Idea työvaihdolle sai alkunsa AKEn käynnistämästä Kirjastokaveri-toiminnasta.
Sompion ja Tornionlaakson kirjastojen työntekijät ideoivat kirjastovierailujen
yhteydessä kaveruuden syventämiskeinoja. Eräs ideariihen konkreettinen tulos
oli työvaihto kaverikirjastojen kesken. Vaihdon pituudessa päädyttiin viikkoon
ja tämä aika työskenneltäisiin kohteessa yhtenä työntekijänä muiden joukossa.
Lähdin matkaan levollisin mielin. Tornionlaakson työntekijät olivat vierailujen
ansiosta entuudestaan tuttuja. Lisäksi olimme Ranuan kirjastopäivillä ehtineet
jonkin verran keskustella vaihtoviikon ohjelmasta. Tavoitteenani oli tutustua
kaverikirjaston käytänteisiin ja työtapoihin sekä kerätä vaikutelmia ja vinkkejä
mukaan viemisiksi. Lisäksi halusin verkostoitua, saada vertaistukea ja vaihtaa
ajatuksia.
Työskentelin asiakaspalvelussa Ylitorniolla, Pellossa ja kirjastoauto Väylän
Kulkurissa. Tein myös aineiston lainauskuntoon saattamista, satutuokiota ja
vaihdettiinpa Pellossa hieman hyllyjärjestystäkin. Viikon aikana sain bongailtua
pieniä ja isompia paranne-ehdotuksia viemisiksi omaan kirjastooni.
Esimerkkinä vaikka Ylitornion käytänne aktivoida asiakkaita laittamalla
kustantajien katalogit heidän selattavakseen ja Pellon menetelmä ohjata
kirjastossa ruokailevat ja nesteitä nauttivat yhteen tiettyyn tilaan. Kaiken
muun ohella vapaa-aika- ja kirjastotoimen kiinteä yhteistyö oli merkille
pantavaa. Vapaa-aikatoimi hankkii ja huoltaa laadukkaita harrastevälineitä,
joita asiakkaat voivat lainata kirjastosta kirjastokortilla. Minua kiinnosti myös
kovasti Tornionlaakson myönteiset kokemukset asiakkaiden omatoimiajasta.
Sodankylä on myös piakkoin siirtymässä laajennettuun aukioloon.
Kokemukseni viikosta oli erittäin positiivinen. Minut otettiin ystävällisestä
vastaan sekä uusien työkavereiden että asiakkaiden osalta. Solahdin myös
helposti kirjaston rutiineihin, perustyö on kuitenkin pitkälti samaa. Perjantaina
lähdin Tornionlaaksosta voimistuneena ja yhtä tulvakokemusta rikkaampana 🙂
Suunnitelmissa on, että syksymmällä työvaihto toteutetaan toisin päin.
Arja Kallatsa
Kiertävä kirjastonhoitaja
Sompion kirjasto
Lukutaitoyhteistyön Inarin-malli -hankkeen jatkohanke Lapin kirjastolle
Reija Portti Lukutaitoyhteistyön esitteli idean Inarin-malli- hankkeen (2022–2023) jatkohankeideasta, jossa laadittaisiin valtakunnalliset perusteet kirjastojen ja varhaiskasvatuksen lukutaitoyhteistyölle. Lapin kirjaston toivottaisiin hakevan rahoitusta yhdessä OKM:n erityisavustuksista yleisten kirjastojen toiminnan valtakunnalliselle kehittämiselle sekä AVI:n avustusta yleisten kirjastojen palvelujen ja toimintatapojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan.
Kyseessä olisi kaksivuotinen hanke, jossa suunnattaisiin Inarin hankkeessa tehdyllä satutuntikonseptilla lukutaidon edistämistä varhaiskasvatuksen suuntaan. Hankkeessa tehtäisiin kaikissa Lapin kirjastoissa työpajoja, jolla lukutaitotyötä jalkautettaisiin koko alueelle (ensimmäinen vuosi). Toisena vuonna jatkettaisiin alueella työpajoja sekä luotaisiin valtakunnallista runkoa kirjaston ja varhaiskasvatuksen lukukutaitoyhteistyölle. Malli täydentäisi Seinäjoen ERTE:n lukutaitoyhteistyön mallia, tarkennettuna kirjaston ja sen eri yhteistyökumppaneiden toiminnan sisällöllisellä terävöittämisellä.
Yhteistyö hankkeen ja Lapin kirjastojen kanssa sisältäisi kierroksen Lapin kirjastoissa sekä paikallisten hankkeiden, olosuhteiden ja kirjastojen kartoittamisen ja suunnitelman laatimisen tältä pohjalta.
Hankkeen jälkeen jokaisella Lapin kirjastolla olisi oma, paikallisiin olosuhteisiin suhteutettu suunnitelma lukutaitotyön yhteistyölle. Hankkeessa luotaisiin valtakunnalliset ohjeistukset tai mallit kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyölle, vastaavasti kuin koulujen opetussuunnitelmat.
Hanke pilotoisi myös lukutaitotyön laajentamista lasten- ja nuortenkirjastotyöstä muihin ikäryhmiin kohdistuvaan lukutaitotyöhön.
Johtoryhmä päätti selvittää lukutaitoyhteistyöhankkeen hakemista yhdessä Inarin hankkeen vetäjien ja Lapin kirjaston johtoryhmän kanssa.
Lapin kirjaston Rekkukuljetukset
Lapin kirjastoissa on toistaiseksi voimassa oleva sopimus Postin kanssa Rekkukuljetusten hoitamisesta Lapin kirjastossa. Kyseisessä sopimuksessa on määriteltynä postin tuonti ja noutopäivät rekkuaineistolle. Kirjastot ovat itse päättäneet kilpailutusta valmistellessa montako tuonti/noutopäivää viikossa on ja näitä on vaihtelevasti 1 – 5 päivänä viikossa.
Rekkujen laskutus Postin toimesta tapahtuu siten, että jokainen kirjasto maksaa itse tilaamansa noudot, ja noudot Rekkukeskuksesta maksetaan Rovaniemen laskun yhteydessä ja jaetaan asukasluvun mukaisessa suhteessa Lapin kirjastoille.
Rovaniemi päätti vähentää aineiston kuljetusta siten, että rekkulaatikoita toimitettiin kirjastoihin vain noutojen yhteydessä.Kokeiluaikana todettiin, että laskut todellakin pienevät ennakoidussa suhteessa ja kuljetusta saatiin tehostettua niin että kuljetettavien vajaiden laatikoiden määrät vähentyivät.
Lapin kirjaston kuljetuksen solmukohta on yhteiskuljetuksen alussa käytännön syistä sijoitettu Rovaniemelle. Logistiikan käsittely siirrettiin Rovaniemen pääkirjaston remontin yhteydessä Saarenkylän kirjastoon. Kuljetusten käsittely on fyysisesti raskasta ja vastuullista työtä, eikä tehtävään ole pystytty sijoittamaan laajasti työntekijöitä. Logistiikasta ovat havainneet, että lähetettäessä alueen kirjastoihin kuljetuksia sopimuksen mukaan joka päivä, lähtevät laatikot ovat usein vajaita. Toinen havainto oli, että tänään Rovaniemeltä lähtevät kuljetukset eivät olleet vastaanottavissa kirjastoissa perillä seuraavana päivänä.
Rovaniemen rekku-keskus on palannut alkuperäiseen malliin ja tämä kokeilu on päättynyt.
Rekku-palvelua pidetään tärkeänä ja hyvänä palveluna asiakkaille. Kirjastot ovat saaneet hyvän maineen siitä, että tilattuja kirjoja tulee nopealla aikataululla. Tämä on yksi valtti, jota ei kannata hukata. Vaikka säästö on laskennallisesti iso, kirjastoille jaettuna säästetty summa on pieni ja pois palvelusta.
Johtoryhmä päätti perustaa työryhmä tutkimaan asiaa. Työryhmään valittiin Rovaniemeltä Rekku-keskuksen vastaava Soile Arkivuo ja vastaava asiakaspalvelupäällikkö Esko Nousiainen, Lapin alueelta Tuija Guttorm, Jonne Kauppi ja Noora Mustajoki.
Lappikirjallisuuspalkinto
Tiina Heinänen kertoi Lappikirjallisuuspalkinnon taustasta, palkinnon myöntämisperusteista sekä palkintotyöryhmän kokoonpanosta.
Johtoryhmä päätti järjestää Lappikirjallisuus-palkintojuhlan 2025 Kolarissa. Palkintotyöryhmä jatkaa samalla kokoonpanolla.
Lapin kirjaston puheenjohtajisto
Mikko Kallionsivu on irtisanoutunut kirjastotoimenjohtajan virasta 1.6.2023 alkaen perhesyiden vuoksi. Inarin kunnan kirjastotoimenjohtajan viran hakuaika on 1.5.-31.5.2023. Haastattelut pidetään ajalla 5.-9.6.2023. Siirtymäkaudella sijaisena on mitä todennäköisimmin kirjastonhoitaja Arja Kuisma.
Johtoryhmä päätti valita Virpi Veskoniemen Posiolta Lapin kirjaston puheenjohtajistoon. Puheenjohtajiston keskinäinen järjestys on: puheenjohtaja Nina Sipola, 1. varapuheenjohtaja Noora Mustajoki, 2. varapuheenjohtaja Virpi Veskoniemi.
Koha-Suomen asiantuntijaryhmän jäsenet kaudelle 2022-2023
Koha-Suomen asiantuntijaryhmän nimeää yhtiön hallitus, ja siihen valitaan edustus Kohaa käyttävistä kirjastoista. Asiantuntijaryhmä laatii esitykset ohjelmiston kehittämistarpeista ja niihin vaadittavista toimenpiteistä. Lapin edustajina ovat toimineet Leena Kinnunen varsinaisena jäsenenä ja Pia Kusmin varajäsenenä.
Koha-Suomen toimitusjohtaja on pyytänyt esityksiä asiantuntijaryhmän jäseniksi kaudelle 2022-2023 seuraavaan asiantuntijaryhmän kokoukseen 24.5.
Johtoryhmä päätti, että Koha-Suomen asiantuntijaryhmässä jatkaa Leena Kinnunen varsinaisena jäsenenä ja hänen varajäsenenään Pia Kusmin.
Lapin kirjaston viestintä
Aika ajoin esiin nousee Lapin kirjastolta puuttuva yhteinen viestintäresurssi. Lapin kirjaston strategiaan 2021-2024 on kirjattu strategiseksi päämääräksi yhteisiä viestinnän resursseja ja käytänteitä. Lapin kirjaston brändäys-hankkeesta jossa tuotettiin paitoja, diapohjia jne., on jo aikaa. Viestintää voisi ajatella siitä näkökulmassa, mitä asiakas saa Lapin kirjaston kortilla.
Kirjastot ovat vaatimattomia, vaikka tietoutta ja tietoa on valtavasti. Tätä ei kuitenkaan ole laajasti käsitetty kirjastojen sisällä ja osattu viestiä. Kirjastojen tulee saada esille se arvo, mikä kirjastolle kuuluu.
Johtoryhmä päätti, että Kyösti Satokangas, Noora Mustajoki ja Heli Kolehmainen selvittävät asiaa ja tuovat johtoryhmälle esityksiä viestinnän kehittämisestä ja yhteisistä viestinnän resursseista.
Hiihku-kirjastokortit
Kirjastokortit on tilattu Avenralta, joka painattaa vuodeksi sovitun määrän korttipohjia, joita kirjastot voivat tilata omilla numerosarjoillaan. Korttien menekiksi on arvioitu 10.000 korttia / vuosi. Korteilla on takuuaika, jonka ajan pintojen liimauksen tulee pysyä kiinni, joten tämän vuoksi korttiaihioita tilataan vain vuoden tarpeisiin kerrallaan. Tälle vuodelle on tilattu vaakamallista (räsymatto) kirjastokorttia.
