijan kuin vastaanottavan kirjaston kehittymisen mahdollisuudet. Vertaisoppimisen raportit jaetaan kirjastojenlappi.fi-verkkosivulla sekä niitä käsitellään yhteisesti esimerkiksi Lapin kirjaston päiväkahveilla.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esimiesten verkoston verkostoitumispäivät

Päivät järjestetään yhteistyössä Oulun kaupunginkirjaston sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin AVI:n kanssa. Verkostoitumispäivät kuuluvat Rovaniemen ja Oulun kaupunginkirjaston yhteishankkeeseen Pohjoisen verkosto – Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen

Liboppi

Libopin opintokokonaisuuksia markkinoidaan Lapin kirjastoille yhteisesti sekä kirjastokohtaistesti määriteltyjen osaamiskohteiden mukaan. AKE-kirjastojen kesken on sopimus, että AKE Turku ottaa vastuun Libopin ylläpidosta. AKE Lappi on jäsenenä Libopin toimituskunnassa. AKE Lapin talousarvioon ei sisällytetä Liboppin ylläpitoon tai koulutussisältöjen tuottamiseen tarkoitettuja kuluja, sikäli kuin ne koskevat AKE-alueiden yhteisesti tuottamia koulutussisältöjä tai Liboppi-alustan ylläpitoa. AKE Lappi varaa kuitenkin mahdollisuuden tuottaa esimerkiksi saamelaiskirjallisuuteen liittyvää oppimateriaalia Saamelaisen erikoiskirjaston kanssa.

AKE mentorointiohjelma 2022

AKE Lappi on mukana suunnittelemassa kaikkien AKE-alueiden yhteistä mentorointiohjelmaa kausille 2022-2023. Ohjelmaan pyritään saamaan vähintään yksi lappilainen kirjastoammilainen sekä mentoriksi että aktoriksi.

Viestintä

Viestinnän keskeisiä kanavia ovat AKE Lapin uutiskirje, verkkotapaamiset ja lähikokoukset, sähköposti, verkkosivu kirjastojenlappi.fi, kirjastonjohtajien WhatsApp-ryhmä sekä Lapin yleisten kirjastojen suljettu Facebook-ryhmä.

AKE Lapin uutiskirje ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa lomakaudet poislukien. Uutiskirjeessä vakituisena palstoina ovat kirjastonjohtajien palsta kuusi kertaa vuodessa sekä Lapin kirjaston strategia-palsta jokaisessa uutiskirjeessä.

Kirjastojenlappi.fi -verkkosivun sisältöjä uudistetaan, sen vakautta parannetaan ja tunnettavuutta lisätään tiedottamalla sivuston sisällöistä.

Lapin kirjastoilla on yhteinen Google Drive -alusta yhteisesti tuotetun ja yhteiseen käyttöön tarkoitetun tiedon tallennuspaikaksi. Tietomäärän kasvaessa alustan käytettävyys ja hallittavuus heikkenee, ja AKE Lappi selvittää yhdessä Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa mahdollisia vaihtoehtoisia tallennusalustoja, jotka mahdollistaisivat myös pikaviestinnän eri organisaatioiden välillä.

AKE Lapin resurssit ja talousarvio

Kehittämistehtävään käytettävät resurssit säilyvät kokonaisuutena ennallaan, mutta tehtävän hoitoa uudistetaan jakamalla kahden henkilötyövuoden panos seuraavasti:

– Erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen (80% työajasta)

– Kirjastonhoitaja Esko Nousiainen (80 % työajasta)

– Erikoiskirjastonhoitaja Sanna Haakana (20% työajasta)

– Kirjastonjohtaja Nina Sipola (20% työajasta).

AKE Lapille perustettiin syksyllä 2021 ohjausryhmä tukemaan ja ohjaamaan toimintaa. Ohjausryhmä kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa lähi- tai etätapaamisissa, ja siihen kuuluvat AKE Lapin toimijoiden lisäksi Helena Kokko ja Liisa Tastula Rovaniemen kirjastosta, Vesa Sarajärvi Ranuan kirjastosta, Laura Pitkänen Tervolan kirjastosta ja Arja Kallatsa Sompion kirjastosta.

