Anni Vuohensilta (@metsamutsi) Pelkosenniemeltä on lähestynyt Lapin kirjastoa kaupallisen yhteistyön aloittamiseksi. Vuohensilta ehdottaa perheensä arjen, yleisön arvostamien asioiden ja kirjastojen palvelujen yhdistämistä Vuohensillan Instagram-tilin kautta. Yhteistyö sisältäisi kirjaston mainostamista somekanavilla, etenkin lasten ja lapsiperheiden lukemaan innostamisessa. Vuohensillan tilillä on kuukaudessa noin 460 000 näyttökertaa. Johtoryhmä päätti palata asiaan helmikuun kokouksessaan.
AKE-suunnitelma vuodelle 2023
AKE Lapin toimintasuunnitelma on luettavissa Kirjastojenlappi.fi -sivulta.Toiminta tulee sisältämään jo aiemmin tuttuja osia, kuten lähi- ja verkkokoulutuksia, Lapin kirjastopäivät, vertaisoppimista ja Libopin kursseja. Myös suosittu Kirjastokaveri-toiminta tulee jatkumaan.
Posti / Rekku -keskustelua
Johtoryhmä on kutsunut säännöllisesti toimittajia laatupalavereihin kokouksiinsa. Jäsenille tehdyn kyselyn perusteella todettiin, että Postin palvelut kiinnostavat, mutta varsinaiselle laatupalaverille ei tällä hetkellä ole tarvetta. Ongelma on ollut kuitenkin esimerkiuksi laskutuksen suhteen.
Soile Arkivuo Rovaniemeltä hoitaa väärin menneitä kuljetuksia yms. puh. 0503704496.
Varaamon tilanne
1.9. kokouksessa nousi esille Varaamon käyttö Lapissa. Käyttö on useissa kirjastoissa melko vähäistä, joten päätettiin selvittää tarkemmin Varaamon käyttötarve sekä Netum Oy:n kanssa tehty ylläpitosopimuksen irtisanomisaika.
Johtoryhmä päätti jatkaa Varaamo-palvelun käyttöä ja kustannusten jakamista kirjastojen kesken, koska Rekussa kulkee myös Varaamon kautta varattavaa aineistoa. Kunta voi halutessaan ottaa palveluja pois Varaamosta.
Yleisten kirjastojen neuvostoon Lapin kirjaston edustaja vuosille 2023 – 2024
Yleisten kirjastojen neuvostossa Virva Jakkula on edustanut Lapin kirjastoa vuosina 2021 – 2022. Lapin kirjaston joryssä on sovittu 2-vuotisesta edustajuudesta, joten Lapin kirjaston joryn tulee valita edustaja vuosille 2023 – 2024. Uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Paula Löppönen Muioniosta ja hänelle varajäseneksi Jonne Kauppi Simosta.
Työryhmien jäsenet
Lapin kirjaston johtoryhmän vuosikellossa on loppusyksyn kokoukselle merkitty Lapin kirjaston työryhmien jäsenten toteaminen ja uusien valinta mahdollisten erovuoroisten tilalle.
Lapin kirjaston työryhmien vetäjät ovat päivittäneet tiedot työryhmien jäsenistä ja vetäjistä, ja työryhmien kokoonpanot löytyvät kirjastojenlappi.fi-sivulta.
Lapin kirjaston vuosikellon mukaiset asiat: Viestintä: AKE-toiminta
Lapin kirjaston johtoryhmän vuosikellossa on loppusyksyn kokoukselle merkitty AKE toiminnasta viestiminen. Kehittämistehtävän toiminnan ohjaus on vastuutettu AKE ohjausryhmälle, johon kuuluvat AKE-tiimin lisäksi Rovaniemeltä Sanna Haakana, Helena Kokko ja Liisa Tastula, sekä Arja Kallatsa Sodankylästä, Laura Pitkänen Tervolasta ja Vesa Sarajärvi Ranualta.
AKE ohry vastaa AKE-toiminnan tiedotuksen ohjeistamisesta, joten johtoryhmä päättii poistaa tehtävän Lapin kirjaston johtoryhmän vuosikellosta.
Kirjastojen päivä 19.3.2023
Kirjastojen päivän vietto siirtyi muutama vuosi takaperin Lainan päivästä (8.2.) tasa-arvon ja Minna Canthin päivän yhteyteen 19.3. Suomen Kirjastoseura on tuottanut päivään liittyviä materiaaleja. Kirjastoseuran sivuilla todetaan päivästä seuraavaa:
”Vuosittain 19. maaliskuuta juhlistetaan Suomen kirjastoja ja kirjastopalveluita viettämällä Kirjaston päivää. Kirjaston päivän tarkoitus on muistuttaa niin kirjastoja kuin kirjastojen asiakkaita, ystäviä ja poliittisia päättäjiä siitä, kuinka ainutlaatuinen, monipuolinen ja merkityksellinen kulttuuripalvelu sekä sivistyksen ja tasa-arvon edistäjä kirjasto on. Kirjaston päivänä 19.3. vietetään myös tasa-arvon ja Minna Canthin päivää.
Kutsumme kirjastot ympäri Suomea osallistumaan Kirjaston päivään järjestämällä oman tapahtuman, viestimään päivästä somessa ja jakamalla asiakkailleen Suomen kirjastoseuran tuottamia materiaaleja.”
Lapin kirjastojen oma Lappi-kirjallisuuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi 19.3. Kirjastojen päivänä. Ensi vuonna 19.3. osuu sunnuntaille. Lappi-kirjallisuuspalkinnon jakojuhla järjestetään Sodankylän kirjastossa. Olisi hienoa, jos kaikki Lapin kirjastot olisivat avoinna ensi vuoden Kirjastojen päivänä. Voisimme tehdä siitä varsinaisen kampanjapäivän! Lappi-palkinnon jako voidaan striimata ja kirjastot voivat näyttää tilaisuuden, jos haluavat. Striimiä voivat kaikki halukkaat katsoa kotoaankin käsin. Jos Lapin kirjaston väki päättäisi olla töissä sunnuntaina, voisimme opastaa e-palveluihin, järjestää lukutuokioita, pieniä kilpailuja ym. Teemana olisi Lappi-kirjallisuus.
Johtoryhmä kannatti ajatusta yhteisestä päivästä, mutta kunnat voivat päättää itse, pitävätkö kirjaston auki kyseisenä päivänä. Tiina Heinänen Sodankylästä kokoaa yhteen tiedot kirjastojen tapahtumista 19.3.
Kehitä kirjastoa -sivuston tilanne
Finna-työryhmä kokoontuu marraskuussa ja käsittelee sivulle tulevaa sisältöä ja sivun ylläpidon vastuutusta. Sivuston ideaan voi tutustua OUTI-kirjastojen vastaavan sivun kautta.
Varautumissuunnitelman teko on kunkin kunnan vastuulla. Rovaniemellä esim. tyhjennetään tilat, jos katko kestää yli tunnin (valot, wc pois päältä). Huomioitava, että jos sähkökatko on tiedossa etukäteen, automaateista pitää katkaista manuaalisesti virta, jotta käynnistys sujuu ongelmitta.
Seuraava kokous
Johtoryhmän seuraava kokous pidetään perjantaina 17.2. kello 14:00 etäkokouksena.
Kun siskoni vinkkasi viime kesänä, että Rovaniemellä olisi sattumoisin auki minua mahdollisesti kiinnostava työpaikka Suomen saamelaisella erikoiskirjastolla, en siitä kohtaa vielä itsekään tarkalleen tiennyt, mitä oikein odottaa. Hetken empimisen jälkeen hain paikkaa, ja sainkin lopulta mahdollisuuden työskennellä puolen vuoden ajan sijaisena erikoiskirjastossa, jossa olen työskennellyt etänä Helsingistä käsin tämän syksyn ajan, ja jossa työrupeamani alkaa hiljalleen olla loppusuoralla.
Etänä työskenteleminen Suomen toisesta päästä arvelutti alkuun hieman, mutta se onkin tämän pituisessa sijaisuudessa ollut lopulta enemmän mahdollisuus, kun olen voinut käyttää työaikani yksinomaan erikoiskirjaston omiin projekteihin. Työtehtävien skaala on ollut todella kirjava, ja olen päässyt niitä paljon itsekin ideoimaan. Työnkuvaani on kuulunut esimerkiksi erikoiskirjaston nettisivujen uudistamista, juhlajulkaisun kääntämistä, palvelukyselyn luomista kirjaston asiakkaille sekä erikoiskirjaston some-kanavien kehittämistä. Helsingissä asuminen on toisaalta mahdollistanut myös sen, että olen voinut esitellä erikoiskirjastoa ja sen toimintaa hieman täälläkin päässä Suomea, mikä on erityisesti saamelaiskirjaston konseptissa tärkeää, kun otetaan huomioon se, että suurin osa saamelaisista asuu nykyisin perinteisen kotiseutualueensa ulkopuolella.
Vaikka olenkin pääasiassa työskennellyt etänä, on syksyyni sisältynyt myös paljon matkustamista niin Rovaniemelle kuin muuallekin pohjoiseen. Lokakuussa vierailimme Kaarasjoella Norjan saamelaiskäräjien kirjastossa ja osallistuimme saamelaiskirjallisuuspäivään Altassa, jossa pääsimme kuulemaan erityisesti tuoreesta saamelaiskirjallisuudesta sekä yleisesti saamelaiskirjallisuuden tilasta nykypäivänä. Marraskuussa taas vierailimme Ruotsissa Jokimukassa, jossa järjestettiin kolme päivää kestäneet saamelaiskirjallisuusfestivaalit. Festivaalien keskiössä oli tuore Ruotsin puolen saamelaiskirjallisuus, mutta ohjelmaan kuului sen lisäksi keskusteluja myös muista saamelaistaiteen muodoista ja kulttuuriperinnöstä sekä saamelaisartistien konsertteja. Vielä tässä joulukuussa olisi tiedossa reissu Suomen puolen saamelaisalueelle Inariin, jossa pääsen vierailemaan paikallisissa kirjastoissa sekä järjestämään lapsille ohjelmaa inarinsaamenkielisessä kielipesässä.
Kaiken kaikkiaan työrupeama Suomen saamelaisessa erikoiskirjastossa on ollut todella antoisa, ja olenkin kokenut työnteon todella mielekkäänä ja opettavaisena. Yksi parhaista piirteistä on ollut se, että työ on antanut välillä hyvinkin vapaat kädet ja antanut tilaa omalle ideoinnille. Toisaalta koskaan ei ole kuitenkaan jäänyt yksin, ja vaikka pääasiassa näin etänä on työskennellytkin, on aina on saanut apua, kun sitä on tarvinnut.
Anna-Maija Kanerva, kirjastovirkailija Suomen saamelaisessa erikoiskirjastossa
Jokimukan kylän keskustaa ja kirjasto. Kuva: Anna-Maija KanervaNorjan saamelaiskäräjien kirjasto Karasjoella. Kuva: Anna-Maija KanervaInger-Mari Aikio (keskellä) lukee otteita kirjastaan ”Otne lea mu maŋimuš beaivi” Niillas Holmbergin (vasemmalla) ja Ailu Vallen (oikealla) kanssa. Kuva: Anna-Maija Kanervapaneelikeskustelu aiheesta ”Mikä innostaa nuoria saamelaiskirjailijoita kirjoittamaan?”. Kuvassa vasemmalta oikealle Sajje Solbakk (paneelin vetäjä), Ailu Valle, Saia Stueng, Niillas Holmberg ja Anne Márjá G. Graven. Kuva: Anna-Maija KanervaSimon Issat Marainen lukee novelliaan ”Áddjá ja boazu” saamelaiskirjallisuuspäivässä Altan kirjastossa. Kuva: Anna-Maija Kanerva
Viime viikolla Helsingissä, Oodissa, järjestettiin Nordic Libraries Annual -konferenssi. Teemana oli ”Literacy, Libraries, and The Civil Society”. Lukutaito on perustaito. Se luo turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteiskuntamme demokraattista perustaa. Kirjastot ovat vaikuttaneet vuosien saatossa lukemiseen, oppimiseen ja sivistykseen. Kirjastot edistävät siten lukutaitoa ja demokratiaa. Miten lukeminen on muuttunut? Mitkä ovat lukutaidon ja nuorten kirjallisuusharrastusten haasteet? Ja ovatko kirjastot vieläkin tärkeitä lukutaidon pilareita? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia.
Suomessa on Opetushallituksen Lukuliikkeen koordinoima Kansallinen lukutaitostrategia. Kuinka sen tavoitteisiin päästään? Kenen vastuulla se on? Mitä tapahtuu, jos tavoitteisiin ei päästä? Miten kansalaiset pärjäävät? 40 % 9-luokkalaisista kamppailee lukutaidon kanssa. 11 %:lla aikuisista on vaikeuksia lukemisen kanssa. 60 % 9-luokkalaisista lukee vain, jos on pakko. Samat ongelmat ovat myös muissa Pohjoismaissa.
Silvia Hosseini, kirjailija, kirjoittamisen opettaja ja kriitikko puhui Supervoimasta The most Common Superpower. Lukutaito on oikeastaan supervoima. Tutkimusten mukaan aktiiviset lukijat ovat terveempiä ja onnellisempia. Lukeminen ei kuitenkaan takaa hyvää elämää, mutta hyvätuloisille lukutaidon saavuttaminen on helpompaa. Lukutaito on jakaantunut epätasaisesti ja se periytyy, myös Pohjoismaissa. Kuilu lukevien ja ei-lukevien välillä kasvaa. Heikko lukutaito tekee jokapäiväisestä elämästä vaikeaa.
Kuinka sitten rohkaista lukemiseen? Lukemisen pitäisi olla mukaansa tempaavaa. Ei tehdä siitä liian vaikeaa. Kirja ei ole maaginen pilleri. Kirjallisuutta on monenlaista: sarjakuvat, puheet, keittokirjat, laulun sanat, urheilukirjoitukset… Usein ajatellaan että kirjallisuus = romaanit. Kuka määrittelee, mitä pitää lukea esim. koulussa. Ovatko vanhat klassikkokirjat edelleen käytössä? Miksi ei kysytä, mitä oppilaat haluaisivat lukea?
Eräässä kyselyssä kysyttiin ihmisiltä: “- Oletko kirjaston käyttäjä? – En ole. -Mihin olet menossa? – Kirjastoon.” Jos ei lainaa kirjoja, mutta käytät kirjastossa tietokonetta, ihmiset eivät ajattele itseään kirjaston käyttäjäksi. Kirjasto palvelee usein ennen kaikkea lukijoita. Vaikka kirjasto sijaitsee fyysisesti lähellä, voi se silti olla “kaukana”. Kirjaston pitäisi olla myös “Socially sustainable library” sosiaalisesti kestävä kirjasto. Ne henkilöt, jotka eivät käy kirjastossa, sanovat, että ei se ole heidän paikkansa. He kokevat, että heitä ei haluta kirjastoon, tai että se ei ole heille tarkoitettu.
Onko lukutaidon heikkeneminen uhka demokratialle? Lukutaito luo työllistymistä ja siten menestyy elämässä paremmin. Jos et ymmärrä lukemaasi, miten voit muodostaa mielipiteitä? Et ole sopiva yhteiskuntaan tai päättämään asioista, ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Manipulointi on helpompaa.
Aleksis Salusjärven hankkeessa Sanat haltuun rap-musiikin avulla voidaan tulla lukemisen mestariksi. Mikä tekee Rap-lyriikoista erityisiä? Ne on nuorille tuttuja. Ne tulevat lähelle ja ovat henkilökohtaisia. Tekstit saattavat olla kunnianhimoisia, mutta ei kirjallista kirjallisuutta. Rap on lukutaidottomien runoilijoiden genre. Aleksis kertoi, että nuorilla on nykyään yhä enenevässä määrin itsensä ilmaisemisen vaikeus. Jokaisella ihmisellä on oma tarina. Ihmisillä on tarve saada äänensä kuuluviin ja kertoa itsestään.