On esitetty toive Hiihku-kirjastokortista. Toimittajalla uuden kirjastokortin toimitusaika on noin 2 kuukautta. Uusi kirjastokortti tulisi nykymallien rinnalle valittavaksi tai esimerkiksi jaettavaksi koululaisten kirjastokorteiksi.
Johtoryhmä päätti aloittaa Hiihku-kirjastokortin suunnittelu toukokuussa siten, että uusi kortti olisi jaossa syksyllä. Kortin mallin suunnittelu jätetään Aarni Harvalalle.
Tulevan vuoden budjetointi
Käytiin lyhyt keskustelu kirjastojen tulevan vuoden budjetoinnista.Rovaniemi on saamassa budjettiin indeksikorotuksen.
Käynnissä olevien hankkeiden läpikäynti
Kirjastojen tulisi päivittää hankkeiden tiedot yhteiseen taulukkoon. Taulukossa on uusi välilehti vuonna 2023 myönnetyille hankkeille.
Uudet asiakaspalvelupäälliköt aloittavat touko-kesäkuun aikana. Heidän tehtävänkuviinsa kuuluu Rovaniemen kirjaston tehtävien lisäksi Lapin kirjaston verkostossa toimiminen. Asiakaspalvelupäälliköt ja heidän vastuualueensa ovat:
Pasi Rantanen: kirjaston infra, tilastot, turvallisuus
Helena Kokko: lukemisen edistäminen ja kokoelmatyö
Marko Niemelä: demokratia ja osallisuustyö
Esko Nousiainen: hakeutuvat kirjastopalvelut
Kohan versionvaihto 16.-17.5.
Versionvaihdon aikana Koha ja kirjautumista vaativat palvelut eivät ole käytössä. Rekku-kuljetukset toimivat normaalisti, joten lähtevää kuormaa on todennäköisesti molempina sulkupäivinä. Mikäli kirjastossa ei olla vastaanottamassa rekkuja, tästä tulee ilmoittaa pikimmiten Rovaniemen rekkukeskukseen.
Kohan avauduttua 16./17.5. kirjastojen tulee itse testata automaattien ja omatoimikirjautumisen toimivuus.
Seuraava kokous
Seuraavat kokoukset ovat lähikokouksia 30.8. Luostolla ja 2.11. Rovaniemellä, jolloin kokoukseen kuuluu myös Lapin taidemuseon esittely.
Lapin kirjastojen henkilökuntaa Lapin kirjastopäivillä Sallassa 5.-6.5.2022
Tavoitteet
Toimintavuodelle asetettiin keskeisiksi kehittämisen kärjiksi viisi Lapin kirjaston osaamiskartoituksessa havaittua osaamisvajetta:
Omasta työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen
E-aineistojen käytön hallinta ja opastustaidot
Yhteistyöverkostot
Erilaisten asiakasryhmien erityistarpeiden tunnistaminen
Toimintaympäristön muutosten ennakointiin liittyvä osaaminen
Näiden lisäksi AKE-toiminnan tavoitteena oli tukea Lapin kirjastojen strategian päämääriä, mikä näkyi läpi vuoden toiminnassa niin koulutusten, verkostotyön ja viestinnän osalta. Toiminnan suunnittelussa otettiin huomioon myös Yleisten kirjastojen suunta-asiakirjan tavoitteet.
Resurssit
AKE Lapin toimintaan on sijoitettu yhteensä 2 henkilötyövuotta. AKE-toiminnasta ja kansallisesta yhteistyöstä vastaa kirjastonjohtaja Nina Sipola. Erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnusen vastuulla on tiedotus, talousseuranta ja strategiatyö, kirjastonhoitaja Esko Nousiaisen vastuulla pm koulutusten suunnittelu ja Liboppi-yhteistyö. Sanna Haakana vastaa alueellisesta lasten- ja nuortenkirjastotyöstä. Tiimi tekee kuitenkin joustavasti yhteistyötä ja jakaa yhteisesti vastuuta toiminnasta. Henkilöiden työajasta AKE-työhön on osoitettu seuraavat osuudet: Nina Sipola 20%, Leena Kinnunen 80%, Esko Nousiainen 80% ja Sanna Haakana 20%.
Vuoden 2022 aikana Leena Kinnunen oli opintovapaalla 21.2.-15.5. sekä 19.9.-11.12., ja häntä sijaistivat tuona aikana Esko Nousiainen sekä Sinikka Tuohino. Esko Nousiainen oli opintovapaalla 19.9. – 31.12., ja häntä sijaisti Riina Mattila.
AKE ohjausryhmään kuuluivat AKE-tiimin lisäksi kuuluvat Helena Kokko ja Liisa Tastula Rovaniemen kaupunginkirjastosta, Vesa Sarajärvi Ranuan kirjastosta, Laura Pitkänen Tervolan kirjastosta ja Arja Kallatsa Sompion kirjastosta. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana yhteensä 12 kertaa.
Tehtävän toteutus
Kuluneena vuonna toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti useita lähikoulutuspäiviä sekä säännöllisesti verkossa toteutettuja lyhyitä webinaareja sekä verkostotapaamisia. Vuoden päätapahtuma oli jo perinteisesti Lapin kirjastopäivät, joihin kokoontui Sallaan 56 osallistujaa kirjastoista ympäri Lappia. Sallan päivillä käynnistettiin Kirjastokaverit-toiminta, jossa kohtautetaan kahden tai kolmen kirjaston henkilökunnat vuorovierailujan merkeissä. Kirjastokaverit-toiminta on vertaisoppimispäiviä laajempaa verkostoitumista ja yhteisiä oppimistilanteita, joista hyötyvät sekä vierailulle saapuva että vastaanottavan kirjaston henkilökunta.
AKE Lappi teki yhteistyötä myös muisten AKE-alueiden koordinaattoreiden kanssa, konkreettisin yhteistyömuoto oli AKE Oulun kanssa toteutetut Pohjoisen esihenkilöverkoston päivät Kuusamossa.
Alueellinen yhteistyö ja kirjastojen kehittymisen tukeminen
Keskeinen, säännöllinen alueen kirjastojen henkilökunnalle vapaasti osallistuttava tilaisuus olivat joka toinen viikko pidettävät päiväkahvit. Päiväkahveilla nostettiin esille valtakunnallisia ja paikallisia ajankohtaisia teemoja sekä tarjottiin mahdollisuus esittää kysymyksiä, kommentoida ja vaihtaa kuulumisia. Päiväkahvien teemoja ja tilastoa on esitelty luvussa Päiväkahvi – webinaarit.
Yhteistyötä ja kirjastohenkilöstön välistä vuorovaikutusta tukivat myös vahvasti Lapin kirjastopäivät sekä Kirjastokaveri-vierailut. AKE-toiminnalla pyrittiin tukemaan erityisesti pienempiä kirjastoja huomioimalla esimerkiksi aiemmilla aluekierroksilla tehtyjä havaintoja kirjastojen tarpeista ja erityispiirteistä. AKE-koordinaattorit olivat mukana erilaisissa yhteisissä tapahtumissa ja nostivat esille AKE-tehtävän mukaisia näkökulmia.
Osaamisen kehittäminen
Vuoden 2022 aikana viimeisetkin pandemian aiheuttamat rajoitustoimenpiteet purettiin, mikä mahdollisti paremmin lähitapahtumien tai kasvokkain tapahtuvan toiminnan järjestämisen. Rajoitusten aiheuttama tapahtumien siirto digialustoille kuitenkin koettiin kuitenkin mielekkääksi tavaksi järjestää osaamisen kehittämistä tukevia tapahtumia, joten erilaiset etätilaisuudet jäivät toiminnan työkaluiksi. AKE Lappi järjesti vuoden aikana 11 koulutusta, joista 4 lähikoulutuspäivää, 6 etäkoulutusta sekä 2 verkkokurssia. Lisäksi AKE Lappi oli mukana tuottamassa sähköiselle oppimisalustalle Liboppiin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille tarkoitettua e-aineistokurssia tukemaan Pohjoisen eKirjaston käyttöönottoa. Koulutuskalenterin huippukohta oli viidennen kerran järjestetyt Lapin kirjastopäivät, jotka järjestetiin Sallassa. Kirjastopäivillä aloitettiin myös positiivisen vastaanoton saanut Lapin kirjastojen Kirjastokaveri-toiminta. AKE Lappi oli myös mukana toteuttamassa yhteistyössä muiden AKE-kirjastojen kanssa valtakunnallista mentorointiohjelmaa. Lisäksi AKE Lappi jatkoi AKE Oulun kanssa Pohjoisen verkoston toiminnan kehittämistä pitäen ensimmäiset Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden kirjastojen esihenkilöille sekä muissa työnjohdollisissa tehtävissä toimiville henkilöille suunnatut esihenkilöpäivät Kuusamossa elo-syyskuun vaihteessa.
Koulutukset
Vuoden 2022 aikana alueellinen kehittämistehtävä järjesti yhteensä 11 eri koulutusta. Lähikoulutuspäiviä järjestettiin 4 kappaletta sisältäen kaksipäiväisen Lapin kirjastopäivät. Webinaareina toteutettiin 6 koulutusta. 2 koulutusta toteutettiin verkkokurssina.
Koulutuksilla vastattiin aiemmissa selvityksissä sekä vuoden 2021 osaamiskartoituksessa esiin tulleisiin osaamisvajeisiin. Lisäksi koulutussuunnitteluun vaikutti Lapin kirjaston uusi strategia, joka julkaistiin loppuvuodesta 2021.
Koulutuksen sisältöinä toimivat työhyvinvointi ja työssäjaksaminen, kirjastojen tilojen käytön suunnittelu, kokoelmatyö sekä disinformaatio ja faktantarkistus. AKE Lappi myös toteutti yhdessä Lapin aluehallintoviraston kirjastotoimen kanssa kolmen webinaarin sarjan, jonka tarkoituksena oli kehittää kirjastojen kykyä olla rakentamassa yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. rakentamassa. Lisäksi AKE Lappi sekä AKE Oulu olivat mukana Kehitä kirjastoa – Pohjois-Suomen kirjastojen virtuaalinen osallistamisalusta asiakkaille –hankkeen lopussa järjestetyissä työpajoissa koordinoijan ja fasilitaattorin roolissa.
Koulutusvuoden yksittäinen kohokohta oli jälleen Lapin kirjastopäivät, jotka järjestettiin Sallassa. Kirjastopäiville osallistui yhteensä 51 henkilöä. Osallistujia oli viidestätoista Lapin kirjastosta/seutukirjastosta. Kirjastopäivillä järjestettiin työpajat yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teemasta ja sanataiteesta, tutustuttiin Lapin kirjastojen ajankohtaisiin hankkeisiin, ideoitiin mahdollisuuksia aikuisasiakkaiden osallistamiseen sekä pohdittiin tulevaisuuden kirjastoammattilaisuutta paneelikeskustelun muodossa. Kirjastopäivien päätti pääpuhuja Arman Alizad. Muut kirjastojen ulkopuoliset kouluttajat olivat: Malin Gustafsson (Ekvalita), Juha Manninen (etänä, Suomen kirjastoseura) sekä Satu Ihanamäki (paneelikeskustelussa, Lapin aluehallintovirasto). Lapin kirjastoista koulutuksellista sisältöä kirjastopäiville tuottivat Laura Herva (Rovaniemen kaupunginkirjasto), Riina Mattila (AKE Lappi), Hertta Alajärvi (Sompion kirjasto), Maiju Päivärinta (Posion kirjasto), Tuija Jerndahl (etänä, Rovaniemen kaupunginkirjasto), Heidi Juopperi (etänä, Rovaniemen kaupunginkirjasto), Mikko Kallionsivu (Inarin kunnankirjasto), Eija Ruonala (Ranuan kunnankirjasto), Tiina Kallio (Sallan kunnankirjasto) sekä Laura Pitkänen (Tervolan kunnankirjasto).
