Digitukihanke 2019 – 2021 : Henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittäminen

Digituki ja taidot opastamiseen

 

Digitaidot ovat kansalaistaitoja. Vaikka monilla on hyvät digitaidot, jatkuvasti kehittyvät uudet
teknologiat ja palvelut ovat lisänneet digituen tarvetta. Digituen antajan on tärkeää luoda kannustava, myönteinen ja luottamuksellinen asiakaspalvelutilanne. Nopeassa digimuutoksessa kukaan ei voi osata kaikkea. Opastajalle laajaa teknologista osaamista tärkeämpää on kyky etsiä ja soveltaa tietoa. Tämä on perinteisesti ollut kirjaston erityisosaamista, ja se antaa kirjastolle hyvän lähtökohdan toimia digi-osaamisen vahvistajana.

Laadukkaalla digituella on monitasoisia vaikutuksia. Asiakkaan digipulma ratkeaa, ja sen lisäksi hänen varmuutensa kasvaa. Kyky kehittää digitaitoja itsenäisesti vahvistuu. Lisäksi miellyttävä kohtaaminen digituen antajan kanssa välittää myönteisen kuvan koko organisaatiosta. Kirjaston maine kansalaistaitojen vahvistajana kirkastuu entisestään, kun sen kasvoina on luotettava ja ammattimainen työntekijä.

Vuonna 2019 OKM:n rahoituksella alkaneessa Lapin yleisten kirjastojen digitukihankkeessa oli palkattuna määräaikaisesti Jari-Pekka Karkkola, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa koulutusta Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnalle. Koulutun tavoite oli nostaa henkilökunnan osaaminen YKN:n vähimmäistasolle . Koulutus kohdentui digitaalisen osaamisen kokonaisuuteen, asiakaspalveluun ja velvoitteen mukaiseen digiopastamiseen.

Hankkeen alussa tehdyn osaamiskartoituksen mukaan henkilöstön yleinen osaaminen digitaalisuudessa, verkon toiminnoissa sekä laitteistojen ominaisuuksissa oli varsin kirjavaa ja osalla jopa puutteellista verrattuna nykyvaatimukseen asiakaspalveluun rinnasteisten sovellusten ja palveluiden kanssa. Verrokkina voitiin käyttää esimerkiksi R- kioskien henkilökuntaa, jonka oletetaan osaavan neuvoa asiakkailleen lukuisten palveluiden käytössä, joita R-kioskit tarjoavat kautta maan sähköisistä postipalveluista lähtien aina perinteiseen asiakaspalveluunsa saakka.

Alkusyksyllä 2019 projektia esiteltiin sähköisesti presentaation, Kirjava kirjasto – blogikirjoituksen sekä Lapin kirjaston viikkopalavereiden muodossa perinteistä sähköpostiesittäytymistä unohtamatta. Projektin alussa henkilöstöllä oli vielä hieman epäselvyyttä mitä digineuvonta tai opastaminen tarkoitti kirjastolakiin viitattuna, mutta kirjastokohtaisella kierroksilla asiaa käsiteltiin jopa Suomen laki -verkkosivun sekä hallintolain kautta avattuna.  Toiminan velvoite palveluja tarjoavana organisaationa on kyetä opastamaan asiakkaitaan käyttämään organisaation sähköisiä palveluita sekä kirjastojen velvoite antaa kansalaisille pääsyn nykyaikaisiin sisältöihin ja antaa opastusta niiden käytössä.

Tietoturvallisuus tarkoittaa luottamuksellisuutta, eheyttä ja saatavuutta. Luottamuksellinen tieto
on suojattu niin, ettei kukaan sivullinen saa tietoa. Eheydellä tarkoitetaan tietojen säilymistä yhtäpitävänä alkuperäisen tiedon kanssa. Saatavuus takaa sen, että ne henkilöt ja tahot, joilla on siihen oikeus, voivat hyödyntää tietoa. Oikeus luottamukselliseen viestintään on perusoikeus, jonka loukkaaminen on rangaistava teko. Kukaan ei saa ilman lupaa käsitellä toisen henkilön viestejä tai välitystietoja. Omia viestejään ja niiden välitystietoja voi jokainen kuitenkin käsitellä haluamallaan tavalla. Viestin vastaanottaja voi kertoa muille saamastaan viestistä ja sen sisällöstä, ellei hänellä ole erikseen säädettyä vaitiolovelvollisuutta. Digitukea annettaessa luottamuksellisuuden merkitys korostuu, koska neuvonta saattaa liittyä sähköisiin viesteihin, sähköiseen asiointiin tai yksityisten tietojen käsittelyyn.

Henkilöstön tietoisuus tietoturvasta oli alkuun yhtä kirjava kuin Lapissa on kirjastojakin. Osassa kuntia tai kaupunkeja tietoturva ja tietosuoja ovat perusteita, joita hallitsematon ei pääse edes kirjautumaan organisaation verkkoon. Monessa kunnassa tietoturvan koulutus oli jäänyt jopa täysin antamatta, joten asiakokonaisuus nousi kärkeen, kun Turun AKE:n hallinnoima Moodle- verkko-oppimisalusta nimeltä Liboppi otettiin Lapin kirjastojen henkilökunnan kehittämiseen mukaan.

Uuden oppiminen ja aikaisemman oppimisen perusteella Liboppi sai kehuja, mutta myös risuja sen yleisilmeen vuoksi. Tämä onneksi sai lukuisten päivitysten jälkeen nykyisen muotonsa ja on käytössä tulevaisuudessakin koko maan kirjastojen henkilökunnan itsensä kehittämisen koulutuskanavana lukuisten etäluento- tai kokouspalveluiden sekä webinaareiden lisäksi.

 

Katsaus tulevaan

 

”Miten kuvailisit kirjastojen tilannetta hankkeen jälkeen? ” – kysymys kajahti rekrytointihaastattelussa ilmoille ja samalla mieleeni ilmestyi kuin salama kirkkaalta taivaalta muutaman vuoden takaa erään rouvashenkilön mielipide kirjastojemme näkyvyydestä, kun puhutaan omien palveluiden markkinoinnista. ”Eihän net etes someta, että heillä saapii tikineuvvontaa!” -oli rouvan letkautus. Heitin haastattelussa itselle tavoitteen, että kirjastojen sisältöä ja markkinointia tulee näkymään enemmän juurikin tuon rouvan letkautuksen ansiosta. Onneksi tulikin Korona! Meidän oli pakko tuottaa sisältöä asiakkaille verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.

Koronapandemia on vaikuttanut verkon kautta tapahtuvan sisällön ja markkinoinnin määrä huimasti, ei pelkästään kirjastojen vaan myös monen muun palveluntarjoajan toimesta. Nyt on arkipäivää työskennellä etänä, tehdä ruokaostokset valmiiksi pakattuina, kokonainen palvelumuoto on muuntunut verkon kautta tapahtuvaan asiakaspolkuun. Tänään yritykset ja organisaatiot, jotka kykenevät muuntautumaan verkkoon selvinnevät pandemiasta, mutta miten tämä vaikuttaa kirjastojen palvelutarjontaan?

Onkin mielenkiintoista nähdä kuinka pienillä paikkakunnilla tämä otetaan huomioon. Moni on todennut, etteivät heidän kunnan asukkaat lähde tällaisiin verkkojuttuihin ollenkaan mukaan, mutta jos juurikin teidän kirjasto kokeileekin kepillä jäätä ja tuottaa jotain, mitä muut eivät ole koskaan toteuttaneet? Muistatko millaisista sisällöistä puhuttiin somekoulutuksessa? Mikä oli se maksalaatikko metafora? Antti Haasio puhui Google-palveluiden ja hakukoneen hyödyntämisestä. Mitä sieltä voisit nyt ottaa käyttöön?

Iltasanomien artikkelissa (1.3.2021) kerrotaan, että 29 prosenttia yli 70-vuotiaista kokee digipalvelut vaikeiksi.