Lukeminen on myös eloonjäämisen taito. Jos on vaikeuksia saada muut ymmärtämään itseään, miten ilmaiset itseäsi? Laulut asettavat ajatukset sanoiksi. Lukemisen ja kirjoittamisen avulla saa muut ymmärtämään itseään. Kirjallisuus tekee näkyväksi, esim. vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin. Kaunokirjallisuus auttaa ymmärtämään muita ihmisiä -> Empatiakyky karttuu. Lukutaidon avulla ymmärrät maailmaa: uutisia ja käyttöohjeita, liikennemerkkejä ym.
Tilastokeskuksesta Riitta Hanifi kertoi Lukemiskulttuurin pitkäaikaistutkimuksesta ja mainitsi, että sosiaalinen media luo uusia lukutaitoja, kuvat, animaatiot, liike, grafiikat. pelit ym. Ovatko blogit nykyajan muistelmia? Päiväkirjaa kirjoittaa n. joka kymmenes vastaajista. Entäs jos verrataan toisiinsa sotakirjoja ja sotapelejä. Molemmista löytyy tarina sodasta ja taisteluista. Lukeminen muuttuu. Kun pelkäämme lukemisen kuolemaa, se tarkoittaa painetun kirjan lukemista.
Kirjallisuudesta keskusteleminen on todella tärkeää. Lukeminen kotona lisää lukemisen nautintoa. Huomattavaa oli, että vaikka kotona luettiin paljon ääneen, kirjoista keskusteleminen oli vielä tärkeämpää. Niissä kodeissa, jossa juteltiin kirjoista, lukeminen oli paljon aktiivisempaa. Lapset haluaisivat puhua kirjoista myös kirjastonhoitajien kanssa, mutta he eivät uskalla lähestyä kirjaston henkilökuntaa. Kirjastonhoitajat ovat aikuisia ja kiireisen näköisiä ihmisiä.
Onko sosiaalinen media syypää lukutaidon rappeutumiseen? Kirjastot eivät voi kääntää trendejä. Lukutaitoa voi oppia monesta eri lähteestä. Bloggarit ja julkkikset julkaisevat myös tekstejä. Jokaisella on tarina! Uudenlaiset tekstit ja uudenlainen lukeminen on tervetullutta ja täysin ok. Lukutaito on supervoima! Kaboom!
Sinikka Tuohino, erikoiskirjastonhoitaja
Lapin AKE
Inarin kirjaston lukutaitohanke tarjoaa työpajoja!
Olipa kerran -pajoissa paneudutaan satukaavaan ja sen soveltamiseen monilukutaidon tukena. Pajat on tarkoitettu lastenkirjastotyöstä vastaaville ja muille kirjaston lukutaitotyötä tekeville, esim. satutunteja freelancereina pitäville. Kirjastolaisten lisäksi mukaan toivotaan varhaiskasvatuksen työntekijöitä.
Työpajoja tarjotaan ajalle 15.2. – 15.10.2023. Pajat ovat maksuttomia sekä kirjastolle että osallistujalle. Toiminnan rahoittaa Opetushallituksen Lukuliike osana Inarin kunnankirjaston hallinnoimaa hanketta Lukutaitoyhteistyön Inarin-malli.
Kirjaston rooli pajan järjestämisessä on tiedottaa pajasta, kerätä ilmoittautumiset ja varata työpajalle tila ja huolehtia taukokahvien käytännön järjestelyistä.
Pajoja voidaan järjestää rajallinen määrä, joten pyydämme, että ilmoitatte kiinnostuksestanne 15.12.2022 mennessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut voi lähettää osoitteeseen reija.portti@inari.fi.
Pajan ohjelma:
Tutustumme satukaavaan.
Yhteistä sadunkerrontaa.
Kahvitauko
Sovellamme satukaavaa.
Miten tukea kerronnan jäsentämisen taitoja?
Pajan kesto 3 tuntia.
Pajojen ohjaamisesta vastaavat Lukutaitoyhteistyön Inarin-malli -hankkeen työntekijät Reija Portti ja Anna Roos. Anna Roos on Inarin Saamelaiskirjaston kirjastonhoitaja ja Reija Portti lukutaitohankkeen työntekijä. Kirjaston lukutaitotyön yhteydessä ohjaajat ovat mm. kouluttaneet varhaiskasvattajia ja kirjaston työntekijöitä. Kirjasto- ja lukutaitotyön tuntemuksen lisäksi ohjaajilla on pitkä kokemus kasvatus- ja kulttuurialalta.
Useassa kirjastossa on vähennetty aineiston varastointia. Lapin kirjaston johtoryhmä perusti työryhmän selvittämään keskitettyä varastointia, koska haluttiin säilyttää yhteinen kokoelma.
Varastointityöryhmä kysyi Lapin kirjastoilta, onko kirjastossa tilaa ottaa vastaan aineistoa toisista kirjastoista. Työryhmän esitykseen pohjautuen johtoryhmä päätti kokouksessaan 1.9.2022, että keskitetty varastointi otetaan käyttöön Lapin kirjastossa.
Keskitetyn varastoinnin periaatteet
1. Jokainen kirjasto määrittelee itsenäisesti oman varastointiperiaatteensa. Tarkoitus ei ole poistaa kirjastoilta päätäntävaltaa omien varastojen ylläpidosta.
2. Keskitetty varastointi ja käytännöt päätetään Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksessa. Päätöstä tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään viiden (5) vuoden välein.
3. Keskitetty varastointi otetaan käyttöön v. 2023 alusta.
Käytäntö
1. Vain lainauskuntoista aineistoa saa tarjota toiseen kirjastoon.
2. Poistava kirjasto tarkistaa, varastoiko joku toinen kirjasto tätä tiettyä aineistoa.
* Sarjan osia voidaan tarjota ohi kirjastolistan sellaiselle kirjastolle, joilla sarjan osia on eniten.
* Jos oma poistettava kappale on hyväkuntoinen, sitä voi tarjota vastaanottavalla kirjastolle, vaikka sillä jo olisi ko. kappale varastossa.
3. Aineistoa ei saa lähettää kysymättä vastaanottavalta kirjastolta, onko se valmis ottamaan teoksia vastaan. Yhteystiedot alla varastoivien kirjastojen tietojen yhteydessä.
4. Jos vastaanottaja suostuu siirtoon:
* Poistava kirjasto merkitsee teoksen Kohassa “Käsittelyssä” -tilaan (Ei lainattavissa -kohtaan).
* Poistava kirjasto paketoi teoksen kirjekuoreen tms. ja laittaa selkeästi vastaanottavan kirjaston vastuuhenkilön nimen pakettiin. Paketti lähetetään Rekussa varastoivalle kirjastolle.
* Vastaanottava kirjasto vaihtaa Kohassa teoksen kotikirjaston ja -osaston ja halutessaan tarran. Teoksen omistajuus siirtyy vastaanottajalle ja aineisto poistuu vanhalta omistajalta.
* Vastaanottavalla kirjastolla on oikeus laittaa vastaanotettu aineisto avokokoelmaan tai poistaa aineisto.
Keskitettyyn varastointiin suostuneet kirjastot, siirrettävä aineisto ja kirjaston vastuuhenkilö
WebKake on kirjastojärjestelmän tapainen hallintaohjelma kaukopalvelun hoitoon. Hallintaohjelmalla voi esim. lähettää asiakkaille meneviä ilmoituksia kaukolainoista suoraan WebKakesta. Hallintaohjelman ja Kohan välille on rakenteilla yhteys, jolloin WebKaken asiakastietojen hallinta tapahtuu Kohan kautta.
Ohjelma on käytössä muutamissa Lapin kirjastoissa, mm. Rovaniemellä. WebKake on muuttumassa maksulliseksi vuoden 2023 alusta. Johtoryhmä päätti, että jokainen kunta päättää itse WebKake -lisenssin hankinnasta.
Varastointityöryhmän esitys
Varastointityöryhmä perustettiin Joryn kokouksessa 26.5.2021. Koollekutsujana oli Tornion kirjaston vs.johtaja Tiina Väkeväinen. Työryhmään kuuluivat Pasi Rantanen Rovaniemeltä, Vesa Sarajärvi Ranualta, Anne Toppari/Sakari Niemelä Kemistä, Marja-Leena Vaarala Kemijärveltä ja Tuija Guttorm Utsjoelta. Tiina Väkeväisen tilalle tuli Anneli Hurtig v. 2022 alusta.
Varastointityöryhmä on tehnyt esityksen keskitetyn varastoinnin periaatteista:
Jokainen kirjasto määrittelee itsenäisesti oman varastointiperiaatteensa. Tarkoitus ei ole poistaa kirjastoilta päätäntävaltaa omien varastojen ylläpidosta.
Keskitetty varastointi ja käytännöt päätetään Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksessa. Päätöstä tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään viiden (5) vuoden välein.
Keskitetty varastointi otetaan käyttöön v. 2023 alusta.
Keskitettyyn varastointiin suostuneet kirjastot ja varastoitava aineisto:
Rovaniemi:
Celia ja muut äänikirjat. Elokuvat: aikuisten kotimainen ja lapset. Konsolipelit. Kausijulkaisujen puuttuvat numerot. Musiikki eri formaateissa. Nuotit. Näytelmät. Runot. Vieraskielinen kaunokirjallisuus. Saamelaisaineisto (Lappi-osasto jakaa aineistoa saamelaisalueen kirjastoille).
Kemi:
Sarjakuvat.
Kemijärvi:
Vieraskieliset elokuvat.
Posio:
Keramiikka.
Sodankylä:
Elokuvakirjallisuus.
Tornio:
Elämäkerrat. Dekkarit ja jännityskirjallisuus.
Varastointityöryhmä laatii keskitetystä varastoinnista tarkemmat ohjeet aineiston käsittelystä ja siirroista Lapin kirjastossa. Ohjeet toimitetaan kirjastoille niiden valmistuttua.
Lapin kirjaston käyttösääntöjen ja tietosuojaselosteen muutos koskien asiakastiedon vanhenemisaikaa
Lapin kirjaston jory on päättänyt Koha-Suomen esityksen mukaisesti pidentää henkilöasiakkaiden kirjastokortin voimassaoloajan 10 vuoteen. Muutos on toteutettu Kohaan 12.7.2022, jolloin uusille asiakkaille tulee voimassaoloajaksi 10 vuotta. Takautuvasti jo olemassa olevien henkilöasiakkaiden kirjastokorttien voimassaolo muutetaan 10 vuoteen syksyllä 2022 Koha-Suomen yhteisellä muutosajolla.
Asiakkaille lähtevää viestiä asiakastietojen vanhenemisesta on muutettu, ja siitä on poistettu maininta lainauskiellosta. Uusittu viesti kehottaa asiakasta käymään kirjastossa, missä asiakastiedot tarkistetaan ja kirjastokortin voimassaoloa jatketaan. Näitä viestejä lähtee siihen saakka, kunnes yhteinen voimassaolon muutosajo on suoritettu, sen jälkeen seuraavan kerran vuodesta 2032 lähtien.
Koska asiakasta lain mukaan ei saa laittaa lainauskieltoon asiakastietojen päivitysvaatimuksen vuoksi, Lapin kirjaston käyttösäännöistä on poistettu tieto kirjastokortin voimassaoloajasta ja uusintavaatimuksesta.
Kirjastokortin voimassaoloaika 10 vuotta on korjattu Lapin kirjaston tietosuojaselosteeseen.
Uudet 2.9.2022 voimaantulevat käyttösäännöt ja tietosuojaseloste päivitetään Lapinkirjasto.finnaan sekä Rovaniemen kaupungin sivulle. Voimassa oleva tietosuojaseloste toimitetaan kirjastoille kuntien sivuille päivittämistä varten.
Koha-Suomen pääkäyttäjä- ja asiantuntijaryhmissä on käsitelty henkilötunnuksettomien (hetuttomien) henkilöiden asiakkuuden voimassaoloaikaa Kohassa.
Ryhmät halusivat selvittää, olisiko hetuttomien asiakkaiden lyhyempi kirjastokortin voimassaoloaika katsottavissa syrjinnäksi tai joutuisivatko nämä epäesulliseen asemaan. Yhdenvertaisuusvaltuuteton toimiston vastauksen mukaan hetuttomille henkilöille voidaan antaa lyhyempi voimassaoloajan kirjastokortille kuin muilla henkilöasiakkailla on, ilman näiden asema olisi epäedullisempi kuin muiden asiakkaiden.
Lapin länsirajalla on asiakkaita, joiden kotimaa on Ruotsi tai Norja, ja yhden vuoden kirjastokortin voimassaoloaika katsottiin kohtuuttomaksi. Johtoryhmä päätti, että henkilötunnuksettomia asiakkaita kohdellaan samoin kuin muita asiakkaita, eli myös heillä kirjaston asiakkuus on voimassa 10 vuotta.
Lapin kirjaston kirjastokortti
Kirjastokortteja tilataan toimittajalle vuosittain varastoon, mistä kirjastot tilaavat tarvitsemansa määrän painatettavaksi kuntakohtaisilla tiedoilla. Tänä vuonna on tilattu kahdeksan vuoden ajan vaakamallia.
Johtoryhmä päätti tilata Hiihku-kirjastokortin suunnelun Aarni Harvalalta, joka on Hiihku-hahmon suunnitelija. Hiihku-kirjastokortti tulisi tulisi nykyisten kirjastokorttien rinnalle. Kesällä 2023 järjstetään asiakkaille ja henkilökunnalle äänestys, jossa päätetään, mitkä tuolloin käytössä olevasta kolmesta kirjastokortista säilytetään valikoimassa.
Täti-luetteloijat
Lapissa on tällä hetkellä kuusi Täti-luetteloijaa (Aittaniemi Mauri, Alatalo Marja, Pirttijärvi Pilvi, Savola Taru, Turunen Anna Kaisa ja Åkerman Kari). Täti-luettelointi on aineiston ensiluettelointia Kohaan ja Melindaan (vrt. poimintaluettelointi).
Ryhmää täydennettiin siten, että Anna Kaisa Turusen tilalle tulee syksyllä 2023 Anna-Maija Takala Rovaniemeltä. Uusina Täti-luetteloijina aloittavat Maiju Päivärinta Posiolta, Lila Mäkelä Sallasta, Pirita Peltonen Enontekiöltä ja Maria Joona Ranualta.
Täti-luetteloijaksi ryhtyvä sitoutuu perehtymään RDA-luettelointiin ja osallistumaan järjestettäviin koulutuksiin.
Luettelointiryhmälle annettiin valtuutus päättää ryhmän kesken luettelointivastuusta sekä tiedottaa niistä Lapin kirjastoja.
Haettavien hankkeiden suunnittelu
Lapin kirjastossa hankekoulutukset ovat keskittyneet AVI/OKM-hakemuksiin, mutta näkökulmaa voisi laajentaa ja katsoa esimerkiksi STM:n ja THL:n haut. Mahdollisiin AKE:n hankepäiviin osallistumista helpottaa, jos osallistujilla on jo alustavia hankeideoita.
AKE:n hankepäiviin osallistumista helpottaa, jos osallistujilla on jo alustavia hankeideoita. Hankkeita voi miettiä myös aiemmin haettujen, mutta avustusta ilman jääneiden hakemusten jatkokehittämisellä ja laajentamisella.
Päätettiin, että AKE järjestää alkutalvesta hankepäivän, jossa laajennetaan näkökulmaa OKM-avustuksia laajemmalle muihin rahoittajiin.