Kunta-alan lakko vaikutti hieman kirjastopäivien osallistujamäärään Rovaniemen kaupunginkirjaston osalta. Lakon vuoksi AKE Lapin koordinaattori Esko Nousiainen ei voinut osallistua kirjastopäiville.
Taulukko: Kaikki vuoden 2022 AKE Lapin koulutukset sekä kouluttajat
Päivä-määrä
Koulutuksen nimi
Koulutusmuoto, paikkakunta ja mahdollinen kouluttaja
Etäkoulutus / Maija Karvosenoja Ira Cottier Mikko Kallionsivu Riikka Huotari
23/40 yht. osallistujia 40 AKE Lapin alue 23 AKE Oulun alue 17
25.10., 1.11. & 8.11.
Yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua rakentamassa, kolmen webinaarin sarja / AKE Lappi & Lapin AVI
Etäkoulutus / Satu Ihanamäki, Anna Jounila, Liisa Tastula & Soili Ojanen
11 (12)
Yhteensä 11 eri koulutusta. Koulutuksista 4 lähikoulutuspäivää (sisältäen kaksipäiväisen Lapin kirjastopäivät), 6 etäkoulutusta ja 2 verkkokurssia.
Koulutuksiin osallistuneet
AKE Lapin vuoden 2022 koulutuksiin osallistui yhteensä Lapin kirjastoista 243 henkilöä. Etäkoulutukset periaatteessa mahdollistivat osallistumisen myös alueen ulkopuolelta, mutta toimintavuonna 2022 ulkopuolisia osallistujia ei AKE Lapin koulutuksiin osallistunut.
Yksilöllisiä koulutukseen osallistujia Lapissa, eli henkilöitä, jotka osallistuivat vähintään yhteen koulutukseen, oli yhteensä 106. Lapin kirjastojen kokonaista henkilömäärää on vaikea arvioida. Mikäli osallistujia verrataan Lapin kirjastojen henkilötyövuosikertymän lukemaan, 138,06 htv, voidaan laskennallisesti todeta, että 76,78% Lapin kirjastojen henkilökunnasta osallistui ainakin yhteen AKE Lapin koulutukseen vuoden aikana. Lukema on erittäin korkea ja siihen on oltava todella tyytyväinen.
Lähikoulutuspäiviin osallistui keskimäärin 32,67 henkilöä / koulutus ja etä- tai verkkokoulutuksiin osallistui keskimäärin 18,13 henkilöä / koulutus. Kaksi etäkoulutuksista tallennettiin ja tallennetta jaettiin alueen sisällä piilotetulla Youtube-kanavalla. Tallenteiden katseluaika riippui kouluttajien kanssa tehdyistä sopimuksista. Koulutustallenteita katsottiin yhteensä 47 kertaa. Luvussa täytyy huomioida se, että tallenteen seuraamisen kestoista ei ole tietoa, eli tallenteita saatettiin katsoa kokonaan tai vain ensimmäiset minuutit.
Taulukko. Koulutuksiin osallistuneet vuonna 2022
Koulutuksiin osallistuneet yhteensä
243 henkilöä
Yksilölliset koulutuksiin osallistuneet Lapin kirjastosta (Lapin kirjastojen henkilötyövuodet 2022: 138,06 htv)* * Tieto haettu tilastot.kirjastot.fi
106 henkilöä
Jokaisesta Lapin kunnasta/seutukirjastosta osallistuttiin vähintään kahteen koulutustapahtumaan, mihin on syytä olla hyvin tyytyväinen. Koulutuksista selvästi suosituin oli Sallassa järjestetyt Lapin kirjastopäivät. Laajaan kiinnostukseen ja aktiiviseen osallistumiseen on syytä olla tyytyväinen.
Lapin kunnista/seutukirjastoista AKE Lapin koulutuksiin osallistuttiin seuraavasti
Kunta/Seutukirjasto
Osallistujat yhteensä
Koulutusten määrä
Enontekiö
3
3
Inari
7
4
Kemi
10
4
Kemijärvi
23
9
Keminmaa
3
3
Kittilä
7
4
Kolari
9
6
Muonio
6
6
Posio
15
9
Ranua
10
6
Rovaniemi
74
10
Salla
11
7
Simo
6
6
Sompio (Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä)
14
7
Tervola
14
8
Tornio
16
8
Tornionlaakso (Pello ja Ylitornio)
10
5
Utsjoki
4
2
Koulutuspalaute
Liki jokaisesta Järjestetystä koulutustilaisuudesta pyydettiin osallistujilta palautetta. Palautetta ei kysytty positiivisen psykologian verkkokurssista, sillä kouluttajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan tammikuussa 2022 alkaneen verkkokurssin suoritusaika on vuoden 2023 loppuun. Palautekysely verkkokurssista tehdään siis vuoden 2023 aikana. Kyseisen kurssin infotilaisuudesta ei palautelomaketta lähetetty osallistujille, vaikka tilaisuus itsessään oli sisällöltään enemmän kouluttava kuin yleisinformatiivinen. Lisäksi kurssin infotilaisuuteen osallistui jonkin verran eri henkilöitä kuin itse kurssille. Palautetta ei AKE Lappi myöskään kerännyt AKE Oulun kanssa yhteistyössä fasilitoiduista ja koordinoiduista Kehitä kirjastoa – Pohjois-Suomen kirjastojen virtuaalinen osallistamisalusta asiakkaille –hankkeen työpajoista, vaan palautteen keräsi hanke. AKEn rooli työpajoissa oli käytännössä kerätä ilmoittautuneet, järjestää etätyöpajalle alusta ja toimia luennoijien/kouluttajien teknisenä tukena.
Palautekyselyjä lähetettiin yhteensä 167 kappaletta ja palautelomakkeita palautui 81 kappaletta, eli palautetta koulutuksiin osallistuneista antoi 48,50 %, eli palautetta tuli alle puolelta koulutuksiin osallistuneista. Motivointi palautteen antamiseen on haasteellista. AKE Lapilla on ollut käytössä vakioitu koulutuspalautelomake vuodesta 2018 lähtien. Vakioitu palautelomake mahdollistaa kerättävän tiedon vertailtavuuden mutta toisaalta saatujen koulutuspalautteiden trendi on viime vuosina ollut laskeva. Koulutuspalautelomake on mahdollisesti uudistamisen tarpeessa. Mikäli saatujen palautteiden prosentti pysyy matalana vuoden 2023 aikana, on pohdittava uuden, mahdollisesti keveämmän, palautelomakkeen käyttöönottoa vuoden 2024 alusta lukien.
Palautekyselyssä pyydettiin avoimen palautteen lisäksi numeraalista arviota arvosteluasteikolla 1 – 5 kysymyksiin/väitteisiin: koulutus vastasi tarpeisiini, sain koulutuksesta uutta tietoa, koulutus innosti lisätiedon ja -taidon hankintaan, koulutuksen sisältöjä siirtyy kauttani muuallekin työyhteisööni, olen tyytyväinen koulutukseen kokonaisuutena, sain ennakkoon riittävästi tietoa koulutuksesta sekä koulutustila oli sopiva. Yksittäisten koulutusten palautteiden keskiarvo vaihteli 3,93 – 4,55 välillä, kokonaiskeskiarvon ollessa 4,24. Parhaat numeropalautteet saatiin Libopissa pidetystä disinformaatiota ja faktantarkistusta -verkkokurssista.
Kysymys/väite “Olen tyytyväine koulutukseen kokonaisuutena” vai parhaimman numeraalisen arvion (4,43). Heikoimman numeerisen arvion sai kysymys/väite ”Koulutuksen sisältöjä siirtyy kauttani muuallekin työyhteisööni” (4,04). Arvio on parempi kuin kyseisen kysymyksen edellisen vuoden arvio (vuonna 2021 3,93), on olemassa riski, että koulutuksen anti jää helpommin vain koulutukseen osallistuneen henkilön omaan osaamispankkiin, eikä saavuta kokonaiskuvassa laajamittaista vaikuttavuutta osallistuneen henkilön omassa organisaatiossa.
Taulukko. Koulutuksiin osallistuneet ja koulutuspalautteet vuonna 2022
Koulutuksiin osallistuneet yhteensä*
167 henkilöä
Saadut koulutuspalautteet
81 kappaletta
Koulutuspalautteen vastausprosentti
48,50 %
*3 koulutuksesta ei kerätty palautetta, kyseisiä koulutuksia ei olla huomioitu tässä
Seuaavaan taulukkoon on koottu kaikkien koulutusten keskiarvoiset numeraaliset arviot palautelomakkeen kysymyksiin. Arvosteluasteikko oli 1 – 5.
Koulutus vastasi tarpeisiini
4,30
Sain koulutuksesta uutta tietoa
4,19
Koulutus innosti lisätiedon ja -taidon hankintaan
4,24
Koulutuksen sisältöjä siirtyy kauttani muuallekin työyhteisööni
4,04
Olen tyytyväinen koulutukseen kokonaisuutena
4,43
Sain ennakkoon riittävästi tietoa koulutuksesta
4,34
Koulutustila oli sopiva
4,42
Palautteiden kokonaiskeskiarvo
4,24
Päiväkahvi – webinaarit
AKE Lappi koordinoi Lapin kirjastojen etäyhteydellä toteutettavia päiväkahveja. Päiväkahvien teemoina toimivat ajankohtaiset aiheet, meneillä olevat hankkeet tai koulutukselliset sisällöt. Pääsääntöisesti päiväkahveja järjestettiin joka toinen viikko torstaisin. Ajankohta on vakioitu, mikä tukee säännöllistä osallistumista sekä vaivattomuutta.
Päiväkahveja järjestettiin vuoden aikana 20 kertaa, ja niiden teemoina tai vierailijoina olivat:
13.1. Kutsu kirjasto -kylään hankkeen esittely / Tuija Jerndahl, Rovaniemen kirjasto
27.1. Hiihkun seikkailupassi / Sanna Haakana, Rovaniemen kirjasto, Lukuintoa kirjastokerhosta / Sonja Sinisalo, Rovaniemen kirjasto
10.2. Tilastointi / Pasi Rantanen, Rovaniemen kaupunginkirjasto, Kestävä kirjasto 2030-tiekartta / Minna Männikkö, Oulun kaupunginkirjasto sekä Kehitä kirjastoa – Pohjois-Suomen kirjastojen virtuaalinen osallistamisalusta asiakkaille -hanke / Maija Karvosenoja Rovaniemen kaupunginkirjasto.