”Digitaidot ovat merkittävässä osassa, jos haluaa toimia yhteiskunnassa täysvaltaisesti. Helmikuun alkupuolella käynnistyneen Yhteisvastuukeräyksen tuotosta osa käytetään tänä vuonna digitaitojen opettamiseen ikäihmisille. Keräyksen teettämässä selvityksessä 29 prosenttia vastanneista yli 70-vuotiaista kokee, että verkkopankin, Kelan tai muiden viranomaisten ja kirjastonkin digipalvelut ovat liian vaikeita käyttää. Siitä seuraa arjessa monenlaisia vaikeuksia. Syrjäytymistäkin.”

Nyt monissa kirjastoissa tuskaillaan jo työajan ja tehtävien kanssa. Näin ollen. Onkin tärkeää hankkia kirjastoosi ei pelkästään laitekantaa, mutta pikemminkin verkostoa yhteistyön merkeissä, sillä monessa kunnassa on jokin organisaatio, pankki, valtion hallinnoima palvelu, yhdistys tai oppilaitos, joiden asiantuntijuutta on todella hyvä hyödyntää.

Lapin AKE aloittaa nyt keväällä 8.3. Zoom- palvelussa kaikille avoimen virtauskonttorin, jonne kaikki voivat tulla joko pistäytymään tai olla mukana vaikka koko päivän. Virtuaalisessa konttorissa keskustelun, ajatusten ja ideoiden on tarkoitus virrata vapaana. Virtuaalinen avokonttori toimii vapaana keskustelupaikkana, jossa voidaan keskustella vapaasti, ratkoa ongelmia yhdessä tai ideoida ja kehittää. Keskustelu on vapaamuotoista ilman esityslistaa tai rakennetta. Tämä on todella hyvä tapa olla yhteyksissä toisiinne, jakaa ja hakea tietoa tai ihan vaan kuulumisia.

Kannusta teitä varaaman käyttöönne AKE:n mediaboxeja, joilla pääsette tutustumaan virtuaaliseen maailmaan ja tuottamaan itsellenne sisältöjä nykyaikaisilla välineillä. ”Laina-aika” boxeille on 3 viikkoa, josta viikko on varattu edestakaiseen kuljetukseen ja kaksi viikkoa boxin käyttöön. Varaaminen on mahdollista osoitteesta varaamo.lapinkirjasto.fi ja varaat boxin kohdasta Rovaniemen pääkirjasto ja sieltä alimmasta kohdasta löytyy boxit.

Yleisten kirjastojen digituki hanke päättyy nykyisessä kehittämismuodossaan 31.3.2021 Jari-Pekka Karkkolan siirtyessä muihin tehtäviin. Rovaniemen Kaupunginkirjaston Digitaalisten härpättimien ja palveluiden Suur-Velho ja Vastaava kirjastovirkailija Tapio Koski jatkaa kirjastojen henkilökunnan osaamisen kehittämistä Lapin kirjastojen johtoryhmän antamalla kontrahdilla. Häneen saa olla yhteydessä mailitse tapio.koski(at)rovaniemi.fi sekä numerosta 040-571 0310. Seuratkaa AKE:n, Kirjastot.fi, dvv.fi ja muiden asiantuntijoiden antia digitaalisuudesta.

Digitaalisuus kuuluu kaikille, mutta mehän kaikki tiedämme, että:
Auttaminen tiedonhaussa ja digitaalisten palvelujen löytämisessä ja käytössä
on osa kirjastotyötä.

Tsemppiä kaikille.
Hyvää kevään alkua ja kesän odotusta

Jari-Pekka Karkkola
Projektipäällikkö, Media-asiantuntija

Arja Kuisma: Vertaisoppimisen vierailu Rovaniemen pääkirjastossa syyskuussa 2020

Vertaisoppimisen hanke on ihan paras idea. Siinä tavoitetaan monta hyvää asiaa: toisten kirjastojen ja niissä työskentelevien tunteminen, yhteisten asioiden parempi ymmärtäminen, oman ajattelun tuoreuttaminen ja yleinen työssävirkistyminen. Oma käyntini Rovaniemen kirjastossa tapahtui jo viime syksynä, mutta raportin laatiminen jäi vanuttamoon – vaikkei sole ko kirjoittaa. Kiteytyneet päämuistot oli kuitenkin helppo palauttaa mieleen pitkänkin ajan päästä.

Aluksi kävin kuunteluoppilaana aamupalaverissa kirjastosalissa. Se on hyvä tapa koota ihmiset ja päivän tapahtumat lyhyesti yhteen. Kaikki tietävät esim. ajankohtaiset henkilöstötilanteet ja kuulevat meneillään olevien tekemisten tilanteet. Videoiden siirto hyllystä A hyllyyn B on loppusuoralla ja sitä tekevät tänään C ja D.

Hankinta ja luettelointi on Rovaniemellä keskitettyä, aineiston valinta ja osittain sisällönkuvailukin hajautettu laajemmalle tekijäkunnalle. Asiakaspalveluvuoroihin osallistuu lähes koko talon henkilökunta. Lappi-osastolla oli puhetta saamenkielisistä lukudiplomeista ja verkkonäyttelystä.

Rovaniemen kaupunginkirjaston palautusautomaatti ja kirjakärryjä

Aulan kupeella, keskellä kirjastoa on palautusautomaatin ja Rekku-laatikkovirran muodostama logistiikan hermokeskus. Tilaihme! Pieneen huoneeseen on mahdutettu paljon raskaan sarjan tavaraliikennettä. Nyt Rovaniemeltä on kuultu uutisia palautuskeskuksen siirtämisestä Saarenkylään. Se on varmasti kuljetusten käsittelyä suuresti helpottava ratkaisu.

Rovaniemen kaupunginkirjaston Alvar Aalto-nurkkaus

Kirjaston tiloja on uudistettu suojeluarkkitehtuurin sallimissa rajoissa. Samassa talossa elää rinnakkain vanha ja uusi: Aalto-salin hieno klassinen, melkeinpä arvokas tunnelma ja lähivuosina uudelleen kuositetut erillistilat. Nuortenosasto on raikas ja kutsuva: koin sisustuksen äärellä monta ahaa-elämystä. Alakerran musiikkiosasto sai remontissa uutta tekniikkaa ja toimintoja, kokolattiamaton, itsetekemisen mahdollisuuksia asiakkaille ja tilan tunnetta ikkunattomaan tilaan. Molemmissa uudistamisprosesseissa on osallistettu käyttäjiä ja ajateltu toimintaa uudesta näkökulmasta. Kirjastotalon neliöistä merkittävä määrä on maanalaista osaa, jonka käyttäminen vaikkapa kokoontumis- tai pajatyyppisinä tiloina on haasteellista.

Rovaniemen kaupunginkirjaston nuortenosasto-Oman seinämaalaus ja sisustusta

Kävin opastetulla kävelyllä kellarikerroksessa, kirjaston varastoissa. Niitä on: tuntumani mukaan jokseenkin saman verran kuin yleisötilaa yläkerrassa. Ajattelen, että suuret varastot ovat maakuntakirjastollista perinnettä ja perua. Monissa kaupungeissa maakuntakirjasto on korvannut tieteellisen kirjaston puuttumista paikkakunnalta, ja se näkyy kokoelmien kaaressa. On sarjoja ja paljon sellaista painettua, joka nykyään on jo siirtynyt kokonaan sähköisen julkaisemisen piiriin.
Seurasin aitopaikalta, kuinka Ake-työhuoneessa Leena ja Esko houstasivat Lapin kirjaston viikkopalaveria verkossa. Huh! Se on ihan tosityötä! Ja meille ison maakunnan kirjastoväelle tärkeä yhteisöllinen kuulumishuone ja tiedotuskanava. Pysytään samassa reessä, kun ollaan linjoilla torstaisin.

Silmä kiinnittyi moniin yksityiskohtiin. Onpa hieno idea nämäkin vinkkirullat!

Rovaniemen kaupunginkirjasto asiakkaille tarjolla olevia kirjavinkkejä tulostettuna paperille ja rullattuna korissa
Lämmin kiitos vierailuni järjestämisestä Rovaniemen kirjastolle.
Arja Kuisma
kirjastonhoitaja, Inarin kunnankirjasto

Kuvat: Arja Kuisma

Lapin kirjaston johtoryhmä 16.2.2021

Kooste Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksesta 16.2.2021

 

Johtoryhmän puheenjohtajistossa jatkavat Nina Sipola, Tiina Kallio ja Kati Pyhtilä.