Lapin kirjaston viestintä
Kyösti Satokankaaseen on ottanut yhteyttä paikallislehtien sisällöntuottaja, joka haluaisi aloittaa kirjastoyhteistyön, esimerkiksi teemoittain ja jalkautettuna jokaiseen kuntaan, paikallisena tiedottamisena. Kyösti valtuutettiin jatkamaan keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista paikallislehtien kanssa. Johtoryhmä päätti myös, että AKE Lappi järjestää markkinointi- vaikuttamisviestintäkoulutusta, jonka puitteissa luodaan Lapin kirjaston viestintäsuunnitelma.
Varaamo
Varaamon käyttö on vähäistä useissa Lapin kirjastoissa, ja osa näistä olisi halukas irtautumaan Varaamosta. Päätettiin kartoittaa tilannetta ja palata asiaan seuraavissa kokouksissa.
Sodankylän koulukirjasto
Sodankylässä aloitti tänä syksynä uusi monitoimikeskus (SMK), jossa toimii koulu 1-9 luokat, eskarit ja viskarit, nuorisotila ja musiikkiopisto. Oppilaita koulussa on runsaat 700. Monitoimikeskuksessa aloittaa myös koulukirjasto. Kirjastolle on tilat sekä ala- että yläaulassa. Koulukirjastoon tulee oma kokoelma, josta lainataan pääsääntöisesti automaateilla. Aineisto laitetaan Kohaan, niin että se ei ole varattavissa muualle.
Kohaan on perustettu uusi SOKO-osasto, joka on siis Sodankylän koulukirjasto. Koulukirjaston aineisto näkyy Finnassa, mutta ei ole varattavissa. Koulukirjastoa luotsaamaan on palkattu pedagoginen informaatikko, joka aloittaa työnsä vuoden 2023 alussa. Hän tulee ottamaan päävastuun myös Sodankylän kirjaston lasten- ja nuortenosastosta.
Koha-Suomen asiantuntijaryhmän jäsenet kaudelle 2022-2023
Koha-Suomen asiantuntijaryhmän nimeää yhtiön hallitus, ja siihen valitaan edustus Kohaa käyttävistä kirjastoista. Asiantuntijaryhmä laatii esitykset ohjelmiston kehittämistarpeista ja niihin vaadittavista toimenpiteistä.
Koha-Suomen hallitus on pyytänyt esityksiä asiantuntijaryhmän jäseniksi kaudelle 2022-2023. Lapista Koha-Suomen asiantuntijaryhmän jäseninä kaudella 2022-2023 jatkavat Leena Kinnunen Rovaniemeltä ja varajäseneksi Pia Kusmin Torniosta.
Pohjoisen eKirjaston tilanne
Pohjoisen eKirjaston yhteistyösopimuksessa on kirjattu vuodelle 2023 indeksikorotus. Korotusta ei oteta käyttöön tulevalle vuodelle vaan palvelun kustannukset säilyvät entisellään vuonna 2023.
Kehitä kirjastoa -hankkeen sivu Finnaan
Rovaniemen ja Oulun yhteishankkeessa tavoitteena on asiakkaille vaikutus- ja osallistamismahdollisuuksia verkkopalvelujen kautta. Hankkeen kumppaneina ovat Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot.
Hankkeessa päätettiin käyttää alustana Finnaa, jonne luodaan uusi Kehitä kirjastoa-sivu. Sivua on pilotoitu Oulun Finnassa, missä se on tulossa tuotantoon lähiaikoina. Tämän jälkeen se on tarkoitus lisätä muihin alueen kirjastojen Finnoihin, Lappiin mahdollisesti lokakuussa. Sivulle on mahdollista linkittää alueiden asiakaskyselyjä, tuoda palautteen jättämismahdollisuus, sekä listata kirjastoille tulleita kysymyksiä ja vastauksia niihin. Lisäksi sivulle on tarkoitus linkittää alueen kuntien osallistumiseen liittyviä sivuja. Sivu on hyvä muistutus kirjastoille siitä, että tällainen asiakkaiden osallistaminen on kirjastojen lakisääteistä työtä.
Lapin kirjaston strategia viestintää varten
Johtoryhmä päätti tuottaa Lapin kirjaston strategiasta diasarjan tai esitteen, jota voi käyttää päättäjä- ynnä muussa viestinnässä. Rovaniemi palkkaa suunnitteluun graafikon.
Johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran etäkokoukseen 10.11. klo 13 – 15
Koha-Suomen asiantuntijaryhmä on käsitellyt asiakastietojen vanhenemisaikaa ja vanhentumisesta johtuvaa lainakieltoa. Asia nousi esiin erään kimpan johtoryhmän selvityksestä, ettei asiakasta lain mukaan saa laittaa lainauskieltoon asiakastietojen päivitysvaatimuksen vuoksi.
Lainauskiellosta on pyydetty lausunto myös Kuntaliiton lakimieheltä, jonka mukaan lainausoikeutta ei voi kytkeä tietojen päivitysvaatimukseen. Tämän perusteluna on se, että yksilön sekä oikeudet että velvollisuudet pitää säätää laissa, ja koska kirjastolaki ei säädä tällaista perustetta lainausoikeuden menetykselle, peruste ei ole lainmukainen.
Johtoryhmä päätti, että henkilöasiakkaiden asiakastietojen vanhenemisajaksi muutetaan 10 vuotta.
Lapin kirjaston johtoryhmän puheenjohtajisto
Lapin kirjaston puheenjohtajiston toimintakausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajisto (3 henkeä) koostuu Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajasta sekä kahdesta muusta Lapin kirjaston johtajasta.
Puheenjohtajistossa jatkavat Nina Sipola 1. puheenjohtajana, Kati Pyhtilä 1. varapuheenjohtajana ja Mikko Kallionsivu 2. varapuheenjohtajana.
Lapin kirjastojen käynnissä olevat hankkeet
Johtoryhmä kävi läpi Lapin kirjastoissa käynnissä olevien hankkeiden tilanteen.
Koha-pääkäyttäjien työajan laskutus
Pääkäyttäjillä on käytössä työajan seuranta. Pääkäyttäjän työskentelykunta voi laskuttaa pääkäyttäjän työstä muita Lapin kirjaston kuntia. Koha-pääkäyttäjätyöhön käytetty työaika laskutetaan kerran vuodessa ja lasku päivätään vuoden viimeiselle päivälle ja maksetaan tammikuussa.
Kuntahankintojen lehtitilausten puitesopimuksen päättyminen sekä uusi kilpailutus
KL-Kuntahankintojen puitesopimus KLKH144 Lehtitilaukset 2019–2022 on päättymässä 31.12.2022. KL-Kuntahankinnat Oy ei ole oman ilmoituksensa mukaan perustamassa uutta Lehtitilausten yhteishankintaa, mutta sen sijaan Hansel Oy on aloittanut Kausijulkaisujen välityspalvelut 2023–2025 (2027) puitejärjestelyn valmistelun, joka on vastaava sisällöltään.
Aikataulullisesti tavoitteena on, että Hanselin kilpailuttama puitesopimus tulee olemaan käytettävissä silloin kun Kuntahankintojen puitesopimus päättyy.
Puitesopimuksen hyödyntäminen edellyttää kultakin kunnalta ennakkoliittymisen tekemistä Hanselin yhteishankintaan sen valmisteluvaiheessa. Liittyminen on tehtävä viimeistään 3.6.2022.
Johtoryhmä päätti, että lehtikilpailutukseen ilmoittaudutaan kunnittain mukaan.
E-aineistojen kilpailutusten tilanne
Johtoryhmälle on tullut sähköpostissa tietoa e-aineistojen kilpailutustilanteesta sekä Kuntien yhteisen ekirjaston valmistumisen ennakoinnin aikataulusta. Koosteena YKN:n kokouksesta, jossa e-aineistojen kilpailutusta käsiteltiin, tiedotetaan johtoryhmää seuraavasti:
Elokuvakilpailutus: FinELib koordinoi ja kilpailuttaa elokuvapalvelut (TVoD -mallilla) keskitetysti. Pohjoisen eKirjasto ilmoittaa liittymisestä mukaan kilpailutukseen.
E-lehdet: YKN:n alaisuudessa oleva kilpailutustyöryhmä jatkaa valmistelevaa työtä.
E- ja äänikirjojen hankinta: Konsortio neuvottelee keskitetysti sopimusmallin.
Johtoryhmä valtuutti Pohjoisen eKirjaston yhteistoimintasopimuksen mukaisesti valmistelemaan edelleen sopimukset ylimenokaudelle ennen Kuntien yhteisten eKirjastojen käyttöönottoa.
Pohjoinen eKirjasto järjesti aiheesta kaksi samansisältöistä webinaaria toukokuun aikana, joissa kerrottiin terkemmin e-aineistojen sopimusten tilanteesta.
Varaamon tilanne
Varaamon palvelintila on hankittu Netum Oy:lta. Koha-Suomen yhteisen palvelintilan myötä tuli tarpeelliseksi selvittää Varaamon palvelintilan jatko.
Täti-luetteloijat
Uutena Täti-luetteloijana on aloittanut Ada-Maria Rantatalo Torniosta.
Kohan versionvaihto 7.-8.6.2022
Koha ei ole silloin käytettävissä. Tarkoitus pitää myöhemmin infotilaisuus, jossa esitellään, mitä muuttuu ja tulee uutta.
Pohjoisen verkoston esihenkilöpäivät 31.8. – 1.9. Kuusamossa
Varastointityöryhmä
Työryhmän esitys käsitellään syksyn kokouksessa.
Seuraava kokous
Seuraava johtoryhmän kokous pidetään Kuusamon esihenkilöpäivien yhteydessä 1.9. klo 12.30 – 14.00
AKE Lapin opintomatkalaisia Hämeenlinnassa. Kuva: Marja-Leena Vaarala
Tavoitteet
Toimintavuoden keskeisinä tavoitteina olivat:
vahvistaa esimiesten valmiuksia johtajaa ja kehittää toimintaa
vahvistaa henkilökunnan keskinäistä vuorovaikutusta
selkeä, oikea-aikainen ja kohderyhmät tavoittava viestintä, joka vastaa alueen kirjastojen tarpeisiin
kirjastoammattilaisuuden vahvistaminen
Resurssit
AKE Lapin toimintavuosi 2021 oli ensimmäinen vuosi, jolloin käytettävissä oli koko kahden koordinaattorin työpanos. Kehittämistehtävää hoitivat 80% työajalla erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen, 100% työajalla kirjastonhoitaja Esko Nousiainen sekä 20% työajalla kirjastonjohtaja Nina Sipola. Esko Nousiaisen opintovapaan aikana 1.10.-31.12. hänen sijaisenaan toimi kirjastonhoitajana Riina Mattila. Loppuvuodesta AKE:lla oli palkattuna lisäksi graafikko Karl Simonlehto, jonka tehtävänä oli suunnitella ja kilpailuttaa AKE:n toteuttaman Lapin kirjaston strategiaprojektin strategiatyökirja.
Yhteensä kehittämistehtävään oli sijoitettu 2 henkilötyövuotta. AKE-toiminnan vastuutettiin tiimin kesken siten, että Nina Sipola vastasi yhteistyöstä kansallisella tasolla, Leena Kinnunen vastasi tiedotuksesta, talousseurannasta ja strategiatyöstä, Esko Nousiaisen (sijaisena Riina Mattilan) vastuulla oli koulutusten suunnittelu ja Liboppi-yhteistyö. Kahden koordinaattorin työpanoksella pystyttiin vähentämään tehtävän kuormitusta ja varautumaan paremmin muuttuviin tilanteisiin.
AKE-toiminnan ohjausta ja tukea uudistettiin siten, että aiemmin Lapin yleisten kirjastojen johtajista koostuva ohjausryhmää supistettiin. Uuteen ohjausryhmään AKE-tiimin lisäksi kuuluvat Helena Kokko ja Liisa Tastula Rovaniemen kaupunginkirjastosta, Vesa Sarajärvi Ranuan kirjastosta, Laura Pitkänen Tervolan kirjastosta ja Arja Kallatsa Sompion kirjastosta. Ohjausryhmän ensimmäinen työpaja järjestettiin 8.11.2021. AKE Lapin asioista, kuten toimintasuunnitelmasta ja toimintakertomuksesta tiedotetaan edelleen Lapin yleisten kirjastojen johtajien kokouksissa.
Tehtävän toteutus
Koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin pystyttiin vastaamaan edellistä vuotta paremmin. Alkuvuodelle 2021 ajoitetut koulutukset toteutettiin suunnitelmien mukaan etänä, ja syksyllä pystyttiin jo järjestämään lähikoulutuspäiviä. Odotetut Lapin kirjastopäivät järjestettiin Torniossa syyskuussa, ja näiden osallistujamäärä ylitti odotukset. Kirjastopäivien palautteista kävi selväksi, että ammattilaisten kasvokkain tapaaminen on tärkeää ja vahvistaa etätapaamisia paremmin yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Toinen syksyn merkittävä tapahtuma oli opintomatka Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin, jonne osallistui noin 20 henkilöä eri puolilta Lappia. Säännöllisten verkkotapaamisten alustaksi hankittu Zoom osoittautui hyväksi valinnaksi tallennus- ja pienryhmäominaisuuksiensa vuoksi. Zoomia käytettiin noin joka toinen viikko pidettyjen Lapin kirjastojen päiväkahvien alustana.
Alueellinen yhteistyö
Kuluneena toimintavuonna otettiin käyttöön aikataulutus, jossa vuoroviikoin toistuvat Lapin kirjastojen päiväkahvit sekä AKE Lapin uutiskirjeen ilmestyminen. Uutta aikataulua alettiin soveltamaan syksyllä. Jaksottamisella tiedotus alueille oli säännöllistä ja helpotti koordinaattoreiden työn suunnittelua.
Kaikille avoimia päiväkahveja järjestettiin vuoden aikana 26 kertaa, ja niiden teemoina tai vierailjoina olivat:
Osaamiskartoitus / Maria Kianen, REDU
E-aineistot / Aija Laine VAKE
Exit Library – pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille -hanke / Katja Remsu, Kemin kaupunginkirjasto
Tilastot / Pasi Rantanen, Rovaniemen kaupunginkirjasto
VOIMA / SANA -hanke / Laura Herva, Rovaniemen kaupunginkirjasto ja Lapin kirjaston lukumaskotin yleisöäänestys / Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Osaamiskartoitus / Maria Kianen, REDU
Kansallinen lukutaitostrategia / Mervi Heikkilä, Erte
Monikielinen kirjasto / Riitta Hämäläinen ja Eeva Pilviö, Helsingin kaupunginkirjasto
Celia / Elina Kilpiö, Celia
Ympäristötietoisuushanke / Kimmo Korteniemi, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Omatoimikahvit / Ira Cotter, Parasta palvelua omatoimisesti – hanke
Tutkitun tiedon teemavuosi / Päivi Litmanen-Peitsala VAKE
Pohjoisen verkosto ja Pohjoisen eKirjasto / Raisa Laitala, Oulun kaupunginkirjasto
Musiikista pintaa syvemmältä, Musiikkikirjastot.fi / Tuomas Pelttari
AVIn hankkeet / Satu Ihanamäki & Anu Ojaranta, Aluehallintovirasto
Jutaava kirjasto 2 –hanke / Karoliina Juhola, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Kuntapäättäjälobbaus / Tiina Väkeväinen, Tornion kaupunginkirjasto
Liboppi / Esko Nousiainen, Rovaniemen kaupunginkirjasto
VOIMA / SANA -hanke / Laura Herva ja Katja Rakkolainen, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Kirjastoalan opetus / Satu Salmela, SEAMK
Sarjakuvat / Harri Filppa, Oulun Sarjakuvakeskus
Lapin kirjastopäivien ryhmätöiden purku / Anna-Maija Takala ja Liisa Tastula Rovaniemen kaupunginkirjasto, Sisko Keskitalo Enontekiön kirjasto, Pia Kusmin Tornion kirjasto, Vertti Barkholm Muonion kirjasto, Tuija Timonen Keminmaan kirjasto, Ira Karjalainen Tornionlaakson kirjasto, IIvari Koutonen Utsjoen kirjasto
Makerspace-hanke / Riina Mattila ja Ari Hietala, Rovaniemen kaupunginkirjasto
Näiden lisäksi päiväkahvien teemoina olivat Lapin yleisten kirjastojen kuulumiset, joita käsiteltiin myös muiden teemojen ohella pitkin kulunutta vuotta. Päiväkahvien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 577 henkilöä, yhden tilaisuuden keskiarvoinen osallistujamäärä oli siis 22 henkilöä. Päiväkahvien tallenteita katsottiin kaikkiaan 413 kertaa, eli yhtä tallennetta katsottiin ainakin osittain keskimäärin 20 kertaa. Kaikkia päiväkahveja ei tallennettu.