24.2. Löydä omat vahvuutesi vinkkaajana / Henriika Tulivirta, Sivupiiri, VAKE
10.3. Rauhankasvatusinstituutti
24.3. Ukrainan sodan vaikutukset kirjastotyöhön / Päivi Litmanen-Peitsala, VAKE & kuulumisia alueelta
21.4. Kehitä kirjastoa -hanke, asiakaskyselyn tulokset / Maija Karvosenoja
19.5. Varastokirjasto & AIRUT-hanke / Johanna Vesterinen, Varastokirjasto, Luovasti lukien-hanke / Tiina Väkeväinen, Tervolan kirjasto
2.6. Kirjallisuuden muutokset näkyvät kirjastoissa / Marja Hjelt, Yleisten kirjastojen konsortio
9.6. Kevätkauden päättäjäiset: Ajankohtaista asiaa AKEsta, kesänaluskuulumisia alueelta ja muuta mukavaa.
18.8. Mitä kuuluu? Syyskauden ensimmäisillä päiväkahveilla aiheena kuulumiset. Miten kesä sujui? Mitä on tulossa syksyllä? / AKE Lappi
8.9. Tasa-arvo ja sen edistäminen yleisissä kirjastoissa – näkökulmia ja kokemuksia Helmet-kirjastojen kehittämistyöstä / Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto
22.9. LaNu-päiväkahvit / Sanna Haakana
6.10. Kirjastovirkailijan tutkinto etäopintoina – alan ammatillisesta koulutuksesta Keudassa / Salla Erho ja Pälvi Lepoluoto, Keuda
20.10. Varastointityöryhmän esitys Lapin kirjastojen keskitetystä varastoinnista / Marja-Leena Vaarala & alueen kuulumiskierros
3.11. Kehitä kirjastoa -hankkeen löydökset / Maija Karvosenoja & Lukutaitotyön Inarin-malli -hanke / Reija Portti & Anna Roos
17.11. Erasmus-vaihdon mahdollisuudet Lapin kirjastolaisille / Anu Uimaniemi, Revontuliopiston vararehtori
1.12. Saamelaiskirjaston kuulumisia ja tunnelmia syksyn työmatkoilta / Tiina Mäntylä ja Anna-Maija Kanerva, Suomen saamelainen erikoiskirjasto & Saamen kielten digihanke / Niko Partanen, Kansalliskirjasto
15.12. Lomalukuvinkkejä Rovaniemen kirjastolaisilta & syyskauden päätös / AKE Lappi
Suurin osa päiväkahveista tallennettiin, ja tallenteet olivat kirjastojen henkilökunnan vapaasti katsottavissa jälkeenpäin. Päiväkahvien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 381 henkilöä, yhden tilaisuuden keskiarvoinen osallistujamäärä oli siis 19 henkeä (edellisen vuoden luvut 577/22). Päiväkahvien tallenteita katsottiin kaikkiaan 627 kertaa, eli yhtä tallennetta katsottiin ainakin osittain keskimäärin 35 kertaa (edellinen vuosi tallenteiden katseluja keskimäärin 20 kertaa).
Liboppi
Esko Nousiainen AKE Lapista osallistui vuoden aikana aktiivisesti Libopin toimituskunnan toimintaan ja kokouksiin. Esko Nousiaisen opintovapaan ajan toimituskunnan toimintaan osallistui Riina Mattila.
AKE Lapin koulutuksista yksi toteutettiin verkkokurssina käyttäen alustana Liboppia. Kurssin aiheena oli disinformaatio ja faktantarkistus. Toive koulutukselle tuli kerätyistä koulutuspalautteista, ja Liboppi näyttäytyi luonnollisena työkaluna kurssin toteuttamiseen. Kurssin vetäjänä toimi Kai Halttunen ja itse kurssi sisälsi 3 moduulia aineistoineen ja tehtävineen. Lisäksi kurssin aikana järjestettiin 3 etätapaamista kouluttajan kanssa, jossa sisältöjä ja tehtäviä käytiin osallistujien kanssa yhdessä läpi. Kurssille ilmoittautui 21 henkilöä, joista valtaosa sai kurssikokonaisuuden tehtävät suoritettua loppuun saakka. Kurssin suoritusaika oli 3.10.–2.12.2022.
Vuoden 2022 alussa otettiin käyttöön Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen Pohjoisen eKirjasto. Muutos oli suurin erityisesti Lapin kirjastoille, sillä muutoksen myötä Lapin kirjastojen e-aineistojen palveluvalikoima kasvoi. Muutoksen tueksi Liboppiin tuotettiin Pohjoisen eKirjaston e-aineistot kurssi, joka toimi Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnan perehdytys/koulutusmateriaalina e-palveluiden käyttämiseen ja siten asiakkaiden opastamiseen. Kurssin sisältöä muokattiin vuoden mittaan, mikäli itse e-palveluissa tapahtui muutoksia. AKE Lappi kannusti alueensa esihenkilöitä ottamaan henkilöstön kanssa kurssin yhdeksi alkuvuoden 2022 koulutuskärjistä. Valitettavasti teknisistä syistä ei voida kuitenkaan sanoa, kuinka moni Lapin kirjastojen henkilökunnasta suoritti kurssin tehtäviä kokonaan tai osittain.
Vuonna 2022 AKE Lappi alkoi suunnitella yhdessä Suomen saamelaisen erikoiskirjaston kanssa valtakunnallisen saamelaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kurssikokonaisuuden tuottamista Liboppiin. Kurssi on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2023 aikana.
Liboppiin tuotetuista kaikille avoimista kursseista tiedotettiin alueen kirjastojen työntekijöitä samalla kannustaen liittymään kursseille ja suorittamaan kokonaisuuksia. Lisäksi AKE Lappi jakoi keskitetysti alueen kirjastojen henkilökunnalle kursseille mahdollisesti tarvittavia kurssiavaimia.
Vertaisoppimista Kirjastokaveri-toiminnassa
Kirjastokaverit -toiminnalla pyrittiin vahvistamaan Lapin kirjastojen keskinäistä vuorovaikutusta perustamalla kirjastopareja kahden, suunnilleen samankokoisen kirjaston kesken. Kirjastokaveri-parit muodostettiin seuraavista kirjastoista: Ranua – Kemijärvi, Tervola – Kolari, Muonio – Inari, Sompio – Tornionlaakso, Posio – Salla, Kittilä – Utsjoki, Simo – Tornio, Kemi – Keminmaa – Enontekiö.
Toiminnan aloituksessa tehtäväksi asetettiin valita 1-2 Lapin kirjaston strategian päämääristä ja pohtia, miten näitä voisi lähteä yhdessä työstämään esimerkiksi yhteisen projektin muodossa. Kirjastokavereille tarjottiin mahdollisuus vierailla kirjastokaverin kirjastossa tutustumassa toisiinsa, palveluihin ja tiloihin. Tavoitteena oli koko kirjaston henkilökunnan osallistuminen vierailuille. AKE Lappi rahoitti vierailujen matka- ja majoituskulut, kuntien kirjastot vastasivat itse muista kuluista. Vierailuilla kävijöitä oli kirjastoista yhteensä 46 henkeä.
Vierailuja toteutui seuraavasti:
Inari -> Muonio: 21.–22. 11.
Kemijärvi -> Ranua: 25.11
Kittilä -> Utsjoki: 20-21.9.
Posio -> Salla: 13.10.
Ranua -> Kemijärvi: 16.9.
Salla -> Posio: 25.8.
Sompio -> Tornionlaakso: 8.-9.9.
Tervola -> Kolari: 23.11.
Kirjastokaverit-toiminnalle haettiin rahoitusta myös vuodelle 2023, jotta kaikki vierailut saadaan toteutettua. Vierailujen raportointi ja arviointi toteutetaan Lapin kirjastojen päiväkahveilla sekä osallistuneille kohdistetulla kyselyllä vuonna 2023.
Pohjoisen verkosto
Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden kirjastojen esihenkilöille sekä muissa työnjohdollisissa tehtävissä toimiville henkilöille suunnattu vuosien 2020-2021 hanke siirtyi osaksi Oulun ja Rovaniemen AKE-toimintaa Pohjoisen verkosto-nimellä. Verkoston ensimmäinen live-tapaaminen oli Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivät 2022 Kuusamossa 31.8.-1.9. Päivien teemoina oli mm. osaaminen ja sen johtaminen, kirjastojen hyvinvointityö sekä muita ajankohtaisia alueellisia ja valtakunnallisia aiheita. Päiville osallistui Lapin kirjastoista 14 kirjastonjohtajaa tai esihenkilöä sekä AKE Lapin koordinaattorit, jotka toimivat koulutuspäivien järjestäjinä. Yhteensä osallistujia Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilta oli 42 henkilöä, määrä ei sisällä AKE Oulun ja AKE Lapin tapahtumanjärjestäjiä. Lisäksi päiville osallistui Satu Ihanamäki Lapin aluehallintovirastosta, Merja Kummala-Mustonen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta, Leena Aaltonen ja Tarja Ahlgren Opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Juha Manninen Suomen Kirjastoseurasta. Lisäksi etänä puheenvuoron pitivät Aija Laine valtakunnallisesta kehittämistehtävästä, Juliaana Grahn Tampereen kaupunginkirjaston alueellista kehittämistehtävästä sekä Johanna Selkee Kuntaliitosta.
Esihenkilöpäivien palautelomakkeen täytti 20 osallistujaa. Esihenkilöpäivien ohjelma palautteiden mukaan oli pääosin onnistunut hyvin. Tilaisuudesta koettiin saadun uutta ja hyödyllistä tietoa, jota on mahdollista hyödyntää ja jakaa edelleen työyhteisöissä. Aikaa verkostoitumiselle ja vertaistuelle kuitenkin toivottiin enemmän. Useassa palautteessa mainittiin aikataulun olleen kokonaisuudessaan melko tiukka, vaikka toisaalta järjestäjiä kiiteltiin aikataulussa pysymisestä.
Verkosto tarjosi esihenkilöille esihenkilötyön teemoista vertaisopiskelupaketin, joka sisälsi neljä lyhyttä tallennetta ja study group -tapaamisen. Tallenteiden tekijät olivat Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön esihenkilötyön ja johtamisen kouluttajia. Tallenteet julkaistiin kevään ja kesän 2022 aikana ja ne olivat katsottavissa 31.12.2022 asti. Syksyllä toteutettiin neljä study group -tapaamista. Näiden lisäksi Pohjonen verkosto järjesti lisäksi verkostoitumiswebinaarin 14.2. ryhmän jäsenille. Webinaariin ja vertaisopiskelupakettiin osallistui yhteensä 94 esihenkilöä AKE Lapin ja AKE Oulun toiminta-alueelta.
Valtakunnallinen mentorointiohjelma Tornado
Vuonna 2022 Joensuun, Kuopion, Lahden, Porvoon, Rovaniemen, Tampereen ja Vaasan alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot järjestivät yhteisen mentorointiohjelman, jonka tarkoituksena oli etsiä mentorointipareja AKE-alueiden väliltä. Mentorointiohjelma aloitettiin toukokuussa 2022 ja se jatkuu vuoden 2023 toukokuuhun saakka. Mentorointiohjelma oli jatkoa kevyemmin toteutetulle ja itseohjautuvalle mentorointiohjelma mAKEalle, joka päättyi vuoden 2022 keväällä. Mentorointiohjelma mAKEaan osallistui Lapista Vesa Sarajärvi Ranualta. Mentorointiohjelman suunnitteluun, toteutukseen ja osaan tapaamisista osallistui AKE Lapista Esko Nousiainen. Nousiaisen opintovapaan aikana AKE Lapista mentorointiohjelman koordinointiin ja tapaamisiin osallistui Riina Mattila.
Mentorointiparien pääasiallinen toiminnan tavoite ja sisältö sekä parien valinta määrittyi aktoreiden tarpeiden perusteella. Jokaiselta osallistuneelta alueelta valittiin ohjelmaan vähintään yksi mentori ja yksi aktori. Lapin alueelta mentoriksi valikoitui Hanna Laitinen Tornionlaakson kirjastosta. Hänen mentorointiohjelman pari, aktori, valittiin Tervon kunnasta. Lapin alueelta aktoriksi valikoitui Laura Pitkänen Tervolan kirjastosta ja hänen mentorikseen valittiin henkilö Pieksämäen kaupungista.
Mentorointiohjelman sisältö koostui koko ryhmän yhteisistä etätapaamisista, mentorointiparien tavoitteellisista keskinäisistä tapaamisista sekä mentorointiparien vierailuista toistensa kirjastoihin. Mentorointiohjelmaa vetämään valittiin Reetta Viinanen Rohkeushypystä. Osallistuvat AKE-kirjastot jakoivat vetäjän palkkiokulut. Yhteisiä etätapaamisia koko ryhmän kanssa järjestettiin 11.5., 7.9. ja 16.11. AKE-koordinaattorit toimivat tapaamisissa ohjaajan tukena, mikäli aikataulullisesti pääsivät osallistumaan yhteisiin tapaamisiin.
AKE Lappi varautui lisäksi kustantamaan mentoroitiparien tutustumismatkat toisen osapuolen kirjastoon mutta matkat eivät toteutuneet vuoden 2022 aikana.