Lapin kirjaston YKN edustajia ovat Nina Sipola, Virva Jakkula ja Virvan varajäsenenä Paula Löppönen

Rekku-kuljetusten sopimus on päättymässä ja uuden sopimuksen kilpailutus on aloitettu. Kilpailutusta varten on perustettu hankintarengas. Kilpailutukseen tietoja on koonnut Kati Lukkarinen.

Lapin kirjaston käyttösääntöjen tarkastus päätettiin tehdä kevään kuluessa. Sääntöjä on tarkasteltava mm. Finnaan tehtyjen sisältökorjausten, chatin käyttöönoton ja omatoimikirjastoihin liittyvien kysymysten kannalta. Työryhmänä toimivat Finna-työryhmä ja Koha-Lapin käyttäjäryhmä. Käyttösääntöjen luonnos tuodaan henkilökunnalle kommentoitavaksi kevään aikana, johtoryhmälle toukokuussa.

Lapin kirjaston tietosuojaseloste tarkistetaan ja huolehditaan sen vastaavuudesta päivitettyjen käyttösääntöjen kanssa. Tietosuojaselosteen päivityksestä vastaa kimpan johtoryhmä, uusi versio tulossa toukokuussa.

Lapin kirjaston osaamiskartoitus on valmistunut, vastausprosentti lähes 90. Kiitos kaikille osallistuneille! Osaamiskartoituksen tuloksia esiteltiin johtajille kokouksessa ja henkilökunnalle Lapin kirjaston viikkopalaverissa 4.3.2021

Laskutuksen käytännön ohjeistusta tarkennettiin. Perintään menevän aineiston laskutuksessa on tarkistettavia asioita ja erilaisia käytäntöjä kirjastojen kesken. Laskutuksen käytännön päivitetyt ohjeet jaetaan kirjastoille. Perintään liittyviin ohjeisiin palataan kun epäselvät kohdat saadaan varmistettua.

Lappi-kirjallisuuspalkinnon valintaprosessiin kaivataan uusia raatilaisia. Raatiin on kuulunut 5-6 henkilöä eri Lapin kirjastoista sekä Lapin AVI:sta. Keskusteltiin mahdollisuudesta osallistaa valintaprosessiin myös asiakkaita esim. lukupiirien avulla. Asiaan palataan maaliskuun kokouksessa.

Lapin kirjaston strategiaa päivitetään Osana Oy:n asiantuntija Petri Toikkasen vetämänä. Strategia ryhmään kuuluvat Nina Sipola, Tiina Väkeväinen, Vesa Sarajärvi, Leena Kinnunen, Jani Ekblom ja Satu Ihanamäki. Työ etenee ja tulee viikkopalavereiden aiheeksi keväällä. 16.3.2021 on strategiatyöpäivä koko henkilöstölle, ole mukana!

Pakohuonehanke

Exit Library - pakohuonekonsepti

Exit Library – pako lukitusta huoneesta

Kemin kirjastossa aloitettiin joulukuussa 2020 hanke nimeltään Exit Library – pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille. Hankkeen tavoitteena on luoda helposti liikuteltavissa oleva ja ilmainen pedagoginen pakohuone Lapin kirjastojen käyttöön ja antaa henkilökunnalle valmiudet sen järjestämiseen ja ylläpitämiseen. Samalla tuodaan uudenlainen oppimisympäristö monilukutaidon opettamiseen, jota voi teemaltaan ja tavoitteiltaan muunnella loputtomiin. Samassa yhteydessä voi pitää esim. kirjavinkkauksen, joko pelin aikana tai jälkeen.

 

Mitä pakohuone tarkoittaa?

Pakohuone eli Escape room on tosielämän seikkailupeli, jossa pelaajat ratkovat yhdessä tehtäviä tarinakehyksen sisällä. Tavoitteena on tietyssä ajassa ratkaista tehtävät, löytää loppuratkaisu tarinalle ja päästä ulos lukitusta huoneesta. Pelin kesto on n. 45 minuuttia ryhmää kohti. Pelinohjaaja seuraa peliä ja auttaa tarvittaessa vinkeillä ryhmää eteenpäin. Tätä voisi verrata kirjastojen kirjastopolkuun, jossa ryhmälle opetetaan rastitehtävien kautta kirjastokortin käyttöä ja muita käytännön asioita.  Pelin hinta kaupallisissa huoneissa on 20-30 €/hlö.

 

Mihin pakohuoneita voi käyttää kirjastossa?

Pakohuoneiden suosio kasvaa joka vuosi ja isoimmissa kaupungeissa on useita kaupallisia huoneita pelattavana. Vaikka pakohuone on kehitetty viihdetarkoitukseen, yritykset ja koulut ovat ottaneet ne osaksi koulutuksiaan ja opetusta. Esim. Veikkaus kouluttaa henkilökuntaansa pakohuoneen avulla mm. tunnistamaan ongelmapelaamista. Osa yleisistä kirjastoistakin on ottanut pakohuoneen osaksi tarjoamiaan palveluita resurssien ja valmiuksien rajoissa. Kysyntää kyllä riittää ympäri Suomea. 

Pakohuone on innovatiivinen ja innostava väline kehittää monilukutaitoa, koska siinä saa yhden pelin aikana käyttää useita erilaisia lukutaitoja. Mm. oleellisen tiedon erottaminen tiedon massasta harjaantuu pelatessa. Lisäksi peli kehittää ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja. Oppiminen tapahtuu huomaamatta elämysten, kokemusten ja oivallusten kautta. Monilukutaito on tärkeä taito yhteiskunnassa, koska se parantaa sekä ymmärtämistä että ymmärrettäväksi tulemista, mikä monikulttuurisessa maailmassa on haastavaa. 

Pakohuoneen on tarkoitus valmistua kevään aikana ja Lapin kirjastojen henkilökunnalle järjestetään koulutus hankkeen teemoihin liittyen. Suosittelen lämpimästi kaikkia tutustumaan Joona Koirasen Pedagogiset pakopelit –kirjaan ja hänen seminaariinsa Kirjastokaistalla. Pysytään kuulolla.

https://www.kirjastokaista.fi/joona-koiranen-kirjaston-pakohuone/  : linkki Joonan esitykseen.

 

Katja Remsu; kirjastovirkailija/hanketyöntekijä

 

ps. voit esittää kysymyksiä, kommentteja tai toiveita myös pakohuoneen Padletiin: https://fi.padlet.com/kremsu/exitlibrary

Lapin kirjaston johtoryhmä 8.12.2020

Lapin kirjaston johtoryhmä 8.12.2020

Puheenjohtajisto

Tuija Guttorm jää virkavapaalle tammikuusta kesäkuuhun 2021. Tuijan sijainen on Irene  Piippola. Johtoryhmän puheenjohtajistoon Tuijan sijalle valittiin Tiina Kallio. Puheenjohtajana jatkaa Nina Sipola, ensimmäinen varapuheenjohtaja on Tiina Kallio ja toinen varapuheenjohtaja on Kati Pyhtilä.

Hankintaportaalin esittely

Mikko Lampikoski Woima Services Oy:sta kertoi Lapin kirjastoille käyttöön otettavasta hankintaportaalista, joka korvaa nykyiset toimittajien verkkopalvelut. Hankintaportaali tekee hankinnoista mikrokilpailutuksen, eli valitsee aineistonhankinnan puitesopimuksessa mukanaolevilta tarjoajilta kulloinkin edullisimman hinnan.

Toimittajat tuovat valintalistat hankintaportaaliin ja portaali yhdistää ne yhtenäiseksi listaksi. Portaali näyttää aina päivän edullisimman hinnan. Jos hinta saadaan vain toiselta toimittajalta, näkyy portaalissa ei saatavuutta, mutta niteen voi kuitenkin tilata. Hankittava teos siirretään ostoskoriin. Kun teos on lisätty ostoskoriin, tulee näkyville toimittaja, joka on tarjonnut edullisimman hinnan.