AKE Lappi hakee vuoden 2022 toimintaansa yhteensä 171 797 euron avustusta. Tarkempi avustuksen käyttösuunnitelma on hakemuksen liitteessä AKE Lappi talousarvio 2022.pdf.

Haettava avustus jakaantuu seuraavan taulukon mukaisesti.

AKE Lapin talousarvio vuodelle 2022

Toiminnan arviointi ja vaikutus

Kehittämistehtävästä vastaava erikoiskirjastonhoitaja laatii AKE-toiminnan talousarvion yhdessä AKE ohjausryhmän kanssa ja seuraa AKE-toiminnan talouden toteutumaa.

AKE Lapin toimintaa arvioidaan koulutuspalautteiden ja AKE-koordinaattoreiden itsearvioinnilla. AKE Lapin toimintaa tilastoidaan aktiivisesti: koulutuksiin, kokouksiin ja tapaamisiin osallistuneiden määrä, osallistumisprosentit alueen kirjastoista sekä verkkosivujen ja some-näkyvyyden tavoittavuus.

Toimintaa arvioidaan seuraavien mittareiden kautta:

Mittari	Tavoitetaso vuodelle 2022
Toteutetut koulutukset	Koulutusten teemat noudattavat Lapin kirjaston strategian 2021-2024 päämääriä.
Osaamisen kehittämisen menetelmien vaihtoehdot	Osaamisen kehittämistä on toteutettu pedagogisesti monipuolisesti erilaisilla koulutusmuodoilla
Osallistuminen koulutuksiin eri kirjastoista	Jokaisesta kunnasta vähintään 2 sallistujaa koulutuksissa yhteensä vuoden aikana
Koulutuspalautteiden arvioiden keskiarvo	Vähintään hyvä (4) mittariasteikolla 1-5
Vertaisoppimiskäyntien määrä	25 vertaisoppimiskäyntiä
AKE Lapin ohjausryhmän toiminta ja sitoutuminen	Ohjausryhmä on kokoontunut vähintään 4 kertaa ja ohjausryhmälle on luotu tavoitteet ja toimintaperiaatteet ja toimintaa arvioidaan vuosittain
Lapin kirjaston viikkopalavereiden tavoittavuus	Jokaisesta kirjastosta osallistutaan vähintään neljään viikkopalaveriin
AKE Lapin uutiskirjeen avanneet tilaajat	80% tilaajista on avannut uutiskirjeen
Uuden viestintä- ja tallennusalustan kartoittaminen Lapin kirjastoille	Kartoitus ja valinta on tehty.

Lapin kirjaston johtoryhmä 23.9.2021

Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksen 23.9.2021 kooste

Lapin kirjaston edustajan valinta Pohjoisen eKirjaston tiedotusryhmään

Pohjoisen eKirjaston ohjausryhmä on perustanut eKirjastolle tiedotusryhmän. Ryhmä luo markkinoinnin vuosikellon avuksi eKirjaston markkinointityöhön paikallisesti, suunnittelee 1 – 2 markkinointikampanjaa/vuosi liittyen eKirjaston palveluihin sekä huolehtii Teamsin materiaalipankkiin Pohjoisen eKirjaston yhteiset pohjat markkinointia varten (flyeri, info-tv, banneri yms.)

Tiedotusryhmään kuuluvat Rovaniemeltä Liisa Tastula ja Oulusta Ritva Nikola. Lisäksi työryhmään valitaan heidän lisäkseen edustaja jokaisesta kimpasta. Lapin kirjastojen toiseksi edustajaksi valittiin Petri Koutelo Kemijärven kirjastosta.

Asiakastyytyväisyyskyselyn arvontapalkinnot

Verkossa asiakastyytyväisyyskyselyyn vastaajien osallistuminen arvontaan onnistuu verkkokyselyn kautta eli vastauksista pystytään erottamaan arvontaan osallistujat. Paperilla vastaavat täyttävät erillisen arvontalipukkeen, joista kunta arpoo voittajan yhdessä verkkovastaajien kanssa.

Kaikki kunnat sitoutuivat antamaan palkintoja ja asiakastyytyväisyyskyselystä. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneiden kesken tapahtuva palkintojen arvonta tapahtuu kunnissa. Jani Ekblom Rovaniemen kirjastosta lähettää tiedotteen alueen kirjastoille jaettavaksi omilla kanavillaan, esim. paikallislehdissä.

