AKE Lappi 2024 toimintakertomus

Rovaniemen kaupunginkirjasto
Alueellinen kehittämistehtävä

 

TOIMINTAKERTOMUS 2024

Tavoitteet

AKE Lapin toiminnan tavoitteena oli toteuttaa sille Laissa yleisistä kirjastoista määriteltyjä tehtäviä. Toimintaa ohjasivat sen lisäksi Lapin kirjastojen strategia vuosille 2021-2024 ja Yleisten kirjastojen suunta 2021-2025 -asiakirja. Toiminnan suunnittelussa huomiotiin Aluehallintoviraston Peruspalvelujen arviointi yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyydestä ja osaamisesta sekä kirjastojen johtamisesta -selvityksessä esille tuotu huoli kirjastopalvelujen kehittämisen riittävistä resursseista ja muutostarpeiden huomioimisesta.

AKE Lapin toiminnalle valittiin vuoden 2024 teemaksi Rohkeutta kokeiluun!, jota toteutettiin kahden kärjen kautta: Ammattitaitoiset kirjastolaiset ja Houkutteleva työyhteisö, joiden tavoitteina oli:

  • Lisätä henkilöstön ammatillista itsearvostusta ja luottamusta tulevaisuuteen.
  • Tiedostaa kirjastoammattilaisten rooli yhteiskunnan mukana muuttuvassa kirjastossa ja osana Lapin kirjastoa, sekä ottaa vastuu omasta kehittymisestä.
  • Kartoittaa kirjastoissa yhteisen ja yksilöllisen osaamisen tilanne ja laatia kehittymissuunnitelmat.
  • Tukea kokeilukulttuuria
  • Tiivistää Lapin kirjastojen yhteistyötä.
  • Nostaa asiakkaiden, päättäjien ja kirjaston henkilökunta tietoisuutta kirjaston tehtävistä ja merkityksestä, sekä aktiivisesta roolista yhteiskunnassa.
  • Tarjota henkilökunnalle mahdollisuus kehittyä, erikoistua ja edetä sekä vahvistaa Lapin yleisten kirjastojen houkuttelevuutta kirjastoalan työnhakijoille.

Vuoden 2024 yhteenveto

AKE toteutti yhteensä 14 osaamiskeskustelua osana AKE-tiimin vierailuja alueen kirjastoissa sekä Rovaniemen kirjastossa.  Keskustelujen tavoite on selkeyttää kirjaston tavoitteita, tunnistaa ydintehtäviä, pohtia toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja kartoittaa eri työtehtävissä tarvittavia resursseja ja taitoja.

AKE koordinoi Lapin kirjastojen vision päivittämisen, johon pyrittiin osallistamaan koko alueen kirjastohenkilökunta. Visiotyöhön kuuluivat Visiotyöpajat, Juttutuvat, Howspace-alusta sekä kirjastojen keskustelut toimintaympäristön muutoksista.

AKE jatkoi kokeiluja Topaasia-vuorovaikutuspelillä, mitä käytettiin mm. alueen johtajien kesken käytyihin tavoitteellisiin keskusteluihin.

Kirjastokaverien vierailuja toteutui 9 kappaletta, eli iso osa alueen kirjastoista on vuosien 2022–2024 aikana päässyt tutustumaan toisiin alueen kirjastoihin ja kirjastojen henkilökuntaan. Vuoden 2024 vierailujen ohjelmaan kuului Lapin kirjaston visioon liittyen toimintaympäristön kartoitustyöpaja.

Osaamisen kehittämisen lähikoulutuspäivien teemat tukivat mm. työn kehittämistä ja johtamista, vuorovaikutus- ja kokeilukulttuuriosaamista sekä lukutaitotyötä. Lapin kirjastojen päiväkahvit vahvistivat alueen kirjastojen välistä vuorovaikutusta sekä tarjosivat ideoita kirjastojen kehittämiseen, sekä tukivat osaltaan osaamisen kehittymistä ajankohtaisine aiheineen ja esiintyjineen. Osaamisen poluille -yhteisjulkaisun tekeminen tukee kirjastolaisten osaamisen kehittämistä valtakunnallisesti. Julkaisu valmistuu keväällä 2025.

AKE Lapin uutiskirjeen ja verkkosivujen kautta alueen kirjastoille pystyttiin jakamaan laajasti tietoa mm. tulevista koulutuksista ja kirjastoalan ajankohtaisista teemoista.

AKE Lappi oli mukana järjestämässä AKE-alueiden yhteistä mentorointiohjelmaa, webinaarisarjaa ja Rovaniemellä pidettyjä koordinaattoripäiviä, sekä tuottamassa Osaamisen poluille -julkaisua. AKE Lapin edustajat kuuluivat Liboppi-toimituskuntaan ja ERTE Seinäjoen LaNu-neuvostoon. Kirjastojen varautumispäivä toteutettiin yhteistyössä AVIn ja AKE-kirjastojen kanssa ja Esihenkilöt Liboppiin -koulutuspäivä yhteistyössä Liboppi-toimituskunnan kanssa.

Resurssit

Vuonna 2024 AKE Lapin tiimiin kuuluivat:

  • erikoiskirjastonhoitaja Leena Kinnunen (80 % työajasta)
  • kirjastonhoitaja Kristiina Hoikka (80 % työajasta)
  • erikoiskirjastonhoitaja Laura Herva 1.1.–28.4. (20 % työajasta) / Sanna Haakana 29.4.–31.12. (20 % työajasta)
  • kirjastonjohtaja Nina Sipola (20 % työajasta).

Lisäksi graafikko Karl Simonlehto oli palkattuna 2.–31.12. 50 % osuudella. Simonlehto suunnitteli materiaaleja Lapin kirjaston vision toteuttamisen tueksi vuosille 2025–2029.

Rovaniemen kirjaston asiakaspalvelupäälliköt toimivat erityisalansa kehittäjänä ja asiantuntijana ja osallistuivat myös alueelliseen kehittämiseen yhteistyössä AKE-työntekijöiden kanssa. Palvelupäälliköt ja heidän vastuualueensa ovat: Pasi Rantanen: asiakaskokemus, Helena Kokko: lukemisen edistäminen, Marko Niemelä: tapahtumat ja osallisuus sekä Esko Nousiainen: hakeutuvat palvelut.

AKE Lapin ohjausryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa: 15.1., 13.2., 13.3., 17.4. (lähikokous), 13.5., 31.5., 28.8., 20.11. Ohjausryhmän puheenjohtajuus on kiertävä, sihteerinä toimii Leena Kinnunen.

Ohjausryhmään kuuluivat AKE Lapin tiimin lisäksi:

  • Laura Herva, Rovaniemi
  • Helena Kokko Rovaniemi
  • Marko Niemelä Rovaniemi
  • Laura Pitkänen Sodankylä
  • Kyösti Satokangas Kolari
  • Virpi Veskoniemi, varalla Anna Roos (Inari)

Osaamisen kehittäminen

Osaamiskeskustelut

AKE Porvoo on kehittänyt Osaamiskeskustelu-mallin, jolla pyritään mm. selkeyttämään kirjaston tavoitteita, tunnistamaan ydintehtäviä, pohtimaan toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja kartoittamaan eri työtehtävissä tarvittavia resursseja ja taitoja. Keskustelu auttaa keskittymään oman kirjaston kannalta olennaisiin asioihin.

AKE tiimi toteutti Osaamiskeskustelut kaikilla vuoden 2024 kirjastovierailuilla (9 kpl), ja niihin osallistuivat pienin poikkeuksin kunkin kirjaston koko henkilökunta. Osaamiskeskustelut pidettiin myös Rovaniemen kirjaston tiimeille (5 kappaletta).

Osaamiskeskusteluista on tehty kooste, johon on nostettu keskeisimmät havainnot keskusteluista. Linkki osaamiskeskustelujen koosteeseen kirjastojenlappi.fi-sivulla: https://kirjastojenlappi.fi/2025/04/17/osaamiskeskustelujen-2024-kooste/

 

Koulutustilaisuudet

AKE toteutti tai oli mukana toteuttamassa yhteensä seitsemää koulutustilaisuutta, jotka on lyhyesti esitelty seuraavasssa taulukossa. Taulukko sisältää myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestetyt koulutukset (osallistujamäärä perustuu ilmoittautumiseen)

 

Päivämäärä Koulutuksen nimi Koulutusmuoto, paikkakunta ja mahdollinen kouluttaja, yhteistyöjärjestäjät Osallistujamäärä (AKE Lapin alueelta)
8.1. Faktat kohilleen: Osa 3 Kenen ajatuksia ajattelet? – Tunnista digitaalinen vaikuttaminen Etäkoulutus / Pipsa Havula,  AKE Oulu, AKE Vaasa 16
31.1. Virtaviivaista työtä, lean-koulutus Lähikoulutus Rovaniemi / Matti Rahko, Anu Tammela, TaY 13
12.2. Faktat kohilleen: Osa 4 Oletko kuplassa? Näin algoritmit ohjailevat elämääsi Etäkoulutus /
Anna-Mari Wallenberg		 25
10. – 11.4 Lapin kirjastopäivät Lähikoulutus, Kittilä /
Laura Päiviö-Häkämies, Jaana Hautala		 74
4.–5.9. Pohjoisen esihenkilöpäivät Lähikoulutus, Kalajoki / Annastiina Louhisalmi, Laura Niemi, Mari Granholm, Hanna Ikonen 15
12.9., 2.10., 6.11., 11.12 Positiivinen organisaatio – työyhteisövalmennus, yht. 8 h Etäkoulutus / Mari Granholm, Hanna Ikonen 5
23.9. Kirjavinkkauskoulutus –toiminnallisuus ja osallistavat menetelmät vinkkauksessa Lähikoulutus, Rovaniemi /
Jutta Laino-Tabell / Ohjaamo		 20
Faktat kohilleen -koulutussarja toteutettiin yhdessä AKE Oulun ja AKE Vaasan kanssa. Pohjoisen esihenkilöpäivät sekä Positiivinen organisaatio -työyhteisövalmennus toteutettiin yhdessä AKE Oulun kanssa.

 

Kirjastojen varautumispäivä toteutettiin yhteistyössä AVIn ja AKE-kirjastojen kanssa ja 17.9. alueellinen osuus (6 hlöä). Esihenkilöt Liboppiin 20.9. toteutettiin yhteistyössä Liboppi-toimituskunnan kanssa. Lapista ei ollut osallistujia.

Liboppi

Libopin toimituskunnassa AKE Lappia vuoden 2024 aikana edusti Kristiina Hoikka.

Tammikuussa 2024 julkaistiin valtakunnalliseen käyttöön yhteistyössä ERTE Saamelaiskirjaston kanssa toteutettu Girjájin – saamelaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kurssi. Kurssin asiantuntijaluennoitsijat ovat emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopiston Giellagas-instituutista sekä Saamelaisessa korkeakoulussa Kautokeinossa kirjallisuuden professorina toiminut Vuokko Hirvonen.

Liboppiin tuotetuista kaikille avoimista kursseista tiedotettiin alueen kirjastojen työntekijöitä samalla kannustaen liittymään kursseille ja suorittamaan kokonaisuuksia. Lisäksi AKE Lappi jakoi keskitetysti alueen kirjastojen henkilökunnalle kursseille tarvittavia kurssiavaimia.

Tilastotietoja aletaan kokoamaan vuodesta 2025 alkaen. Vuoden 2024 on saatu käyttöön AKE-aluekohtainen raportointi. Rekisteröityneiden käyttäjien määrä on kasvussa valtakunnallisesti, mutta luvut kertovat todellisen tilanteen vasta kun inaktiiviset käyttäjät poistetaan alustalta säännöllisesti keväästä 2025 alkaen.

AKE-alueiden mentorointiohjelma Tuo tullessas, vie mennessäs

Joensuun, Kuopion, Porvoon, Rovaniemen, Tampereen ja Vaasan AKE-kirjastot järjestivät yhteistyössä kaikille kirjastoalan työntekijöille suunnatun vuoden 2024 kestävän mentorointiohjelman. Ohjelman keskeisiä teemoja olivat hiljainen tieto, osallisuus, viestintä, itsensä johtaminen ja yhteistyö.