Aineiston valitsijalle näkyvät ne kirjastot ja ostoskorit, joihin hänellä on oikeus. Tilasto näyttää kuinka paljon on milläkin kuukaudella tilattu ynnä muuta tilastoa. Portaali ei varoita, teos on tilattu jo aiemmin, ostoskorissa kuitenkin näkyy, paljonko ko.nimekettä on aiemmin on tilattu portaalin kautta.

Tilauksen voivat laittaa eteeenpäin henkilöt, joille on määritetty tilausoikeus. Tilaajalle tulee sähköpostiin tieto tilauksen sisällöstä ja tilatun aineiston tiedot siirtyvät saman tien Kohaan. Tilatun aineiston hinta on tilauspäivän hinta, joten Lapissa voi aineistoille tulla erilaisia hintoja.

Portaalin käyttö on pudottanut kirjojen keskihintaa ja vähentänyt kilpailutusten viemistä markkinaoikeuteen. Portaalin käyttömaksu muodostuu hankintojen mukaan.

Valintalistoja ei voi blokata, vaan kaikki listat tulevat näkyville. Toiveena on saada listoja eri välilehdille, samalla mietitään voisiko näkyvyyttä rajata kirjastokohtaisesti. Portaalissa ei ole luokkahakua, mutta rajaus näyttää, missä luokissa tilattavia aineistoja on. Haussa voi hakea marc-kentillä.

Ostoskoriin pystyy jättämään aineistoa ja voi tilata yhdellä kertaa enemmän. Aineiston hinta tarkistetaan aina tilausvaiheessa, ja ostoskorissa näkyy, jos hinta on muuttunut siitä kun aineisto laitettiin ostoskoriin.

Portaalin pääkäyttäjillä on mahdollisuus lisätä käyttäjiä, vaihtaa salasanoja, muokata ja lisätä toimittajien asiakasnumerot. Myös Woima voi myös lisätä toimittajien asiakasnumerot.

Minna Männikkö Oulun kaupunginkirjastosta kertoi hankintaportaalin käytön kokemuksista Oulussa. Yhteistyö Woiman kanssa on sujunut hyvin ja kehitysehdotukset on saatu läpi kohtuullisen hyvin. Portaali on käytössä myös muualla Koha-kirjastoilla. Oulussa hintoja on saatu vertailulla reilusti alaspäin ja on pystytty tilaamaan useampia kappaleita, eli samalla budjetilla on saatu enemmän kirjoja.

Aineistojen muovittomuus

Liisa Rossi kertoi Kuopion kaupunginkirjaston aineiston muovittomuuskokelusta. Saatu asiakaspalaute oli laidasta laitaan – osa piti ajatuksesta, osa kommenteista oli negatiivista (kestääkö kirja, hukataanko verorahoja kun aineisto menee pilalle, miten hygienia). Aluksi osa henkilökunnasta suhtautui muovittomuuteen skeptisesti, mutta nyt muovittomuuteen ollaan totuttu, eikä ole tullut esille syitä, miksi siirryttäisiin takaisin muovitukseen. Korona on nostanut kysymyksiä tartuntariskistä: koronavirus ilmeisesti pysyy tiukemmin muovin pinnalla kuin paperikannella.

Paperikansia on jouduttu poistamaan kymmenistä, ei sadoista niteistä. Yksittäisiä nuotteja on muovitettu, jos kannet ovat olleet erityisen ohuet. Käytössä on normaalit muovitarrat, jotka suojataan muovipalasella samoin kuin selkäsignum. Muita vahvistuksia ei käytetä. Kuopiossa on käytössä aineiston kellutus, joten kirjoja liikutetaan myös paljon kirjastojen välillä. Muovittomuudesta säästetty raha on käytetty kirjahankintoihin.

Kuopiossa ylläpidetään vain pientä varastoa ja käytetään paljon Varastokirjastoa. Varastoon siirrettävän aineiston käyttö arvioidaan vähäiseksi, joten varastoitavaakaan aineistoa ei muoviteta. Poistettavat kirjat laitetaan kierrätykseen kansineen, olipa muovi tai ei. Kuopiossa kellunnan vuoksi voidaan pitää pienempiä kokoelmia, koska aineisto saadaan helposti toisesta kirjastosta.

Lapista kommentoitiin, että kokemusten mukaan kirjojen sidokset ovat heikentyneet, jonka vuoksi kannet eivät aina ole pahiten rikkoutuvat osa. Tahrat tulevat todennäköisesti kirjan sisälle. Kannet ovat osa kirjan ulkoasua, ja niiden kestävyys mietityttää.

Virva Jakkula kertoi Posiolla noin vuosi sitten aloitettun muovittomuus-testauksen kokemuksista. Kovapintaiset kirjat on jätetty nyt muovittamatta, ja näiden osuus on noin 40% aineistosta. Muunkin vahvistuksen (esim. cd-levyjen kannet), vähennetty. Kaunon irtokannet muovitetaan yhä. Mangaa on alettu muovittamaan uudelleen, koska kannet eivät kestäneet. Lastenkirjoista samanlaisia kokemuksia kuin Kuopiossa, eli aineisto kestää yllättävän hyvin. Posiolla on myös kokeiltu Pelloplastin biopohjaista muovia, joka on normaalia kalliimpi.Sekin toimii hyvin, mutta ei tuo säästöjä. Posiolla lehdistä muovitetaan lastenlehdet, muualla vähennetty lehtien muovitusta paljon. Torniossa muovitetaan hyvin ohutkantiset lehdet. Aku Ankan taskukirjat tilataan Rovaniemellä kovakantisina ja vahvistettuina.

Muovittomuus on jokaisen kunnan oma päätettävä asia. Muovittomuutta kannatetaan useissa kirjastoilla niin ekologisista kuin taloudellisistakin syistä.

Talous- ja toimintasuunnitelmat vuodelle 2021 Lapin kirjastoissa

Käytiin kunnittainen kuulumiskierros ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmista. Pieniä leikkauksia tulossa useampaan kirjastoon.

Ranuan kirjasto siirtyy uuteen  monitoimitaloon syksyllä 2022.

Torniossa tulossa kirjastoauton hankinta.

Sallassa kirjastoauton käyttöön ei ole vahvistettu rahaa, mutta tulossa päätettäväksi.

Enontekiöllä uusitaan valaistuksen.

Kolarissa saatu puhdistuslaitteita sisäilmalöydösten vuoksi.

Kemissä saatu täytettyä avoinna olevat paikat ja omatoimikirjastoon saatu hankerahaa sekä investointirahaa 60.000€ teknisiin muutoksiin.

Kemijärvi sai arvioitua enemmän rahaa budjettiin, summa laitettu aineistomäärärahaan ja autosta saadulla rahalla on ostettu hyllyjä ja varasto tullaan avaamaan.

Tornionlaaksoon saadaan palkattua kesätyöntekijä, mikä helpottaa kesälomien pitoa.  Tornionlaakson kirjaston 10-vuotisjuhlavuotta juhlitaan koko vuosi. Pellossa aloittavaan uuteen kouluun tulossa kirjasto, johon on haettu aineiston hankintarahaa. Lehtilukusalin omatoimi ollut molemmissa toimipisteissä, nyt tulossa molempiin koko kirjaston omatoimikäyttö.

Rovaniemellä tämän vuoden kertaluontoiseksi nimetty puolitus jatkuu pienempänä tänä vuonna. Kirjastoauton hankintaan etsitään vielä rahaa. Kirjastoauton talliin ja varastotiloihin tulee remontti 2021. Samassa yhteydessä siirretään Lapin kirjastojen rekkukuljetusten käsittely Pääkirjastosta Saarenkylän kirjastoon. Korkalovaaraan suunnitellaan monitoimitalon tekemistä vuosina 2022-2023 vuosina. Korkalovaaran kirjaston kunto on huono, ja sitä ollaan siirtymässä joko suunnitteilla olevaan monitoimitaloon tai vielä avoinna olevaan paikkaan.