AKE:n järjestämiin tilaisuuksiin kutsuttiin myös Lapin AVI:n kirjastotoimen ylitarkastaja, millä vahvistettiin AKE:n, kirjastojen ja AVI:n välistä tiedonkulkua.
Aluekierros
AKE Lapin tiimi toteutti keväällä 2021virtuaalikierroksen Lapin yleisissä kirjastossa. Vierailuilla olivat mukana koordinaattorit Leena Kinnunen ja Esko Nousiainen, sekä osassa vierailuja kirjastonjohtaja Nina Sipola. AKE tiimi vieraili yhteensä yhdeksässä kirjastossa, joita olivat Tornion, Tervolan, Sompion, Sallan, Ranuan, Pellon, Kolarin, Keminmaan ja Kemijärven kirjastot. Etävierailuille osallistui kirjastoista yhteensä 44 henkeä.
Kunkin virtuaalivierailun kesto oli kaksi tuntia. Ensimmäisen tunnin aikana käytiin läpi sekä vierailukirjaston että Rovaniemen kirjaston että Lapin kirjastojen kuulumisia ja ajankohtaisia asioita. Jälkimmäinen tunti oli varattu Lapin yleisten kirjastojen henkilöstölle vuonna 2021 tehdyn osaamiskartoituksen kuntakohtaisten tulosten läpikäymiseen. Lisäksi kartoitettiin muita osaamistarpeita sekä millaista osaamista kirjastossa olisi, ja miten sitä voitaisiin jakaa Lapin alueella. Haastattelun päätteeksi pyydettiin palautetta ja kehittämisehdotuksia AKE Lapin toimintaan.
Lapin kirjaston strategian työstäminen vuosille 2021-2024 vietiin päätökseen Osana Oy:n Petri Toikkasen ohjauksessa. Strategiaa valmisteltiin työryhmässä, johon kuuluivat Rovaniemen kaupunginkirjastosta Nina Sipola, Leena Kinnunen ja Jani Ekblom, Tornionlaakson kirjastosta Tiina Väkeväinen, Tornion kirjastosta Ville Jylhä ja Lapin AVI:sta Vesa Sarajärvi. Työryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa, jonka lisäksi järjestettiin henkilökunnalle kaksi strategiatyöpajaa sekä verkkokysely strategian sisällöstä.
Lapin kirjaston strategiasta tuotettiin työkirja, joka jaettiin jokaiselle Lapin yleisen kirjaston työntekijälle. Työkirjaa on tarkoitus käyttää niin oman osaamisen ja kehittymisen, kuin oman kirjaston ja Lapin kirjastojen yhteisön toiminnan kehittämisen liittyvien toimien ideointiin ja kirjaamiseen. Työkirjan suunnitteli graafikko Karl Simonlehto, ja siitä otettiin 500 kappaleen painos.
Vuosi 2021 oli toinen poikkeuksellinen ja haastava vuosi osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Pandemiatilanteen vuoksi kaikki koulutustilaisuuden pidettiin keväällä 2021 etänä. Syksyllä pandemiatilanne salli hetken aikaa myös lähikoulutusten järjestämisen. Koulutusten lisäksi AKE Lappi tarjosi alueen henkilöstölle osaamisen kehittämisen tueksi vertaisoppimismahdollisuutta, tietoa ja tukea sähköisen oppimisalustan, Libopin, valtakunnallisille avoimista kursseista, opintomatkan Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin sekä säännöllisiä koko alueen kattavia virtuaalisia palavereja, joihin kutsuttiin erilaisia asiantuntijoita jakamaan tietoa. Vuoden alussa AKE Lappi toteutti Lapin kirjastojen henkilökunnalle suunnatun osaamiskartoituksen. Osaamiskartoitus toteutettiin yhdessä REDU Edu Oy:n kanssa. Osaamiskartoituksesta pidettiin Lapin kirjastojen päiväkahveilla sekä alkuinfo tammikuussa että yleiskatsaus kyselyn tuloksiin maaliskuussa.
Koulutukset
Vuoden 2021 aikana alueellinen kehittämistehtävä järjesti yhteensä 14 eri koulutusta. Koulutuksista 4 lähikoulutuspäivää (sisältäen kaksipäiväisen Lapin kirjastopäivät), 9 etäkoulutusta, 1 verkkokurssi ja 1 opintomatka. Koulutusten toteutustavoista ohjattua verkkokurssia ja opintomatkaa ei oltu toteutettu aiemmin.
Koulutuksilla vastattiin aiemmissa selvityksissä esiin tulleisiin ammattitaidon ongelmakohtiin sekä vastattiin nopeasti uusiin, tuoreessa osaamiskartoituksessa löydettyihin, osaamisen vajeisiin. Lisäksi koulutuksiin vaikutti vuoden 2021 esillä olevat teemat, kuten tutkitun tiedon teemavuosi ja yleisten kirjastojen demokratiatyö. Näistä teemoista järjestettiin koulutusta misinformaatiosta sekä Erätauko-menetelmästä. Sisältökoulutusta järjestettiin selkokirjallisuudesta sekä Celia-aineistosta. Celia-osaaminen koettiin laajasti osaamiskartoituksessa heikoksi, joten koulutukset vastasivat myös ilmi tulleeseen tarpeeseen. Celia-koulutukset järjestettiin yhteistyössä Celia-kirjaston kanssa. Osaamiskartoituksesta yhdeksi kehityskohteeksi nousi myös tiedonhaun taitojen vahvistaminen, erityisesti avoimista sekä tieteellisistä lähteistä. Vajeeseen vastattiin kahden webinaarin sarjalla, joka järjestettiin yhteistyössä Lapin yliopiston kirjaston kanssa.
Digiä opastamaan -verkkokurssilla keskityttiin ohjaustaitojen parantamiseen. Tarve koulutukseen nousi vuonna 2020 alkuvuodesta päättyneen digihankkeen loppukyselystä. Pelikoulutusta alueelle järjestettiin yhteistyössä Kemin kaupunginkirjaston Exit Library –pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille –hankkeen kanssa. Vuodelta 2020 siirtynyt asiakaspalvelukoulutus järjestettiin syksyllä ja päivään lisättiin asiantuntijaluento Nepsy-asiakkaan kohtaamisesta. Marraskuussa AKE järjesti lisäksi opintomatkan, jonka aikana vierailtiin Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoissa.
Vuoden yksittäinen kohokohta oli tällä kertaa syyskuun lopulla Torniossa pidetty Lapin kirjastopäivät. Kirjastopäiville osallistui yhteensä 81 henkilöä ja osallistujia oli jokaisesta Lapin kunnasta. Kouluttajina kirjastopäivillä toimivat: Johanna Riippi (Mukamas Learning Design), Esko Nousiainen ja Liisa Tastula (AKE Lappi & Rovaniemen kaupunginkirjasto), Kimmo Korteniemi (Rovaniemen kaupunginkirjasto), Sanna Haakana ja Hertta Alajärvi (Rovaniemen kaupunginkirjasto & Sodankylän kirjasto), Anita Alamaunu (Tornion Aineen taidemuseo), Laura Nuuttila ja Ida Teeri (Kemin kaupunginteatteri) sekä Ilkka Halava (Prime Frontier). Muut vuoden aikana kouluttajana toimineet löytyvät alla olevasta taulukosta.
Taulukko: Vuoden 2021 AKE Lapin koulutukset
Päivämäärä
Koulutuksen nimi
Koulutusmuoto, paikkakunta ja mahdollinen kouluttaja
Näin meitä huijataan – vinkkejä misinformaation tunnistamiseen ja torjuntaan
Etäkoulutus /
Johanna Vehkoo
40 (84)
29.3.-31.5.
Digiä opastamaan – ohjaamista oppimaan
Verkkokurssi /
Kai Halttunen
30
19.4.
Kemin kaupunginkirjaston Exit Library –pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille –hankkeen pelikoulutus, osa 1
Etäkoulutus /
Mikko Meriläinen
17 (13)
20.4.
Kemin kaupunginkirjaston Exit Library –pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille –hankkeen pelikoulutus, osa 2
Etäkoulutus /
Rami Sihvo
17 (11)
21.4.
Kemin kaupunginkirjaston Exit Library –pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille –hankkeen pelikoulutus, osa 3
Etäkoulutus /
Katja Remsu
21 (15)
28.4.
Selkokirjat nuorten aikuisten ja aikuisten lukutaidon tukena
Etäkoulutus /
Sanna-Leena Knuuttila (Tmi Selkenee)
24 (53)
9.6.
Celia-koulutus, ryhmä 1
Etäkoulutus / Elina Kilpiö (Celia)
14
19.8.
Celia-koulutus, ryhmä 2
Etäkoulutus / Elina Kilpiö (Celia)
17
23.9.-24.9.
Lapin kirjastopäivät
Lähikoulutus, Tornio
81
19.10.
Haastavat kohtaamiset asiakaspalvelussa
Lähikoulutus, Rovaniemi /
Pirjo Matinmikko (Ksakki ry),
Jukka Virtala & Heidi Syrjäkari (Sisä-Savon Sävelet ry)
12
10.11.
Tiedonhaun koulutus, osa 1
Etäkoulutus /
Heidi Minkkinen, Tiina Siro ja Kati Vuontisjärvi (Lapin yliopiston kirjasto)
30 (60)
18.11.
Erätauko-koulutus
Lähikoulutus, Rovaniemi /
Tarja Eloranta (KM Future)
15
23.-24.11.
Opintomatka Hämeenlinnan, Tampereen ja Seinäjoen kirjastoihin
Opintomatka
21
2.12.
Tiedonhaun koulutus, osa 2
Etäkoulutus /
Heidi Minkkinen, Tiina Siro ja Kati Vuontisjärvi (Lapin yliopiston kirjasto)
30 (31)
Yhteensä 14 eri koulutusta. Koulutuksista 4 lähikoulutuspäivää (sisältäen kaksipäiväisen Lapin kirjastopäivät), 9 etäkoulutusta, 1 verkkokurssi ja 1 opintomatka.
Koulutuksiin osallistuneet
AKE Lapin vuoden 2021 koulutuksiin osallistui yhteensä 370 henkilöä, joista 355 henkilöä oli Lapin kirjastoista. Etäkoulutukset mahdollistivat osallistumisen myös alueen ulkopuolelta, mutta muulta osallistuneiden määrä jäi maltilliseksi. Yksittäisiä osallistujia AKE Lapin koulutuksiin tuli Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Hausjärveltä, Karkkilasta, Kemiöstä, Lappeenrannasta, Oulusta, Sonkajärveltä, Tampereelta ja Vihdistä. Lisäksi Kemin kaupunginkirjaston pakohuonehankkeen webinaareissa kaksi osallistujaa tuli Haaparannalta, Ruotsista.
Yksilöllisiä koulutukseen osallistujia Lapissa, eli henkilöitä, jotka osallistuivat yhteen tai useampaan koulutukseen, oli yhteenä 135, joka on arviolta n. 84 % koko Lapin kirjastojen henkilökunnasta. Lukema on erittäin korkea ja siihen on oltava todella tyytyväinen. Etäkoulutukset pääsääntöisesti tallennettiin ja tallennetta jaettiin alueen sisällä piilotetulla Youtube-kanavalla. Tallenteiden katseluaika riippui kouluttajien kanssa tehdyistä sopimuksista. Koulutustallenteita katsottiin yhteensä 267 kertaa. Luvussa täytyy huomioida se, että tallenteen seuraamisen kestoista ei ole tietoa, eli tallenteita saatettiin katsoa kokonaan tai vain ensimmäiset minuutit.
Taulukko. Koulutuksiin osallistuneet vuonna 2021
Koulutuksiin osallistuneet yhteensä
370 henkilöä
Koulutuksiin osallistuneet Lapin kirjastosta (Lapin kirjastojen henkilökunnan koko n. 160 henkilöä)
355 henkilöä
Yksilölliset koulutuksiin osallistuneet Lapin kirjastosta (Lapin kirjastojen henkilökunnan koko n. 160 henkilöä)
135 henkilöä
AKE Lapin koulutuksiin osallistuttiin Lapin kunnista kiitettävästi. Jokaisesta Lapin kunnasta osallistuttiin vähintään yhteen koulutustapahtumaan, mihin on syytä olla hyvin tyytyväinen. Koulutuksista selvästi suosituin oli Torniossa järjestetyt Lapin kirjastopäivät, johon osallistuttiin jokaisesta Lapin kirjastosta. Laajaan kiinnostukseen ja aktiiviseen osallistumiseen on syytä olla tyytyväinen.
Lapin kunnista AKE Lapin koulutuksiin osallistuttiin seuraavasti
Kunta/Organisaatio
Osallistujat yhteensä
Koulutusten määrä
Enontekiö
5
4
Inari
9
6
Kemi
16
9
Kemijärvi
31
13
Keminmaa
9
4
Kittilä
6
4
Kolari
9
4
Muonio
10
8
Pelkosenniemi
1
1
Pello
5
4
Posio
16
10
Ranua
12
8
Rovaniemi
122
14
Salla
16
7
Savukoski
1
1
Simo
12
8
Sodankylä
17
10
Tervola
21
13
Tornio
26
9
Utsjoki
2
2
Ylitornio
9
4
Koulutuspalaute
Järjestetystä koulutustilaisuuksista pyydettiin osallistujilta palautetta. Palautekyselyjä lähetettiin kaikille koulutuksiin osallistuneille ja palautelomakkeita palautui 195 kappaletta, eli palautetta antoi 52,70 % koulutuksiin osallistuneista. Palauteen jättämisen tärkeyttä tulee tulevaisuudessa korostaa entisestään, jotta palauteprosenttia saataisiin nostettua paremmaksi.
Palautekyselyssä pyydettiin avoimen palautteen lisäksi numeraalista arviota arvosteluasteikolla 1 – 5 kysymyksiin: koulutus vastasi tarpeisiini, sain koulutuksesta uutta tietoa, koulutus innosti lisätiedon ja -taidon hankintaan, koulutuksen sisältöjä siirtyy kauttani muuallekin työyhteisööni, olen tyytyväinen koulutukseen kokonaisuutena, sain ennakkoon riittävästi tietoa koulutuksesta sekä koulutustila oli sopiva. Yksittäisten koulutusten palautteiden keskiarvo vaihteli 3,66 – 4,60 välillä, kokonaiskeskiarvon ollessa 4,23. Parhaat numeropalautteet saatiin Rovaniemellä järjestetystä Erätauko-koulutuksesta.