Lapista mentorointiohjelmaan osallistuvat Marja Alatalo Muoniosta, Armi Rasilainen ja Päivi Remes Kemistä sekä Leena Kinnunen Rovaniemeltä. Ohjelma sisälsi yhden lähitapaamisen, neljä etätapaamista sekä mentoriparien kahdenkeskisiä etätapaamisia sekä yhden aktorin vierailun Lapissa. Mentorointiohjelmasta saadun palautteen perusteella päätettiin järjestää yhteistyössä uusi mentorointiohjelma vuodelle 2025.

 

Koulutuksiin osallistuneet

AKE Lapin vuoden 2023 koulutusten yhteenlaskettu osallistujamäärä Lapin kirjastoista oli 168.

Koulutuksiksi laskettavia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 7 kappaletta, joten yhteen koulutukseen osallistui keskimäärin 24 henkeä. On huomioitava, että Lapin kirjastojen päiväkahveista iso osa on laskettavissa osaamisen kehittämiseen. Kyseiset tilaisuudet on tilastoitu tämän toimintakertomuksen ao. kohdassa.

Koulutuksista lähikoulutuksia olivat Virtaviivaista työtä 31.1., Lapin kirjastopäivät 10.–11.4., Pohjoisen esihenkilöpäivät 4.–5.9. sekä Kirjavinkkauskoulutus 23.9. Faktat kohilleen -sarja sekä Positiivinen organisaatio -koulutuskokonaisuus olivat verkkokoulutuksia, jotka toteutettiin yhteistyössä AKE Vaasan sekä AKE Oulun kanssa.

Koulutusten teemoina olivat mm. lukutaitotyö ja medialukutaito, oman ja organisaation työn kehittäminen sekä vuorovaikutus.

Yksilöllisiä koulutukseen osallistujia Lapissa, eli henkilöitä, jotka osallistuivat vähintään yhteen koulutukseen, oli yhteensä 104 (2023: 136, 2022: 106). Lapin kirjastoissa henkilötyövuosien määrä vuonna 2023 oli 141,76 htv (Suomen yleisten kirjastojen tilastot), mutta yksittäisiä työntekijöitä Lapin kirjastoissa on arviolta noin 180–190 henkeä.

Vähintään yhteen koulutukseen Lapin kirjastosta henkilötyövuosiin verrattuna osallistui 74 %, yksittäisten työntekijöiden määrään verrattuna osallistumisprosentti oli 55 %. Osallistumisprosenteissa on laskua edelliseen vuoteen, mutta vastaavasti koulutustilaisuuksia järjestettiin vuonna 2024 edellistä vuotta vähemmän.

Jokaisesta Lapin kunnasta/seutukirjastosta osallistuttiin vähintään yhteen koulutustapahtumaan. Eniten osallistujia keräsi edellisvuosien tapaan Lapin kirjastopäivät, joille osallistui kaikkiaan 74 henkilöä. Kokonaisuutena alueen kirjastohenkilökunnan osallistumiseen koulutuksiin voidaan olla suhteellisen tyytyväisiä.

 

Taulukko: Lapin kuntien yhteenlaskettu koulutuksiin osallistujamäärä vuonna 2023, sekä kuinka moneen koulutustapahtumaan osallistuttiin.

Kunta/Seutukirjasto Osallistujat yhteensä 2024 (2023, 2022) Koulutusten määrä 2024 (2023, 2022)
Enontekiö 4 (3, 3) 2 (1, 3)
Inari 4 (5, 7) 3 (3, 4)
Kemi 3 (7, 10) 2 (6, 4)
Kemijärvi 13 (23, 23) 7 (10, 9)
Keminmaa 2 (8, 3) 1 (4, 3)
Kittilä 8 (7, 7) 3 (5, 4)
Kolari 7 (7, 9) 5 (5, 6)
Muonio 8 (6, 6) 2 (3, 6)
Posio 2 (9, 15) 2 (4, 9)
Ranua 9 (10, 10) 4 (7, 6)
Rovaniemi 58 (92, 74) 7 (10, 10)
Salla 7 (18, 11) 5 (7, 7)
Simo 3 (9, 6) 1 (4, 6)
Sompio (Pelkosenniemi, Savukoski ja Sodankylä) 12 (11, 14) 5 (7, 7)
Tervola 3 (12, 14) 2 (8, 8)
Tornio 7 (28, 16) 6 (8, 8)
Tornionlaakso (Pello ja Ylitornio) 10 (9, 10) 4 (3, 5)
Utsjoki 6 (8, 4) 5 (4, 2)
Muu 2

 

Alla oleva kaavio kuvaa AKE Lapin järjestämiin koulutuksiin osallistuneiden määrää suhteessa kirjaston henkilötyövuosiin. Suhteessa kirjaston henkilötyövuosiin eniten koulutuksiin osallistutaan Utsjoelta, Muoniosta, Ranualta, Kolarista ja Kemijärveltä, joissa koulutuksiin osallistujien määrä on vähintään kaksi kertaa henkilötyövuosien määrä.

Henkilötyövuodet lähde kirjastotilastot.fi vuodelta 2024.

Koulutuspalaute

AKE-alueiden kesken on keskusteltu edellisinä vuosina yleisesti havaitusta koulutuspalautteeseen vastaamisen vähenemisestä. Koordinaattorit kehittivät yhdessä laadullisuuteen perustuvan palautteiden keruutavan, jossa koulutuksen osallistujaa pyydetään arvioimaan, oliko koulutustilaisuus siihen käytetyn ajan arvoinen, sekä antamaan halutessaan vapaamuotoista palautetta. AKE Lappi siirtyi tämän tyyppisen palautteen keruuseen vuoden 2023 viimeisissä koulutuksissa.

Vuoden 2024 koulutuksista saadun palautteen mukaan kaikki koulutukset koettiin osallistujan ajan arvoiseksi. Sanallisissa palautteissa kiitettiin mm. koulutusten teemoja ja esiintyjiä, ryhmätöitä, verkostoitumista ja yleistä tunnelmaa. Kehittämisehdotuksista saatiin jonkin verran koulutustoiveita, mutta enimmäkseen palautteet koskivat yleisiä järjestelyjä kuten tiloja, aikataulutusta, majoitusta ja ruokailuja.

 

Kirjastojen yhteistyön vahvistaminen

Päiväkahvi – webinaarit

AKE Lapin päiväkahvit järjestettiin kesäaikaa ja vuodenvaihdetta lukuun ottamatta kahdesti kuukaudessa. Päiväkahvit ovat avoimet kaikille Lapin kirjastojen henkilökunnassa, ja tilaisuudet tallennetaan henkilökunnalle myöhemmin katsottavaksi.

 Päiväkahveja järjestettiin vuoden aikana 24 kertaa. Päiväkahvien teemoina tai vierailijoina ovat olleet:

 

11.1. Sanataiteen aarrearkut / Anna Anttola ja Kati Inkala Oulun lastenkulttuurikeskus, Lapin alueellinen LaNu-verkosto.

22.1. Kirjastokaveri-info / Lapin alueellinen kehittämistehtävä.

23.1. Miten kuvailu tulee muuttumaan? / Kaisa Hypén, Kirjasampo-hankkeen koordinaattori, Turun kaupunginkirjasto.

25.1. Digittääkö? Digiopastamisesta Lapin kirjastoissa / Marja-Leena Vaarala Kemijärven kirjasto ja Leena Kinnunen Rovaniemen kirjasto.

8.2. Kotipalvelu Lapin kirjastoissa / Soile Arkivuo ja Leena Kinnunen Rovaniemen kirjasto.

22.2. Tapahtumatuotanto / Marko Niemelä, asiakaspalvelupäällikkö, Rovaniemen kirjasto.

7.3. Toisen asteen kirjastoyhteys -hanke tuo toisen asteen opiskelijat kirjastopolulle / Sylvia Veini, Rovaniemen kirjasto.

21.3. Mitä digitaalisten pelien avulla voi oppia? Miten yhdistää leikki ja oppiminen? Mitä kasvatustieteilijät tietävät pelillisestä oppimisesta? Minkälaisia asioita pelien kautta voi opettaa aikuisille ja lapsille? / Mari Maasilta ja Marjaana Kangas, Lapin yliopisto.

4.4. Miten tekstin tai teeman visualisointia ideoidaan? Miten näyttelyrakentamisen ammattilaiset sen tekevät? / Lapin maakuntamuseon näyttelyamanuenssi Tuija Alariesto.

17.4. Metsämuistipaja / Krista Kuusela.

22.4. Kirjastokokeilujen esittelyt Lapin kirjastopäiviltä / Osallistujat Lapin kirjastosta.

3.5. Kansien kätkössä-hanke / Johanna Keränen, Ranuan kirjasto.

16.5. Ulkomaille Erasmus+ ohjelmassa / Riitta Kuusikko, taidemuseon johtaja.

30.5. Kirjastokokeilujen esittelyt Lapin kirjastopäiviltä / Osallistujat Lapin kirjastosta.

13.6. Lukumaan lumo -hanke / Marru Soppela, Kemijärven kirjasto.

29.7. Sinun, minun ja meidän kirjasto! -hanke / Heidi-Maria Ylioinas, Kemin kaupunginkirjasto.

29.8. AKEn suunnitelmat syksylle 2024 / Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka, AKE Lappi. AVIn tulevaa tarjontaa ja ennakointia / Satu Ihanamäki, Lapin AVI.

12.9. Lanu-päiväkahvit: Syksyn uusia tuulia ja rohkeita kokeiluja LaNu-työssä / Sanna Haakana, Rovaniemen kirjasto.

26.9. Saavutettavuuskirjasto Celian tulevat muutokset / Heidi Karhu, Celia.

10.10. AVIn Peruspalvelujen arviointi 2023 ja Lapin erityispiirteet / Satu Ihanamäki Lapin AVI.

24.10. Pelillisillä menetelmillä kirjoitustaidot haltuun! / Outi Kallionpää, Lapin yliopisto.

7.11. Lapin kirjaston käynnissä olevat kehittämishankkeet / AKE Lappi.

5.12. Lanu-päiväkahvit: Kirjasto osana perhekeskusta / Lapin perhekeskuskoordinaattorit.

19.12. AVIn opintomatkan antia ja oppeja Ruotsin kirjastoista / Satu Ihanamäki Lapin AVI ja Laura Herva Rovaniemen kirjasto.

 

Päiväkahvien teemat noudattelevat AKE Lapin toiminnan tavoitteita, mutta tarpeen mukaan esille nostettiin myös ajankohtaisia aiheita. Tavoitteena on ollut tuoda esille Lapissa tehtävää kirjastojen toimintaan liittyvää työtä, mutta myös tiedottaa kiinnostavista hankkeista tai uutisista muualta Suomesta. Vuoden 2024 päiväkahveilla oli esiintyjiä Lapin kirjaston alueelta yhteensä 13 kertaa, muista Lapissa toimivista organisaatioista 10 kertaa ja muualta Suomesta 3 kertaa.

Päiväkahvien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 241 henkeä, ja keskimäärin tilaisuuksissa oli 11 osallistujaa. Vähintään yksille päiväkahveille osallistui 102 henkeä Lapin kirjastoista. Päiväkahvien tallenteita katsottiin yhteensä 615 kertaa, eli yhden tallenteen katsoi keskimäärin 28 henkeä. Päiväkahvien keskimääräinen osallistujamäärä on edelleen pienoisessa laskussa, mutta toisaalta tallenteiden keskimääräinen katsojamäärä nousi edellisestä vuodesta.

Kunnittaisessa osallistumisessa päiväkahvien live-tilaisuuteen on suurta vaihtelua. Koska päiväkahveille ei ilmoittauduta erikseen ja osallistumisen merkintä tilastoja varten on vapaaehtoista, seuraava taulukko kunnittaisesta osallistumisesta on suuntaa antava.