Tiedotus
Viestinnän keskeisiä kanavia ovat verkkotapaamiset ja lähikokoukset, AKE Lapin uutiskirje, verkkosivu kirjastojenlappi.fi, Lapin yleisten kirjastojen suljettu Facebook-ryhmä sekä sähköposti.
AKE Lapin uutiskirjeen tilaajien määrä on asettunut noin 110 tilaajaan, joista suurin osa on Lapin yleisten kirjastojen henkilökuntaa. Emaileri-ohjelmalla tuotettuja uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana 20 kappaletta, ja keskimäärin 69 prosenttia tilaajista avasi uutiskirjeen (vuonna 2020 keskimääräinen avausprosentti oli 74%). Kirjeen linkeistä suosituimpia olivat koulutusilmoitukset, erilaiset raportit oppimismatkoilta, sekä Lapin kirjaston johtoryhmän kokousten koosteet. Uutiskirjeeseen saatiin pääkirjoituksia mm. Lapin yleisten kirjastojen johtajilta, kirjastojen hanketyöntekijöiltä, ja osan pääkirjoituksista tuotti AKE-tiimi.
AKE Lapin verkkosivu kirjastojenlappi.fi ylläpidosta vastaa AKE Lappi. Verkkosivuille päivitettiin säännöllisesti tietoja tapahtumista sekä yhteisiä ohjeita ja tiedotteita. Verkkosivulle tallennetaan myös AKE Lapin toimintakertomukset ja -suunnitelmat.
Taulukko: Kirjastojenlappi.fi -sivujen näyttökerrat ja vierailijat vuosina 2019 – 2022.
2019
2020
2021
2022
Sivun näyttökerrat
1959
5316
10502
8056
Vierailijat
551
1478
2863
2586
Valtakunnallinen verkostoituminen
AKE Lapin koordinaattorit osallistuivat AKE-alueiden yhteisille AKE-kahveille. Kehittämistehtävästä vastaava Nina Sipola osallistui VAKE/AKE-johtajien vapaamuotoisiin tapaamisiin. Sipola osallistui myös 5.10. Helsingissä pidettyyn AKE-linjaan. Yhteyttä muihin AKE-koordinaattoreihin pidetään yllä ryhmän Teams-kanavalla sekä muilla viestimillä.
Talouden toteutuma
AKE Lapille myönnettiin kuluneelle vuodelle toiminta-avustusta 170 000 €. Tästä 102865 euroa käytettiin palkkakustannuksiin. Asiantuntijakuluihin arvioitu summa ylittyi, mutta toisaalta majoitus- ja matkakustannukset alittuivat, koska järjestetyt koulutukset painottuivat verkkokoulutuksiin ja webinaareihin. Myös laitteisiin, materiaaleihin ja ohjelmistoihin varatut kustannukset alittuivat.
AKE Lapin kulut alittivat saadun avustuksen 562,90 eurolla, joka on palautetaan rahoittajalle.
Taulukko. AKE Lapin talousarvion toteutuma vuonna 2022
AKE Lappi pystyi toteuttamaan vuodelle 2022 laaditun toimintasuunnitelman lähes suunnitelman mukaan huolimatta vakituisten koordinaattorien opintovapaasta. Sijaiset pystyivät ottamaan vertailutehtävät nopeasti haltuun ja toivat uuden tervetulleen näkökulman tehtävän hoitoon.
Toiminta noudatteli pääasiallisesti laadittua suunnitelmaa, ja toteutuksessa otettiin huomioon asetetut kehittämiskohteet. Lähikoulutuspäivät tukivat verkostoitumista, osaamisen ja itsensä johtamista, antoivat eväitä kirjastotilojen uudistamiseen sekä toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Webinaareissa pystyttiin reagoimaan ajankohtaisiin kysymyksiin sekä luomaan myös pidempää kehittämisen jatkumoa. Viestintää kehitettiin monikanavaisesti, ja esimerkiksi säännöllisillä uutiskirjeillä tavoitettiin laajasti alueen henkilökuntaa.
Vuoden 2023 toimintasuunnitelman lähtökohtana on jatkaa Lapin kirjaston osaamiskartoituksessa esille nousseiden teemojen parissa. Lähikoulutuspäivien määrä pidetään aiempien vuosien tasolla, ja ajankohtaisiin teemoihin vastataan webinaareissa.
Vuonna 2023 AKE Lapin toimintaan käytetään edelleen kaksi henkilötyövuotta jaettuna neljälle työntekijälle. Lapin alueelliseen lasten- ja nuortenkirjastotyöhön panostetaan kohdentamalla osa AKE-resursseista kyseiseen työhön ja tukemalla työryhmän verkostomaista työskentelyä. AKE Lapin ohjausryhmän toimintaa vakiinnutetaan. Lapin kirjastojen strategiassa ollaan vuonna 2023 puolivälissä, joten sen strategian toteutumista on tarkasteltava ja tarvittaessa suunnattava kehittämistehtävää vielä kehittämistä vaativiin kohteisiin.
AKE Lapin toimintaa vuonna 2023 arvioidaan ja kehitetään edelleen itsearvioinnilla, kyselyillä henkilökunnalle ja tilastotietojen perusteella.
Vertailu edellisen vuoden toimintaan
Laadullista arviointia AKE Lapin toiminnasta on saatu suorassa palautteessa sekä koordinaattoreiden itsearvioinnnilla. Määrälliset mittarit osoittavat, että Kirjastokaveri-toiminnan ansiosta vertaisoppimistilaisuuksien määrä on moninkertaistunut. Webinaarien osallistujamäärä on laskenut, mutta näistä tehtyjen tallenteiden katsojien määrä on puolitoistakertaistunut. AKE Lapin Instagram-tilille saatiin vuoden aikana yli 100 seuraajaa.
Taulukko. AKE Lapin toiminta vuonna 2022 verrattuna vuosiiin 2020-2021
Mittari
Toteutuma 2020
Toteutuma 2021
Toteutuma 2022
Koulutusten määrä
Koulutukset pystyttiin pääsääntöisesti toteuttamaan joko lähi- tai etäkoulutuksina
Koulutukset pysyttiin järjestämään lähes suunnitelman mukaan. Koulutusten yhteismäärä 14.
Koulutukset pysyttiin järjestämään pääsääntoisesti suunnitelman mukaan. Koulutusten yhteismäärä 11 kappaletta.
Lähikoulutuksiin osallistujien määrä
19,6 osallistujaa / koulutus
36 osallistujaa / koulutus
32,67 osallistujaa / koulutus
Verkkokoulutuksiin osallistujien määrä
23,83 osallistujaa / koulutus
23,33 osallistujaa / koulutus
18,13 osallistujaa / koulutus
Osallistuminen koulutuksiin eri kirjastoista
Koulutuksiin osallistui 2- 55 osallistujaa kunnista lukuun ottamatta kolmen kunnan seutukirjastoa.
Koulutuksiin osallistui 1-122 henkilöä kaikista Lapin alueen kunnista.
Koulutuksiin osallistui 1-106 henkilöä kaikista Lapin alueen kunnista/seutukirjastoista
Koulutuspalautteiden arvioiden keskiarvo
4,17 (mittariasteikko 1 – 5)
4,23 (mittariasteikko 1 – 5)
4,24 (mittariasteikko 1 – 5)
Vertaisoppijoiden määrä
2 vertaisoppijaa. Osallistujien määrää rajoittivat mm. kuntien matkustusrajoitukset.
4 vertaisoppijaa, yhteensä 8 vertaisoppimispäivää
Kirjastokaveri-toiminnassa 8 vierailulla kävi 46 henkilöä.
Lapin kirjaston viikkopalavereiden tavoittavuus
Verkkoalustojen vaihtumisen vuoksi ei ole tarkkaa tietoa. Osallistuminen oli kuitenkin aktiivista, joten oletettavasti tavoitteeseen päästiin.
Nimeksi vakiinnutettiin Lapin kirjastojen päiväkahvit. Osallistujia yhteensä 577, tallenteita katsottu 413 kertaa.
Osallistujia yhteensä 381, tallenteita katsottu 627 kertaa.
Kirjastojenlappi.fi – sivuston uutisten tilaajat
Verkkosivun uutisten tilausmahdollisuuden sijaan päätettiin hankkia uutiskirje, jolla oli tilaajia 73.
Uutiskirjeen tilaajia vuoden 2021 lopussa yhteensä 105 henkeä.
Uutiskirjeen tilaajia vuoden 2022 lopussa yhteensä 110 henkeä.
Lapin kirjastot ovat päässeet tutustumaan toisten kirjastojen toimintaan AKE Lapin avustuksella. Muonion kirjaston kaverikirjasto löytyy Inarista ja olemme tavanneet syksyn ja kevään aikana sekä Muoniossa että Inarissa. Teemoiksi tapaamisilla nousivat mm. tila- ja kalustemuutokset, joihin hyödynnettiin toisen kirjaston ammatillisia näkemyksiä sekä lukutaitoon liittyvä hanketyö, jonka saralla Inarin kirjaston henkilöstö on edelläkävijä.
Molempien tapaamisten aikana toteutettiin ns. ”kriitikkokävely”, jonka aikana vierailevan kirjaston henkilöstö kävi pienryhmissä ennalta annettujen teemojen kanssa kirjastotiloja läpi ja kirjasi huomioita ylös. Lopuksi ryhmän havainnot purettiin auki ja niitä pohdittiin muiden ryhmien kanssa yhdessä. Kriitikkokävelyn ydin löytyy toisten kirjastojen hyvien käytäntöjen varastamisesta sekä ulkopuolisesta näkökulmasta oman kirjaston toimintaan – usein silmät tottuvat epäkäytännöllisiin ratkaisuihin tai repsottaviin paikkoihin, jonka vuoksi ammatillinen vertaistuki ja tiedon jakaminen voivat olla erinomainen työkalu, etenkin jos edessä on muutoksia.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että asiakkaat ovat lopulta ne, joita varten kehittämisponnisteluja tehdään. Siksi asiakkaat kannattaakin ottaa mukaan kehitystyöhön ja kuunnella myös heidän tarpeitaan ja toiveitaan, jotta palveluita ei kehitetä ns. laput silmillä liian kirjastoammatillisesta näkökulmasta. Etenkin tilamuutoksia pohtiessamme huomasimme, että kirjaston henkilöstölle monet asiat (esimerkiksi luokitus) ovat itsestään selvä asia, mutta asiakkaat saattavat kaivata konkreettisempia opasteita ja ohjeita.
Muonion kirjaston hankeyhteistyö Inarin kirjaston hanketyöntekijöiden kanssa on myös hyvä esimerkki kirjastokaveritoiminnan hyödyllisyydestä: yhteisellä avustushakusparrauksella olemme saaneet rekrytoitua kuntaan hanketyöntekijän lukutaitohankkeeseen. Inarin kirjasto toteuttaa jo kolmatta lukutaitohanketta ja he ovat hyvin avokätisesti jakaneet tietoa ja materiaaleja sekä toimineet vertaistukena hankehaussa sekä hanketyöntekijän rekrytoimisessa ja perehdyttämisessä. Ilman ammatillista vertaistukea Muonion kirjaston olisi ollut käytännössä mahdotonta toteuttaa hanketta suunnitellussa laajuudessa.
No entäpä työhyvinvointi – löytyykö kaverikirjastotoiminnasta eväitä sen kehittämiseen? Huomasimme molempien vierailujen aikana, että vapaamuotoinen tutustuminen toisen kirjaston henkilöstöön esimerkiksi illanvieton merkeissä luo syvempiä siteitä kollegoihin, joka taas mataloittaa kynnystä kysyä apua tai olla yhteydessä toisen kirjaston henkilöstöön. Tutustuimme molemmilla vierailuilla paikalliskohteisiin, kuten Muonion kalakirjastoon ja Ivalon koulukeskus Kaarteeseen, jotka olivat myös mukava tapa viettää aikaa niin oman, kuin vierailevan kirjaston henkilöstön kanssa. Ivalossa pääsimme tutustumaan myös vahingossa paikalliseen kullankaivaja ”Kekeen” sekä vierailimme Tieva-baarissa, joista riitti puhumista monille päiväkahveille.