Turun kaupunginkirjaston tiedolla johtamisen hanke

Koha-kirjastot ovat hakeneet aluehallintoviraston avustusta esiselvityshankkeeseen, jossa selvitetään kirjastojärjestelmästä saatavan datan hyödyntämistä kirjastotoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvän päätöksenteon tukena. Rovaniemelle myönnettiin lupa liittyä Turun hankkeeseen.

Työryhmä valmistelemaan Pohjanportin käynnistämistä

Lapin kirjaston johtoryhmässä on päätetty alkaa valmistelu Lapin kirjaston liittämiseksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ekirjastoon. eKirjaston nimeksi on valittu Pohjanportti. Nimi on ollut aiemmin käytössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien yhteisessä tiedonhakuportaalissa, joka lakkautettiin vuonna 2015 vähäisen käytön vuoksi. Pohjanportti.fi – verkkotunnus on kuitenkin edelleen Rovaniemen kaupunginkirjaston hallussa.

Pohjanportti -ekirjastoon liittymisen valmisteluun perustetaan työryhmä, johon valittiin Rovaniemen kaupungin erikoiskirjastonhoitaja (vastuualueena e-aineistot), vastaava kirjastovirkailija Tapio Koski ja Lapin kirjaston edustaja sekä Esko Nousiainen. Oulusta ryhmään on valittu  e-Informaatikko Ritva Nikola, it-suunnittelija Petri Törmä ja kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu.

Rovaniemen ja Oulun kaupunginkirjastot ovat hakeneet rahoitusta 6 kuukaudeksi hankkeeseen, jonka tavoitteena on mallintaa miten kirjastot voivat tehdä e-kirjastokimppoja. Hankkeessa mallinnetaan myös liittyminen kansalliseen e-kirjastoon.

 

Laskutuksen aloittaminen

Kohan laskutus on saatu valmiiksi, ja kirjastot voivat aloittaa laskuttamisen omaan tahtiin. Palauttamattomat niteet tulevat laskutuslistalle 30 pv eräpäivästä. Pia Kusmin on toimittanut laskutuksen ohjeet, joiden lisäksi on hyvä tehdä kuntakohtaiset ohjeet laskutukseen esimerkiksi Kemin mallin mukaisesti.

Kirjastossa muodostuu kahdenlaisia maksuja, joiden perinnässä on eri tavat:
1) julkisoikeudelliset maksut (myöhästymismaksut ja noutamattoman varauksen maksut) ovat voimassa viisi vuotta. Maksut vanhenevat, ja niiden voimassaoloa ei voi jatkaa uusintalaskutuksella.

2) yksityisoikeudelliset maksut (aineiston korvaus) ovat voimassa kolme vuotta, mutta uuden laskun lähettämällä saatavan vanhenemisen voi katkaista ja jatkaa kolmeksi vuodeksi.

Johtoryhmä käsitteli laskutetun aineiston, korvattavan aineiston sekä asiakkaiden näihin liittyvien maksujen maksamista. Esityksenä oli, että kirjastojen välillä ei enää siirrettäisi rahaa korvatuista kirjoista. Nykyinen järjestelmä on monimutkainen kirjastojen välisen laskutuksen osalta, yksittäisen laskun tekemiseen kuluu aikaa, ja siirrettävät summat ovat pieniä.

Kirjastolain mukaan lainauskieltoa ei voi tulla korvattavasta aineistosta. Laskutettu aineisto kuitenkin estää omatoimikäytön.

Johtoryhmä teki seuraavat päätökset:

  • Asiakas voi palauttaa laskutetun aineiston mihin tahansa kirjastoon
  • Laskuttava kirjasto määrittelee laskutettavan aineiston hinnan, mikäli se puuttuu.
  • Laskutuslisä on maksettava, vaikka aineisto palautetaan.
  • Laskutuslisän voi maksaa mihin tahansa kirjastoon. Rahaa ei palauteta laskuttaneelle kirjastolle.
  • Kun laskutettu aineisto palautetaan toiseen kirjastoon, ilmoitetaan laskuttaneelle kirjastolle aineiston vastaanottamisesta, ja laskun lähettänyt kirjasto hoitaa laskun käsittelyn (poiston). Asiakkaan lainauskiellon poistaa laskutetun aineiston vastaanottanut kirjasto.
  • Perintään mennyttä aineistoa ei voi palauttaa.
  • Aineisto tulee laskutettavaksi lainaajakirjastossa. Perintään menevän aineiston osalta lähetetään tieto sekä kopio laskusta aineiston kotikirjastoon, joka päättää aineiston perinnästä. Kotikirjasto poistaa aineiston järjestelmästä.
  • Korvattavan kirjan rahan vastaanottaa kirjasto, johon aineisto palautetaan. Rahaa ei siirretä. Aineiston vastaanottanut kirjasto poistaa korvatun aineiston.
  • Asiakas voi toimittaa turmeltuneen aineiston korvaavan teoksen mihin tahansa kirjastoon, joka toimittaa sen kotikirjastoon.
  • Turmeltuneen aineiston korvaushinta määritellään Lapin kirjaston korvaushintalaskurin mukaan.
  • Päätetään, että tässä sovituista laskutuksen yhteisistä säännöistä tehdään yhteinen ohje.
  • Rovaniemen Lappi-osaston omistaman aineiston laskutuksesta ja korvaamisesta päättää aina Lappi-osasto, johon otetaan yhteyttä ko. tapauksissa.
  • Päätetään, että uusi käytäntö tulee voimaan 1.1.2021.
  • Päätetään, että tehdään yhteinen tiedote lehdistölle Rovaniemellä tehdyn luonnoksen pohjalta.

Pääkäyttäjätyön laskuttaminen

Kohan pääkäyttäjiä vuoden 2020 aikana on ollut Rovaniemen, Kemin, Tornionlaakson ja Posion kirjastoista. Pääkäyttäjätyöstä pidetääntuntikirjanpitoa, jonka perusteella työntekijän palkkakustannuksista lasketaan pääkäyttäjätyöhön käytetyn työajan kustannus. Summa jaetaan asukasperustaisesti kaikille Lapin kirjastoille mukaan lukien työntekijän oma kunta.

Pääkäyttäjätyöhön on käytetty noin 5 – 20 % kunkin pääkäyttäjän työajasta. Pienemmillä prosenttiosuuksilla kunnilta laskutettavat summat ovat pieniä, eivätkä mahdollisesti kata laskutuksesta aiheutuvia kustannuksia.

Pääkäyttäjäkulujen jakamiseen ja kustannusten laskuttamiseen ei tässä vaiheessa päätetty tehdä muutoksia.

Uutiskirjeet johtajilta

AKE Lapin hankkimaa Emaileri -uutiskirjepalvelua on mahdollista käyttää AKE-viestinnän ohella myös muuhun viestintään Lapissa. Päätettiin kuudesti vuodessa uutiskirjeessä ilmestyvästä johtajapalstasta. Kuntien päättäjille kootaan ensimmäinen uutiskirje kuntavaalien alla.

Tietosuojaselosteen päivitys

Tietosuojaselosteen yhteystietojen päivitys tehdään puolivuosittain. Johtoryhmän puheenjohtajisto ja sihteeri nimettiin tarkistamaan tietosuojaselosteen sisällön ja tekemään ehdotukset muutoksista seuraavaan kokoukseen.

AKE Lappi toimintasuunnitelma

AKE Lappi jatkaa näitä aiemmin käytössä olleita toimintoja:

  • 2 kertaa kuussa tiedottava viikkopalaveri
  • 2 kertaa kuussa ilmestyvä sähköpostiin tilattava AKE Lappi uutiskirje
  • 1-2 kertaa kuussa teemoittaiset päiväkahvit, vetäjä vaihtuu teeman mukaan
  • aluekierrokset AVI:n kanssa yhteistyössä

Suunnitellut koulutukset:

  • Lapin kirjastopäivät 23.-24.9.2021
  • KaiPoLappi-esimiesten verkoston koulutuspäivät 2 pv syksyllä (haetaan rahoitusta osallistujien majoituskuluihin)
  • Tutustumis- ja oppimismatka syksyllä, kiintiö 22 paikkaa (haetaan rahoitusta matkoihin ja majoituskuluihin Rovaniemeltä kohteisiin)
  • Vertaisoppiminen : 5 vierailua
  • Tapahtumakoulutus – lähipäivä
  • Haastavat asiakastilanteet – lähipäivä
  • Digituen kehittäminen – lähipäivä
  • Etäkoulutuksia : sisältökoulutus, viestintä/medialukutaito, tieteellisen tiedon tiedonhaku, 2 koulutusta ajankohtaisista teemoista
  • Liboppi -sisältö kokoelmatyöstä AKE:jen yhteistyönä

Näiden lisäksi suunnitelmassa on työpajatoimintaa Lapin kirjaston strategian työstämiseksi ja jalkauttamiseksi.