 

Vuorovaikutusta ja kehittämistä Kirjastokaveri-toiminnassa

Kirjastokaveri-toiminta aloitettiin vuonna 2022 vahvistamaan vertaisoppimista ja henkilökunnan keskinäistä vuorovaikutusta. Toiminta sisältää AKEn kustantamat vierailut kirjastojen kesken, jonka lisäksi pareja kannustettiin myös omaehtoiseen yhteistoimintaan. Toimintaa kehitettiin kirjastoille 2023 tehdyn kyselyn perusteella mallintamalla prosessi, mikä sisälsi mm. tarkemmat ohjeet matkojen järjestelyistä, tapaamisten sisällöistä sekä raportoinnista. Tapaamisiin suositeltiin liitettävän Lapin kirjaston uuden vision valmisteluun liittyvä toimintaympäristön kartoitus -työpaja.

Vuoden 2024 kaveriparit olivat:

Enontekiö – Utsjoki

Inari – Ranua

Keminmaa – Muonio

Kittilä – Tornio

Kolari – Rovaniemi (tapahtuma- ja osallisuustiimi)

Salla – Tornionlaakso

Simo – Kemijärvi

Sompio – Kemi

Tervola – Posio

 

Kirjastokaveri-vierailuista toteutui vuoden 2024 puolella (lähtijäkirjasto -> vastaanottava kirjasto)

Enontekiö -> Utsjoki

Inari -> Ranua

Kemijärvi -> Simo

Keminmaa -> Muonio

Muonio -> Keminmaa

Salla -> Tornionlaakso

Sompio -> Kemi

Tervola -> Posio

Utsjoki -> Enontekiö

 

Vierailujen kustannukset ylittivät AKEn budjettivarauksen, joten 9 kirjastovierailun järjestäminen jouduttiin siirtämään vuoden 2025 puolelle. Uusia pareja ei muodosteta vuonna 2025, vaan toimintaa jatketaan syventämällä vuorovaikutusta Kirjastokaverien esimerkiksi mm. laatimalla omat toimintasuunnitelmat Lapin kirjaston vision 2025–2029 toteuttamiseksi.

Kirjastokaveri-toimintaa on esitelty mm. AKE-koordinaattoripäivillä sekä muiden AKE-alueiden tapaamisissa, ja vastaavaa toimintaa ollaan ottamassa käyttöön mm. AKE Turun ja AKE Joensuun alueille.

 

Pohjoisen verkosto

Pohjoisen verkosto on Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueiden kirjastojen esihenkilöiden sekä muissa työnjohdollisissa tehtävissä toimivien henkilöiden verkosto. Verkosto perustettiin vuosien 2020–2021 aikana toteutetussa Oulun ja Rovaniemen hankkeessa.

Pohjoisen verkoston alueella kiertävä vuosittainen verkostoitumistapahtuma järjestettiin Kalajoella 4.–5.9. yhteistyössä Pohjois-Suomen AVIn ja Lapin AVIn kanssa. Koulutus- ja verkostoitumispäivien teemoina oli mm. viestintä, positiivinen johtajuus sekä e-aineistopalvelut.

Päiville osallistui Lapista yhteensä 20 henkeä.

AKE-koordinaattoripäivät Rovaniemellä

AKE Lappi järjesti yhdessä AKE Turun kanssa AKE-koordinaattoreiden verkostoitumis- ja koulutustapaamisen 18.–19.4. Rovaniemellä, jonne ilmoittautui 30 koordinaattoria. Päivien ohjelmassa oli nostoja eri AKE-alueiden kehittämästä toiminnasta sekä tulevaisuuden ennakointiin liittyviä esityksiä ja työpajoja. Yhteinen illanvietto järjestettiin Ranualla BookBarissa, joka on entiseen Ranuan kirjastoon perustettu Ravintola.

Koordinaattoreiden kokoontumiset ovat tärkeä vertaistuen sekä tietojen vaihtamisen ja yhteistyön kehittämisen tilaisuus.

 

Valtakunnallinen yhteistyö

AKE Lapin tiimistä osallistuttiin seuraaviin valtakunnallisiin tapaamisiin:

AKE Linjakokous 20.3. etänä: Nina Sipola, Kristiina Hoikka ja Leena Kinnunen

AKE Linjakokous 9.9. Helsingissä: Nina Sipola

Valtakunnalliset kirjastopäivät Kuopiossa 4.–6.6.: Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Nina Sipola

 

Lisäksi Nina Sipola, Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka vastasivat Yleisten kirjastojen neuvoston Rovaniemellä 24.–25.4. pidetyn kokouksen järjestelyistä, ja AKE-koordinaattorit toimivat kokouksen sihteereinä.

 

Kirjastojen kehittymisen tukeminen

Aluekierros

AKE Lapin tiimi vieraili vuoden aikana yhdeksässä kirjastossa. Tornionlaakson ja Sompion seutukirjastojen vierailuihin sisältyi käynnit Ylitornion, Pellon, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kirjastoissa.

Vierailujen ajankohdat ja AKE-tiimin osallistujat:

24.1. Kemijärvi, Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka

14.2. Kolari, Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka

16.2. Keminmaa, Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Nina Sipola

27.5. Sompio, Leena Kinnunen ja Kristiina Hoikka

24.9. Tervola, Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Sanna Haakana

1.10. Tornio, Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Sanna Haakana

29.10. Tornionlaakso Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Sanna Haakana

12.11. Salla, Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Sanna Haakana

3.12. Ranua, Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Sanna Haakana

 

Vierailuille kirjastoissa osallistui kaikkiaan 51 henkeä, mikä oli lähes koko henkilökunta käydyissä kirjastoissa. Vierailuihin sisältyi keskustelu alueen kuulumisista sekä AKEn toiminnan ajankohtaiset asiat. Sanna Haakana kertoi alueellisen LaNu-ryhmän toiminnasta.

Vierailun iltapäivä käytettiin AKE Porvoon kehittämään Osaamiskeskusteluun. Keskustelun tavoitteena on mm. selkeyttää kirjaston tavoitteita, tunnistaa ydintehtäviä, pohtia toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä ja kartoittaa eri työtehtävissä tarvittavia resursseja ja taitoja.

Aluekierroksella kirjastojen kanssa käydyistä keskusteluista on tehty kooste, joka on luettavissa kirjastojenlappi.fi-sivulta https://kirjastojenlappi.fi/ake-palvelutarjotin/ake-lapin-aluekierros/.

AKE Lappi tuotti mainosmateriaalina kirjanmerkkejä alueen kirjastoille sekä rintamerkkejä Lapin kirjastopäiville osallistujille.

 

Lapin kirjaston visiotyö

Lapin kirjaston strategia päättyi vuoteen 2024, ja uuden vision valmistelu aloitettiin keväällä 2024. Vision rakentamisessa haluttiin osallistaa koko Lapin kirjastojen henkilökunta vision toteuttamisen sitouttamiseksi. Visiotyötä varten AKE Lappi hankki Howspace –alustan toukokuusta joulukuulle ja toteutti visiotyön polun sen avulla, missä alustaa käytettiin visiotyön osatehtävien tulosten kirjaamiseen ja keskusteluun. Visiotyöhön sisältyi Kirjastokaverien tapaamisissa toteutetut toimintaympäristön kartoitus – työpajat.

Visiotyöhön haluttiin myös ulkopuolinen sparraaja, ja tarjousten perusteella tähän valittiin Anna-Mari Siekkeli Sparrikumppanista. Siekkelin johdolla toteutettiin 6 visiotyöpajaa, joita tukivat AKE Lapin vetämät Juttutuvat. Vision toteuttamista kirjastoissa tai pienemmissä ryhmissä tukemaan luotiin PowerPoint-pohja eri visiovuosille, juliste sekä muuta oheismateriaalia.

Valmis Lapin kirjaston visio 2025–2029 materiaaleineen löytyy sivulta Lapin kirjaston visio 2025 – 2029 – Kirjastojenlappi.fi.

 

Topaasia-keskustelut

Topaasia on pelillinen dialogityökalu, jonka avulla voidaan käydä johdettuja keskusteluja kaikkiin muutos-, johtamis- ja kehitystarpeisiin. Topaasia-pelialustaa käytettiin kirjastojen johtajien teemallisissa keskusteluissa, lisäksi AKE-koordinaattorit vetivät muita Topaasia-keskusteluja. Kirjastonjohtaja Nina Sipola tarjosi Lapin kirjaston johtajille henkilökohtaista coachausta osana AKE-työtä.

 

Tiedotus

Viestinnän keskeisiä kanavia ovat verkkotapaamiset ja lähikokoukset, AKE Lapin uutiskirje, verkkosivu kirjastojenlappi.fi, Lapin yleisten kirjastojen suljettu Facebook-ryhmä sekä sähköposti.

AKE Lapin uutiskirjeitä lähetettiin yhteensä 19 kappaletta. Uutiskirjeiden sisältönä olivat ajankohtaiset asiat, koulutustiedotteet sekä uutiset Lapin kirjastoista sekä muista suomalaisista kirjastosta. Uutiskirjeen sisältö koottiin AKE Lapin toimesta, mutta tekstejä saatiin säännöllisesti myös kirjastojen johtajilta sekä muilta työntekijöiltä.

Uutiskirjeen tilaajien määrä vuoden lopussa oli 142 henkeä, joista 122 on Lapin yleisten kirjastojen henkilökuntaa tai kirjastojen yhteisposteja, joten varsinaisten uutiskirjeen lukijoiden määrä on oletettavasti suurempi. Tilaajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 25 %, myös uutiskirjeessä olevien linkkien klikkausten määrässä oli kasvua.

Uutiskirje arvioitiin AKE Lapin kyselyssä Lapin kirjastojen henkilökunnalle 2024 AKE:n tärkeimmäksi viestintäkanavaksi.

AKE Lapin toinen keskeinen viestintäkanava on kirjastojenlappi.fi-verkkosivu, jonne on koottu mm. tiedot tulevista koulutuksista, ohjeita, toimintasuunnitelmat ja -raportit. AKE:n alueen kirjastoille tarjoamat palvelut on koottu yhteen AKEn palvelutarjottimelle (https://kirjastojenlappi.fi/ake-palvelutarjotin/)

Vuonna 2023 vierailluimmat sivut olivat etusivun jälkeen: Kirjastokaverit, Koha, AKEn palvelutarjotin, Koulutukset, Arkistot, Virtaviivaista työtä -koulutus, Päiväkahvit, Lapin kirjaston strategia sekä Faktat kohilleen -koulutuskokonaisuus.

Talouden toteutuma

AKE Lapille myönnettiin vuodelle 2024 toiminta-avustusta 182 000 euroa. Avustukselle haettiin käyttötarkoituksen muutos palkkakustannusten ja laitteisiin, materiaaleihin ja ohjelmiin varattujen summien oletettiin jäävän arvioitua pienemmiksi. Avustuksesta 109534 euroa käytettiin henkilöstökuluihin, mihin sisältyy joidenkin kouluttajien palkkana maksetut korvaukset.

Talousarvio ylittyi 1769 eurolla, joka jää Rovaniemen kaupungin vastattavaksi.

 

Alueellinen kehittämistehtävä Lappi 2024 talousarvion toteutuma
Haettu avustus Toteutuma
Henkilöstökulut 108309 109534*
Asiantuntijapalvelut 12325 15686
Matka- ja majoituskulut 12816 12171
Tilavuokrat 2072 2424
Koulutusten kahvitarjoilut 3851 2794
Muut kulut 34848 35350
Laitteet, materiaalit, ohjelmat 8217 6106
YHTEENSÄ 182438 184065
MYÖNNETTY AVUSTUS 182000 182000
Kela- ja koulutuskorvaus 296
Tilikauden alijäämä 1769

*Toteutuneisiin palkkoihin sisältyy kouluttajille palkkoina maksettuja työkorvauksia lisineen.

 

 

Arviointi

AKE Lappi arvioi toimintaansa vuonna 2024 alueen henkilökunnalle toteutetulla kyselyllä, sekä kokoamalla palautetta koulutustilaisuuksista, aluekierroksella sekä muissa tilaisuuksissa.

Lapin kirjastojen henkilökunnalle tehty kysely 2024

AKE Lappi toteutti toiminnastaan kyselyn Lapin yleisten kirjastojen henkilökunnalle huhti-toukokuussa 2024, vastaajamäärä oli 38. Vastaavat kyselyt tehtiin myös keväällä 2021 ja 2023, jolloin vastauksia saatiin 43 kappaletta. Kyselyjen koosteet löytyvät kirjastojenlappi.fi -sivuilta: 2024 (linkki), 2023 (linkki), 2021 (linkki).