Hankkeiden suunnittelu Lapin kirjastossa

AKE Lappi toteutti vuoden 2020 syksyllä hanketrilogian, jossa tarjottiin koulutusta ja vertaistukea hankehakemusten työstämiseen. Lapissa on tarvetta kehittää hankehakemusten suunnittelua ja kirjoittamista, sillä aiemmissa hakemuksissa on jäänyt huomioimatta asioita, joiden pitäisi olla hankehakemuksessa mukana. Myös hankehaun ohjeisiin ja itse hakuun on tarvetta opastukselle.

Hankesparrauksen sopiva aika olisi keväisin, jotta tarvittavat budjettivaraukset ja kumppanisopimukset ennätetään koota. Hankkeissa voisi enemmän käyttää konseptia, jossa 2-3 kirjastoa muodostaisivat pilotin, jonka jälkeen hankkeen tuloksia levittettäisiin laajemmin kirjastoihin.

Tälle syksylle toivottiin hankepäivää lokakuun lopulle.

Laskutus- ja perintäkäytännöt Lapin kirjastossa

Palauttamattoman aineiston laskutus tuli mahdolliseksi Kohasta vuoden alusta. Kirjastot ovat käynnistäneet aineiston laskutuksesta eri tahtiin, ja myös käytännöt vaihtelevat. Rovaniemellä laskutus on ollut alun jälkeen ollut jäissä, koska laskutusrajapintaa Rondoon ei saatu niin nopeasti kuin toivottiin. Nyt ostetaan palvelua Sarastialta, joka syöttää laskut järjestelmään. Kaikki rästissä olevat laskut on hoidettu ainakin näissä kirjastossa: Kemijärvi, Tervola, Kemi, Tornio, Muonio ja Ranua.

Todettiin tarve kootulle tiedolle eri kirjastojen laskutuskäytännöistä asiakaspalvelun tueksi, mutta tässä vaiheessa henkilökuntaa kehotetaan ottamaan yhteyttä laskun lähettäneeseen kuntaan laskutuskäytäntöjen selvittämiseksi

Koottiin laskutuskäytäntöjen tietoja: enemmistö lisää laskutuslisän palauttamattoman aineiston laskulle. Kukaan ei lähetä laskua myöhästymismaksuista, vaan kaikki laskut koskevat palauttamattoman aineiston laskuja.

Useimmat kirjastot poistavat asiakkaan laskutustiedot ja niteet Kohasta, kun asia on käsitelty loppuun ja lasku maksettu. Tornionlaaksossa poistetaan aineisto siinä vaiheessa kun lasku lähtee perintään.Torniossa aineistoa ei saa poistaa ennen kuin lasku on vanhentunut, ei vielä siinä vaiheessa kun se menee perintään. Rovaniemellä aineisto poistetaan siinä vaiheessa, kun lasku on hoidettu tai aineisto palautettu. Sallassa kunta ei laita perintään, jos lasku on alle 100€.

Lisäksi kerrattiin maksujen vanhenemisajat:

Julkisoikeudellisia ovat asiakasmaksut (eli muistutus- ja noutamattomat varaukset) ja niiden vanhenemisaika on 5 vuotta.

Yksityisoikeudellisia maksuja on muut kuin asiakasmaksut: (laskutetut, kopiot, poistokirjat ja turmeltuneet) ja niiden vanhenemisaika on 3 vuotta. Uuden laskun lähettämällä voi vanhenemisen katkaista ja jatkaa taas 3 vuodeksi. Kirjaston on poistettava laskutetusta siis kolmen vuoden jälkeen.

Koha-pääkäyttäjän vaihtuminen

Anniina Paasonen Koha-Lapin pääkäyttäjistä on irtisanoutunut. Koha Lapin pääkäyttäjät etsivät ja kouluttavat uuden pääkäyttäjän Anniinan tilalle.

Kysely Lapin AKE-toiminnasta

Lapin AKE-toiminnasta tehdään loka-marraskuussa kysely, jolla selvitetään Lapin AKE-toiminnan laadukkuutta ja vaikuttavuutta. Esko Nousiainen toteuttaa kyselyn opintojensa puitteissa. Johtajien toivotaan kannustavan henkilökuntaa vastaamaan kyselyyn.