Vuonna 2016-2017 toteutetun Lapin kirjastojen henkilökunnan osaamiskartoituksen pohjalta on koottu Lapin kirjaston koulutussuunnitelma 2017 – 2020.
Suunnitelma on ohjannut AKE Lapin koulutusten suunnittelua ja sen perusteella osaamisen kehittämistä on voitu kohdentaa teemoihin, joissa kehittämiselle on ollut tarvetta. Kartoituksen jälkeen kirjastojen toiminnassa on noussut esille mm. osallistaminen ja digituki. Koulutussuunnitelman päivittämiselle on tarve, ja osaamiskartoitus antaisi hyvää tietoa henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeista ja tavoitteellista suuntaa koulutusten järjestämiseen.

Osaamiskartoituksen perusteella saadaan selville millaista organisaation kannalta tärkeää osaamista ja voidaan muodostaa ns. ”hiljaisen tiedon” siirron kehittämisohjelma. Jokainen työntekijä, joka osallistuu kartoitukseen saa oman osaamiskortin, jota voidaan hyödyntää henkilökohtaisessa kehittämisohjelmassa tai työ/toimipiste/tiimikohtaisessa osaamisen kehittämisessä sekä kunnan tulevaisuuden tehtävien suunnittelussa. Kaupunki- ja kuntaorganisaation kannalta olisi hienoa pystyä kertomaan, että kirjastoissa on kartoitettu osaaminen.

Osaamiskartoitus päätettiin toteuttaa aliuvuodesta 2021.

Lapin kirjaston kokousten asiakirjojen tallennus ja välitys osallistujille

Päätettiin säilyttää johtoryhmä kokousten asiakirjat Rovaniemen Google Drive-palvelussa ja paperikopioina Rovaniemen kaupunginkirjastossa arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti.

Hankintaportaalin hankinta

Hankintaportaalin hankinta on pienhankinta eikä vaadi kilpailutusta, ainoastaan tarjouspyynnöt kolmelta toimittajalta, jotka Rovaniemi on tehnyt. Hankintaportaalin hankinta ja ylläpitokustannukset tulevat jaettavaksi Lapin kirjastoille asukasluvun mukaisessa suhteessa.

Kirjastojen ei ole pakko ottaa hankintaportaalia käyttöön, mutta jos kirjasto tilaa aineiston suorana toimittajalta puitesopimuksen piirissä, kirjaston on itse tehtävä hintavertailu toimittajien palveluissa.

Hankintaportaalin hankintapäätös tehdään joulukuussa ja hankintaportaalin käyttöönotto toteutetaan tammikuussa.

Rekku-kuljetusten kilpailutus keväällä 2021

Lapin kirjaston Rekku-kuljetussopimus päättyy huhtikuussa 2021. Rovaniemen kaupunginkirjasto aloittaa sopimuksen kilpailutuksen valmistelun yhdessä Rovaniemen kaupungin hankintaosaston kanssa tammikuussa 2021. Hankintaosaston kustannukset tulevat jaettavaksi Lapin kirjastoille asukasluvun mukaisessa suhteessa.

Rovaniemellä on aloitettu pitää kirjaa lähtevien rekkukuljetusten määristä. Rovaniemen solmukohta siirtyy pääkirjastolta Rovaniemen saarenkylän kirjastoon. Muutos ei vaikuta muiden kirjastojen toimintaan.

Hankinnan kilpailutusta valmistelevaan työryhmään valittiin Marja-Leena Vaarala, Kati Lukkarinen, Maria Joona, Johanna Anetjärvi, ryhmän koollekutsujana toimii Kati Lukkarinen.

Kemin pakohuonehanke

Kemin kaupunginkirjaston hallinnoima hanke Exit Library – pakohuonekonsepti Lapin kirjastoihin on käynnistynyt. Hankkeessa on tavoitteena luoda helposti liikuteltavissa oleva pakohuonepeli Lapin kirjastojen käyttöön. Pakohuone on innovatiivinen ja innostava väline kehittää monilukutaitoa, koska siinä saa yhden tarinallisen pelin aikana käyttää useita eri lukutaitoja. Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeelle perustetaan ohjausryhmä sekä vertaisoppijaryhmä, jossa on viisi työntekijää Lapin eri kirjastoista. Näiden työntekijöiden työaika kuuluu hankkeen omarahoitusosuuteen. Hanketyöntekijä luo pelin yhdessä näiden työryhmien kanssa. Pedagoginen pelin suunnittelu ostetaan ulkopuoliselta asiantuntijalta. Hankkeessa järjestetään myös yksi peliteemainen koulutuspäivä Lapin kirjaston henkilökunnalle, jonka tavoitteena on vahvistaa henkilökunnan edellytyksiä opettaa monilukutaitoa.

Hankkeelle on haettu jatkoaikaa kesäkuun 2021 loppuun. Hankkeessa on aloittanut työntekijä joulukuun alussa.

Hankkeen ohjausryhmään vlittiin hankkeen työntekijä Kemistä, Kyösti Satokangas ja  Anne Toppari. Vertaisoppijaryhmään henkilöt nimetään seuraavista kirjastoista: Salla, Rovaniemi, Sodankylä, Utsjoki,  Kolari.

Kirjastoaineiston kilpailutus

Aineistontarjoajat ovat voineet jättää kysymyksiä 11.12. saakka. Sopimus on tarkoitus saada allekirjoitettua helmikuussa.

Lapin kirjaston strategian päivitys

Strategian päivityksen työryhmä on kokoontunut kerran, jonka jälkeen on järjestetty yksi koko Lapin kirjastojen henkilökunnalle  järjestetty verkkotilaisuus strategian valmisteluun. Selkiinnyttämisvaiheessa todettiin, että strategiatyöhön tarvitaan ulkopuolista sparrausta, joka on hankittu Osana oy:n Petri Toikkaselta. Strategiatyöryhmä kokoontuu joulukuussa kahteen etäsuunnittelupäivään, ja strategian työstämistä ja jalkauttamista jatketaan  vuoden 2021 aikana.

Tavoitteena oli uusi strategia jo vuoden alusta, mutta koronasta ja muista syistä johtuen valmista on vasta vuoden 2021 alkupuolella. Alkuperäinen suunnitelma oli vain päivittää strategiaa, mutta henkilöstön osallistuminen suunnitteluun on tärkeää strategian jalkauttamisessa ja toimivan strategian luomisessa.

Digihankkeen jatkoaika

Lapin kirjaston henkilökunnan digiosaamisen kehittämishanke on saanut jatkoaikaa 31.3.2021 saakka. Hankkeessa jatkaa Jari-Pekka Karkkola. Jatkoajalla Karkkola mm. kiertää alueen kirjastoja opastamassa uusien MediaBoksien käyttöön.

Pohjoisen esimiesverkosto

Pohjoinen esimiesverkoston työrukkasen jäsen vaihtuu, kun Kyösti Satokangas on palannut Kolariin esimiestehtäviin. Kyösti tulee ryhmään Sirpa Tolosen sijasta.

Seuraava kokous

Seuraava kimpan johtoryhmän kokous pidetään 16.2.2021.

AKE Lappi 2021 toimintasuunnitelma

AKE Lappi toimintasuunnitelma vuodelle 2021

Vuosi 2021 tulee olemaan Rovaniemen kaupunginkirjaston alueelliselle kehittämistehtävälle ensimmäinen täysi vuosi, jolloin tehtävään on nimetty kaksi päätoimista henkilöä.