Vuoden 2024 kysely koostui kysymyksistä, jossa kartoitettiin vastaajien työkokemusta alalta, AKEn lakisääteisten tehtävien ja tehtävää hoitavien koordinaattorien tunnettuutta, erikokoisten kirjastojen tarpeiden huomiointia, AKE Lapin viestinnän laatua ja määrää, koulutustarjonnan laatua, määrää ja vaikuttavuutta, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen tukemista sekä AKE koordinaattorien ammattitaitoa ja saavutettavuutta. Jokaisesta osa-alueesta kysyttiin monivalinta- ja 1–5 skaalakysymyksiä sekä avokysymyksiä.

Alla on esitetty muutamia nostoja AKE Lapin alueen kirjastojen henkilökunnalle tekemästä kyselystä. Kaavioissa esitellään vastauksia kysymyksiin, joissa vastausasteikko 1 – 5 on Täysin eri mieltä = 1 ja Täysin samaa mieltä = 5.

Vastaajilla on pääsääntöisesti tiedoissa AKElle kuuluvat lakisääteiset tehtävät. Vastaukset ovat sinällään kiinnostavia, että esim. AKEn aluekierroksella esitetään AKElle toiveita, jotka eivät kuulu tehtäviin, esim. sijaistyövoiman järjestäminen.

Vastaajien käsityksissä erikokoisten kirjastojen tarpeiden huomioimissa on pientä pudotusta edellisen vuoden arvioihin. Kehitysehdotuksina mainitaan mm. materiaalien ja hyvien käytäntöjen jakaminen, Kirjastokaveri-toiminnan jatkaminen, kirjastojen tarpeiden kartoittaminen.

AKEn järjestämät koulutukset ovat sisällöltään vastanneet useimpien vastaajien tarpeisiin. Koulutuksissa toivottiin sekä lähi- että etäkoulutuksia tallenteineen, lisäksi koulutuksiin toivottiin enemmän keskustelua ja kehittämistä. Sanallisissa vastauksissa listattiin koulutustoiveita, mm. sisältö-, tekoäly, ennakointi-, esiintymis- ja markkinointikoulutukseen liittyen.

Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon kysymykseen ”Millaisia vaikutuksia koet AKE-toiminnalla olleen sinulle? Kaaviossa on kuvattu prosentteina valittujen vaikutusten määrä kaikista vastauksista. Vastausten mukaan kokemus AKE-toiminnan vaikutuksista kirjastoon ja omaan työhön on hieman laskenut edellisestä kyselystä.

 

Vertailu edellisten vuosien toimintaan

Taulukko. AKE Lapin toiminta vuonna 2024 verrattuna vuosiin 2022–2023

 

  Toteutuma 2022 Toteutuma 2023 Toteutuma 2024
Koulutusten sisältö ja määrä Koulutukset pysyttiin järjestämään

pääsääntöisesti suunnitelman mukaan.

Koulutusten yhteismäärä 11 kappaletta.

 Teemallisesti koulutukset noudattivat suunnitelmaa, lähikoulutuspäiviä oli suunniteltua vähemmän, etäkoulutuksissa määrällinen tavoite saavutettiin. Toteutuneet koulutukset noudattivat suunnitelman sisältöjä ja suunniteluja määriä.
Koulutuksiin osallistujien määrä keskimäärin 32,67 osallistujaa / koulutus 35,25 osallistujaa / koulutus 24 osallistujaa / koulutus (huom. ei sisällä päiväkahvien osallistujia)
Koulutuksiin osallistujien määrä sekä kunnittainen aktiivisuus Koulutuksiin osallistui 1–106 henkilöä kaikista Lapin alueen kunnista/seutukirjastoista. Koulutuksiin osallistujia kaikista kunnista 3–92 henkilöä. Koulutuksiin osallistui 2–58 henkilöä, osallistujia oli kaikista kunnista.
Vertaisoppiminen Kirjastokaveri-toiminnassa 8 vierailulla kävi 46 henkilöä. Kirjastokaveri-toiminnassa 5 vierailulla kävi 21 henkilöä. Kirjastokaveri-vierailuja tehtiin 9 kappaletta, vierailuille osallistui kunkin kirjaston koko henkilökunta.
Verkostoitumis- ja etäkoulutustapahtumien (etäkahvit) määrä ja osallistujat Osallistujia yhteensä 381, tallenteita katsottu 627 kertaa. Osallistujia yhteensä 294, tallenteita katsottu 535 kertaa. Etäpäiväkahvi-koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia järjestettiin yhteensä 24 kertaa, osallistujia 241 henkeä, ja tallenteita katsottiin 615 kertaa.
Uutiskirje Uutiskirjeen tilaajia vuoden 2022 lopussa yhteensä 110 henkeä. Uutiskirjeen tilaajia vuoden 2023 lopussa yhteensä 114 henkeä. Uutiskirjeen tilaajia vuoden 2024 päättyessä oli yhteensä 142.
Some Seuraajien määrä 180 Seuraajien määrä 201 Seuraajien määrä 234

 

Vuoden 2024 arviointi ja jatkosuunnitelmat

Vuosi 2024 sujui lähes suunnitellusti. Vuoden merkittävimpiä onnistumisia olivat osaamiskeskustelut, Lapin kirjaston visiotyön organisointi, AKE koordinaattoripäivien toteuttaminen sekä säännölliset päiväkahviwebinaarit sekä uutiskirjeet.

AKE onnistui hyvin aluekierroksella käymissään osaamiskeskusteluissa kartoittamaan kirjastoissa osaamisen tilanteen sekä tukemaan kirjastoja valitsemaan kehittämisen kohteet. Osaamiskeskusteluista saatiin positiivista palautetta, ja ne laajennettiin koskemaan myös Rovaniemen kaupunginkirjastoa. Osaamiskeskustelut jatkuvat vuoden 2025 AKEn Lapin kirjastojen kierroksella, joten vuoden 2026 alusta on saatavissa koko Lapin kattava kooste osaamisen kehittämiskohteista.   Aluekierroksella on vuonna 2024 ollut mukana alueellisesta lasten- ja nuortenkirjastotyöstä vastaava erikoiskirjastonhoitaja, mikä on lisännyt tietoisuutta Lapissa ja valtakunnallisesti tehtävästä lasten- ja nuortenkirjastotyöstä.

Aluekierros on AKE-työlle elintärkeä keino saada tietoa alueen kirjastojen tilasta, toiminnasta ja toiveista AKE-toiminnan suhteen. Vierailuille voisikin jatkossa osallistua mahdollisuuksien mukaan myös Rovaniemen asiakaspalvelupäälliköitä, joiden tehtäviin on kirjattu toimia oman erityisalansa alueellisessa kehittämisessä ja asiantuntijana.

Suunnitellut koulutustilaisuudet toteutuivat. Suosituin koulutustilaisuus on edelleen Lapin kirjastopäivät, joka on merkittävä tilaisuus alueen kirjastohenkilökunnalle tavata pitkien etäisyyksien ja niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi. Kirjastopäivien sisällössä onkin oltava riittävästi osallistavaa ja keskustelun mahdollistavaa ohjelmaa ajankohtaisen osaamisen kehittämisen sisältöjen rinnalla. Muihin koulutuksiin osallistuttiin huomattavasti vähemmissä määrin, joten tulevien koulutusten sisältöjä on harkittava huomioiden kirjastojen toiveet, osaamiskeskustelujen tulokset sekä AKEn eri vuosille asettamat tavoitteet. Vähintään yhteen koulutukseen osallistuttiin kuitenkin kaikista kirjastoista, mutta kirjastoittain on paljon vaihtelua osallistumisen määrissä vuosittain, mikä voi johtua esim. remonteista. Jatkossa on syytä tarkastella kunnittaista osallistumista säännöllisesti sekä pyrkiä nostamaan esille osaamiskeskusteluissa havaittuja osaamisvajeita koulutuksiin houkuttelussa. Liboppitoimituskunnan tavoitteissa vuodelle 2025 on edelleen oppimisalustan käytön helpottaminen ja siitä tiedottaminen. Vuoden 2024 uusien kurssien määrä oli melko suuri, ja vuoden 2025 aikana tuotetaan 1–2 uutta kurssia ja keskitytään enemmän uusien kurssien markkinointiin ja verkko-opiskelun tukemiseen. Valtakunnallisten kurssien osuutta kasvatetaan.

Kirjastokaveri-toiminta on suosittu osaamisen kehittämisen ja kirjastojen vuorovaikutuksen vahvistamisen muoto. Vierailujen toteutusta helpotti toiminnan konseptointi, jossa järjestämisen painopiste siirtyi AKElta enemmän kirjastoille. Osa suunnitelluista vierailuista jouduttiin perumaan arvioitua korkeampien matkustuskustannusten vuoksi, joten ne on tarkoitus toteuttaa vielä 2025. Uutta kierrosta ei kuitenkaan aloiteta, vaan pyritään syventämään jo olemassa olevien parien toimintaa esimerkiksi kannustamalla yhteisiin Lapin kirjaston vision toteutuksiin.

Lapin kirjastojen päiväkahviwebinaarien sisältö on muotoutumassa yhä enenevässä määrin koulutukselliseen suuntaan. Jatkossa on hyvä pohtia, lasketaanko päiväkahviwebinaarit ja niiden osallistujamäärät toimintakertomuksessa koulutustilaisuuksiin. Vaikka päiväkahvien sisältöjä ja vuorovaikutusmahdollisuutta kiitetään, niihin osallistuneiden määrä on jatkuvassa laskussa. Tämän vuoksi on pohdittava tarkemmin niiden sisältöjä, aikataulua ja mahdollisia vaihtoehtoja.

Tiedotustehtävästä AKE huolehtii joka toinen viikko lähetettävällä uutiskirjeellä, joka esim. AKE Lapin kyselyssä 2024 arvioitiin ylivoimaisesti merkittävämmäksi tiedotuskanavaksi. Uutiskirjeeseen on saatu tekstejä säännöllisesti mm. kirjastojen johtajilta, uusilta työntekijöiltä ja kirjastojen hankkeista.

AKE kokeili rohkeasti uusia alustoja, Howspacea ja Topaasiaa. Edellistä käytettiin Lapin kirjastojen visiotyön alustana, ja vaikka osallistujia alustalle ilmoittautui runsaasti, keskustelu visiotyöstä keskittyi etätapaamisiin ulkoisen vetäjän johdolla tai AKEn järjestämiin Juttutupiin. Mikäli Howspacea käytetään jatkossa, tulee sen vuorovaikutteisuuteen ja osallistujien motivointiin kiinnittää erityistä huomiota. Topaasia-keskustelualusta sen sijaan otettiin hyvin vastaan alkuepäilyistä huolimatta, ja alustan käyttöä päätettiin jatkaa vuonna 2025.

AKE ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti ja oli merkittävä tuki AKEn toiminnan suunnittelussa. Ohjausryhmän panosta voi kuitenkin pyrkiä vielä kasvattamaan, esim. järjestämällä useamman suunnittelupäivän. Ohjausryhmä ei ole aiemmin tehnyt itsearviointia toiminnastaan, joka olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2025 aikana.

AKE aluekierroksen 2024 Osaamiskeskustelujen kooste

AKE Lapin aluekierros 2024 : Osaamiskeskustelujen kooste 

​​AKE Lappi vieraili aluekierroksellaan 2024 seuraavissa kunnissa: Kemijärvi, Kolari, Keminmaa, Sompio, Tervola, Tornio, Tornionlaakso, Salla ja Ranua. Vierailuun kuului osaamiskeskustelu, jonka tavoitteena on keskustella kirjastojen tehtävistä ja toimintaympäristön muutoksista, kartoittaa millaisia osaamisvajeita kirjastoissa on sekä laatia kevyt toimenpidesuunnitelma osaamisen ja tehtävien hoidon kehittämiseksi. Osaamiskeskustelulla pyritään siten korvaamaan aiemmin tehtyjä osaamiskartoituksia sekä kokoamaan AKE:n toiminnan kehittämiseen tarvittavaa tietämystä alueen kirjastojen tilasta.  