Lappi-kirjallisuuspalkintotyöryhmän henkilömuutos

Lappi-kirjallisuuspalkintotyöryhmään on valittu kokouksessa 23.3.2020 seuraavat henkilöt: Anniina Paasonen, Posion kirjasto; Virva Jakkula, Posion kirjasto; Sari Hakko, Kittilän kirjasto ja Tiina Heinänen, Sompion kirjasto. Anniina Paasonen on hakenut ja valittu Iisalmen kirjastoon, joten hän ei ole enää käytettävissä palkintotyöhön, joten hänen sijalleen palkintotyöryhmään valittiin Sirpa Tolonen Kolarin kirjastosta vuosille 2021-2023.

Seuraava kokous

Johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran 8.12. alkaen klo 10.

Tiina Heinänen: Vertaisoppia Posiolta

Sain viettää antoisan ja mukavan vertaisoppimispäivän Posion kirjastossa 3.9.2021. Miksi halusin juuri Posiolle? Koska heillä on koulukirjasto, josta halusin tietää enemmän ja jonka halusin myös nähdä omin silmin. Minua kiinnosti myös omatoimikirjasto ja Posion kirjasto on toiminut omatoimikirjastona jo useamman vuoden. Lisäksi Posiolta valittiin kaksi henkilöä Lappi-kirjallisuuspalkinnon työryhmään ja voisimme pitää aloituspalaverin. Siis kolme isoa asiaa yhdellä käynnillä ja vielä muut pienemmät kaupan päälle. Jeee!

Posion kirjasto pähkinänkuoressa

Posiolla on vähän runsas 3000 asukasta ja vakihenkilökuntaa kirjastossa 2,7. Kirjastonjohtaja Virva Jakkula johtaa myös kunnan kulttuuritoimea 0,3 prosentilla. Lisäksi on kaksi työllistettyä, joista toisella on omat Koha-tunnukset. Molemmat ovat olleet kirjastossa pitkään. Kirjastorakennus on vuodelta 1983, peruskorjausta ei ole tehty. Kirjastossa on Virtu-piste ja tilaa käytetään myös kokoushuoneena. Tällä hetkellä kirjasto on mukana Pienten kirjastojen pilotissa (Seinäjoen Lanu-Erte), Digitutor-tehtävän kehittämishankkeessa (oma AVI-hanke) ja Kutsu kirjasto kylään-hankkeessa (Roi/AVI). Kirjojen muovitusta on vähennetty vuodesta 2019 alkaen reippaasti ja muovin käytössä aiotaan siirtyä biopohjaisen muovin käyttöön. Virva Jakkula ja Anniina Paasonen kirjoittavat paikallislehteen kirjaesittelyitä. Henkilökunta kierrättää omatoimisesti muovit, pahvit ja metallit, WAU!

Koulukirjasto

Sodankylään rakennetaan uutta monitoimikeskusta (SMK), johon halutaan myös koulukirjasto. Keskuksen pitäisi olla toiminnassa ensi syksynä. Koulukirjaston suunnittelu on vaiheessa alkuinnostuksen laajahkot suunnitelmat ovat kutistuneet, mutta kirjasto on edelleen piirustuksissa.

Posiolla koulu sijaitsee lähellä pääkirjastoa, välimatkaa on noin puoli kilometriä. Koulukirjasto koetaan kuitenkin tärkeäksi, jotta oppilailla on pääsy luettavan äärelle helposti. Koulukuljetuksissa olevat oppilaat eivät muuten pääsisi kirjastoon ehkä lainkaan tai hyvin harvoin. Kirjojen ja kirjaston olemassaolo arkisessa opiskeluympäristössä pitää lukemisen mielessä ja silmissä. Koulukirjastossa on aineistoa noin 4000 yksikköä. Kirjat on luetteloitu Koha-kirjastojärjestelmään ja ne lainataan joko automaatilla tai kirjastoammattilaisen palvelun avulla. Koulukirjasto on hallinnollisesti Posion kirjaston alaisuudessa. Aineiston hankintaan ei ole osoitettu omaa, erillistä rahoitusta, hankinnat tehdään kirjaston budjetista. Lukion kurssikirjat kustantaa koulu ja tilaa myös Tiede-lehden kirjaston kokoelmaan. Kurssikirjoja ei lainata koulukirjaston ulkopuolelle. Teokset näkyvät Finnassa Posion koulukirjaston alla, mutta eivät ole lainattavissa eivätkä varattavissa.