Yhteistyö ja tiedon jakaminen vaikuttavat olevan kirjastoalan kehittymisen kannalta välttämättömiä. Ne eivät ainoastaan paranna työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, vaan auttavat myös kehittämään uusia palveluja ja toimintatapoja entistäkin paremmaksi.
Muonion kuljettaja-virkailija mukana koulukeskus Kaarteen kierroksella InarissaVierailulla Inarin Saamelaiskirjasto Sajoksessa.Vertti ja Mikael Tieva-baarissa Pokassa.Vapaamuotoinen illanvietto Muoniossa
Paula Löppönen
kirjastojohtaja, kulttuurivastaava Muonin kirjasto
E-kirjastotilastot on käyty läpi 13.2. tallennetussa webinaarissa (linkki Pohjoisen eKirjaston Teams-kanavalla). Kaikista palveluista ei saada kirjastokohtaisia/kimppakohtaisia tietoja. Kolme käytetyintä palvelua on eMagz, ePress ja Ellibs. Elokuvapalvelujen kasvua selittää Lapin alueelle saadut uudet palvelut eKirjaston myötä. Lapissa PressReaderia käytettiin paljon, Kirjastokinoa käytettiin Viddlaa enemmän.
Kirjastoissa tehtyjä markkinointimateriaaleja toivotaan jaettavaksi eKirjaston Teams-kanavalla. eKirjaston Liboppi-kurssi on hyvä perehdytys aiheeseen uusille työntekijöille sekä tietojen päivittämiseen.
Kansallista e-kirjastohanketta voi seurata kirjastot.fi/ekirjastohanke-sivulta. Tästä hankkeesta on tullut kuntiin kuntapäättäjäesite, jolla voi markkinoida uutta e-kirjastoa. Uusi e-kirjasto tulee olemaan mobiiliapplikaatio, jossa on aluksi mukana e-kirjat, äänikirjat ja aikakauslehdet.Valtakunnallisen e-kirjaston toteutus on vielä vaiheessa, esimerkiksi applikaation toteuttajan haku on auki.
Päätökset liittyä e-kirjastoon ovat kuntakohtaisia. Siirtymävaiheessa Lapin kirjastoa sitoo vielä Pohjoisen eKirjaston yhteistyösopimus, jonka mukaisesti palveluihin on sitouduttu vielä 2024 ta 2026 vuosien loppuun.
Esitys ehdokkaista Koha-Suomen hallitukseen ja nimeämistoimikuntaan
Koha-Suomi Oy:n yhtiökokouksessa 13.6.2022 valittiin nimeämistoimikunta valmistelemaan hallitusjäsenten valintaa yhtiökokoukselle. Yhtiön perustamissopimuksessa määriteltiin, että perustajajäsenillä on oikeus hallituspaikkaan viiden vuoden ajan. Perustajajäsenten oikeus hallituspaikkoihin päättyi 2021 ja jatkossa yhtiökokous nimeää hallituksen haluamallaan tavalla. Perustajakaupungit ovat Joensuu, Kouvola, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Turku.
Hallituksen jäseneltä edellytetään yhtiön joko riittävää toimialan tuntemista tai riittävää liike- ja kuntataloudellista osaamista tehtävien onnistuneen hoitamisen varmistamiseksi. Käytännössä hallituksessa on ollut kirjastoalan osaamisen lisäksi tietojärjestelmä-, laki- ja talousosaamista.
Nimeämistoimikunnassa voi olla kolmesta viiteen jäsentä, ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet, jotka yhdessä edustavat kirjastoalan tuntemusta.
Lapin edustajana Koha-Suomen hallituksessa tällä hetkellä ovat kirjastonjohtaja Nina Sipola, varajäsen apulaisjohtaja Pasi Rantanen. Nimeämistoimikunnassa Lapin edustajina ovat kirjastonhoitaja Esko Nousiainen, varajäsen johtava kirjastonhoitaja Marja-Leena Vaarala.
Johtoryhmä päätti esittää nykyisiä edustajia hallitukseen ja nimeämistoimikuntaan.
Lapin kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely
Lapin kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely on järjestetty vuodesta 2011 alkaen vuoden/parin vuoden välein. Edellinen kysely järjestettiin syksyllä 2021.
Johtoryhmä päätti toteuttaa asiakastyytyväisyyskyselyn syksyllä 2023. Kyselyn toteutuksesta vastaa Pasi Rantanen, ja kysely käännätetään kaikille kolmelle saamenkielelle. Käännöstyön kustannukset jaetaan kirjastojen kesken.
Kukin kunta voi halutessaan järjestää kyselyyn vastaajien kesken arvonnan ja toteuttaa osallistujien tietojen keräämisen itse.
Lapin kirjaston vuosikello: viestintä tilastoista
Päätettiin, että tehdään AVI:n tilastokatsauksen jälkeen “Näin Lappi lukee” -tilastokatsauksen tapainen info, jonka koostavat Pasi Rantanen ja Jani Ekblom.
Lapin kirjaston johtoryhmän puheenjohtajisto
Lapin kirjaston puheenjohtajiston toimintakausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajisto (3 henkeä) koostuu Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajasta sekä kahdesta muusta Lapin kirjaston johtajasta. Nykyisestä puheenjohtajistossa on erovuossa ensimmäinen varapuheenjohtaja Kati Pyhtilä 16.2. 2023.
Johtoryhmä valitsi puheenjohtajistoon seuraavat henkilöt: Nina Sipola (puheenjohtaja), Mikko Kallionsivu (1. varapuheenjohtaja) ja Noora Mustajoki (2. varapuheenjohtaja).
Koha-käyttäjäryhmän jäsenet
Koha-Lapin käyttäjäryhmään kuuluu tällä hetkellä 11 jäsentä, joista neljä on Kohan pääkäyttäjiä. Työryhmästä on eronnut kaksi jäsentä. Käyttäjäryhmä totesi kokouksessaaan, että ryhmää olisi tarpeen laajentaa vähintään kahdella henkilöllä, joita haettaisiin avoimella haulla.
Johtoryhmä valitsi uusiksi Koha-käyttäjäryhmän jäseniksi Eija Aunolan Keminmaalta sekä Pauliina Wälin Saamelaiskirjastosta Inarista.
Keski-Lapin alueryhmän edustaja
Keski-Lapin TNO -alueryhmän toiminta perustuu erityisesti Lapin TNO-strategiaan, Lapin jatkuvan oppimisen strategiaan, Lapissa toteutettavaan tieto-, neuvonta- ja ohjaustoimintaan sekä valtakunnallisiin elinikäisen ohjauksen linjauksiin.
Lapin TNO-strategia on alueryhmän toimintaa ohjaava suunnannäyttäjä kehitettäessä seutukuntien toimintaa. Osa alueryhmän jäsenistä kuuluu yhteistyöryhmiin, jolloin maakunnan yhteisten TNO-palvelujen verkostoyhteistyöhön perustuva kehittämistyö jatkuu. Keski-Lapin alueverkoston toiminta liittyy kiinteästi Lapin TNO-toiminnan kehittämiseen. Toimintaa organisoi ELY-keskus (Lapin ELO – Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä), ja alueryhmiä on eri puolilla Lappia.
Elinikäinen ohjaus – ely – ELY-keskus Keski-Lapin alueryhmä kokoontuu kerran lukukaudessa, ja siinä ovat mukana Lapin korkeakoulut, Redu, Lapin kesäyliopisto ja lukio/pk.
Johtoryhmä valitsi Keski-Lapin alueryhmän edustajaksi Virpi Veskoniemen.
Yhteistöehdotus Metsämutsilta
Anni Vuohensilta (@metsamutsi) ehdotti vuoden 2022 lopulla Lapin kirjastolle kaupallisen yhteistyön aloittamista hänen Instragram-tilillään.
Johtoryhmä totesi, että Lapin kirjastojen some-tilit ovat kuntakohtaisia, eikä ole tarvetta perustaa yhteisiä some-tilejä. Kirjastot voivat olla itse yhteydessä Metsämutsiin yhteistyön toteuttamiseksi.
E-kirjeiden ja sms-viestien tilastot 2022
Lapin kirjaston Kohasta on lähetetty vuoden 2022 aikana sähköpostia, e-kirjeitä ja sms-viestejä allaolevan taulukon mukaan. Taulukkoon ei ole merkitty sähköpostina toimitettavia muistutuksia eräpäivistä, laina- ja palautuskuitteja ynnä muita viestejä. Näiden yhteenlaskettu määrä on 342086.
Viestin tyyppi
Viestitapa
Yhteensä kpl
Varausilmoitus
paperikirje
2400
Varausilmoitus
sms
151714
Varausilmoitus
email
35155
1. Palautuskehotus
paperikirje
7618
1. Palautuskehotus
email
33988
2. Palautuskehotus
paperikirje
11069
Lasku
524
Asiakas voi valita paperikirjeenä lähtemään varauksen noutoilmoituksen ja 1. palautuskehotuksen. 2. palautuskehotus lähtee tällä hetkellä vain paperikirjeenä. Johtoryhmä on päättänyt, että myös 2. palautuskehotus voidaan lähettää sähköpostilla. Tämän käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt mm. Kohan palvelinvaihdon ja siihen liittyvän sähköpostien käsittelyyn liittyvissä muutoksissa. Toiminto saataneen käyttöön kuluvan kevään aikana.
Johtoryhmä totesi, että kustannusten säästämiseksi kirjastoissa on pyrittävä ensisijaisesti ohjaamaan asiakkaita valitsemaan viesteissä edullisin vaihtoehto eli sähköposti.
Pilottisopimus kirjallisuuden ja kuvituksen käytöstä kirjastojen digitaalisissa kanavissa
Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee oli Lapin kirjaston päiväkahveilla kertomassa sopimuksen ehdoista yleisille kirjastoille 2.2.2023.
Rovaniemi ei tässä vaiheessa tee pilottisopimusta. Tarvittaviin tilaisuuksiin haetaan luvan tapauskohtaisesti, ja kustannuksia ja jatkotoimenpiteitä arvioidaan tämän perusteella kevään aikana.
Lapin kirjaston tietosuojaseloste
Tietosuojaselosteeseen on päivitetty kirjastojen ilmoittamat yhteystiedot sekä tietosuojavastaavat. Selosteen asiasisällön on tarkistanut Rovaniemen kaupungin tietosuojavastaava.
Tietosuojaselosteeseen on muutettu rekisterinpitäjäksi Rovaniemen kaupungin hyvinvointilautakunta. Henkilötietojen käsittelyn oikeusperuste on tarkistettu Kuntaliitosta. Sen mukaan kirjaston lakisääteisessä tehtävässä tarpeellisia henkilötietoja käsitellään ensisijaisesti tietosuoja-asetuksen käsittelyperusteella. Henkilötietojen käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi.
Sopimusperusteista henkilötietojen käsittelyä voisi olla esimerkiksi kirjaston uutiskirjeen lähettäminen asiakkaan sähköpostiin hänen pyynnöstään.
Hyväksytty tietosuojaseloste päivitetään Lapinkirjasto.finna.fi -sivulle ja toimitetaan kirjastoihin päivitettäväksi kuntien sivuille.
Koha-Suomen tiekartta
Koha-Suomen tiekartta (tiekartta ja esitys) on käyty läpi ja päivitetty sekä asiantuntijaryhmässä että Koha-Suomen hallituksessa. Tiekartta sisältää Kohan kehittämistoimenpiteet vuosille 2022-2026 sekä toimenpiteiden priorisoinnin.