Tähän raporttiin on koottu yhdeksän osaamiskeskustelun keskeiset asiat ja kehittämiskohteet.  

 

Kirjaston tarkoitus 

Kirjasto on avoin ja maksuton kohtaamispaikka kaikille, riippumatta iästä, taustasta tai taloudellisesta tilanteesta. Se tarjoaa pääsyn tietoon, kulttuuriin ja palveluihin monin eri tavoin. Kirjasto ei ole pelkästään paikka kirjojen lainaamiseen, vaan se toimii myös oppimisen ja yhteisöllisyyden keskuksena. Kirjastossa voi tutustua uusiin asioihin, kehittää osaamistaan, osallistua tapahtumiin ja käyttää tiloja opiskeluun, työskentelyyn tai vapaa-ajan viettoon. 

Lukutaidon edistäminen on yksi kirjaston keskeisistä tavoitteista. Kirjastot järjestävät säännöllisesti satutuokioita, kirjavinkkauksia, lukuhaasteita ja yhteistyötä koulujen sekä varhaiskasvatuksen kanssa. Erityisesti lasten ja nuorten lukutaito on tärkeää, sillä se heijastuu laajasti oppimiseen ja myöhempään elämään. Kirjasto tukee myös aikuisten ja ikäihmisten lukuharrastusta tarjoamalla monipuolisen valikoiman aineistoa sekä järjestämällä lukupiirejä ja muita kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia. Lisäksi kirjastosta voi saada apua tiedonhakuun, esimerkiksi opiskelun tai työnhakemisen tueksi. 

Kirjaston merkitys on kasvanut myös digipalveluiden myötä. Perinteisten painettujen kirjojen lisäksi tarjolla on e-kirjoja, äänikirjoja, verkkokursseja ja tietokantoja, joiden avulla asiakkaat voivat kehittää osaamistaan ja saada ajankohtaista tietoa. Kirjaston henkilökunta auttaa asiakkaita hyödyntämään digitaalisia palveluita ja tarjoaa tarvittaessa ohjausta esimerkiksi laitteiden käytössä. Kirjaston tehtävä on varmistaa, että kaikki voivat käyttää sähköisiä palveluita helposti ja yhdenvertaisesti. 

 

Kirjaston toimintaympäristö 

Kirjastojen toimintaympäristöön vaikuttavat useat tekijät, kuten henkilöstöresurssit, kaupungin tai kunnan taloustilanne, teknologinen kehitys ja väestörakenteen muutokset. Kirjaston tulee mukautua ympäristönsä muutoksiin ja kehittää palveluitaan jatkuvasti, jotta se pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Kunnassa tapahtuvat muutokset, kuten koulujen ja päiväkotien tilanteet, vaikuttavat suoraan kirjaston käyttöön ja yhteistyömahdollisuuksiin. Henkilökunnan jaksaminen on keskeinen kysymys, sillä asiakaspalvelu vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta ja asiakaskohtaamiset voivat olla kuormittavia. Kirjastotyö ei ole pelkästään kirjojen käsittelyä ja hyllyttämistä, vaan se vaatii vuorovaikutustaitoja, asiakaspalveluhenkisyyttä ja kykyä reagoida erilaisiin asiakastilanteisiin. Erityisesti maahanmuuttajien määrän kasvu tuo tarpeen lisätä kielitaitoa ja monikulttuurisia palveluja, jotta kirjasto voisi palvella kaikkia asiakasryhmiä paremmin. 

Teknologian kehittyminen vaikuttaa myös kirjaston rooliin: asiakkaat käyttävät entistä enemmän sähköisiä aineistoja ja palveluita, kuten e-kirjoja, äänikirjoja ja tietokantoja. Tämä vaatii henkilökunnalta jatkuvaa kouluttautumista uusien palveluiden käyttöönotossa ja opastamisessa asiakkaille. Lisäksi digitaalinen kehitys tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia – kirjaston tulee varmistaa, että se pystyy tarjoamaan asiakkailleen ajanmukaisia digitaalisia resursseja sekä opastusta niiden käyttöön. Kirjaston merkitys digitaalisen tasa-arvon toimijana näkyy asiakastilanteissa niin, että asiakkaat pyytävät apua yhteiskunnallisten toimintojen suorittamiseen verkossa. 

Kirjaston tilojen käyttöä tarkastellaan jatkuvasti, ja niitä muokataan aktiivisesti palvelujen tarpeita vastaaviksi. Uusien palveluiden, kuten omatoimikirjaston, käyttöönotto vaikuttaa myös asiakkaiden odotuksiin ja palvelutarpeisiin. Lisäksi yhteistyö muiden toimijoiden, kuten nuorisotoimen ja yhdistysten kanssa, voi tuoda uusia mahdollisuuksia tilojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi kirjaston tiloissa voitaisiin järjestää erilaisia työpajoja, luentoja ja kulttuuritapahtumia, jotka houkuttelevat uusia asiakasryhmiä kirjastoon. Palvelujen vähentyessä harvaan asutuilla alueilla voitaisiin kirjastoautoa käyttää täydentämään palveluverkkoa. 

 

Kirjaston ydintehtävät 

Kirjaston ydintehtävät perustuvat lakiin ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Näitä ovat: 

  • Saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen: Kirjastopalvelut ovat avoimia kaikille ja esteettömiä myös erityisryhmille, kuten liikuntarajoitteisille tai näkövammaisille. Tavoitteena on tarjota palveluja niin, että jokainen voi käyttää kirjastoa esteettömästi ja turvallisesti. 
  • Ajantasaisen kokoelman ylläpitäminen: Kirjaston kokoelmassa on sekä fyysistä että digitaalista aineistoa ja kokoelmien aikajana ulottuu uudesta aineistosta myös vanhempaan materiaaliin. Esimerkiksi paikallishistorialliset teokset ovat tärkeitä alueen identiteetin säilyttämisessä. Kirjaston tulee myös seurata lukutottumusten muutoksia ja päivittää kokoelmaansa niiden mukaisesti. 
  • Asiakaspalvelu ja tiedonhaku: Kirjaston henkilöstö opastaa asiakkaita tiedonhaussa, sähköisten palveluiden käytössä ja lukusuosituksissa. Asiakaspalvelun tulee olla asiakaslähtöistä ja avointa, ja henkilökunnan on osattava neuvoa asiakkaita erilaisissa tiedonhakuun liittyvissä tarpeissa. Asiakkaan henkilökohtainen palvelu nähdään tärkeäksi osaksi kirjaston tehtäviä. 
  • Lukutaidon edistäminen ja oppimisen tukeminen: Kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia eri ikäryhmille, kuten lukuhaasteita, lukupiirejä ja satutuokioita. Kirjasto toimii oppimisen tukijana kaikille ikäryhmille, ja se voi tarjota esimerkiksi digitukea, erilaisia aineistoja, sekä tukea ja valmiuksia koulua varten. 
  • Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen: Kirjasto tarjoaa tiloja ja järjestää tapahtumia, kuten kirjailijavierailuja, lukupiirejä ja työpajoja. Tapahtumat voivat tuoda uusia asiakkaita kirjastoon ja lisätä yhteisöllisyyttä alueella. 

Tehtäviä, joiden hoitamista pitää kehittää 

Kirjaston toiminnan kehittäminen edellyttää tiettyjen tehtäväalueiden vahvistamista ja uudistamista. Kehittämiskohteita ovat muun muassa oman työn suunnittelu, verkostoituminen, sisältöjen avaaminen, asiakkaiden opastaminen, kirjastojärjestelmän käyttäminen, esiintymistaito, kouluyhteistyö, kielitaito, markkinointi, kokoelmatyö sekä digitaalisten palveluiden ja tilankäytön optimointi. 

  • Kouluyhteistyö: Kirjaston ja koulujen välinen yhteistyö kaipaa selkeitä toimintamalleja. Nykyisin yhteistyö koulujen kanssa on osassa kuntia satunnaista ja vaihtelee opettajien aktiivisuuden mukaan. Tavoitteena on kehittää järjestelmällisempi tapa, jossa kirjasto voisi tarjota säännöllisesti opettajille ja oppilaille suunnattuja ohjelmia, kuten kirjavinkkausta, lukupiirejä ja tiedonhakukoulutusta. Yksi ratkaisu on luoda selkeä vuosikello, jossa määritellään, milloin ja millaisia kirjastopalveluja kouluille tarjotaan. Lisäksi opettajien voisi olla mahdollista järjestää kirjastossa oppitunteja ja projekteja, joissa hyödynnetään kirjaston resursseja. 
  • Kielitaito ja monikulttuuriset palvelut: Asiakaskunta on muuttunut entistä monimuotoisemmaksi, ja kirjaston on vastattava tähän kehitykseen. Maahanmuuttajien määrän kasvu tuo mukanaan tarpeen lisätä kielitaitoa ja kehittää monikielisiä palveluja. Esimerkiksi venäjän, ukrainan ja arabian kielten osaamisesta voisi olla hyötyä asiakaspalvelutilanteissa. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä henkilökunnalle kielikoulutuksia tai hyödyntämällä kielisovelluksia ja etäkäännöspalveluita. Lisäksi kirjasto voi tarjota maahanmuuttajille suunnattuja infotilaisuuksia kirjaston käytöstä ja järjestää kielenoppimista tukevia tapahtumia, kuten suomen kielen keskustelukerhoja. 
  • Markkinointi ja näkyvyys: Kirjaston palvelut ovat monipuolisia, mutta kaikki asiakkaat eivät ole tietoisia niistä. Markkinointia ja viestintää tulisi kehittää niin, että kirjasto tavoittaa paremmin erilaiset asiakasryhmät. Sosiaalisen median käyttöä voidaan tehostaa, ja kirjasto voisi tehdä yhteistyötä paikallislehtien ja muiden median edustajien kanssa saadakseen enemmän näkyvyyttä. Joissakin kirjastoissa onkin vakituinen palsta paikallislehdessä aineistojen esittelyyn. Lisäksi kirjaston verkkosivuston ja some-kanavien selkeyttämiseen ja ajantasaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. 
  • Kokoelmatyön kehittäminen: Kirjaston kokoelman ajantasaisuus on keskeinen tekijä asiakastyytyväisyyden kannalta. Kokoelmatyön kehittämisessä on tärkeää kiinnittää huomiota sekä hankintaprosessiin että poistotyöhön. Asiakkaiden toiveita voidaan kartoittaa systemaattisesti, esimerkiksi säännöllisillä asiakaskyselyillä tai kokoamalla asiakastoiveita muilla tavoin. Lisäksi kirjasto voi panostaa erityiskokoelmiin, kuten paikallishistorialliseen aineistoon ja kotiseutukokoelmiin, jotka kiinnostavat monia asiakkaita. Poistoprosessia voidaan tehostaa, jotta vanhentunut aineisto ei vie tilaa ajankohtaisemmilta teoksilta. 
  • Digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytön kehittäminen: Yhä useampi asiakas käyttää kirjaston sähköisiä palveluita, kuten e-kirjoja, e-lehtiä ja tietokantoja. Tämä tarkoittaa, että henkilökunnan on oltava ajan tasalla näiden palveluiden käytössä ja osattava opastaa asiakkaita niiden hyödyntämisessä. Kirjastossa voisi järjestää säännöllisiä digityöpajoja, joissa asiakkaille opetetaan sähköisten palveluiden käyttöä. Lisäksi voisi olla hyödyllistä kehittää digituen toimintamalli, jossa asiakkaat voisivat varata ajan henkilökohtaiseen digiopastukseen. 
  • Tilojen käyttö ja asiakaskokemus: Kirjaston fyysiset tilat ovat keskeinen osa asiakaskokemusta, ja niiden käytön suunnittelua voidaan kehittää. Esimerkiksi hiljaisten työskentelytilojen kysyntä on kasvanut, mutta niitä ei välttämättä ole riittävästi tarjolla. Tiloja voidaan optimoida esimerkiksi siirtämällä vähän käytettyjä hyllyjä tai lisäämällä joustavia työskentelyalueita. Lisäksi kirjaston tilojen vuokraus- ja varausjärjestelmiä voidaan selkeyttää, jotta yhteisöt ja järjestöt voivat hyödyntää tiloja helpommin tapahtumiinsa. 