Koulukirjasto on avoinna tämän syksyn kahtena päivänä viikossa opettajien avulla: ma 12-12.45 ja ke 9.30-11.45 ja samoin kahtena päivänä kirjastoammattilaisen avulla: ti 10-12 ja pe 9.30-11. Koululla on kaksi opettajaa, joilla kirjasto on toimenkuvassa. Koha-järjestelmää käyttävät vain kirjastoammattilaiset. Kirjastovirkailija Maiju Päivärinta aloitti työt tänä vuonna Posion kirjastossa ja hänen vastuullaan on koulukirjasto. Maiju onkin tehnyt isoja poistoja ja saanut kirjaston hyllyt näyttämään houkuttelevilta, aineistossa on paljon uutta ja ajankohtaista luettavaa. Käyntini aikana kirjastossa vieraili useampi luokka ja välituntikävijät päälle. Oppilaiden omatoimilainaus sujui mallikkaasti ja pienemmät saivat apua myös opettajaltaan. Kirjasto antoi sympaattisen ja aktiivisen vaikutelman. Kirjasto on lasiseinien takana ja se hiukan rauhoittaa käytävämelua. Maiju on myös valmistellut peruskoulun, lukion ja kirjaston yhteistyösuunnitelman sekä varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyösuunnitelman. Kunnioitettavaa! Koulukirjasto on tärkeä!

Omatoimikirjasto

Sodankylän kirjastossa aloitettiin omatoimilehtisalin ja –kokoustilan käyttö vuonna 2014. Koko kirjaston siirtoa omatoimikäyttöön on suunniteltu jo jonkin aikaa, mutta toteutus vielä puuttuu.

Posion kirjastossa omatoimikäyttö aloitettiin vuonna 2017 ensin lehtisalin osalta ja kun lainausautomaatit oli hankittu myös koko kirjaston osalta. Kirjastossa ollaan hyvin tyytyväisiä omatoimikirjastoon: työaikaa voidaan nyt suunnata sisältötyöhön. Iltavuoroista on kokonaan luovuttu. Palveluaikaa kirjastossa on ma-to 12-17 ja pe 10-15. Omatoimiaika on arkisin 9-21 ja viikonloppuisin 8-18. Henkilökunta kokee jaksavansa paremmin. Asiakkaat ovat niin ikään kiitelleet palvelua. Jäin vierailupäivänä kirjastoon odottamaan bussin lähtöä ja sinä aikana asiakkaita kävi muutamia, pari miesasiakasta intoutui kehumaan Posion kirjastoa ja omatoimiaikaa oikein urakalla. Omatoimiaikana ei ole esiintynyt ilkivaltaa, pin-koodia ei anneta alle 15-vuotiaille, ellei huoltaja toisin toivo. Kamerat valvovat kirjastoa. Vaikka lainaus/palautusautomaatilla on hyvät opasteet, ovat jotkut asiakkaat vieneet palautuskirjojaan omatoimisesti hyllyyn asti. Sen suurempia vahinkoja ei ole sattunut. Palvelutiski suljetaan alas laskettavalla rullakolla ja sen taakse jäävät myös henkilökunnan työskentelytilat. Muu tila on vapaana asiakkaita varten.

Posion positiiviset kokemukset kannustavat eteenpäin omatoimisuuden tiellä!

Lappi-kirjallisuuspalkintotyöryhmän kokous

Pidimme vielä päivän lopuksi aloituskokouksen uudella palkintotyöryhmällä, tosin ryhmä ei ollut täydellinen, koska Kittilän Sari Hakko puuttui joukosta. Mutta Virva Jakkulan ja Anniina Paasosen kanssa aloittelimme. Lapin kirjasto jory on ehdottanut, että asiakkaita, esimerkiksi lukupiirejä osallistettaisiin palkintotyöhön. Päätimme selvittää Lapin lukupiirejä ja piiriläisten halukkuutta osallistua.