Henkilöresurssien uudelleen järjestelyillä on mahdollista laajentaa toimintaa. Vuoden isoja tapahtumia ovat koko Lapin henkilökunnalle järjestettävät Lapin kirjastopäivät, jotka on todettu Lapin laajuisen yhteistyön kannalta hyvin hedelmälliseksi tapahtumaksi. Oulun kaupunginkirjaston kanssa yhdessä toteutettavan yhteishankkeen koulutuksena järjestetään yhdessä Pohjoisen esimiespäivät. Lapin kirjaston uuden strategian työstäminen ja strategian jalkauttaminen tulee läpäisemään vuoden toimintaa.

Koulutuksia tullaan toteuttamaan tilanteen salliessa lähipäivinä, mutta myös verkkokoulutuksena. Vuoden aikana jatketaan Lapin yleisten kirjastojen henkilökuntaa yhteen kokoavia tiedotustilaisuuksia sekä teemoittaisia päiväkahveja.

 

Tavoitteet ja toiminnan painopisteet

Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita ovat:

Esimiesten osaamisen lisääminen

  • Tavoitteena vahvistaa esimiesten valmiuksia johtajaa ja kehittää toimintaa

Verkostoituminen ja vertaisoppimine

  • Tavoitteena vahvistaa henkilökunnan keskinäistä vuorovaikutusta

Viestinnän selkiyttäminen

  • Tavoitteena selkeä, osa-aikainen ja kohderyhmät tavoittava viestintä, joka vastaa alueen kirjastojen tarpeisiin

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

  • Tavoitteena kirjastoammattilaisuuden vahvistaminen

 

Toimintasuunnitelma

AKE Lapin toiminnan sateenvarjona käytetään Lapin kirjaston strategiaa 2021-2024

Päivitetään koulutussuunnitelma perustuen henkilökunnalle tehtävään osaamiskartoitukseen

  • Kartoituksena käytetään pohjana vuonna 2016 Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnalle tehtyä osaamiskartoitusta
  • Kartoituksen sisältö tarkastetaan ja päivitetään yhteistyössä kirjastojen johtajien ja henkilökunnan kanssa
  • Kartoituksen tulosten perusteella päivitetään koulutuksen suuntaviivat tuleville vuosille
  • Koulutusta pyritään hajauttamaan alueelle parempien osallistumismahdollisuuksien takaamiseksi
  • Selvitetään kirjastokohtaisten oppimissuunnitelmien laatimista

Laaditaan AKE Lapille Lapin kirjaston strategiaan 2021-2024 nojaava viestintäsuunnitelma.

  • Työ tehdään yhdessä AVI:n ja Rovaniemen kaupunginkirjaston tiedotuksen kanssa, jotta eri viestijöiden toiminta tukee toisiaan ja viestinnän laatu paranee.
  • Viestinnän keskeisiä kanavia ovat verkkotapaamiset ja lähikokoukset, AKE Lapin uutiskirje, verkkosivu kirjastojenlappi.fi, kirjastonjohtajien WhatsApp-ryhmä, Lapin yleisten kirjastojen suljettu Facebook-ryhmä sekä sähköposti

Toteutetaan loka-marraskuussa 2021 kahden päivän tutustumismatka Hämeenlinnaan ja Seinäjoelle. Osallistujille maksetaan edestakaiset matkat Rovaniemeltä vierailukohteisiin sekä majoitus kohteessa. Tutustumismatka kohdennetaan kirjastojen lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekeville ja tilamuutoksia suunnitteleville. Tutustumisissa tehdyistä havainnoista annetaan myös palautetta vierailukohteille, jotta vierailusta hyötyvät sekä vierailijat että vastaanottajat.

Digituki siirtyy osaksi AKE-toimintaa ja digiosaamisen kehittämistä jatketaan Liboppi-alustaa kehittämällä. Digiosaamisen osaamisvajeet kartoitetaan ja koulutusta kohdennetaan kartoituksen perusteella.

Alueellisten työryhmien (LaNu, eritysryhmät) toimintaa tuetaan mm. järjestämällä koulutusta ja tukemalla yhteistä keskustelua ja tiedotusta esim. henkilökunnan säännöllisten tapaamisten yhteydessä

Vierailuja alueen kirjastoissa jatketaan. Vierailuille osallistuvat mahdollisuuksien mukaan AKE-tehtävän hoitajat, Rovaniemen kaupunginkirjaston kirjastonjohtaja sekä Lapin AVI:n kirjastotoimen ylitarkastaja.

  • Alueen kirjastoista tehdään esittelyjä someen ja verkkosivulle mm. videoimalla ja jakamalla aluekierroksella kuvattua aineistoa.

Säännöllisiä verkkotapaamisia koko alueen henkilökunnalle joka toinen viikko

  • Tiedotusluontoisten viikkopalaverien ohella toteutetaan Päiväkahvit – tapaamisia, joissa on mahdollista nostaa syvempään keskusteluun ajankohtaisia teemoja.
  • Päiväkahvien vetäjiksi pyritään saamaan myös alueen kirjastoja, jolloin nämä voivat nostaa esille itselleen tärkeitä tai ajankohtaisia kysymyksiä.

AKE Lappi edistää kaikkien AKE-alueiden yhteisen painettavan esitteen toteutusta.

Toimintaa AKE-VAKE-yhteistyössä pyritään vahvistamaan

  • AKE Lappi on jäsen Libopin toimituskunnassa
  • Osallistutaan AKE-kahveille ja –kokouksiin sekä keskusteluihin yhteisellä Teams-alustalla

AKE Lappi tekee läheistä yhteistyötä Lapin AVI:n kanssa. Kirjastotoimen ylitarkastaja on mukana toiminnan suunnittelussa, henkilökunnan verkkotapaamisissa, aluekierroksella sekä erilaisissa kokouksissa ja koulutuksissa.

Toteuttavat koulutukset

Lapin kirjastopäivät 2021 järjestetään kaksipäiväisenä syyskuussa Torniossa.

  • Päivät toimivat tärkeinä vertaistuen ja –oppimisen tapahtumina. Aiemmin järjestetyillä päivillä osanottajien määrä on ollut keskimäärin 60-70 henkeä eli noin puolet Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnasta.
  • Päivien koulutussisältönä ovat mm. Rovaniemen ja Oulun esimiesten osaamisen kehittämisen –yhteishankkeen työpaja, asiakkaiden osallistaminen ja yhteisöllisyys.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin esimiesten verkoston verkostoitumispäivät

  • Päivät järjestetään yhteistyössä Oulun kaupunginkirjaston, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin AVI:n kanssa
  • Verkostoitumispäivät kuuluvat Rovaniemen ja Oulun kaupunginkirjaston yhteishankkeeseen Pohjoisen verkosto – Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen

Haastavat asiakaspalvelutilanteet ovat jatkoa syksyn 2020 asiakaspalvelukoulutuksille

Digituen lähikoulutuspäivä on jatkoa kirjastohenkilöston digiosaamisen kehittämisen hankkeelle

Tapahtumakoulutus sisältää mm. Tapahtumien järjestämisen ABC:n lanseeraamisen ja viestintärohkeuden vahvistamiseen tähtääviä sisältöjä

Webinaareina on tavoitteena järjestää

  • Sisältökoulutus, jossa Lapin kirjaston henkilökunta toimii kouluttajana
  • Medialuku- ja viestinätaitoo keskittyvä koulutus
  • Ajankohtainen teema / Lapin kirjaston strategiasta nouseva teema
  • Ajankohtainen teema / Lapin kirjaston strategiasta nouseva teema
  • Tieteellisen tiedon tiedonhaun koulutus

Libopin sisällöt :

  • digiosaamista ylläpitävien sisältöjen päivittäminen
  • kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston sekä muiden verkkopalveluiden koulutusoppaat siirretään Liboppiin
  • Liboppi toimii jatkossa myös henkilöstön perehdyttämisen välineenä
  • AKE-kirjastojen kanssa toteutetaan yhteisesti sovittu koulutussisältö vuoden 2021 aikana.