 

Osaamisen kehittämisen menetelmiä 

  • Koulutukset – Järjestetään sisäisiä koulutuksia ja työpajoja eri aiheista, esimerkiksi kerran kuukaudessa. 
  • Mentorointimalli – Määritellään tietyille osa-alueille vastuuhenkilö, joka voi opastaa muita (esim. digituki, markkinointi). AKE ja muut toimijat, esim. Suomen kirjastoseura järjestävät myös mentorointiohjelmia.  
  • Verkostoituminen – Käydään vierailemassa muissa kirjastoissa, haetaan ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Osallistutaan aktiivisesti Lapin kirjaston päiväkahveille. 
  • Harjoittelujaksot – Työntekijät voivat viettää päivän toisessa kirjastossa oppimassa uusia käytäntöjä. 
  • Asiakaspalautteen hyödyntäminen – Pyydetään asiakkailta palautetta siitä, missä palveluissa kaivattaisiin lisää osaamista ja kehitetään niitä. 

 

Mitä osaamista kirjastossa tulisi kehittää käytännössä ja miten 

  • Ajanhallinta – Tehokkaampi työskentely auttaa vähentämään stressiä ja parantaa palvelun laatua. 
  • Aikataulutustyökalujen hyödyntäminen: Käyttöön selkeämpi digitaalinen työkalenteri, jossa jaetaan tehtävät ja projektit tasapuolisesti. Vuosikalenterit, joihin kirjataan, mihin keskitytään.  
  • Työn priorisointi: Opetellaan menetelmiä, jotka auttavat keskittymään olennaiseen. 
  • Työvuorosuunnittelu: Ennalta sovitut työvuorolistat, jotka huomioivat myös sisätyöpäivät ja asiakaspalvelun tarpeet. 
  • Osaamisen jakaminen: Oman osaamisen jakaminen ja yhteisten materiaalien käyttäminen säästävät työaikaa. 
  • Pedagogiset taidot – Asiakkaiden opastaminen, satutuokiot ja verkkokirjaston neuvonta vaativat pedagogista osaamista. 
  • Koulutukset: Osallistutaan kirjastopedagogiikkaan liittyviin webinaareihin ja työpajoihin. Myös Libopissa on tarjolla Kirjastopedagogiikan kurssi. 
  • Yhteistyö koulujen ja opettajien kanssa: Kouluyhteistyölle tarvitaan selkeä malli. Järjestetään yhteisiä työpajoja koulujen ja päiväkotien kanssa pedagogisten taitojen kehittämiseksi.  
  • Kokemusperäinen oppiminen: Seurataan kokeneempien työntekijöiden pitämiä satutuokioita ja kirjavinkkauksia. 
  • Lainsäädäntö – Kirjastoalan ja tietosuojan lakisääteiset vaatimukset tulee tuntea. 
  • Tietosuojakoulutukset: Osallistutaan koulutuksiin tietosuojalaista ja tekijänoikeuksista, jotta henkilöstö osaa neuvoa asiakkaita. 
  • Kirjastolainsäädäntö: Pidetään sisäisiä perehdytyksiä kirjastolain ja kuntapalveluiden osalta, jotta palvelut vastaavat säädöksiä. 
  • Luetteloinnin periaatteet – Tiedonhaun sujuvuuden kehittäminen auttaa asiakkaita löytämään tarvitsemansa aineiston. 
  • Koulutukset: Käydään koulutuksia kirjaston tietokantojen ja luokitusjärjestelmien tehokkaasta käytöstä. 
  • Vertaisoppiminen: Kokeneemmat työntekijät voivat opettaa uusia työntekijöitä aineistojen luetteloinnissa ja haussa. 
  • IT-taidot – Asiakaspalvelussa vaadittavien teknisten taitojen päivittäminen. 
  • Digiopastuksen harjoittelu: Opetellaan asiakkaiden kanssa yhdessä käyttämään sähköisiä palveluita, kuten verkkokirjastoa ja e-aineistoja. 
  • Teknologiakoulutukset: Osallistutaan koulutuksiin uusista digipalveluista ja niiden käytön opastamisesta asiakkaille. 
  • Sisäinen tekninen tuki: Luodaan henkilökunnan kesken tukiverkosto, jossa jaetaan osaamista teknisissä kysymyksissä. 
  • Some-markkinointi – Palveluiden ja tapahtumien näkyvyyden lisääminen digitaalisissa kanavissa. 
  • Sisällöntuotanto: Harjoitellaan Canvan ja muiden työkalujen käyttöä sosiaalisen median julkaisujen tekemiseen. 
  • Yhteistyö vaikuttajien kanssa: Selvitetään, voisivatko paikalliset kirjabloggaajat tai somevaikuttajat auttaa kirjaston näkyvyydessä. 
  • Säännöllinen sisällöntuotanto: Suunnitellaan julkaisukalenteri some-kanaviin, jotta markkinointi olisi jatkuvaa eikä satunnaista. 

 

Toimenpiteitä ja ideoita 

Keskusteluissa nousi esille useita keinoja ja ideoita kirjaston kehittämiseksi ja palveluiden parantamiseksi niin osaamisen kuin tehtävien kannalta. 

  • Kouluyhteistyön kehittäminen: Kirjastovierailujen aikatauluttaminen ja toimintamallien selkeyttäminen, esim. kartoittamalla ns. yllätysvierailujen ajankohdat ja tarjoamalla niihin vierailuaikoja. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen kanssa voidaan sopia vakituisia satutuokioita, ja kouluille voidaan tarjota säännöllisiä kirjavinkkaustuokioita. Koulujen opettajia voidaan kutsua kirjastoon yhteiseen työpajaan, jossa pohditaan, miten kirjasto voi parhaiten tukea oppimista. Joissakin kirjastoissa on tunnukset Wilmaan, mitä kautta saadaan yhteys opettajiin.  
  • Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen: Teemaviikot, pop-up-tapahtumat ja yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa. Esimerkiksi kirjastossa voitaisiin järjestää tutustumispäiviä asiakkaille, joissa esitellään e-aineistoja, tiedonhakua ja lukusuosituksia. Sosiaalisen median kampanjoilla voidaan nostaa esiin kirjaston palveluita ja houkutella uusia asiakasryhmiä. Benchmarkataan muita kirjastoja. Mainontakummi, jonka kanssa harjoitella viestintää. Ns. pohjayleisön kokoaminen, jos asiakkaiden toivomissa tapahtumissa ei ole kävijöitä. Pohjayleisönä voi toimia esimerkiksi tilaisuuteen erikseen kutsuttu järjestö tai muu yhteisö, jonka kanssa tilaisuutta järjestetään tai jota aihe erityisesti koskee. Yhteistyö kunnan tapahtumista vastaavan ryhmän kanssa. Lehtijuttuja kirjastoista. Pop-up-toiminta eri tapahtumissa. Viestintävastuun jakaminen ja vastuun kierrättäminen. Some-suunnitelman laatiminen kirjastolle. Viestinnän tehostaminen rahoittajien suuntaan esimerkiksi harjoittelemalla ns. hissipuhe kirjaston tehtävistä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. 
  • Työn organisointi: Yhteisten käytäntöjen luominen työvuorosuunnitteluun ja tehtävälistojen selkiyttäminen. Aamupalaverit voivat auttaa työtehtävien ja päivittäisten prioriteettien määrittelyssä. Voidaan ottaa käyttöön sähköinen työkalenteri, johon kirjataan tapahtumat, varatut tilat ja asiakaspalveluvuorot. Kokoelmatyön organisointi vastuita jakamalla ja luomalla pelisäännöt koskien hankintaa ja poistoja. Luomalla työyhteisön pelisäännöt. Tapahtumatuotannon tehostaminen tarkemmalla budjetoinnilla, ennakoinnilla ja suunnittelulla.  
  • Henkilöstön koulutus: Kielitaito, markkinointi, pedagogiset taidot ja digipalveluiden käytön neuvonta. Esimerkiksi järjestetään kielikoulutuksia venäjän ja ukrainan kielissä, jotta kirjaston henkilökunta pystyy palvelemaan maahanmuuttaja-asiakkaita paremmin. Lisäksi voidaan järjestää verkkokursseja some-markkinoinnista ja tiedonhaun opettamisesta. Aineistosuosittelut ja esiintymisharjoittelu henkilökunnan kesken, myös Lapin kirjaston tai kirjastokaverien tasolla. Tutustutaan verkossa oleviin vinkkauksiin (Kirjasaari, Kirjakaruselli, Kirjasampo ja Kirjastokaista).  
  • Tilojen ja palveluiden kehittäminen: Uusien asiakasryhmien tavoittaminen, kuten maahanmuuttajat ja seniorit. Esimerkiksi kirjasto voisi järjestää senioreille digituen työpajoja, joissa opetetaan verkkopankin käyttöä ja sähköisten palveluiden hyödyntämistä. Lisäksi voidaan hankkia monikielisiä opasteita ja esitteitä, jotta kirjaston palvelut olisivat saavutettavampia kaikille. Tiedotusjärjestelmä, joka kertoisi kirjastoauton kulusta ajantasaisesti.  
  • Yhteistyöverkostojen laajentaminen: Selvitettävä alueella toimivia mahdollisia kumppaneita ja yhteistyön aloittaminen heidän kanssaan, esim. yhdistykset, yrittäjät, matkailutoimijat. Kirjasto voisi järjestää yrityksille suunnattuja tiedonhakutyöpajoja tai toimia yhteistyössä paikallisten matkailuyritysten kanssa tarjoamalla esimerkiksi opastettuja kirjallisuuskävelyitä alueen historiaan liittyen. Kirjailijavierailukiertueiden järjestäminen yhteistyössä kirjastojen kesken.  
  • Digitaitojen vahvistaminen asiakkaille: Järjestetään digineuvontaa kerran kuukaudessa, jossa asiakkaita autetaan käyttämään sähköisiä palveluja, kuten e-kirjoja ja tietokantoja. Yksi ratkaisu olisi saada käyntiin digiopastaminen vapaaehtoisten voimin, vertaisryhmä digiaroille tai seniorien digi-ilta kirjastossa. Suoritetaan verkossa oleva Digi- ja väestötietoviraston kurssi digituesta.  
  • Kokoelmatyön kehittäminen: Luodaan asiakkaiden toiveisiin perustuva hankintajärjestelmä, jossa asiakkaat voivat ehdottaa uusia aineistoja. Voidaan myös hyödyntää kyselyitä, joilla kartoitetaan, millaista aineistoa asiakkaat kaipaavat lisää. Vanhemman aineiston poistamista tehostetaan, jotta kokoelma pysyy ajankohtaisena ja houkuttelevana. 
  • Tapahtumien monipuolistaminen: Järjestetään enemmän monikulttuurisia tapahtumia, kuten kansainvälisten ruokakulttuurien esittelytilaisuuksia, joissa yhdistetään kirjallisuus ja ruoka. Ideoita tapahtumista: Kepparitapahtuma, Taimienvaihtopäivä, Kasvienvaihtopäivä. Kirjaston palveluista tietoiskuja ja täsmäiskuja esim. viikon tai päivän verran kirjastossa. 
  • Kirjaston rooli paikallisyhteisössä: Kirjaston yhteisöllisyyttä voidaan lisätä järjestämällä avoimia keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, kuten medialukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta. Voidaan myös tehdä yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden ja käsityöläisten kanssa järjestämällä näyttelyitä ja työpajoja kirjaston tiloissa. 