Vaikka koulutuspalautteissa saatiin suhteellisen hyviä arvoja, kysymyksen ”Koulutuksen sisältöjä siirtyy kauttani muuallekin työyhteisööni” vastausten keskiarvo oli heikoin (3,93). Vaikka kyseinen kysymys sai koulutuksesta riippuen vaihtelevan arvosanan, tulee tulevaisuudessa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, ettei osaamisen kehittyminen jää vain yksilötasolle, vaan se kulkeutuisi laajemmin työyhteisöjen hyödyksi. Erityisesti etäkoulutukset ovat haastavia, sillä verkkotapaaminen ei aina tarjoa luontaisia tilaa tai mahdollisuutta ajatusten vaihdolle tai reflektiolle.
Taulukko. Koulutuksiin osallistuneet ja koulutuspalautteet vuonna 2021
Koulutuksiin osallistuneet yhteensä
370 henkilöä
Saadut koulutuspalautteet
195 kappaletta
Koulutuspalautteen vastausprosentti
52,70 %
Seuraavaan taulukkoon on koottu kaikkien koulutusten keskiarvoiset numeraaliset arviot palautelomakkeen kysymyksiin. Arvosteluasteikko oli 1 – 5.
Koulutus vastasi tarpeisiini
4,22
Sain koulutuksesta uutta tietoa
4,25
Koulutus innosti lisätiedon ja -taidon hankintaan
4,08
Koulutuksen sisältöjä siirtyy kauttani muuallekin työyhteisööni
3,93
Olen tyytyväinen koulutukseen kokonaisuutena
4,32
Sain ennakkoon riittävästi tietoa koulutuksesta
4,31
Koulutustila oli sopiva
4,49
Palautteiden kokonaiskeskiarvo
4,23
Liboppi Esko Nousiainen AKE Lapista osallistui vuoden aikana aktiivisesti Libopin toimituskunnan toimintaan ja kokouksiin. Esko Nousiaisen opintovapaan ajan toimituskunnan toimintaan osallistui Riina Mattila.
Libopin toimituskunta lanseerasi Libopin virallisesti valtakunnallisessa tapahtumassa 9.9.2021. Vaikka oppimisalusta olikin ollut jo laajasti käytössä, haluttiin Liboppi nostaa vielä näkyvämmin esille valtakunnallisessa tapahtumassa. Valtakunnallisen ohjelman lisäksi AKE Lappi järjesti lanseerauspäivänä Liboppiin keskittyvät päiväkahvit, jossa kekityttiin Libopin käyttöön ja sieltä löytyviin kurssisisältöihin.
AKE Lapin koulutuksista yksi toteutetiin verkkokurssina käyttäen alustana Liboppia. Kurssi keskittyi digiopastustapahtumien ohjaamiseen. Toive ohjaamisen kouluttamisesta tuli alueellisen digitukihankkeen loppukyselystä, mistä kävi ilmi, että itse digiopastustapahtuman ohjaamisen osaamiseen oli jäänyt vajetta. Kurssin vetäjänä toimi Kai Halttunen ja itse kurssi sisälsi 8 moduulia aineistoineen ja tehtävineen. Lisäksi kurssin aikana järjestettiin 3 etätapaamista kouluttajan kanssa, jossa sisältöjä ja tehtäviä käytiin läpi. Kurssille ilmoittautui 34 henkilöä, joista 27 suoritti kurssin loppuun saakka ja yhteensä 30 vähintään puolet kurssin kokonaisuudesta. Kurssin suoritusaika oli 29.3.-31.5.2021.
AKE Lapin resurssit eivät riittäneet kaikille avoimen valtakunnallisen kurssikokonaisuuden toteuttamiseen. Kaikille avoimista kursseista tiedotettiin alueen kirjastojen työntekijöitä samalla kannustaen liittymään kursseille ja suorittamaan kokonaisuuksia. Lisäksi AKE Lappi jakoi keskitetysti alueen kirjastojen henkilökunnalle kursseille mahdollisesti tarvittavia kurssiavaimia.
Loppuvuodesta 2021 AKE oli mukana suunnittelemassa ja luomassa e-aineistoihin ja -palveluihin keskittyvää Liboppi-kurssia, jonka on tarkoitus toimia uuden Pohjoisen eKirjaston palveluvalikoiman koulutus- ja perehdytysmateriaalina. Kurssi on tarkoitettu Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen työntekijöille ja se pohjautui Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aiempaan e-aineistojen ja -palvelujen Liboppi-kurssiin. Valmis kurssi otetaan käyttöön vuoden 2022 alussa ja se on osa e-aineistojen sisältökoulutusta.
Vertaisoppiminen
Vertaisoppimassa oli vuoden 2021 aikana 3 henkilöä Sompion, ja Utsjoen kirjastoista, vertaisoppimispäiviä oli yhteensä 8. Oppimispäivien aiheena oli esimerkiksi tutustuminen kirjastoautotoimintaan, kaukopalveluun, mystery shopping -konseptiin, kansainväliseen yhteistyöhön, saamelaiskirjastopalveluihin sekä lasten- ja nuortenkirjastotyöhön. Lisäksi toteutettiin yksi Rovaniemen kirjaston työntekijän vetämä vertaisopetuspäivä Torniossa, missä aiheena oli uudenlaisen tapahtuman tuottaminen Torniossa.
Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden kirjastojen esihenkilöille sekä muissa työnjohdollisissa tehtävissä toimiville henkilöille suunnattu, vuonna 2020 alkanut Pohjoisen verkosto -hanke vahvisti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan AKE-toimijoiden ja esimiesten yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Hankkeessa toteutettiin yhdessä alueiden AKE-toimijoiden ja AVI:en kirjastotarkastajien kanssa Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäivä 1.9.2021. Alunperin kaksipäiväiseksi lähitapaamiseksi tarkoitetut päivät jouduttiin koronapandemian vuoksi supistamaan yhteen etäpäivään. Tapaamiseen osallistui yhteenä 80 henkeä, joista noin neljännes oli Lapin alueelta. Huomionarvoista on, että osallistujia oli kahta lukuunottamatta kaikista Lapin kunnista.
Ennen Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäiviä hankkeessa järjestettiin kaksi eri teemaista verkostotapaamista etäyhteydellä. 23.2.2021 webinaarin teemana oli päättäjäviestintä, johon osallistui yhteensä 51 henkilöä, joista 19 henkilöä Lapin kirjastoista. 11.5.2021 järjestettyyn verkostoitumiswebinaariin osallistui 37 henkilöä, joista 18 henkilöä Lapin kirjastoista. AKE Lappi osallistui webinaarien suunnitteluun ja oli lisäksi fasilitointiapuna tapahtumissa.
Pohjoisen verkostolle otettiin käyttöön yhteinen Teams-kanava Oulun kaupungin Teams-ympäristössä, jossa on tarkoitus jatkaa verkostoitumista. Hanke päättyy alkuvuodesta 2022 ja siinä järjestetään vielä yksi verkostotapaaminen. Hankkeen päätyttyä verkoston ylläpitäminen ja tapahtumien tuottaminen tulee siirtymään osaksi Oulun ja Rovaniemen AKE-tehtäviä.
Osaamiskartoitus
Vuonna 2020 aloitettu osaamiskartoituksen valmistelu jatkui vuonna 2021 henkilöstölle tehdyllä osaamiskartoituksella, jonka toteutti REDU Edu Oy. Kutsu osaamiskartoitukseen lähetettiin 142 henkilölle. Kartoituksessa oli mukana henkilön itsearvio ja esimiehen tekemä arvio, joista molemmat molemmat arviot tehtiin 125 henkilölle (88,03%). Vain toinen arvio tehtiin 15 henkilölle (10,56%) ja molemmat arviot jäi tekemättä 2 henkilölle (1,41%). Kokonaisuutena lähes kaikille (98,59 %) alueen työntekijöistä tehtiin ainakin toinen arvio.
Jokainen kartoitukseen osallistunut sai ladattavaksi henkilökohtaisen osaamiskortin, joita voidaan käyttää henkilön osaamisen kehittämisen suunnitteluun ja kehittymisen arviointiin. Lisäksi kartoituksesta koostettiin ammattiryhmittäin (kirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, kirjastotoimenjohtaja) ja kirjastoittain osaamisprofiilit, jotka olivat pohjana niin Lapin strategian päivittämisessä kuin osaamisen kehittämisen suunnittelussa tuleville vuosille.
Kartoituksen mukaan osaamisessa on vaihteluja henkilöiden ja paikkakuntien välillä. Kartoituksessa nousi esille mm. seuraavia kehittämistä vaativia kokonaisuuksia:
tietoturvan perusosaaminen ja some-osaaminen
hanke-osaaminen
informaatio- ja kirjastopalveluihin liittyvät tiedonhakutaidot
erilaisten aineistojen hallinta- ja opastustaidot
henkilöstön kehittämisosaaminen
tutkimus- ja kehittämisosaaminen.
Kartoitus osoitti kuitenkin, että kehittymistä on tapahtunut edelliseen, vuoden 2017 kartoitukseen verrattuna mm. näissä kokonaisuuksissa: lakien ja säädösten tunteminen, töiden suunnittelu ja organisointi, verkostoitumistaidot, sidosryhmien tuntemus ja verkkokokoustaidot.
Osaamiskartoituksen tulosten pohjalta on tarkoitus laatia tarkempia kirjasto- ja aluekohtaisia suunnitelmia. Suunnitteluun haluttiin kuitenkin mukaan syksyllä perustettu AKE Lapin ohjausryhmä, joka jatkaa asian parissa vuonna 2022.
Tiedotus
Viestinnän keskeisiä kanavia ovat verkkotapaamiset ja lähikokoukset, AKE Lapin uutiskirje, verkkosivu kirjastojenlappi.fi, kirjastonjohtajien WhatsApp-ryhmä, Lapin yleisten kirjastojen suljettu Facebook-ryhmä sekä sähköposti.
AKE Lapin uutiskirje vahvisti paikkaansa tiedotuksessa säännöllisen ilmestymisen ja kasvavan tilaajamäärän kautta. Vuoden aikana uutiskirjeen tilaajamäärä kasvoi 72:sta loppuvuoden 105 tilaajaan. Tilaajista 100 henkeä oli Lapista, loput mm. muiden alueiden AKE-koordinaattoreita. Uutiskirjeitä lähetettiin kaikkiaan 18 kappaletta, ja keskimäärin 74% tilaajista avasi uutiskirjeen. Suosituimpia klikkauksia uutiskirjeessä olivat läpi vuoden Lapin kirjastojen viikkopalaverien ohjelma sekä koulutustiedotteet. Näiden lisäksi kiinnostusta klikkausten muodossa herättivät mm. vertaisoppimisraportit, Lapin kirjaston johtoryhmän kokousten koosteet, erilaiset raportit ja ajankohtaiset uutiset esimerkiksi yhteisistä tapaamisista tai palvelujen muutoksista.
AKE viesti myös Lapin yleisten kirjastojen suljetussa Facebook-ryhmässä sekä kirjastonjohtajien WhatsApp-ryhmässä.
AKE Lapin verkkosivu kirjastojenlappi.fi toimii Xetnetin ylläpitämässä webhotellissa, mutta sisällöistä vastaa AKE Lappi-tiimi. Verkkosivuja käytetään mm. koulutuksista ja ajankohtaisista aiheista tiedottamiseen. Sivuille on myös pyritty kokoamaan yhteisten palveluiden ohjeita. Lapin kirjastoilla on myös yhteinen Google-verkkotunnus, johon kootaan ohjeita, tiedotteita, markkinointimateriaalia yms., ja näiden sivujen suhde esimerkiksi Kirjastojenlappi.fi – sivuun on ollut keskustelussa. Lapin kirjaston strategiatyössä nousi esille tiedon hajanaisuus eri palveluissa, ja toiveena alueelta esitettiin yhteisen tiedonhallinnan uudistamista. Sivuston käyttöä ei kuitenkaan ole rajattu, vaan se on avoimesti saatavilla.
Materiaalit, laitteet ja ohjelmat
Vuonna 2020 hankittuihin kahteen mediaboksiin hankittiin käyttäjien toiveesta lisälaitteina peliohjaimia. Virtuaali- ja Tuota-boksit ovat olleet kierrossa alueella koko vuoden 2021.
AKE Lapilla on käytössä Emaileri-palvelu uutiskirjeiden tuottamiseen.
Etäyhteyksiä, virtuaalitapaamisia ja -kokouksia varten hankittiin lisenssejä Zoom-etäyhteysohjelmaan. AKE-koordinaattorit koulutettiin Zoomin käyttöön keväällä 2021. Toiminnan varmistamiseksi sekä Emaileri- että Zoom-ohjelmaan hankittiin useampia lisenssejä nimettynä AKE-koordinaattoreille.
Kirjastojenlappi.fi -sivustoon ostetaan webhotelli-palvelu Xetnet-yritykseltä. Varsinainen ylläpito on AKE-koordinaattorien vastuulla.
Verkostoituminen
AKE Lapin koordinaattorit osallistuivat AKE-alueiden yhteisiin tapahtumiin, kuten neljä kertaa järjestetyille AKE kahveille. Koordinaattorit osallistuivat myös AKE-koordinaattoreille suunnattuun koulutukseen. Kehittämistehtävästä vastaava Nina Sipola osallistui VAKE/AKE-johtajien vapaamuotoisiin tapaamisiin yhdeksän kertaa.
Lähitapaamisia AKE-alueiden toimijoille ei Covid 19-pandemian vuoksi järjestetty lainkaan.
AKE-toimijoiden yhteisessä käytössä oleva Teams on osoittautunut toimivaksi tiedotuksen ja keskustelun alustaksi.
Talouden toteutuma
AKE Lapille haettiin avustusta vuodelle 2021 toiveikkaana, että koronapandemia päättyisi, ja lähikoulutukset ja tapaamiset olisivat mahdollisia. Haettua avustusta ei saatu täysimääräisenä, mistä syystä matka- ja majoituskuluihin varattavaa summaa pienennettiin.
Kevätkaudella lähitapaamiset eivät olleet mahdollisia, mutta syksyllä pystyttiin toteuttamaan kaksi isoa tapahtumaa, Lapin kirjastopäivät ja opintomatka. Tästä huolimatta matka- ja majoituskulut jäivät vielä arvioitua pienemmiksi, ja näihin varattua resurssia siirrettiin asiantuntijakuluihin sekä graafikon palkkaamiseen loppuvuodesta.
Avustuksesta oli tarkoitus tehdä käyttötarkoituksen muutoshakemus ministeriön asiointipalveluun, mutta valitettavasti pyyntö lähti eteenpäin vasta tammikuussa 2022, avustuksen käyttöajan päätyttyä. Muutospyyntö laadittiin, koska koronapandemian pitkittymisen vuoksi suunnitellut AKE-koordinaattoreiden vierailut alueen kirjastoihin jouduttiin perumaan. Myös suunnitellut lähitapaamisen AKE-johdon ja –koordinaattoreiden kanssa peruttiin. Suunniteltuja koulutuksia jouduttiin muuttamaan lähitapaamisista webinaareiksi, esim. Pohjosen verkoston suunniteltu kaksipäiväinen tapaaminen Kuusamossa toteutettiin webinaarina. Osa toteutumattomista lähikoulutuksista oli suunniteltu keväälle 2021, eikä niitä ollut mielekästä järjestää webinaareina. Näiden peruutusten ja muutosten vuoksi koulutussuunnitelmaa muutettiin, ja tarjontaan lisättiin webinaareina järjestettäviä koulutuksia.
AKE Lapin kulut ylittivät saadun avustuksen 591 eurolla.