Osaamisen muu kehittäminen

Tuotetaan tapahtumien järjestämisen ABC-opas verkkoon, mahdollisesti myös painettuna

  • Digiosaamisen ylläpitämiseksi hankittujen mediaboksien kierron koordinointi ja käytön opastus tarvittaessa

Vertaisoppiminen

  • vertaisoppimisen prosessiin mallintaminen
  • havaintojen ja oppimisen jakaminen kirjastojenlappi.fi-verkkosivulla

Alueen henkilökuntaa sitoutetaan osallistumaan palveluiden kehittämiseen ja mallintamiseen, esimerkiksi omatoimikirjastojen palvelukäytäntöjen määrittelyyn.

 

AKE Lapin resurssit ja talousarvio

Kehittämistehtävää hoitavat erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen (80% työajasta) sekä kirjastonhoitaja Esko Nousiainen (100% työajasta). Kehittämistehtävää Rovaniemen kaupunginkirjastossa johtaa kirjastonjohtaja Nina Sipola (20% työajasta).

AKE Lappi hakee toimintaansa yhteensä 174270 euron avustusta.

Haettava avustus jaetaan seuraavasti:

AKE LAPPI 2021 rahoituksen jakaantuminen: Palkat 92776, Asiantuntijakulut 20900, Matka- ja majoituskulut 19250, Tilavuokrat 800, Koulutusten kahvitarjoilut 1800, Muut kulut 34812, Laitteet, materiaalit ohjelmat 3932, KULUT YHTEENSÄ 174270

 

Digihankkeen kuulumiset 29.10.2020

Hanke jatkuu vuodelle 2021

Hankkeelle haetaan jatkoaikaa helmi-tai maaliskuun loppuun 2021. Hankkeessa jatkaa Jari-Pekka Karkkola

Kirjastoille kiertoon hankitaan kaksi MediaBoxia:

  • VR: PS4 –pelikonsoli, VR-lasit sekä pari VR-peliä
  • Someta/Tuota : somen sisältöjen tuottamiseen ja striimaukseen 360-kamera, jalusta ja mikkejä

Boksien kierrättämisestä tulee tietoa myöhemmin. Jari-Pekka kiertää kirjastoissa opastamassa boksien käyttöön.

 

Videovinkkejä:

ASMR tarkoittaa hyvänolon tuntemuksia, kihelmöintiä ja väristyksiä, jotka tiettyjen äänien kuuleminen laukaisee. Millaisen videon ASMR:sta voisi tehdä?

Mervin videovinkit Youtubessa 

 

Lapin kirjaston johtoryhmä 19.10.2020

Kooste Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksesta 19.10.2020

Pohjoinen verkosto

Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen – hanke. Projektikoordinaattorina toimii Raisa Laitala Oulun kaupunginkirjastosta.

Verkoston ohjausryhmään kuuluvat Nina Sipola ja Leena Kinnunen Lapista, Jouni Pääkkölä, Heidi Karhu sekä Raisa Laitala Oulun kaupunginkirjastosta.

Verkostolle perustetaan työrukkanen, johon on ehdotettu Mikko Paajalaa Oulusta sekä Esko Nousiaista Rovaniemeltä. Lisäksi työrukkaseen pyydetään 2 jäsentä Lapista sekä 3 jäsentä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista. Lapista työkukkaseen valittiin Tiina Väkeväinen Tornionlaakson kirjastosta ja Sirpa Tolonen Kolarin kirjastosta.

 

Lapin kirjaston liittyminen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eKirjastoon

Johtoryhmä käsitteli 17.9.2020 kokouksessaan liittymistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteiseen e-kirjastoon. Lapissa suhtaudutaan myönteisesti yhteistyöhön ja yhteistyöstä näetään olevan hyötyä kaikille osapuolille. Johtoryhmä päätti, että vuoden 2021 alusta aloitetaan valmistelu Lapin kirjaston liittämisestä Oulun, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan e-palveluihin.

 

Lapin kirjastopäivien 2021 paikka ja aika

Lapin kirjastopäivät päätettiin järjestää Torniossa 23.-24.9.2021.

 

Hyllyvarausten poiminta

Johtoryhmä on sopinut, että hyllyvaraukset poimitaan yhteisesti käytössä olevan ohjeen mukaisesti. Päätettin kiinnitetään huomiota, että hyllyvarausten poiminnassa noudatetaan sovittua käytäntöä.

Asiakas on oltava keskiössä ja hänelle on tarjottava mahdollisimman parasta palvelua. Asiakaspalvelussa tulee kuitenkin viikottain tilanteita, että asiakas ei pysty lainaamaan teosta, koska siihen on muualla varaus. Sopimusta poikkeava poiminta voi myös aiheuttaa turhaa kuljetusta.

Tilanteen parantamiseksi päätettiin, että varattu kirja merkitään vuorokauden kuluessa varauksen tekemisestä kadonneeksi, jos teosta ei löydy. Linkki päivitettyyn hyllyvarausten poiminnastaohjeeseen. 

 

Lapin kirjaston työryhmien koollekutsujat

17.9. kokouksessa päätetyille Lapin kirjaston työryhmille nimettiin koollekutsujat.

 

Avainnauhojen ja muun materiaalin hankinta

Karl Simonlehto on palkattu AKE Lapille 19.10. – 31.12.2020. Tehtävänä on mm. tuottaa yhteisiä Lapin kirjasto roll-uppeja, joita voi lainata tapahtumiin tms. Lisäksi Karl suunnittelee mm. kirjastojenlappi.fi-sivun ulkoasua. Mahdollisia uusia tuotteita Lapin kirjastolle ovat esim. heijastimet, kangasmaskit, kestokirjanmerkit. Osa tuotteista tilataan AKE-rahoituksella, osan kirjastot maksavat itse.

 

Lukuitu – kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyösuunnitelma

Lukuitu – kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyösuunnitelma -hanke on saanut OPH:n rahoituksen.
Hankkeeseen saatiin vajaa 7.000, josta 6000€ on varattu koulujen sähköiseen e-oheislukemistoon tulevan aineiston hankintaan. Muu rahoitus käytetään hankekoordinaattorin palkkaukseen. Hankkeen ohjausryhmä kootaan yhteistyökirjastoista.

 

Kohan käyttäjätunnusten tilauslomake

Kohan käyttäjätunnusten tilaukset, muutokset ja poistot tehdään lomakkeella, jonka osoitteen voi pyytää Koha Lapin tukipostista. Tällä varmistetaan, että pyynnöt tulevat hoidetuksi ajallaan ja tehtävä ohjautuu suoraan Kohan päivystäjälle ja käyttäjätunnusten tekijälle.

 

Seuraava kokous 8.12. Rovaniemellä

Hyllyvarausten poimintaohje

Hyllyvarausten poiminta Lapin kirjastossa

Ohjetta päivitetty 24.1.2022

  1. Varauksen noutopiste on omassa kunnassa:
    -> teos on hyllyssä kirjastossa, joka on varauksen noutopiste – tämä kirjasto etsii
  2. Noutopiste ei ole omassa kunnassa: varauksia etsitään kirjastoissa tässä järjestyksessä:
  3. Saarenkylän pääkirjasto
  4. Rovaniemen muu kirjasto
  5. Mikä tahansa muu kunnan pääkirjasto
  6. Mikä tahansa muu kunnan toinen kirjasto
  7. Jos varattua teosta ei löydy poimintavuorossa olevasta kirjastosta, nide / niteet merkitään kadonneiksi vuorokauden kuluessa, ks. kuva.
  1. Nide merkitään kadonneeksi Kohassa valitsemalla niteen yläpidosta alasvetovalikosta Kadonnut-tila.

Jos varauksen noutopiste on Ylitornion tai Pellon kirjasto

Varausta haetaan hyllystä ensin Ylitornion tai Pellon kirjastosta.
Jos varattua teosta ei ole näissä kirjastoissa, pätee normaali hyllyvarausten etsimisjärjestys.

Jos varauksen noutopiste on Muonion tai Enontekiön kirjasto tai Yhteispohjoismainen auto

Varausta haetaan hyllystä ensin näistä kirjastosta tai autoista.
Jos varattua teosta ei ole näissä kirjastoissa tai autossa, pätee normaali hyllyvarausten etsimisjärjestys.