 

Toimenpide-ehdotuksia AKE Lapille 

  • Viestinnän kehittämiseen benchmarkattavan kirjaston haku  
  • Markkinointi-, tiedotus- ja viestintäkoulutus (paino sisällöillä, ei ohjelmilla) 
  • Some-päiväkahvit 
  • Koulutusta lasten kohtaamiseen sekä ongelma- ja häiriötilanteiden käsittelyyn 
  • Vertaisoppimisen tarjoaminen 
  • Vinkkaus-päiväkahvit Lapin kirjastoille 
  • Päiväkahveille ilmiöiden ja trendien nostoja / seurantaa 
  • Lapin kirjaston Teamsiin kirjallisuuden tuntemukselle oma kanava.  
  • Lapin päiväkahveille esittely Ranuan lukutaitohankkeen esittely 
  • Esiintymistaitokoulutusta 
  • Kotipalveluväen kokoontuminen ja ryhmän kokoaminen Lapista 
  • Englannin kielen juttutuokio 

 

AKE Lapin vetämät Topaasia-keskustelut 

 AKE Lappi tarjoaa Lapin kirjastoille mahdollisuuden varata Topaasia-keskustelu haluamalleen ryhmälle kirjastojen kehittämiseksi ja henkilökunnan osaamisen vahvistamiseksi. Keskusteluissa voi olla mukana esim. Kirjasto, Kirjastokaverit, tiimi tai työryhmä.  

Keskustelulle varataan tunti, ja käytettävissä on alla luetellut Topaasia-pakat.  

Ota yhteyttä Leena Kinnuseen leena.kinnunen(at)rovaniemi.fi puh. 040 591 8923 tai Kristiina Hoikkaan 040 849 2737 kristiina.hoikka(at)rovaniemi.fi Topaasia-keskustelun järjestämisestä.  

Lue lisää Topaasiasta tältä sivulta. 

Fake news 

Fake News tarjoaa työkaluja mediatietoisuuden lisäämiseksi 

Oletko joskus tuskaillut netissä liikkuvan väärän tiedon kanssa? Pohditko kuka hyötyy vastakkainasettelusta, trolleista ja algoritmeista? 

Disinformaatio ja valeuutiset saavat helposti kenen tahansa pään sekaisin. Medialukutaito on kärkkään somekeskustelun ja sirpaloituneen median aikakautena kullanarvoinen taito. Fake News -keskustelupeli tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia ja uusia työkaluja viestitulvasta selviämiseen. 

Kestävä kehitys 

Kestävä kehitys on hyötypeli, jolla keskustellaan kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä osallistavasti ja konkreettisesti. 

https://topaasia.com/topaasia-estava-kehitys-peli-kestavan-kehityksen-edistamiseen/ 

Lean 

Lean – pakka käsittelee toiminnan ja kulttuurin sujuvoittamista leanin periaatteiden mukaisesti.  

Käytä toiminnan kehitystyöpajoissa ja keskusteluissa toiminnan parantamisesta. 

Monimuotoisuus 

Monimuotoisuus auttaa työyhteisöjä keskustelemaan monimuotoisuuden teemoista konkreettisella tasolla. Pelin teemat ovat Omat asenteet, Etuoikeudet, Johtamiskäytännöt ja Osallisuus 

Pakka on tehty sisältöyhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. 

Lue pakasta lisää: https://topaasia.com/topaasia-monimuotoisuus/imuotoisuus 

Oppimismuotoilu 

Oppimismuotoilu -pakka auttaa oppimisen muotoilussa. Sen avulla voi rakentaa systemaattista jatkuvan oppimisen toimintamallia. Syvällisestä yhdessä ajattelusta kumpuava kasvu sekä avoin osaamisen jakaminen ovat tärkeimpiä menestystekijöitä tulevaisuuden työelämässä. 

Käytä pakkaa johdon, esimiesten, tiimien ja erilaisten ryhmien yhdessä oppimisen ja kehittämisen sekä tulevaisuustietoisen yhteissuunnittelun apuna. Pakka sopii myös ekosysteemeille ajattelun tueksi ja keskustelun herättäjäksi toimintaan vaikuttavien ympäristön muutosten luotaamisessa. 

https://topaasia.com/organisaation-oppiminen-peli-sisaltoyhteistyossa-sanna-eulenberger/ 

Työn yhteismuotoilu 

Työn yhteismuotoilun pakka on tarkoitettu työn virtaavuuden kasvuun yhdessä ajattelun ja tekemisen kautta. Se nostaa näkyväksi vaiettuja, hankaliksi koettuja asioita käsiteltäväksi arvostavan kohtaamisen kautta, inhimillisen työelämän edistämiseksi yhdessä. 

Pakka sopii kaikenlaisille organisaatioille, työyhteisöille, jotka ovat avoimia tutkimaan, arvioimaan ja kehittämään omaa työn tekemisen kulttuuriaan. Pakkaa voidaan käyttää niin oman työroolin kuin tiimien, ryhmien tai koko työyhteisön ja verkostojen toimintaan liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemiseen, jäsentämiseen ja kehittämiseen. 

 

 

Lapin kirjaston johtoryhmä 10.4.2025

Kooste Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksesta 10.4.2025

Lapin kirjaston johtoryhmän puheenjohtajisto

Puheenjohtajistossa erovuorossa olleen Virpi Veskoniemen tilalle valittiin Hanna Laitinen. Puheenjohtajiston keskinäinen järjestys on Nina Sipola (puheenjohtaja), Niina Matilainen (1. Varapuheenjohtaja) ja Hanna Laitinen (2. Varapuheenjohtaja).

 

Kuntien yhteisen E-kirjaston ja Pohjoisen e-Kirjaston tilannekatsaus

Kuntien yhteiseen E-kirjastoon pystyy nyt tallentamaa turvakieltoasiakkaan. Tällaiset asiakkaat eivät pysty itse rekisteröitymään turvakiellon vuoksi. Lapissa asiakkaiden rekisteröintejä on ollut vain muutama, sekä yksi ja laatuaan ensimmäinen turvakieltorekisteröinti koko Suomessa.

Kuntien yhteiseen E-kirjastoon liittyvät ohjeet ja tiedot koulutuksista löytyvät Kansalliskirjaston wikistä (mm. koulutustallenteet) ja e-kirjaston uutiskirjeistä.

Valtakunnallinen e-kirjastopäivä järjestetään 29.4. Helsingissä, iltapäivän ohjelmaan voi osallistua etänä. Kirjastojen henkilökunnalle tuotetaan webinaarisarja touko-kesäkuussa e-kirjaston perusasioista, katsottavissa Kirjastokaistalla. Suositellaan, että otetaan e-kirjaston sometilit kirjastoissa seurantaan.

E-kirjaston kaikki neljä aineistosopimusta ovat päättymässä vuoden 2026 alkupuolella.

Lehtitilastot kirjastojen on haettava itse, muut tilastot tulevat Liisan kautta kirjastoille, tavoitteena jatkossa tilastojen suora toimitus kuntiin.

PEK- eli Pohjoisen e-kirjaston sopimus on voimassa 2026 vuoden loppuun. PEK-sopimus ei ole sidoksissa kuntien yhteisen E-kirjaston palveluun. FinElibin kautta Cineastin sopimus päättymässä marraskuussa 2025. Lapin kirjasto haluaa käyttää Cineastin optiovuodet.

 

Aineiston poistaminen perintätapauksissa

Lapin kirjaston johtoryhmä on päättänyt 28.2., että perintään mennyttä aineistoa ei voi enää palauttaa. Aineiston siirtämisestä perintään tehtiin tarkennus, joka kirjataan Kohan laskutus-ohjeeseen koskien toisen kirjaston aineiston laskutusta ja perintää.

Uusi ohjeistus on:

Lainaajakirjasto laskuttaa palauttamattoman aineiston sekä tarvittaessa siirtää laskutetun, palauttamattoman aineiston perintään. Lainaajakirjasto poistaa perintään siirretyn aineiston Kohasta. Mikäli kunnassa ei laiteta aineistoja perintään, palauttamattomasta, laskutetusta aineistosta ilmoitetaan aineiston kotikirjastoon laskun eräpäivän umpeuduttua. Kotikirjasto päättää tällaisen aineiston perinnästä.

 

Yhteishankkeet

Lappi sai tämän vuoden hankeavustuksia kolmelle hakemukselle:

  • Kemijärvi: Valitte ite paremmin! – demokratiaa kirjaston hankintoihin 3 400€
  • Muonio: Astetta vaikuttavampaa yhteistyötä! – lukutaitoyhteistyömallin kehittäminen 2. asteelle 42 000€
  • Sompion seutukirjasto: ”On aika sytyttää kiehiset” -Lukutaitofoorumi lukevan elämäntavan ja lukutaidon edistäjänä Sompiossa 28 000€

AVEilta on tullut toive, että pienet kirjastot tekisivät yhteishankkeita, vaikka 3-4 kirjaston ryhmissä. Tämä vähentäisi yhden kirjaston kuormittavuutta sekä tukisi hankkeiden toteutusta ja tulosten vaikuttavuutta. AVI on mahdollisesti toteuttamassa keväällä 2025 keskustelusarjan, jossa voidaan kartoittaa kehittämiskohteita. Kirjastojen toivotaan osallistuvan keskusteluun

 

Aineistonhankintakilpailutus

Aineistonhankintakilpailutus on päättynyt, ja sopimus jatkuu aiempien toimittajien kanssa. Jos aineistotoimittajille ilmoitettuihin yhteystietoihin on tullut muutoksia, kirjastot voivat ilmoittaa muutokset itse suoraan toimittajille.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön AKE-selvityksen tulokset

OKM toteutti loppuvuodesta 2024 AKE-toiminnan arvioinnin, johon vastauksia pyydettiin AKE-toimijoilta sekä alueen kirjastoista. Arvioinnin tulokset on luettavissa verkossa osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166130 (linkki).

Arvioinnissa Lapin osalta kehittämiskohteiksi nousivat E-aineistot ja digitaalinen kehittäminen, henkilöstön hyvinvointi, osaamisen kehittäminen ja yhteistyön ja verkostot.

Koulutusta ja vuorovaikutusta toivottiin kehitettävän tarjoamalla koulutustallenteita ajankohtaisista teemoista ja lisäämällä koulutusta johtajille. Kirjastojen välisiä kasvokkain kohtaamisia ja kuulemista toivottiin lisää.

Alueen kehittämisen erityispiirteiksi listattiin: kotimaiset kielivähemmistöt, väestörakenteeseen liittyvät tekijät, maantieteelliset ja saavutettavuustekijät, kirjaston toimintaedellytykset, pohjoismainen yhteistyö, kotipalvelun kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti.

 

Suositus lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa

Suomen kirjastoseura on julkaissut suosituksen lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa. Julkistuksesta järjestettiin seminaari 6.2., seminaarisivut https://suomenkirjastoseura.fi/suositus-lukutaitotyosta-yleisissa-kirjastoissa.

 

Kuntien yhteisen E-kirjaston viestintä

Viestintäryhmä ottaa työn alle Lapin kirjastona E-kirjaston viestintäkampanjan, ajankohta esim. kesälomien alla. Lapin sisäiseen viestintään E-kirjastosta tarvitaan erillinen kanava Lapin kirjaston Teams-tiimiin.

 

LinkMobility

Rovaniemi päivittää kimpan yhteisen sopimuksen Kohasta tekstiviestejä välittävän LinkMobilityn kanssa.

Asiakkaita suositellaan ottamaan käyttöön sähköpostiviestit, jotka ovat kirjastoille maksuttomia.

 

Lapin kirjastopäivät 2026

Seuraava Lapin kirjastopäivät 2026 päätettiin järjestää Rovaniemellä. Alustavasti päätettiin myös vuoden 2027 Lapin kirjastopäivien järjestämisestä Sodankylässä.

 

Seuraava kokous

Johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran Pohjoisen esihenkilöpäivien yhteydessä 3. 4.9. Vuokatissa.

Lapin kirjastopäivät Kemijärvellä 9.–10.4.2025

Lapin kirjastopäivien ohjelma

Tapahtumapaikka: Kemijärven Kulttuurikeskus, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi

ILMOITTAUTUMINEN 26.2. klo 15 mennessä Ilmoittaudu tästä.

Keskiviikko 9.4. Visiotyö

10.30 Lounas (omakustanteinen).

11.15 Päivien avaus, Ilpo Tervonen, Tulevaisuusjohtaja, Kemijärvi

11.30 Seurustelua, tutustumista

12.00 Pääpuheenvuoro

Yhteisen vision vaikutus ja merkitys kirjaston asiakkaille ja henkilöstölle. Laura Sundell, valmentaja, Novetos. 