Taulukko. AKE Lapin talousarvion toteutuma vuonna 2021
Budjetin ylitys, Rovaniemen kaupungille maksettavaksi jäävää
359
Arviointi ja jatkosuunnitelmat
AKE Lappi pystyi toteuttamaan vuodelle 2021 laaditun toimintasuunnitelman lähes suunnitelman mukaan huolimatta jatkuneesta koronapandemiasta. Kevään aikana koulutukset toteutettiin webinaareina, mutta syksyllä pystyttiin jo järjestämään asiakaspalvelu- ja Erätauko-koulutukset lähipäivinä. Syyskuussa järjestetyistä Lapin kirjastopäivistä saatiin erittäin hyvää palautetta – yhteisiä tapaamisia oli toivottu ja odotettu, mikä näkyi päivien suuressa osallistujamäärässä. Marraskuussa toteutettu opintomatka oli myös odotettu mahdollisuus päästä tutustumaan kirjastoihin Lapin ulkopuolella.
Joka toinen viikko toistuvien Lapin kirjaston päiväkahvien konseptia muutettiin, ja vuoden aikana päiväkahveilla saatiin monipuolisesti tietoa kirjastoalan ajankohtaisia asioista. Päiväkahvien kanssa vuoroviikkoina ilmestyvät AKE Lapin uutiskirjeet täydensivät kirjastojen henkilökunnalle kohdennettua tiedotusta.
Vuoden aikana saatiin valmiiksi Lapin kirjaston strategiatyökirja, jolla strategiaa päästään jalkauttamaan koko kimpan, oman kirjaston ja yksilön tasolla.
Kysely Rovaniemen kaupunginkirjaston alueellisen kehittämistehtävän toiminnasta
AKE Lappi järjesti syksyllä Lapin alueelle kohdistetun kyselyn, jossa pyydettiin arvioimaan laajasti Rovaniemen kaupunginkirjaston alueellisen kehittämistehtävän toiminnan onnistumista. Kyselyn toteutti tilattuna opiskelijatyönä Esko Nousiainen. Kysely sisälsi kaksi isoa pääteemaa. Ensimmäiseksi keskityttiin AKE Lapin toiminnan arviointiin ja kehittämiseen ja toiseksi kerättiin dataa siitä, millainen rooli alueellisella kehittämistehtävällä on tiedonhankinnan lähteenä ja kuinka luotettava tiedonlähde se on. Jälkimmäisen pääteeman aineistoa käytettiin Nousiaisen opintoihin kuuluvan tutkimusmenetelmät-kurssin kurssityönä olevan suppean empiirisen tutkimuksen aineistona. Kyselystä saatua dataa tullaan käyttämään vertailupohjana tulevaisuuden kyselyille.
Kysymyksiä kyselyssä oli, sen luonteesta johtuen, yhteensä 38, mikä on kohtalaisen suuri lukumäärä. Valtaosa kysymyksistä oli väitemuotoisia ja niihin vastattiin asteikolla 1-5, jossa arvo 1 tarkoitti ”täysin eri mieltä” ja 5 ”täysin samaa mieltä”. Lisäksi mukana oli muutama monivalintakysymys sekä muutamia avokysymyksiä. Kysely oli auki alueen henkilöstölle 29.10.–12.11. välisen ajan.
Kyselyssä ei kerätty yksilöivää tietoa eli siinä ei kysytty. Kysymykset ryhmiteltiin kattamaan seuraavat teemat: tietämys alueellisen kehittämistehtävän lakisääteisistä tehtävistä, tietämys Lapin alueen alueellista kehittämistehtävää tekevistä henkilöistä, erikokoisten kirjastojen tarpeiden huomiointi, alueellisen kehittämistehtävän viestitä, alueellisen kehittämistehtävän koulutukset, vuorovaikutuksen tukeminen sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavien koordinaattorien ammattitaito. Lisäksi opiskelijan kurssityötä varten kysymyksiä tarkennettiin koskemaan alueellisen kehittämistehtävän roolia, merkitystä ja luotettavuutta vastaajan työssä tarvitseman tiedon, kirjaston toimintaa vahvistavan tiedon, omaa osaamista vahvistavan tiedon sekä kirjastojen keskinäistä vuorovaikutusta vahvistavan tiedon hankinnassa.
Vastauksia kertyi yhteensä 48, mikä on n. 30 % koko Lapin kirjastojen henkilökunnasta. Kysymysten lukumäärä saattoi karsia vastausten määrää. Kyselyn tulos kuitenkin antaa mukavasti vertailukelpoista dataa myöhempiä vuosia varten, sillä kysely on tarkoitus uusia karsittuna versiona lähivuosien aikana. Kyselyn tuloksia ei ennätetty vuoden 2021 aikana analysoida kuin pääosin. Tulokset käydään tarkemmin läpi vuoden 2022 alkupuolella.
Kyselyn vastausten perusteella vastaajat pitävät alueellisen kehittämistehtävän toimintaa varsin onnistuneena. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat koordinaattorit olivat erittäin hyvin tunnettuja, ja 60,5 % vastaajista oli hyvin tietoisia siitä, mitä alueellisen kehittämistehtävän lakisääteisiin tehtäviin kuuluu. Erikokoisten kirjastojen tarpeiden huomioimisessa todettiin alueellisessa kehittämistehtävässä onnistuneen kohtalaisesti tai hyvin.
AKE Lapin viestintää pidettiin onnistuneena ja viestinnän määrää sopivana. Tärkeimpinä viestintäkanavina pidettiin AKE Lapin uutiskirjettä, Lapin kirjastojen päiväkahveja sekä sähköpostia. Koulutussisällöt ja -menetelmät koettiin yleisellä tasolla onnistuneiksi. Lisäksi koulutuksiin oltiin kyselyyn vastaajien mukaan joko hyvin kohtalaisen hyvin tai erittäin hyvin (87,6 %). Etä- ja lähikoulutukset koettiin mieluisimmiksi tavoiksi kouluttautua.
AKE Lapin tuki Lapin kirjastojen keskinäiselle vuorovaikutukselle koettiin onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin. Henkilökohtaisen verkostoitumisen tukemisessa AKEn koettiin onnistuneen kohtalaisesti tai hyvin. Alueellista kehittämistehtävää hoitavien koordinaattorien ammattitaito koettiin pääasiallisesti erittäin hyväksi ja koordinaattorit olivat olleet vastausten perusteella myös saavutettavissa joko erittäin hyvin tai hyvin.
Kyselyn kysymysten 21–38 vastauksia käytettiin opiskelijan kurssityössä. Suppean empiirisen tutkimuksen johtopäätöksessä todettiin, että alueellista kehittämistehtävää pidettiin toimialueella hyödyllisenä tiedonlähteenä yleisiä kirjastoja ja henkilöstön osaamista kehittävässä sekä yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa edistävässä kontekstissa. Lisäksi kehittämistehtävällä on ollut positiivisia vaikutuksia tiedonhankintaan ja sen roolia pidettiin kohtalaisen vaikuttavana. Alueellinen kehittämistehtävä koettiin myös luotettavana tiedonlähteenä.
Vertailu edellisen vuoden toimintaan
Verrattaessa AKE Lapin toiminnalle asetettuja mittareita vuoden 2020 tasoon, toiminnassa on nähtävissä määrällistä kehittymistä. Laadullista arviointia toiminnasta on saatu suorassa palautteessa sekä esimerkiksi alueen kirjastoihin tehdyillä virtuaalivierailuilla.
Taulukko. AKE Lapin toiminta vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2020
Mittari
Toteutuma 2020
Toteutuma 2021
Koulutusten määrä
Koulutukset pystyttiin pääsääntöisesti toteuttamaan joko lähi- tai etäkoulutuksina
Koulutukset pysyttiin järjestämään lähes suunnitelman mukaan. Koulutusten yhteismäärä 14.
Lähikoulutuksiin osallistujien määrä
19,6 osallistujaa / koulutus
36 osallistujaa / koulutus
Verkkokoulutuksiin osallistujien määrä
23,83 osallistujaa / koulutus
23,33 osallistujaa / koulutus
Osallistuminen koulutuksiin eri kirjastoista
Koulutuksiin osallistui 2- 55 osallistujaa kunnista lukuun ottamatta kolmen kunnan seutukirjastoa.
Koulutuksiin osallistui 1-122 henkilöä kaikista Lapin alueen kunnista.
Koulutuspalautteiden arvioiden keskiarvo
4,17 (mittariasteikko 1 – 5)
4,23 (mittariasteikko 1 – 5)
Vertaisoppijoiden määrä
2 vertaisoppijaa. Osallistujien määrää rajoittivat mm. kuntien matkustusrajoitukset.
4 vertaisoppijaa, yhteensä 8 vertaisoppimispäivää
Lapin kirjaston viikkopalavereiden tavoittavuus
Verkkoalustojen vaihtumisen vuoksi ei ole tarkkaa tietoa. Osallistuminen oli kuitenkin aktiivista, joten oletettavasti tavoitteeseen päästiin.
Nimeksi vakiinnutettiin Lapin kirjastojen päiväkahvit. Osallistujia yhteensä 577, tallenteita katsottu 413 kertaa.
Kirjastojenlappi.fi – sivuston uutisten tilaajat
Verkkosivun uutisten tilausmahdollisuuden sijaan päätettiin hankkia uutiskirje, jolla oli tilaajia 73.
Uutiskirjeen tilaajia vuoden 2021 lopussa yhteensä 105 henkeä.
Seuraajien määrä AKE-Lapin Instagramissa
Instagram -tiliä ei perustettu vuoden 2020 aikana.
Instagram-tiliä ei perustettu vuoden 2021 aikana.
AKE Lapin toimintaa arvioidaan ja kehitetään edelleen itsearvioinnilla, mahdollisilla kyselyillä henkilökunnalle ja tilastotietojen perusteella. Vuonna 2022 AKE Lapin toimintaan käytetään edelleen kaksi henkilötyövuotta, mutta toisen AKE-koordinaattorin työajasta siirretään 20% alueellisesta lasten- ja nuortenkirjastotyöstä vastaavalle erikoiskirjastonhoitajalle.
AKE Lapin ohjausryhmän kokoonpanoa muutettiin vuoden 2021 lopulla, ja uusi ohjausryhmä on saatava liitetyksi vahvasti AKE Lapin toiminnan suunnitteluun. Lapin kirjastojen osaamiskartoituksen tulosten työstäminen ja hyödyntämiseen niin yksittäisen kirjaston kuin yksilötasolla on panostettava. Lapin kirjaston strategia toimii myös osaltaan AKE-toiminnan perustana, ja osaamisen ja yhteistyön kehittäminen perustuu vahvasti yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
Puoli yhdeksään mennessä oli sovittu minun ilmestyä kirjastolle. Olin pääoven takana kahdeksan jälkeen ja edellisillan mysteeri-shoppingista tuttu virkailija tuli avaamaan minulle oven. Sain pikaisen esittelykierroksen kirjaston takatiloihin ja pian ”oppaanani” jatkoi Sodankylän kirjastoauton kuljettaja-virkailijoista ensisijainen, Marja-Leena Holappa. Lähtövalmisteluihin oli hyvin varattu aikaa ja ehdimme esittäytyä puolin ja toisin muidenkin kirjastolle töihin saapuneiden kanssa. Myös toinen Sodankylän kirjastoauton kuljettaja- virkailija Arja Juustovaara tuli päivän aikana tutuksi, sillä tämän päivän reitin he ajavat aina kaksin. Torvisen koulun pysäkki on kuulemma niin vilkas, että kaksi virkailijaa on tarpeen. Tai itse asiassa nythän meitä on autossa häärimässä kaikkiaan kolme!
Ensimmäisenä autolle siirtyessämme kiinnitin huomiota luonnollisesti itse autotalliin sekä autoon kulkemiseen. Ensinnäkin Sodankylän auto ajetaan talliin etuperin, kun meillä Inarissa talliin peruutetaan. Talliin johtava tie on molemmissa alaspäin laskeva luiska. Sodankylän autotallin edessä on pitkä katos, joka suojaa oven edustaa ja ajoluiskaakin pitkältä matkalta esimerkiksi lumelta. Erittäin hyödyllistä! Inarin autotallin ovi on etäohjattava ja ylöspäin nouseva, kun puolestaan Sodankylässä kuljettavan on poistuttava autosta avaamaan ja sulkemaan vanhanaikaset pariovet joka kerran ovesta kuljettaessa. Talli oli muutoinkin huomattavasti pienempi kuin meillä Inarissa. Sodankylässä autoa ei mahdu edes kiertämään tallin sisällä, saati pesemään sitä. Autotallin remontoinnin yhteydessä heillä oli tarkoitus muun muassa vaihtaa ja automatisoida tallin ovi, mutta tilan puutteen vuoksi ylöspäin nousevan, kauko-ohjatun oven toteuttaminen ei ollut mahdollista. No, Ivalossakin autotallia on remontoitu ja muun muassa hieman suurennettu, kun vanhemmasta uuteen autoon vaihdettaessa uusi kirjastoauto ei olekaan enää mahtunut talliin. Autoon johtava kulkuramppi oli hieman pidempi, mutta tuntui silti hyvin vakaalta. Eikä se ollut juuri sen painavampi kuin meilläkään, mutta sen sijaan se piti nostaa ja kääntää yli pystyasennon seinää vasten. Kulma muodostui sen verran jyrkäksi, että erillistä lukitusta ei tarvittu. Mutta itse pystyyn nostaminen ei onnistunut pelkästään auton portailla seisomalla, kuten meillä. ”Oma maa mansikka, muu maa mustikka” voin todeta. Rampin sivuttaissuuntainen liike oli samalla lailla toteutettu, eli auton oven ei tarvitse osua sentilleen samalle kohdalle joka kerran.
Ensivaikutelmaltaan Sodankylän kirjastoauto, nimeltään Hilla, oli kaiken puolin vaaleampi värimaailmaltaan niin ulkoisesti kuin sisältäänkin. Suurin vaikutus värimaailmaan auton sisätiloissa lienee se, että asiakaspalvelupöydät ovat valkoiset ja itse pöydän pinta vaaleaa puuta sekä lasten kuvakirjojen lokeroiden etuseinät ovat läpinäkyvää muovia. Tämä luo tilan tuntua. Molemmissa autoissa matot ovat tummanharmaat, mutta Hillassa itse lattia on vaalean harmaa, kun taas meidän autossa tummanharmaa. Väriä Hillaan tuo oranssit kaiteet, lastenosaston lokerikoiden puuosat sekä pari kappaletta samaa oranssia olevat säkkituolit. Meidän automme vastaavat värit ovat punaiset kirjalokerikot, kaiteet ja pöytätasot. Pöytä muutoin on tummanharmaa, eli värimaailmat ovat kaikkiaan ihan erilaiset. Toki kirjojen tuoma värien iloinen sekamelska hyllyissä on samaa tuttua molemmissa autoissa. Perusperiaatteeltaan hylly-ratkaisut olivat samanlaisia, asettelultaan ja sijainniltaan erilaisia. Myös penkkien asettelu poikkesi merkittävästi. Siinä missä meillä toinen kiinteä pitkä istuin sijaitsee auton takaosassa, lasten kuvakirjalokeroiden yhteydessä, Hillassa ne olivat käytävällä vastakkain. Tällöin kuvakirjoille taakse jäi enemmän lokerotilaa ja lokeroita olikin useammassa rivissä ja ne olivat pitempiä. Tämä kuitenkin muodostaa ongelman etenkin pienille ihmisille: takimmaiset lokerot sijaitsevat jo niin takana, ettei niihin oikein yletä. Normaali-pituinen aikuinenkin joutuu jo kurottelemaan, niin entäpä sitten pienet lapset, joille osasto olisi tarkoitettu.