Jännitysmomentin työryhmän aloitukseen toi tieto siitä, että Anniina oli hakenut työpaikkaa Iisalmesta. Ja niinhän siinä kävi, että hänet haluttiin kotiseudulle takaisin. Onneksi työryhmään löytyi uusi jäsen Kolarista, innokas lukija Sirpa Tolonen. Nyt pääsemme aloittamaan työryhmätyöskentelyn, palkintohan jaetaan seuraavan kerran 19.3.2023. Palkinnon sivut osoitteessa: https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ ja palkinnon facebook-sivut: https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto. Pyrimme avoimuuteen eli palkintoa tavoittelevat kirjat on listattu palkinnon sivuilla ja ne esitellään lyhyesti kuvan kera Facebook-sivuilla. Työryhmä ottaa mielellään vastaan ajatuksia ja ideoita palkintoon ja omaan työhönsä liittyen!

-Tiina Heinänen, Sompion kirjasto (Sodankylä, Savukoski ja Pelkosenniemi)

Kiinnostuitko lähtemään oppijaksi toiseen kirjastoon? Täytä vertaisoppimishakemus!

Opintomatka Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin 23.-24.11.2021

Lähde mukaan tutustumaan uudistettuihin kirjastoihin ja palveluihin AKE Lapin opintomatkalle marraskuussa!

AKE Lappi toteuttaa opintomatkan Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin 23.-24.11. Opintomatkan tavoitteena on tutustua erilaisiin uusiin kirjastoratkaisuihin, jotka mahdollistavat kirjastotilojen monipuolisen käytön yhteistyön muiden toimijoiden kanssa ja joiden kautta voidaan edistää asiakkaiden osallisuutta, aktiivisuutta ja hyvinvointia.

Hämeenlinnan kirjaston peruskorjauksessa luotiin asiakkaille erilaiseen omaehtoiseen toimintaan tarkoitettuja tiloja. Nekala on Suomen ensimmäinen siirtokelpoiseen vuokrakonttiin rakennettu omatoimikirjasto, ja Tampereen pääkirjastossa on tehty myös tilamuutoksia. Seinäjoen kirjastossa kiinnostavaa on tilojen lisäksi lasten- ja nuortenkirjastotyö sekä ERTE-toiminta. Opintomatkan kohteet yhdessä antavat ideoita kirjastotilojen uudistamiseen ja avaamiseen monimuotoiseen käyttöön sekä asiakkaiden osallistamiseen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksissa.

Opintomatkaan osallistuvat koostavat yhdessä raportin, joka julkaistaan kirjastojenlappi.fi -sivulla. Matkalta saatuja ideoita ja havaintoja käsitellään myös Lapin kirjastojen päiväkahveilla alkuvuodesta 2022.

AKE Lappi maksaa osallistujien matkat ja majoitukset Rovaniemeltä vierailupaikkoihin sekä takaisin Rovaniemelle. Myös osallistujien majoitus Tampereella maksetaan 2 hengen huoneissa. Yhden hengen majoituksen valitseville varataan myös junasta yhden hengen hytti, jonka AKE Lappi maksaa, yhden hengen hotellihuoneen osallistuja puolestaan maksaa kokonaisuudessaan itse.

Osallistujia lähettävien kirjastojen kustannettavaksi jäävät paikallisliikenteen bussiliput Tampereella, päivärahat, matkat kotipaikkakunnalta Rovaniemelle ja takaisin sekä mahdolliset yöpymiset Rovaniemellä. Lounaat ja mahdollinen vapaa-ajan ohjelma on osallistujien itse kustannettavaa.

Sitovat ilmoittautumiset opintomatkalle tämän linkin kautta 28.10. kello 16 mennessä. Opintomatkalla on paikkoja maksimissaan 22 kirjastoammattilaiselle Lapin kirjastoista.

Opintomatkan aikataulu: (muutokset kellonaikoihin mahdollisia)

22.11. maanantai

Juna Rovaniemi – Hämeenlinna 20.57 – 7.06

23.11. tiistai

Mahdollisuus omakustanteiseen (15€/hlö) aamiaiseen Sokos Hotels Vaakuna Hämeenlinnassa kello 7 – 9

Hämeenlinnan kirjasto 9 – 11 Tutustu kirjastoon tämän linkin kautta. Kirjastoa ja palveluita esittelevät: palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi, kokoelmista vastaava Varpu Vallbacka, verkkotiimistä vastaava Jaana Käki ja musiikkipalveluista vastaava Ilkka Marjanen.