Koha-Suomelle on tulossa uudet verkkosivut, joiden kautta on helpompi seurata kehitystä.
Johtoryhmän vuosikello
AKE Lapin toimintasuunnitelma
Toimintasuunnitelma vuodelle 2023 on luettavissa tällä sivulla.
Suomen saamenkielisen erikoiskirjaston toimintasuunnitelma
Tiina Mäntylä esitteli Suomen saamelaisen erikoiskirjaston toimintasuunnitelmaa vuodelle 2023. Erikoiskirjaston toimii yhteistyössä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti saamelaisen lukutaitotyön edistämiseksi. Saamelaiskirjastotyöhön on osoitettu vuodesta 2023 lähtien 2 henkilötyövuotta. Edellisenä vuonna tehtiin henkilö- ja organisaatioasiakkaille asiakaskysely palveluista ja niiden kehittämisestä.
Verkkopalvelut on yksi keskeinen saamelaiskirjastotyön alue. Lähin verkosto Suomen saamelaisalueen kirjastot, mutta entistä tiiviimpää yhteyttä pidetään myös Rovaniemen kaupunginkirjaston sisäisesti sekä Ruotsin ja Norjan saamelaisalueen kirjastoihin. Yhteistyössä AKE Lapin kanssa työn alla saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin kurssi Liboppiin. Finnan pohjoissaamenkielinen käyttöliittymä tulee pilottiin vuoden 2023 aikana.
Erikoiskirjasto on järjestänyt Studia generalia-sarjaan Lappi-osastolla joitain osia.
Talouden osalta asiantuntijapalkkiot käsittävät käännöstöitä sekä Libopin kurssisisältöjen tuottamista.
Saamelaiskirjasto voi järjestää etänä kirjavinkkauksia tai satutunteja, yhteydenotot suoraan Saamelaiskirjastoon.
Vuoden 2023 johtoryhmän kokousajat
Johtoryhmä on sopinut vuosittain neljästä kokouksesta, joista kaksi olisi lähikokouksia.
Seuraavat johtoryhmän kokoukset
11.5. Ranualla Lapin kirjastopäivien yhteydessä
1.9. Pohjoisen esihenkilöpäivien yhteydessä
Marras-joulukuussa lähikokous, aika ja paikka sovitaan myöhemmin.
Kolme Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmiin kuuluvaa teosta vietti loppuvuodesta 2,5 kuukautta Kittilän kirjaston seinillä. Rovaniemen taidemuseon pystyttämä, lapsille suunnattu kiertävä Mielenmaisemia-näyttely on myös muiden kirjastojen varattavissa. Kittilässä kokemukset olivat iloisia.
Syyskuun 2022 lopulla Kittilän kirjastoon muuttivat väliaikaisesti Helena Junttilan Karhuliisa (öljy kankaalle, 1999), Outi Pieskin Hiljaa virtaa Teno (Gulul golgá deatnu, akryyli ja lanka kankaalle, 2013) sekä Veikko Vionojan Ennen ukkosta Vöyrillä (öljy kankaalle, 1970). Ripustamaan saapui Korundista neljän hengen porukka, joka teki huolellista työtä. Myös paikallislehti kävi tekemässä jutun näyttelyn pystytyksestä.
Mielenmaisemia-näyttely oli suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille. Kolmen taideteoksen ääreen syvennyttiin Seppo.io-mobiilipelin avulla. Kokonaisuus on Lapin yliopiston taidekasvatuksen opiskelijoiden suunnittelema. Peliin saattoi osallistua joko omalla kännykällä tai tabletilla tai kirjaston hubleteilla.
Loppiaisena 2023 näyttely purettiin, ja Rovaniemeltä saatiin tietoa näyttelykokonaisuuden suosiosta: peliin luotiin joukkue tai käyttäjä 57 kertaa. Pelin 10 kysymykseen saatiin 342 vastausta. Suurin osa pelaajista oli vastannut kaikkiin kysymyksiin, tosin jotkut pelaajat olivat hypänneet sellaisten tehtävien yli, joihin liittyi valokuvien ottamista.
Pelissä seikkaili Karhuliisa-teoksen Kuomaksi ristitty karhu. Tehtävät olivat toiminnallisia, kuten ”Kuoma tutkii kirjaston lastenkirjojen kansia. Hän haluaisi itselleen sieltä jonkun matkakaverin. Etsi kirja, jonka kannessa on Kuomalle sopivaa matkaseuraa. Onko hän viisas pöllö, ketterä jänis vai viekas kettu – vai jotain aivan muuta? Sinä päätät! Ota matkakaverista kuva, ja anna hänelle nimi.”
Kuvissa vilahteli monenlaisia kirjan kansia Aku Ankasta poroihin ja dinosauruksiin. Pelaajat eivät olleet tarttuneet vain lähimpään kirjaan, vaan joissakin vastauksissa oli nähty todella vaivaa. Pelin viimeinen tehtävä oli piirustustehtävä, jossa piirrettiin oma mielenmaisema. Kirjaston seinälle kerääntyi osallistujien omia taideteoksia, joista suurimmassa osassa on koti, oma lempipaikka.
Kirjaston puolelta näyttelyn järjestäminen oli vaivatonta ja mukavaa. Saimme katsoa viehättävää Karhuliisaa lainaustiskiltä, erityisesti lasten kanssa tauluista löytyi uusia keskustelunaiheita ja iltapäiväriehulin iskiessä saatoimme ohjata lapset pelaamaan mobiilipeliä.
Suunnittelemme Korundin kanssa jo seuraavaa kiertävää näyttelyä, mutta kun omatoimikirjastomme keväällä aukeaa, joudumme pohtimaan tila- ja vakuutuskysymyksiä uudelta kantilta. Vaihtuva taide – myös tällaiset museokokoelmien aarteet – sopivat kyllä kirjastoon.
Korundi muokkaa näyttelykokonaisuutta saadun palautteen ja kokemusten pohjalta. Muut kaksi teosta saattavat kuljetukseen liittyvistä syistä vaihtua, mutta Karhuliisa säilyy, ja tarvittaessa peli muokataan vastaamaan uusia teoksia.
Teksti ja kuvat: Noora Mustajoki / Kittilän kirjasto
Näyttelyjuliste Mielenmaisemia-taidenäyttelystä Kittilän kirjastossa 28.9.2022 – 6.1.2023. Teokset kuuluvat Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaan.
Juttu Mielenmaisemia-näyttelystä ja siihen liityvästä pelistä Kittilä-lehdessä 5.10.2022
Mielenmaisemia-näyttelyyn liittyi Seppo.io-mobiilipeli.
AKE-kirjastot järjestivät 12.1.2023 valtakunnallisen Liboppi-päivän, jossa tutustuttiin erilaisiin oppimistapoihin Libopissa sekä kuultiin vertaisoppimisesta. Etänä Zoomissa toteutettava päivä oli jaettu kahteen osioon: Aamupäivällä tutustuttiin eri oppimisen muotoihin, iltapäivällä oli mahdollisuus saada käytännön opetusta Liboppiin kirjautumisessa sekä muodostaa opintopiirejä kiinnostuksen mukaan. Aamupäivän luentovieraana oli Piia Keihäs eOppimiskeskuksesta, joka kertoi opintopiireistä vertaisoppimisen välineenä erityisesti verkkoympäristössä. Päivän juontajana toimi Libopin sisällöntuotantovastuuseen siirtyvä AKE Porvoo.
13.1. klo 12.30-14.00 Muutostilan aiheuttaman turbulenssin ja kuormituksen hallinta
Webinaari tukee työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Kouluttajana toimii Tero Ålander Mielenrauha-yrityksestä.
Koulutuksen tavoitteena on tarjota ammattilaisille käytännönläheisiä työkaluja ja toimintamalleja tilanteisiin, jossa koemme muutoksen ”myllytystä” ja tunnemme epävarmuutta tulevasta. Koulutus sisältää paljon esimerkkejä elävästä elämästä ja kouluttajalla on aihepiiristä käytännön kokemusta kolmelta vuosikymmeneltä erilaisista organisaatioista ja työyhteisöistä.
Kehittämisen kärkinä ovat vuoden 2021 osaamiskartoituksesta nousseet osaamisvajeet, jotka olivat myös vuoden 2022 kehittämiskohteita. Lisäksi kehittämisessä otetaan huomioon aluehallintoviraston toimesta vuonna 2021 tehdyn peruspalveluiden arvioinnissa esiin nousseet osaamisvajeet. Vuoden 2023 kehittämistyön kärkiä ovat:
Omasta työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta huolehtiminen
E-aineistojen käytön hallinta ja opastustaidot
Yhteistyöverkostot
Erilaisten asiakasryhmien erityistarpeiden tunnistaminen
Toimintaympäristön muutosten ennakointiin liittyvä osaaminen
Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen
Näiden lisäksi toiminnan painopisteenä ovat Lapin kirjaston strategian kolme teemaa: Uudistuva kirjasto, Yhteinen ja yhtenäinen Lapin kirjasto sekä Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.
Toteutus
Osaamisen kehittäminen täydennyskoulutusten kautta
Lähikoulutuspäiviä järjestetään vuoden aikana kaikkiaan korkeintaan neljä kertaa. Lähikoulutuspäivään osallistuville pyritään tarjoamaan mahdollisuutta yhdistää koulutuspäivään vertaisoppimispäivä henkilön kiinnostuksen mukaan.
Lähikoulutuspäivissä jatketaan koulutusten kärjiksi nostettujen teemojen käsittelyä. Ensimmäinen lähikoulutuspäivä on kevätkaudella toteutettava kirjastotilan somistamiseen ja visuaalisuuden parantamiseen tähtäävä koulutus. Koulutus jatkaa edellisen syksyn teemaa, jossa aihetta käsiteltiin teorian ja työpajan kautta. Kevään 2023 koulutus on tarkoitus toteuttaa täysin työpajana jonkin kirjaston tiloissa.
Yksi lähikoulutustapahtumista on Lapin kirjastopäivät, jotka vietetään 11.–12.5.2023 Ranualla, tapahtumapaikkana on Ranuan uusi monitoimikeskus Kerkkä. Tapahtuma tulee sisältämään 1–2 asiantuntijaluentoa sekä työpajoja ja ryhmätapaamisia. Lapin kirjastopäiville odotetaan noin 60–70 osallistujaa.
Kolmas lähikoulutus järjestetään Lean-ajattelusta kirjastoissa. Tavoite on Lean-ajattelua soveltaen vähentää ns. turhaa työtä ja keskittyä asioihin, jotka tuottavat asiakkaille lisäarvoa. Näin saadaan käyttöön uusia toimintatapoja ja parannetaan palveluja. Lean-ajattelun avulla henkilöstöresurssit saadaan tehokkaammin käyttöön. Peruspalvelujen arvioinnissa kävi ilmi, että kirjastoissa on osaamista, mutta sitä ei ehdi laittaa käytäntöön perustyön ohella.
Lähikoulutuspäivien lisäksi AKE Lappi toteuttaa 4–6 webinaaria, joita voidaan toteuttaa myös Lapin kirjastojen päiväkahvien yhteydessä. Webinaarien teemat noudattelevat Lapin kirjastojen strategian painopisteitä ja osaamiskartoituksessa esiin tulleita kehittämiskohteita. Osa webinaareista voidaan toteuttaa myös täysin tai osittain ohjattuna verkkokurssina. AKE Lappi voi järjestää webinaareja myös muiden AKE-kirjastojen tai Aluehallintoviraston kirjastotoimen kanssa mahdollisuuksien mukaan.
AKE Oulun kanssa järjestetään webinaari johtajille ja esihenkilötyötä tekeville aiheena Positiivinen johtaminen. Tavoitteena on henkilöstön oman osaamisen vahvistaminen hyvinvointia tukevana osana. Sama teema näkyy AKE Oulun kanssa yhteistyössä syksyllä järjestettävillä Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivillä.