Jo heti ensivaikutelma vahvisti aavistukseni, kuinka hyödyllistä olisi tutustua muihin autoihin. Internetistä olenkin muutamien autojen esittelyvideoita katsellut, mutta video ei voi koskaan olla niin hyvä kuin käynti paikan päällä, saati jutustelu muiden kuskien kanssa eri ratkaisujen toimivuudesta.
Sodankylän kirjastoauto Hilla. Kuvan on ottanut Tiina Heinänen
Merkittäviä eroja Inarin auton, Fáárust:n, ja Hillan varustuksessa sisällä on tietokoneiden määrä. Meillä on vain yksi asiakaspalvelu-läppäri, mutta Hillassa on kaksikin virkailijan tietokonetta (isot näytöt, erilliset näppäimistöt) sekä läppäri asiakaskäyttöön ja tulostus- /kopiointi mahdollisuus. Silloin tällöin joku läppäriä tai tulostinta kuulemma käyttääkin, mutta aika harvoin. Sen sijaan kassa ja korttimaksupääte puuttuvat Hillasta kokonaan. Apteekki-palvelut löytyvät molemmista ja toimivat samalla periaatteella. Eli reseptilääkkeetkin ovat mahdollista kirjastoauton mukana saada molemmissa kunnissa. Maksu Hillassa hoituu vain käteisellä ja kirjanpito tehdään Excel-taulukkoon, joka päivän päätteeksi lyödään pääkirjastolla kassaan. Ihmetyksekseni kuulen, ettei pääkirjastollakaan ole korttimaksu-päätettä. ”Oho! Olemmepa me Inarissa edistyksellisiä!” sanon ihan ääneen ja jätän seuraavan ajatukseni sanomatta.
Kuljettajana kiinnitän huomiota myös auton ohjaamoon ja kuljettajan tiloihin. Samanlainen jääkaappi löytyy Hillasta, mikroaaltouuni ja wc-tila. Kiitokori on rakentanut nämä molemmat kirjastoautot, joten ei siis ihme, jos yhtäläisyyksiä on paljon. Myös inva-nostin on molemmissa autoissa yhtäläinen, myös käyttöasteeltaan. Eli ei juuri käytössä, muutoin kuin nosturia esitellessä. Ohjaamon ja lainausosaston erottava ovi on Hillassa todellakin ovi. Auki ollessaan se on hieman tiellä työskenneltäessä tiskin takana. Fáárust:ssa tilan erottaa liukuovi. Kätevämpää. Merkittävin ero itse autoissa on alusta, jolle autot on rakennettu. Hilla on Scanian alustalle tehty ja Inarin Fáárust Volvon. Silti myös ohjainlaitteet ovat lähes identtiset. Silmiinpistävin ero on vaihdekepissä, joka Sodankylän autossa on ”viiksi” ratin takana. Fáárust:n Volvon I-Shiftillä on oma ”kaadettava” vaihdekeppinsä kuljettajan istuimeen integroituna. Molemmat autot ovat kuitenkin automaattivaihteisia, joten ajamiseen vaihdekepin sijoittelu ei juurikaan vaikuta. Tällaisia teknisiä eroja ei auton asiakas huomaa, saati tarvitse, mutta kuljettajien jakamat kokemukset eri ratkaisujen toimivuudesta käytännössä ovat kullanarvoista tietoa uutta autoa hankittaessa. Sillä kuljettaja-virkailijalla on tietyssä määrin mahdollisuus vaikuttaa auton teknisiin ratkaisuihin. Yksi erittäin merkittävä seikka autojen eroavaisuuksissa oli ovi. Hillassa ovi näytti elävän omaa elämää; se sihahteli kummallisesti ja meni välillä kiinni asiakkaiden nenän edessä. Ovessa oli liiketunnistin portaikossa ja sen oli tarkoitus sujuvoittaa ovesta kulkua. Käytännössä se kuitenkin toimi päinvastoin, sillä ihmiset totta kai painoivat ensin oven avausnappia. Juuri kun ovi on avautumassa, he astuvat portaikkoon ja liiketunnistin reagoi tilanteeseen pysäyttämällä oven avautumisen. Turhauttavaa. Nyt todellakin tiedän, että sellaista automatiikkaa en kirjastoauton oveen kaipaa, eikä sitä onneksi meidän nykyisessä autossa olekaan.
Toiminta itsessään ja asiakaspalvelu autossa oli hyvin tuttua; sama asiakasläheinen ja – lähtöinen palvelu oli täälläkin tuttua. Asiakkaat odottivat virkailijoiden ehdotuksia uusiksi lukemisiksi ja useimmat kirjat lähtivätkin lainaan juuri näiden ehdotuksien pohjalta. Myös kylän ja päivän kuulumiset vaihdettiin puolin ja toisin. Jos pääkirjastoilla on jokunen virkailijoiden tuttu kävijä ja joidenkin välille voi syntyä lähes ystävyyden kaltainen palvelusuhde, on se kirjastoautoissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Eikä makeilta tuomisiltakaan ”vältytty” Hillankaan matkassa. Jokainen vietetty päivä kirjastoauton matkassa on vahvistanut haluani työskennellä juuri autossa, eikä päivä naapurikunnan autossa tehnyt poikkeusta!
Sodankylässä niin pääkirjaston kuin autonkin puolella oli mukava kilpailu käynnissä: Kaunokirjallisuuden Finlandia –voittajan oikein veikanneiden kesken arvotaan kyseinen voittaja kirja. Lapsille totta kai oma sarjansa. Lisäksi autossa jaettiin Sodankylän historiikki- kirjoja halukkaille. Ne oli saatu kunnalta lahjoituksena. Allekirjoittanutkin sai omat kappaleet mukaan kiitoksena vierailusta ja tuomisistani. Enhän toki tyhjin käsin vierailulle saapunut, vaan pääkirjaston henkilökunnan kahvipöytään jäi makeisia ja totta kai kuljettajille kumpaisellekin omat pienet tulias-kassit ja kahviherkut kaikille.
Koulupysäkit ovat myös Inarin kunnassa ne vilkkaimmat pysäkit. Nyt pääsin vertaamaan meidän ”ruuhka-aikaa” Sodankylän vastaavaan, sillä Torvisen koulun pysäkki on Hillan reitin vilkkain. Koululla oltiinkin peräti puolitoista tuntia. Aika ei kuitenkaan käynyt missään vaiheessa pitkäksi, sillä puheet vilkkaasta pysäkistä pitivät paikkansa. Kaksi virkailijakonetta olisikin ollut tarpeen, mutta totta kai juuri sinä päivänä automaattisten päivitysten takia kuittien tulostus ei onnistunut lukuisista asetusten muuttamisyrityksistämme huolimatta. Etäyhteys tietokonetuki-henkilöön ei sekään tuottanut toivottua tulosta. Niinpä toinen virkailija otti vastaan palautuksia. Tai itse asiassa allekirjoittanut otti vastuulleen tämän tehtävän, sillä auton vakihenkilökunta osasi paremmin hyllyttää palautuksia oikeille paikoilleen sekä auttaa tuttuja lapsia löytämään etsimänsä. Hetkellistä ruuhkaa ja jonoa helpottaaksemme myös lainasimme kirjoja silläkin koneella, josta kuittia ei saanut. Nappasimme vain sitten kuitin erikseen asiakkaalle yhdellä ja samalla koneella sopivassa välissä.
Mitäpä nyt sitten sanoisin koulupysäkin vilkkaudesta verrattuna Inarin kunnan vilkkaimpaan koulupysäkkiin? Olihan siellä tasaisesti säpinää ja ajoittain ihan ruuhkaa, mutta työtavoissa huomasin merkittävän eron. Siinä missä meillä on tällä hetkellä vain yksi virkailija ja työkone, täytyy ruuhkaa purkaa vain olemalla näppärä. Mutta sanottakoon myös, että kyllä Torvisen koulun oppilaat lainasivat ihan valtavat kirjapinot! Noh, kenties lähes 40 kirjaa lainassa kertoo jostain muustakin kuin lukuinnosta – eiköhän se mene jo hamstrauksen puolelle! Ei sentään jokaisella niin montaa nidettä ollut. Mutta yleisesti ottaen kirjamäärät näyttivät isommilta. Jonkinmoinen opetus-kysymys lienee kirjastokorttien löytyminen poikkeuksetta joka oppilaalta. Olivatpa jopa koulussa käsityötunnilla kutoneet kirjastokortille oman säilytys-pussin kaulaansa.
Itse auton sisällössä ja sen huollossa oli huomionarvoista pääkirjaston ja auton yhteiset kokoelmat. Sodankylässä ei ole erikseen auton ja pääkirjaston kirjoja, kuten meillä Inarissa. Molemmissa järjestelyissä omat hyvät ja huonot puolensa. Pitäisi kenties saada parempi kokemus ja käsitys molemmista järjestelmistä, että pystyisi niitä tasapuolisesti vertailemaan.
Kirjastoautopäivän suurinta ja rikkainta antia oli saada jututtaa ei vain yhtä, vaan peräti kahta kirjastoautonkuljettaja-virkailijaa. Sodankylän kirjastoauton reitti- aikataulu on järjestetty kolmen viikon jaksoihin. Kolmeen viikkoon sisältyy kaksi auton ja sen sisällön huoltopäivää. Erityisesti tämä järjestely kiinnosti minua, mitä se käytännössä tarkoittaa. Sillä meidän kahden viikon jaksoissa kulkevassa aikataulussa ei tämmöisiä huoltopäivä ole yhtäkään, vaikkakaan en niitä ole kuullut kaivattavankaan. Käytännössä Sodankylässäkään näitä huoltopäiviä ei ehkä sinänsä itsessään huoltoon tarvita niin paljoa, sillä huoltopäivä käytetään usein työntasaukseen. Tarpeellista sekin, totta kai! Juttua pelkästään kirjastoauto-toiminnasta olisi meillä riittänyt varmasti, vaikka koko kolmen viikon reitille ja päivä tuntuikin loppuvan kesken. Pääkirjastolla ehdimme vielä istua hyvän tovin kahvipöydän ääressä ja kirjastolle oli tullut päivän aikana töihin paljon henkilökuntaa keitä en ollut vielä tavannut. Muun muassa itse kirjastotoimen johtaja Tiina Heinänen oli erityisen kiinnostunut ppisopimuksesta, jolla olen nyt kouluttautumassa tulevaan tehtävääni.
Vielä ennen lähtöäni vaihdoimme kuljettajien kesken yhteystietojamme. Kirjastoautojen kuljettajat ovat selvästi oma joukkonsa kirjastoalalla ja yhteyttä pidetään jopa muulloinkin kuin työasioissa. Valtakunnalliset, joka toinen vuosi järjestettävät kirjastoautopäivät ovat vain kirsikkana kakun päällä!
Lapin kirjaston IT-tuesta ja laskutusasioista vastaavat
Lapin kirjaston IT-tuesta vastaa Tapio Koski (tapio.koski(at)rovaniemi.fi), jonka työpiste on Rovaniemen pääkirjasto. Tapion työajasta Rovaniemen ict-asioiden hoitoon on varattu 80 % ja 20% Lapin kirjaston ict-tukeen. Eniten yhteydenottoja on verkkojen ja laitteiden ongelmissa ja laitteiden hankinnassa (kuittikirjoittimet, tulostimet, tarrahankinnat jne.). Tapiolta tulee myös ohjeita esim. kuittikirjoittimien asentamiseen Kohan kuitteja varten.
Tällä hetkellä työn alla on Rovaniemellä alkava tarratestaus, jossa samalle tarrapohjalle tulostetaan info-osuus, viivakoodi ja signum. Uuden tarran pysyvyys on parempi, eli siihen ei tarvita muovitusta päälle. Lehdissä on tarkoitus käyttää edelleen sokkotarroja. Uuden tarrapohjan koko suurinpiirtein sama kuin Kemin ja Tervolan nykyisessä tarrassa.
Meeri Suominen aloitti noin vuosi sitten kirjastosihteerin tehtävässä, mitä ennen hän teki sijaisuuksia Rovaniemellä. Myös Meerin työpiste on Rovaniemen pääkirjastolla. Suurin osa työajasta kuluu Rovaniemen kirjaston talouden hoitoon. Yksi tärkeä osa on Lapin kirjasto -kimpan laskujen hoitaminen ja kunnille jaettavien laskujen koonti neljä kertaa vuodessa sekä Finna-verkkomaksujen tilitys kirjastoille kaksi kertaa vuodessa. Meeriin kannattaa ottaa yhteyttä heti, jos laskutuksessa tai muussa on epäselvyyttä: meeri.suominen(at)rovaniemi.fi.
Pohjoisen eKirjaston laskutuksesta
Liisa Tastula on toiminut Rovaniemen kirjastossa noin 10 vuotta eri tehtävissä, vuoden verran erikoiskirjastonhoitajana, toimipiste Saarenkylän kirjastossa. Liisan vastuulla ovat Saarenkylän, kirjastoauton ja rekun toiminta Johanna Anetjärven sijaisena 31.5. asti. Rekkukeskuksen päivittäistoimintaa hoitaa Soile Arkivuo, ensisijainen yhteydenotto-osoite kuljetus kirjasto.kuljetus(at)rovaniemi.fi.
Liisan pysyvänä vastuualueena on Pohjoisen eKirjasto ja siitä yhteydenpito Lapin suuntaan. eKirjaston laskujen suhteen on tullut kysymyksiä laskujen oikeellisuudesta. Laskuista on tullut johtajille sähköposti, joka sisältää tiedot e-palveluiden laskutuksesta. Pääasiassa laskut tulevat kuntiin, mutta tiettyjä palveluja laskutetaan alueiden mukaan edelleen Oulusta tai Rovaniemeltä. E-palvelujen käyttötilastot toimitetaan viikolla 6.
Pohjoisen eKirjaston mainokset löytyvät Pohjoisen eKirjaston Teamsin kansioista, joita voi tulostaa ja jakaa. Toiveena on, että kaikki tuotetut markkinointi- ja esitemateriaalit laitetaan yhteisesti jakoon Teamsin kautta.
Valtakunnallinen e-kirjasto-hanke on käynnistynyt ja siihen on palkattuna 5 henkilöä. Pohjoisen eKirjaston ja valtakunnallisen e-kirjaston vastuuhenkilöt ovat säännöllisesti yhteydessä. Yleisten kirjastojen yhteyshenkilönä valtakunnallisessa hankkeessa toimii Seija Laitinen-Kuisma, ja hänen tehtävänä on käydä vuoropuhelua yleisten kirjastojen kansa sekä selvittää kuntien tarpeet valtakunnalliselle e-kirjastolle. Ensi vuonna hankkeessa on tarkoitus olla rajoitettu pilotointi osalla e-palveluista.
Pohjoisen eKirjaston tulevan vuoden budjetti päätetään syksyisin Pohjoisen verkoston esihenkilöiden kokouksessa.
Koha Suomen nimeämistoimikunta
Koha-Suomi Oy:n yhtiökokouksessa 14.6.2021 valittiin nimeämistoimikunta valmistelemaan hallitusjäsenten valintaa yhtiökokoukselle. Yhtiön perustamissopimuksessa määriteltiin, että perustajajäsenillä on oikeus hallituspaikkaan viiden vuoden ajan. Perustajakaupungit ovat Joensuu, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Turku. Perustajajäsenten oikeus hallituspaikkoihin päättyi 2021 ja jatkossa yhtiökokous nimeää hallituksen haluamallaan tavalla.
Koha-Suomi Oy:n hallitus valitaan seuraavassa yhtiökokouksessa kesällä 2022. Nimeämistoimikunta pyytää esityksiä hallituksen jäsenistä kevään aikana.