Omakustanteinen lounas Hämeenlinnassa 11 – 11.45, Kellariravintola Hällä

Juna Hämeenlinna – Tampere 12.11 – 12.53

Tampereen kaupunginkirjasto Metso, Lehmus-sali. Tutustu kirjastoon tämän linkin kautta

13:30-13:50 kahvit ja tietoisku luentosalissa: Asiakkaiden osallistaminen ja demokratiatyö, Lepe Parviainen
13:50-14:05 toinen tietoisku : Lasten- ja nuortenkirjastotyö Tampereella, Elisa Marttinen
14:05-14:20 kolmas tietoisku: Nekalan konttikirjasto – kuinka se tehtiin, Maarit Helén / Lepe Parviainen
14:20-15:00 Metson kävelykierros / Maarit Helén
15:00-15:30 siirtyminen Metsosta Nekalaan takseilla
15:30-16:00 Nekalan esittely / Maarit Helén. Tutustu kirjastoon tämän linkin kautta.
16:00 paluu keskustaan bussilla tai takseilla

Yöpyminen Tamperella

24.11. keskiviikko

Juna Tampere Seinäjoki 9.02 – 10.07

Seinäjoen pääkirjasto 12 – 14.30 Tutustu kirjastoon tämän linkin kautta.

10.30 : Tapaaminen Erten kanssa (lähtö Apilan aulasta) / Mervi Heikkilä
11.15 : Omakustanteinen lounas Seinäjoen teatteriravintola
12.00 : Kirjastokierros (lähtö Apilan aulasta) / Outi Kytöniemi
Seinäjoen kirjaston lasten- ja nuortenkirjastotyö / palvelupäällikkö Outi Kytöniemi
Demokratia ja osallisuustyö / kirjastotoimenjohtaja Kirsti Länsikallio ja lähipalvelujohtaja Mia Penttalä-Salli
14.00 : Kahvitarjoilu

Juna Seinäjoki – Rovaniemi 15.13 – 20.23

Lapin kirjastopäivät 23.–24.9.2021

Lapin kirjastopäivät Torniossa 23.-24.9.2021: Rohkeasti kohti tulevaa!

Järjestyksessään neljännet Lapin kirjastopäivät kokoavat jälleen Lapin kirjastojen henkilökunnan yhteiseen verkostoitumis- ja koulutustilaisuuteen.

Kaksipäiväisessä tapahtumassa suunnataan katsetta kohti tulevaa ja pohditaan, miten kirjastoissamme voimme edistää demokratiaa ja osallisuutta.

Torstain ohjelma on työpajapainotteinen. Kahdessa saman sisältöisessä työpajassa oppimismuotoilun ammattilaiset Mukamas Learning Desing Oy:lta johdattelevat meitä löytämään keinoja, miten
toteutamme Lapin kirjaston uutta strategiaa tulevien vuosien toiminnassamme. Rinnakkaisessa työpajassa valmistaudutaan tulevaan Pohjoisen e-kirjastoon. Torstain valinnaisissa työpajoissa on tarjolla pohdintaa kirjastojen ympäristöasioita ja kirjastojen toimista kestävän kehityksen edistämiseksi. Vaihtoehtoisessa työpajassa pääset suunnittelemaan kuinka Lapin kirjasto.finna.fi – verkkosivuja voitaisiin uudistaa yhdessä lasten ja nuorten kanssa.

Perjantain aloittavat käytännön esimerkit, miten eri kulttuuritoimijat ovat osallistaneet asiakkaita mukaan toimintaan ja toiminnan suunnitteluun. Päivien pääpuhuja on tulevaisuudentutkija Ilkka Halava, joka haastaa pohtimaan, mitä ovat suomalaiset sivistysärsykeympäristöt, yleissivistys ja taistelu ajasta.

Päivien päätteeksi osallistujat jaetaan työryhmiin, jotka jatkavat päivien teemojen työstämistä. Työryhmien tuloksia esitellään syksyn Lapin kirjastojen päiväkahveilla.

Tapahtuma- ja majoituspaikkana on Boutique Hotel Mustaparta sekä Grand Hotel Mustaparta.