Teemallisia päiväkahveja järjestetään vuoden aikana noin 15–20 kertaa. Tunnin kestävät, kaikille Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnalle tarkoitetut vapaasti verkossa osallistuttavat tapaamiset, tallennetaan myös myöhemmin katsottavaksi. Edellisen vuoden aiheista jatketaan esimerkiksi kirjastoalan koulutusten järjestäjien vierailuja. Vuoden aluksi järjestetään vuonna 2022 Kirjastokavereiden tekemien kirjastovierailujen infotilaisuudet.Muut aiheet tukevat Lapin kirjaston strategiaa tai niiden teemat valitaan muutoin ajankohtaisten asioiden ympäriltä. Näiden lisäksi päiväkahveista osa on säännöllisesti varattu alueellisten kirjastokuulumisten vaihtoon.
Verkostoitumisen vahvistaminen ja vertaisoppiminen
Henkilökunnan verkostoitumista tukevat säännöllisiksi vakiintuneet Lapin kirjaston päiväkahvit, joiden yhteydessä on mahdollista jakaa kuulumisia sekä tiedotusta varsinaisen ohjelman lisäksi. Erittäin suositut ja hyvää palautetta saavat Lapin kirjastopäivät ovat vuoden tärkeimpiä verkostoitumistapahtumia. Näiden yhteydessä järjestetään vapaamuotoinen illanvietto, jossa on mahdollisuus tutustua kollegoihin ja joilla vahvistetaan vuorovaikutusta.
Kirjastokaverit-toiminnassa luodaan kaveri-, vertaistuki- ja vertaisoppimisen verkostoja kahden tai kolmen eri kirjaston henkilökuntien välille. Tällaisessa toiminnassa vertaisoppiminen on laajempaa ja uuden tiedon siirtyminen varmistetumpaa kuin yksittäisissä vertaisoppimispäivissä.
Kirjastokaverit-toiminta aloitettiin Lapin kirjastopäivillä 2022, jolloin Kirjastokaverit valitsivat Lapin kirjaston strategiasta 2021-2024 itselleen sopivat kehittämiskohteet, joiden työstämistä ryhmissä jatketaan vuoden 2023 aikana. AKE Lappi tukee Kirjastokaveri-toimintaa kustantamalla henkilökuntien vierailuja kaverikirjastoissa. Tuki kattaa 1–2 päivän vierailun, joihin pyritään saamaan mukaan koko vierailulle lähtevän kirjaston henkilökunta.
Yksittäisen työntekijän vertaisoppimispäivät säilyvät myös tarjonnassa. Tästä oppimistapahtumasta vertaisoppija tuottaa raportin, joka julkaistaan Kirjastojenlappi.fi-sivulla. Kokemuksia pyritään jakamaan myös yhteisillä päiväkahveilla tai koulutuspäivien sisällöissä.
AKE-tiimi aloittaa uudelleen koronapandemian vuoksi keskeytyneet vierailut alueen pääkirjastoissa. Vuoden aikana tavoitteena on vierailla Enontekiön, Inarin, Kemin, Kittilän, Muonion, Posion, Simon ja Utsjoen kirjastoissa. Vierailuilla kerrotaan AKE:n toiminnasta ja kerätään palautetta sekä kuullaan kirjastojen henkilökunnan toiveita ja ajatuksia osaamisen ja kirjastojen toiminnan kehittämisestä.
AKE Oulun kanssa jatketaan vuonna 2022 hyvin alkanutta ja sujunutta yhteistyötä verkostoitumisen ja koulutusten parissa. Näin ylläpidämme yhdessä Pohjoisen kirjastot -verkostoa ja jaamme osaamista kirjastojen kesken.
Liboppi
Liboppi on yleisten kirjastojen henkilökunnalle tarkoitettu verkko-oppimisalusta. AKE Lappi hyödyntää Libopin valtakunnallisia ja alueellisia sisältöjä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Lisäksi AKE Lappi osallistuu Libopin valtakunnallisen toimituskunnan työhön sekä oppimisalustan valtakunnalliseen kehittämiseen.
Esko Nousiainen jatkaa AKE Lapin alueen edustajana Libopin toimituskunnassa vuonna 2023 sekä toimii Libopin käytön alueellisena lähitukena. Alueen kirjastoille tiedotetaan valtakunnallisista kaikille avoimista kursseista ja tarjotaan tukea mahdollisten alueellisten opintopiirien muodostamisessa. AKE Lappi osallistuu myös valtakunnallisen Liboppi-tapahtuman järjestämiseen 12.1.2023.
AKE Lappi ja Saamelainen erikoiskirjasto tuottavat yhdessä Liboppiin kurssin saamelaisesta kirjallisuudesta ja kulttuurista. Kurssi tulee aluksi käyttöön Lapissa ja julkaistaan sen jälkeen valtakunnallisesti Lapista saaduilla kokemuksilla päivitettynä. Kurssin kaksi isoa ja osin limittäytyvää teemaa tulevat olemaan kirjallisuus ja kulttuuri. Kirjallisuuteen keskittyvä kokonaisuus on mahdollista toteuttaa valtaosin Saamelaiskirjaston perustehtävänä, joka nostaa esiin saamelaista kirjallisuutta. Saamelaiseen kulttuuriin keskittyvä sisältökokonaisuus teetetään ulkopuolisella tekijällä ja sisällöntuotantoon varataan erillinen budjetti, joka on huomioitu talousarviolaskelmassa. Mikäli rahoitusta ei saada ulkopuolista sisällöntuottajaa varten, kurssin laajuutta ja sisältöjä arvioidaan uudelleen. Kurssin tarkoitus on toisaalta tuoda Lapin alueen erityispiirrettä esiin valtakunnallisena täydennyskoulutustarjontana ja toisaalta nostaa saamelaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tunnettavuutta.
Libopin kurssien teemoja tullaan esittelemään Lapin kirjastojen päiväkahveilla, koska kurssien määrä on kasvanut ja tarjonnasta voi olla vaikea hahmottaa itselle sopivia sisältöjä. Lisäksi päiväkahveilla käydään läpi kokemuksia kurssien sisällöistä ja verkko-opiskelusta.
Tiedotus
AKE Lappi tuottaa noin 10 kertaa vuodessa ilmestyvää uutiskirjettä, jolla on noin 115 tilaajaa. Uutiskirje sisältää tietoa tulevista koulutuksista, ajankohtaisista asioista, hankkeiden kuulumisia ja uutisia alueelta ja muualta Suomesta. Lisäksi uutiskirjeessä ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Lapin kirjastonjohtajien teksti vapaasti valitusta aiheesta. Uutena palstana vuoden 2023 alusta tulee olemaan Kirjastokaverit-toiminnasta raportointi siihen osallistuvilta kirjastoilta.
Lapin kirjastojen henkilökunnalle suunnattu, mutta vapaasti verkossa nähtävillä oleva Kirjastojenlappi.fi -verkkosivusto kokoaa yhteen AKE Lapin ja Lapin alueen kirjastojen uutisia, koulutustiedotteita, toimintaohjeita sekä Lapin kirjasto -kimpan yhteisiä asioita.
AKE Lappi kertoo toiminnastaan ja tapahtumista myös Instagram-tilillään sekä Lapin kirjastojen suljetussa Facebook-ryhmässä. Instagram-tilillä on 130 seuraajaa (marraskuu 2022).
Resurssit
Henkilöresurssit
AKE Lapin kehittämistehtävän henkilöresurssien jako uudistettiin vuoden 2022 aikana. Kahden päätoimisen työntekijän lisäksi tehtävän vastuuta jaettiin alueellisesta lasten- ja nuortenkirjastotyöstä vastaavalle erikoiskirjastonhoitajalle.
AKE Lapin tiimissä vuonna 2023 työskentelevät:
– erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen (80 % työajasta)
– kirjastonhoitaja Esko Nousiainen (80 % työajasta)
Kehittämistehtävää ohjaa ja tukee AKE Lapin ohjausryhmä, joka kokoontuu etänä noin kerran kuussa, tarvittaessa useamminkin. Ohjausryhmälle varataan yksi lähitapaaminen toiminnan suunnitteluun. Ohjausryhmään kuuluvat AKE Lapin tiimin lisäksi:
Helena Kokko, Rovaniemen kirjasto
Liisa Tastula, Rovaniemen kirjasto
Vesa Sarajärvi, Ranuan kirjasto
Laura Pitkänen, Tervolan kirjasto
Arja Kallatsa, Sompion kirjasto
Ohjausryhmän toimikausi on kaksivuotinen ja nykyisen ohjausryhmän kausi päättyy joulukuussa 2023. Lapin kirjaston johtoryhmä päättää uuden ohjausryhmän kokoonpanosta syksyllä 2023.
Talous
AKE Lappi hakee vuoden 2023 toimintaansa yhteensä 177 751 euron avustusta.
Tarkempi avustuksen käyttösuunnitelma on hakemuksen liitteessä AKE Lappi
talousarvio 2023.pdf.
Haettava avustus jakaantuu seuraavan taulukon mukaisesti.
AKE Lappi 2023
Palkat
104 394
Asiantuntijakulut
18 500
Matka- ja majoituskulut
14 795
Tilavuokrat
920
Koulutusten ja kokousten kahvitarjoilut
1 740
Muut kulut
34 285
Laitteet, materiaalit ohjelmat,
3 117
Talousarvio yhteensä
177 751
Toiminnan arviointi
Kehittämistehtävästä vastaava erikoiskirjastonhoitaja laatii AKE-toiminnan talousarvion yhdessä AKE Lappi ohjausryhmän kanssa ja seuraa AKE-toiminnan talouden toteutumaa.
AKE Lapin toimintaa arvioidaan koulutuspalautteiden ja AKE-koordinaattoreiden itsearvioinnilla. Koulutuksesta vastaava kirjastonhoitaja kokoaa oppimistilaisuuksista saatavaa palautetta ja koostaa tiedoista yhteenvedot.
AKE Lapin toimintaa tilastoidaan aktiivisesti: koulutuksiin, kokouksiin ja tapaamisiin osallistuneiden määrä, osallistumisprosentit alueen kirjastoista sekä verkkosivujen ja some-näkyvyyden tavoittavuus.
Toiminnan arviointiin määritettiin mittarit AKE Lapin vuoden 2022 toimintasuunnitelmaan. Mittaristo säilytetään lähes vastaavana, jotta eri toimintavuosilta saadaan vertailukelpoisia arvioita.
Mittarit
Mittari
Tavoitetaso vuodelle 2023
Toteutetut koulutukset
Koulutusten teemat noudattavat Lapin kirjaston strategian 2021-2024 päämääriä
Osaamisen kehittämisen menetelmien vaihtoehdot
Osaamisen kehittämistä on toteutettu pedagogisesti monipuolisesti erilaisilla koulutusmuodoilla
Osallistuminen koulutuksiin eri kirjastoista
Jokaisesta kunnasta vähintään 2 osallistujaa koulutuksissa yhteensä vuoden aikana
Koulutuspalautteiden arvioiden keskiarvo
Vähintään hyvä (4) mittariasteikolla 1-5
Vertaisoppimiskäyntien määrä
25 vertaisoppimiskäyntiä
AKE Lapin ohjausryhmän toiminta ja sitoutuminen
Ohjausryhmä on kokoontunut vähintään 4 kertaa ja ohjausryhmälle on luotu tavoitteet ja toimintaperiaatteet ja toimintaa arvioidaan vuosittain
Lapin kirjaston viikkopalavereiden tavoittavuus
Jokaisesta kirjastosta osallistutaan vähintään neljään viikkopalaveriin
AKE Lapin uutiskirjeen avanneet tilaajat
80 % tilaajista on avannut uutiskirjeen
Uuden viestintä- ja tallennusalustan kartoittaminen Lapin kirjastoille