Hallituksen jäseneltä edellytetään yhtiön joko riittävää toimialan tuntemista tai riittävää liike- ja kuntataloudellista osaamista tehtävien onnistuneen hoitamisen varmistamiseksi. Käytännössä hallituksessa on ollut kirjastoalan osaamisen lisäksi tietojärjestelmä-, laki- ja talousosaamista. Lisäksi on hyvä varmistaa ehdokkaiden suostumus tehtävään. Hallituksessa voi olla viidestä yhdeksään jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.
Lisäksi nimeämistoimikunta tulee pyytämään ehdotuksia tulevan nimeämistoimikunnan jäsenistä. Nimeämistoimikunnassa voi olla kolmesta viiteen jäsentä, ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhdessä edustavat kirjastoalan tuntemusta.
Nykyisen nimeämistoimikunnan jäsenet ovat:
Esko Nousiainen, kirjastonhoitaja, Rovaniemi. Varajäsen Marja-Leena Vaarala, johtava kirjastonhoitaja, Kemijärvi.
Riitta Mörö, talouspäällikkö, Oulu. Varajäsen va. sivistystoimenjohtaja Anne Koski-Heikkinen, Kuusamo
Suvi Pirnes-Toivanen, kirjastopalvelujohtaja, Joensuu. Varajäsen Jarkko Nevalainen, kirjastotoimenjohtaja, Siilinjärvi.
Riikka Uski, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Nousiainen. Varajäsen Tiina Salo, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Raisio.
Lisäksi hallituksen puheenjohtajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Päätös on, että Lapin kirjaston johtoryhmä asettuu nykyisten ehdokkaiden taakse sekä Koha-Suomen hallituksen että nimeämistoimikunnan jäsenten osalta.
Lyhytlainojen ja “normaalilainojen” hankinta Lapin kirjaston verkostossa
Kokouksessa keskusteltiin 11.20.2019 tehdystä päätöksestä, että kirjasto voi laittaa ainoan niteen lyhytlainaksi. Asiasta on keskusteltu johtoryhmässä myös kahteen otteeseen päätöksen jälkeen.
Käytäntö on aiheuttanut sen, että Lapin kirjaston eri toimipisteet eivät tule tasavertaiseksi kohdelluksi, koska lyhytlaina on saatavilla vain kirjastossa asioivalle, mutta normaalilaina tulee toisesta kirjastosta ja hankintavastuuta ja kokoelmanhoitoa vieritetään näin toisille Lapin kirjaston verkoston kirjastoille. Henkilökunta kokee epäreiluna käytäntönä sen, että normaalilainoja omistava kirjasto lähettää vain lyhytlainan hankkineelle kirjastolle kirjoja, mutta ei saa vastineeksi oman alueen asukkaille normaalilainaa, vaikka olemme sitoutuneet rakentamaan yhteistä Lapin kirjastoa.
Lapin kirjaston strategiassa vuosille 2021 – 2024 yhdeksi strategiseksi päämääräksi on valittu Yhteinen ja yhtenäinen Lapin kirjasto: Yhtenäiset työskentelytavat kehittävät työmme laatua ja parantavat yhteisiä palveluita. Nykyinen käytäntö rikkoo tätä päämäärää, eikä auta meitä rakentamaan yhteistä ja yhtenäistä Lapin kirjastoa, jossa asiakas on voittaja parempana palveluna.
Muutos yhden kappaleen laittamiseksi lyhytlainaksi perustui Rovaniemen vuoden 2020 hankintamäärärahan radikaaliin supistamiseen. Tämä ei kuitenkaan näkynyt toiminnassa, koska Rovaniemellä budjettia järjestettiin uudelleen, ja resursseja siirrettiin muista kuluista hankintoihin. Hankintojen painopisteitä myös muutettiin.
Johtoryhmä päätti, että palataan toimintatapaan, jossa jokainen Lapin kirjasto sitoutuu hankkimaan vähintään yhden tuplakappaleen joka on normaalilaina (28 vrk) lyhytlainan (14 vrk lyhytlaina) rinnalle. Päätös on tullut voimaan 7.2.2022.
Rovaniemen aineiston kellutus pääkirjaston remontin ajaksi
Johtoryhmä päätti, että Rovaniemen pääkirjaston aineisto laitetaan kellumaan14.4.2022 lähtien kaikkien alueen kirjastojen kanssa.
Rovaniemen pääkirjaston remontti alkaa 1.5. ja jatkuu 31.8. saakka. Remontin aikana pääkirjastoon jäävä aineisto ei ole käytettävissä, eikä pääkirjastolla ole aineiston palautustoimintaa. Kirjastopalvelut tulevat toimimaan kauppakeskuksessa, jonne siirretään osa aineistoa. Jotta Rovaniemeltä muualle lainattua aineistoa ei palautuisi Saarenkylän pisteeseen ja sieltä välivarastoon remontin valmistumista odottamaan, Rovaniemi on valmis ottamaan pääkirjaston osalta käyttöön kellutuksen kaikkien alueen kirjastojen kanssa.
Käytännössä kellutus tarkoittaa, että alueen kirjastoihin palautuva Rovaniemen aineisto voi jäädä ko. kirjastoon eli Koha ei pyydä siirtämään sitä kuljetukseen. Varattu aineisto käyttäytyy kuten ennenkin. Rovaniemen muiden toimipisteiden aineisto ei kellu, mutta koska kaiken Rovaniemen aineiston kotipiste on pääkirjasto, käytännössä kellunta välillisesti koskettaa myös Rovaniemen muita pisteitä.
Remontin päätyttyä Rovaniemellä ei ole välittömästi tarvetta kutsua aineistoa takaisin Rovaniemelle, vaan aineisto voi kellua alueen kirjastoissa esimerkiksi vuoden loppuun.
Alueen kirjastoille kellunta tarkoittaa, että Rovaniemen aineisto jää kirjastoon ja se on joko hyllytettävä oman aineiston joukkoon tai säilytettävä erillään. Jos aineistoa kertyy kirjastoon liikaa, sitä voi siinä tapauksessa palauttaa Saarenkylän kirjastoon.
Kellutuksen hyvänä puolena on asiakkaan hyötyminen. Isoimpana toimipisteenä Rovaniemeltä lähetetään eniten varauksia ympäri Lapin kirjaston verkostoa. Kun aineisto jää Lapin kirjastoihin niin se on asiakkaan saatavilla joko paikallisessa kirjastossa tai varauksen kautta. Ilman kellutusta koko pääkirjaston aineisto on poissa varattavista aineistoista neljän kuukauden ajan.
Kellutus on Lapin kirjastojen kannalta mutta myös valtakunnallisesti mielenkiintoinen kokeilu ja sen aikana on hyvä koota suunnitelmallisesti tietoa sen onnistumisesta. Lapin kirjasto on aiemmin miettinyt esim. musiikin aineiston kelluttamista koko Lapin kirjaston alueella, ja mikäli kellutuksen nähdään toimivan onnistuneesti, niin sitä voidaan jatkaa esimerkiksi joidenkin kokoelmien osalta.
Tornin kirjaston remontti
Tornion kirjaston remontissa pääsisäänkäynnin ovet uusitaan, ilmastointi laitetaan, sisäkatot ja valaistus uusitaan, puuikkunat vaihdetaan ja aikuisten osastolle tulee uudet hyllyt. Samalla vaihdetaan tietokirjojen ja kaunon paikat. Kaikki pinnat maalataan.
Aineisto ei ole saatavissa helmikuussa, jolloin aineisto pakataan laatikoihin. Ehkä 10 % aineistosta sopii väistötiloihin lainattavaksi. Muu aineisto piilotetaan Kohasta ja se on laatikoissa pakattuna ja ei käytettävissä evakon ajan eli lähelle vuodenvaihdetta. Väistötilassa on tarkoitus avata maaliskuussa. Kirjastoon on tarkoitus palata takaisin loka-marraskuussa riippuen remontin valmistumisesta. Kirjastoauto kulkee ja auton aineisto on saatavissa.
Suunnitelmaa muutettiin kaupungin ja remonttitoimijoiden päätöksellä siten, että vain seinän vierustoilla oleva aineisto pakataan. Isoin osa aineistosta on kuitenkin remontin ajan saavuttamattomissa.
Torniossa ei väistötiloissa ole todennäköisesti mahdollista säilyttää kaikkea Rovaniemen kellunnassa palautuvaa aineistoa, joten sitä joudutaan palauttamaan. Sodankylässä on tehty siirtokokoelma Tornion sulun ajaksi, johon siirretään heille palautunutta Tornion aineistoa kiertämään Sodankylässä. Siirtolainakokoelma puretaan ja palautetaan Tornioon, kun Tornio on jälleen valmis ottamaan rekkuja vastaan.
Ranuan kirjaston siirtyminen uuteen tilaan
Ranualla Monitoimikeskus Kerkän vastaanottotarkastus on 31.1. Kirjasto alkaa olla valmis, hyllyt ovat jo paikallaan, mutta muita kalusteita vielä odotetaan. Vanhan rakennuksen purku alkaa toukokuussa ja pihatyöt tehdään kesäaikana. Tästä johtuen asiakkaiden kulku uuteen kirjastoon olisi vaikeaa ja vaarallista työmaan läpi. Sen vuoksi kirjaston muutto on päätetty siirtää elo-syyskuulle. Meillä on nyt siis koko kevät ja kesä aikaa valmistella muuttoa ja siirtää tekniikka sekä muuta uuteen kirjastoon. Tämänhetkisen arvion mukaan uusi kirjasto avataan asiakkaille 3.10.2022, ja Ranuan kirjaston olisi kiinni elo-syyskuun. Uudessa paikassa on tavoite avata lokakuun alussa.
Finna-työryhmän vetäjän tehtävä
Leena Kinnunen on toiminut Lapin Finna-työryhmän vetäjänä Finnan valmistelusta saakka. Koska lapinkirjasto.finna.fi – palvelun käyttöönotto on päättynyt ja palvelu on siirtynyt kirjaston perustehtäväksi, sitä ei ole mahdollista enää hoitaa AKE-toimintaan kuuluvana. Leenan työaika (80% AKE-työ, 20% Koha-pääkäyttäjyys ja muuhun yhteistoimintaan liittyvät tehtävät) ei riitä täysipainoiseen Finnan kehittämisvastuuseen. Finna-työryhmä uudeksi vetäjäksi valittiin Hanna Laitinen Tornionlaakson kirjastosta. Leena Kinnunen jatkaa Finnan koodarina.
Työryhmän vetäjän vastuulla on valmistella työryhmän etätapaamisia, joita on noin neljä kertaa vuodessa. Työ edellyttää kansallisen Finnan kehittämisen ja käyttötilastojen seuraamista, uusiin palveluihin tutustumista ja lapinkirjasto.finna.fi-sivun kehittämisen johtamista alueen asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Finna-työryhmälle voidaan jatkossa siirtää enemmän vastuuta kehittämisen ideointiin. Finna-koodarit vastaavat sivujen teknisestä päivityksestä.
Tilastot
OKM tilastot on saatu Kohasta, ja ne löytyvät Raportit-osiosta OKM-tilastot. E-aineistojen tilastot kirjastoille toimittaa Liisa Tastula. Pasi Rantanen pitää tilasto-infon 9.2. Johtoryhmä keskusteli tilastojen uutisoinnista, ma päätettiin, että tiedotus hoidetaan paikallisesti.
Koha-Suomen isot hankkeet ovat valmistumassa, kun kaikki asennukset on siirretty uuteen konesaliin ja suuri versiopäivitys tehdään kevään 2022 aikana. Siksi on tarpeen laatia pidemmän aikavälin tiekartta, jossa hahmotellaan tulevaisuuden tarpeita, joita Kohaan kohdistuu seuraavien vuosien aikana.
Koha-Suomen asiantuntijaryhmä on laatinut esityksen tiekartaksi sekä asettanut kehittämiskohteet keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Johtoryhmä totesi, että tiekartta on Lapin kirjastojen kannalta tiekartassa on kuvattu keskeiset kehitätämiskohteet ja tehtävien priorisointijärjestys on hyvä. Seuraavaksi tiekarttaa käsitellään Koha-Suomen hallituksen kokouksessa maaliskuussa.
Keskitetty varastointi Lapin kirjastossa
Varastointityöryhmä perustettiin Joryn kokouksessa 26.5.2021. Koollekutsujana oli Tornion kirjaston vs. johtaja Tiina Väkeväinen ja työryhmään kuului Pasi Rantanen Rovaniemeltä, Vesa Sarajärvi Ranualta, Anne Toppari/Sakari Niemelä Kemistä, Marja-Leena Vaarala Kemijärveltä ja Tuija Guttorm Utsjoen kirjastosta.
Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa etänä ja kysellyt tietoja Lapin kirjastojen henkilöstöltä kahdella eri kyselyllä. Keskitetty varastointi pyrkii säilyttämään ja täydentämään Lapin kirjaston aineistovarantoja ja takaamaan aineiston löytymisen jostakin Lapin kirjastosta. Se, että jonkin genren tietty kirjasarja kokonaisuudessaan tai muu pienempi erikoisaineisto on Rekku-kuljetuksen päässä, on asiakkaan tehokasta palvelua.
Johtoryhmä päätti palauttaa asian jatkotyöstämiseen varastointityöryhmälle ja palata asiaan johtoryhmän syksyn kokouksessa.
Reklamointi Rekku-kuljetuksista Postille
Erikoiskirjastonhoitaja Johanna Anetjärvi on koonnut kirjastoilta tiedot virheellisistä Rekku-kuljetuksen maksuista ja reklamoinut niistä Postille. Samassa yhteydessä on huomautettu kuljetuksissa likaantuneista tai kastuneista laatikoista.
Lapin kirjaston johtoryhmän sihteerin opintovapaa
Leena Kinnunen on kolmen kuukauden opintovapaalla keväällä 2022. AKE-koordinaattorin tehtävässä sijaisena toimii Esko Nousiainen. Lapin kirjasto-kimppaan liittyviä tehtäviä Leenan poissaolon aikana Rovaniemellä hoitavat:
Kimpan laskutus: Meeri Suominen
ICT: Tapio Koski
Tiedotus: Nina Sipola, Esko Nousiainen
Kimpan johtajien sähköpostin jakelulistojen ylläpito: Tapio Koski
Seuraavat yhteisiin palveluihin liittyvät tehtävät on pysyvästi jaettu:
Rekku ja kuljetukset: Johanna Anetjärvi, 31.5. saakka kuljetus(at)rovaniemi.fi tai Liisa Tastula liisa.tastula(at)rovaniemi.fi
e-aineistot: Liisa Tastula
Koha: Pääkäyttäjät kohalappi(at)rovaniemi.fi
Finna organisaation pääkäyttäjä: noora.suvanto(at)ylitornio.fi
Finna-chat -työryhmän vetäjäksi vuoden alusta on vaihtunut Mikko Kallionsivu. Lapin kirjaston verkkopalvelun chatissa otetaan 14.2. käyttöön asiakkaille mahdollisuus jättää viesti myös silloin, kun chat-palvelun vastaaja ei ole paikalla. Päivän ensimmäinen chat-päivystäjä vastaa offline-aikana tulleisiin viesteihin joko työpostinsa tai kirjastonsa sähköpostin kautta, ei chat-palvelun kautta. Chat-palvelun ohje löytyy kirjastojenlappi.fi-sivulta.
On tärkeää, että päivystäjä on aktiivisesti paikalla ja reagoi asiakkaiden kysymyksiin, jotta asiakkaiden luottamus palvelun toimivuuteen säilyy.
Johtoryhmän seuraava kokous
Johtoryhmän kokoontuu seuraavan kerran Lapin kirjastopäivillä Sallassa 5.5.2022.