Kirjastopäivien tärkeä anti on myös verkostoituminen ja kollegojen tapaaminen kasvokkain. Tähän tarjoaa hyvän tilaisuuden kirjastopäivien illanvietto, joka järjestetään Aineen taidemuseossa 23.9. kello 19 alkaen.

Kirjastopäivien ohjelma on osallistujille maksuton lukuun ottamatta vapaaehtoista panimokierrosta tai pakohuonepeliä.

Lähettävät kirjastot vastaavat majoitus- ja matkakuluista. Osallistujat maksavat itse lounaat sekä torstain iltapalan Aineen taidemuseolla. Majoitus järjestetään 2 hengen huoneissa. Mikäli osallistuja majoittuu yhden hengen huoneeseen, hän maksaa itse erotuksen kahden hengen huoneen hinnasta.

Päivien ohjelma (muutokset mahdollisia)

Päivien ohjelma tulostettavana PDF-tiedostona tästä

Torstai 23.9.

10.30 – 11.15 Lounas / Grand Hotel Ravintola Päämaja (omakustanteinen)

11.15 – 11.30 Tervetuloa / Grand Hotel Ballroom

Tornion kaupungin tervehdys / Ilkka Halmkrona, sivistystoimenjohtaja Tornion kaupunki
Päivien järjestelyt / Leena Kinnunen ja Esko Nousiainen, AKE Lappi

11.30 – 13.30 Rinnakkaiset työpajat

Ryhmä 1: Pohjoisen e-kirjaston työpaja / Esko Nousiainen ja Liisa Tastula, Rovaniemen kaupunginkirjasto ja AKE Lappi / Grand Hotel Auditorio
Ryhmä 2: Miten toteutamme Lapin kirjaston strategiaa käytännössä? / Johanna Riippi, Mukamas Learning Design Oy / Grand Hotel Ballroom

13.30 – 14.00 Kahvi, AKE Lappi tarjoaa / Grand Hotel Lounge

14.00 -16.00 Rinnakkaiset työpajat

Ryhmä 2: Pohjoisen e-kirjaston työpaja / Esko Nousiainen ja Liisa Tastula, Rovaniemen kaupunginkirjasto ja AKE Lappi / Grand Hotel Auditorio
Ryhmä 1: Miten toteutamme Lapin kirjaston strategiaa käytännössä? / Johanna Riippi, Mukamas Learning Design Oy / Grand Hotel Ballroom

16 – 17 Valinnaiset rinnakkaisohjelmat

Lapin kirjaston johtoryhmän kokous / Grand Hotel Kulmakabinetti
Kirjaston rooli ympäristötiedon välittäjänä -keskustelutilaisuus / Kimmo Korteniemi, Rovaniemen kaupunginkirjasto / Grand Hotel Ballroom
Lasten- ja nuorten alueellisen työryhmän avoin työpaja : verkkosivujen uudistus yhdessä nuorten kanssa / Hertta Alajärvi, Sompion kirjasto ja Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto / Grand Hotel Auditorio

Vapaaehtoiset ohjelmat

17.30 – 18.30 Panimokierros Tornion Panimolla. Hinta 20€ / henkilö. Huom. kierros toteutuu mikäli osallistujia on vähintään 6.
17.30 – 18.30 Pakopeli Exit Tornio Escape Roomissa. Hinta 20 – 30 € määräytyy osallistujien määrän mukaan

19 – 22 Illanvietto Aineen taidemuseossa, ruokailu omakustanteinen, 25 € / osallistuja.

Perjantai 24.9

Kaikki tapahtumat Grand Hotel Ballroomissa

9 – 10 Demokratia- ja osallisuus – käytännön esimerkkejä
9-9.25 Museolehtori Anita Alamaunu: Aineen taidemuseon ENNEN YÖTÄ – Tornio Noir -konsepti
9.25-9.50 Laura Nuuttila ja Ida Teeri: Kemin kaupunginteatterin Tulevaisuussafari

10 – 12 Suomalaiset sivistysärsykeympäristöt, yleissivistys ja taistelu ajasta / Ilkka Halava

12 – 13 Lounas / Grand Hotel Ravintola Päämaja (omakustanteinen)

13 – 13.15 Sallan kirjastoautoon tutustuminen

13.15 – 14 Ryhmätöiden jako ja päivien lopetus / Vetäjinä Leena Kinnunen ja Esko Nousiainen