14.00 Kahvit (AKE tarjoaa)

14.30 Lapin kirjaston visio:

  • Visiotyön prosessi / AKE-tiimi
  • Vision toteutukset kirjastoissa

16.00 Päivän ohjelma päättyy

17.00 – 18.00 Kirjailijavieras Harri Ahonen kirjastolla (vapaaehtoinen)

18.30 Iltaohjelmaa Kemijärven kulttuurikeskuksessa

Torstai 10.4. Lukutaitotyö

9.00 Lukutaito-osaamista kehittämään

Aiheena lukutaito-osaaminen. Reija Portti ja Anna Roos,
Lukutaidon valmiuksia Lapin malliin  -hankkeen työntekijät

11.20 Lounas (omakustanteinen)

Rinnakkaisohjelma: 

12.30 Lukutaito-osaamista kehittämään

Aiheena lukutaito-osaaminen. Reija Portti ja Anna Roos,
Lukutaidon valmiuksia Lapin malliin  -hankkeen työntekijät 

12.30 Lapin kirjaston johtoryhmän kokous

Kahvit ohjelman lomassa (AKE tarjoaa)

14.00 – 14.30 Päivien päätös ja kotimatka

Muutokset mahdollisia.

Ruokailut

AKE Lappi tarjoaa molempina päivinä iltapäiväkahvit. 

Omakustanteinen lounas on vapaasti valittavissa Kemijärven lounaspaikoista. Lähempänä kirjastopäiviä osallistujille lähetetään tietoa lounaspaikkojen sijainneista. 

Iltaohjelmaan kuuluu kevyt iltapala (salaatti ja suolainen piirakka) omakustannehintaan 12 € / hlö, mikä maksetaan paikan päällä.  

Majoitus

Valittavana kolme majoitusvaihtoehtoa. Majoitus on varattavissa joko yhdelle tai kahdelle yölle (8.4., 9.4  tai 8.-9.4.).  Kaikki majoituspaikat sijaitsevat 450 – 700 metrin päässä Kulttuurikeskuksesta. 

Mestarin Kievari: 1hh (110€) ja 2hh (130€). 

Hotel Uitonniemi: 2hh tai Aitta 2hh (140€, Aitta 3 hengelle yht. 280€).

Jauri resort: Päärakennus 4 kpl 2hh, Jauri-mökki 5 kpl 2hh, Vuopaja-mökki 4 kpl, 2hh, Karikko-rantamökki 12 / 2hh, Karikko-rantamökki 10 ja 11 / 1hh, Santa Little village 6 kpl 1hh. : 1hh 140€, 2hh 140€.

Kaikkiin majoituksiin sisältyy aamiainen ja liinavaatteet. 

Kirjastopäivien osallistujien kustannukset

Lähettävät kirjastot vastaavat majoitus- ja matkakuluista. Osallistujat maksavat itse lounaat sekä sekä mahdollisen illanvieton 9.4. ruokailun. 
AKE Lappi tarjoaa päiväkahvit molempina päivinä. 

Yhteiskuljetus Rovaniemeltä Kemijärvelle 9.4. ja takaisin Kemijärveltä Rovaniemelle 10.4. mahdollinen. Tarvittaessa on mahdollista yhteiskyyti myös 9.4. Kemijärveltä Rovaniemelle. 

Yhteiskuljetuksiin osallistuvien matkakulut veloitetaan toteutuneiden kustannusten mukaan osallistujan kirjastolta.

Mikä on asiakkaille kirjastossa tärkeää 2024?

Sanapilvi on koottu adjektiiveista, joita asiakkaat käyttivät vastatessaan kysymykseen: Mikä sinulle on tärkeää kirjastossa. Kuva on tehty ChatGpt:llä.

Kysyimme kirjaston asiakkailta, mikä heille on tärkeää kirjastossa. Kysely oli auki 12.8. – 10.9. 2024 verkkokirjaston etusivulla. Paperilomakkeita oli tarjolla kirjastoissa ja kirjastoautoissa. Kyselyssä oli 14 kysymystä, joista 6 monivalintaa ja 7 avointa kysymystä. Taustatietona kerättiin ainoastaan vastaajan kotikirjasto, henkilötietoja ei kerätty. Lisäksi kyselyn lopuksi vastaajalla oli mahdollisuus kertoa omia terveisiään Lapin kirjastolaisille.

Monivalintakysymykset on analysoitu mm. ristiintaulukoimalla ja tuloksia on esitetty tässä graafeina ja taulukoina. Avoimissa kysymyksissä on käytetty apuna tekoälyä.

Kyselylomake (pdf 1 Mt)

Kuva Johanna Sarajärvi

Emme julkaise vastauksia sellaisenaan missään, mutta saatua tietoa käytetään Lapin kirjaston yhteisen vision tekemisessä syksyllä ja talvella 2024 ja inspiraationa vision toteuttamisessa vuosina 2025–2029.

Kyselyn tulokset jaetaan myös Lapin kirjaston verkkokirjaston Kehitä kirjastoa -sivulla.

Sisältö

Yhteenveto

Kyselyyn osallistui alueellisesti kattavasti Lapin kirjaston asiakkaita. Huomioitavaa kuitenkin on, että vastaajat ovat kirjaston käyttäjiä. Kyselyä ei suunnattu aktiivisesti niille, jotka eivät käytä kirjastoa, sillä kyselylomake oli tarjolla kirjastoissa ja kirjastoautoissa sekä verkkokirjastossa.

Kirjaston käyttäjät olivat löytäneet lomakkeelle kerätyt Lapin kirjaston tapahtumat sekä asiantuntijapalvelut ja muut palvelut, kaikkia niitä oli käytetty ja tapahtumiin oli osallistuttu. Lisäksi vastaajat kertoivat kysyttäessä muitakin palveluja ja tapahtumia, joita ei lomakkeella ollut vaihtoehtona.

Osa vastaajista ei ollut tietoinen Lapin kirjaston laajasta palvelu- ja tapahtumavalikoimasta, joten niiden markkinointia asiakkaille ja myös ei-asiakkaille voitaisiin tehdä enemmän. Varsinkin toiveet, jotka koskivat verkkopalveluja tai henkilökunnan asiantuntijuuden hyödyntämistä asiakaspalvelussa, kertovat siitä, että kirjaston monipuolinen palvelutarjonta ja henkilöstön osuus sen tuottamisessa ja mahdollistamisessa on jäänyt paikoin piiloon.

Kirjasto palvelee vauvasta vaariin ja se näkyy tapahtumatoiveissa ja myös  ajankohtatoiveissa. Tapahtumien ajoittaminen niin, että työssäkäyvät ehtivät mukaan ja toisaalta kirjasto olisi vielä avoinna asettaa rajoituksia tapahtuma-aikoihin. Lapsille toivottiin tapahtumia viikonloppuna ja nuorille myös arkena koulun jälkeen sekä loma-aikoina. Tapahtumien sisällöt voi tiivistää toiveisiin monipuolisesta kulttuuritarjonnasta, käsillä tekemisestä ja asiantuntijoiden tarjoamasta tiedosta. 

Toiveita palvelujen kehittämiseen on mahdollista ottaa huomioon Lapin kirjaston vision toteuttamisessa. Lapin kirjaston visio on Kirjastosta sisältöä elämään, mikä tukee asiakaspalvelun kehittämistä, markkinoinnin tehostamista.

Kyselyvastaukset

Vastauksia saatiin yhteensä 285 kappaletta 30 eri kirjastosta. Vain Utsjoen kirjastosta ei saatu yhtään vastausta, mutta toisaalta vastaajista 17 ei ilmoittanut omaa kotikirjastoaan. Kirjastokohtaiset vastausmäärät noudattelivat kirjaston käyttäjien määrää. Eniten vastauksia saatiin suurimmista kirjastoista Rovaniemeltä, Kemistä ja Torniosta.  

Asiantuntijapalvelut

Kirjaston asiantuntijapalvelut vaihtelevat kirjastoittain, mutta Lapin verkkokirjaston palvelut ovat kaikille samat. Vastaajien joukossa suosituin asiantuntijapalvelu oli henkilökunnan kirjasuositukset sekä kirjastoissa että verkkokirjastossa. Vastaajat olivat myös löytäneet tiedonhakuun saatavissa olevan avun ja mahdollisuuden ehdottaa hankintoja. Kaikki kyselyn vaihtoehdot saivat mainintoja ja myös muita asiantuntijapalveluita kerrottiin käytetyn. (Taulukko 1).
Taulukko 1. Asiantuntijapalvelut, joita olen käyttänyt kyllä-vastaukset
henkilökunta suosittelee -kirjat 133
Lapin kirjaston verkkokirjaston kirjasuositukset 74
tiedonhakupyynnöt 71
hankintaehdotus 53
lukuhaaste 47
Populappi – lappilaisen populaarimusiikin tietokanta 13
kootut kirjapaketit (kirjastolta voi tilata kirjapaketteja) 11
Lapponica asiasanasto 10
lappi- ja saamelaisaiheiset kirjallisuuslistat (listat ovat Saamelaisen erikoiskirjaston sivulla) 10
lukuopas (Rovaniemen kirjastosta voi tilata lukusuosituksia) 4
Virtuálafierbmi – lue, katso, kuuntele saameksi verkkosisällöt 1
Muut: E-kirjasto-opastus, yhteistyöhankkeet, musiikkisuosituksia, aineistonäyttelyt  4

Toiveita asiantuntijapalvelujen kehittämiseen

Vastaajista 18 jakoi ideoita, joilla asiantuntijapalvelua voidaan edelleen kehittää. Pääosin kehitysideat olivat kirjastokohtaisia, ja ne on toimitettu kyseisiin kirjastoihin. Koska kirjastojen palvelut vaihtelevat, oli toivomuksissa jo muissa kirjastoissa olemassa olevia palveluja. Kirjastokohtaisia toiveita oli mm. digineuvonta, lukupiiri, kirjailijakäynnit, ajankohtaisia suosituksia ja tiedonhaun opastus. Ilman kohdekirjastoa toivottiin kokoelman esittelyyn selkeyttä mm. niin, että kävijä löytäisi uutuudet ja toisaalta luetuimmat kirjat. Kokoelmiin toivottiin enemmän suosittuja englanninkielisiä romaaneja.

Tapahtumat

Vastaajista 206 oli osallistunut ainakin johonkin tapahtumatyyppiin ja useimmat heistä moniin erilaisiin. Kirjastoissa järjestettävät tapahtumat vaihtelevat paljon paikallisten yhdistysten ja järjestöjen sekä kävijöiden aktiivisuudesta ja henkilökuntaresursseista johtuen. Tapahtumien laajasta tarjonnasta kertoo se, että vastaajista 72 % oli osallistunut johonkin tapahtumaan ja lomakkeella listattujen tapahtumien jatkoksi mainittiin monia tapahtumia lisää. (Taulukko 2).
Taulukko 2. Tapahtumat, joihin olen osallistunut tai lapseni on osallistunut kyllä-vastaukset
näyttelyt 138
kirjailijavierailut 90
musiikkitapahtumat 68
järjestön tai yhdistyksen järjestämä tilaisuus 59
kaupungin tai kunnan järjestämä tilaisuus 51
kirjavinkkaus 47
satutunnit 39
lukupiiri 23
nalletohtori 17
kirjakahvila 14
elokuvaesitykset lapsille 14
elokuvaesitykset aikuisille 12
käsityökerho 11
sarjakuvatapahtumat 10
nukketeatteri 9
elokuvaesitykset nuorille 8
pelitapahtumat 6
novellikoukku 6
kielikahvila 5
varjoteatteri 3
Muut: Kirjastoauton kesäkiertue leikkikentillä, Kirjoittamistreffit, Kirjastoyö, Luonto lainassa -viikko, Joulutempaus, Piot-tapahtuma, Lasten kulttuurikeskuksen toiminta, Lasten lautapelihetket, palapeli-illat, yrityksen järjestämä tilaisuus ja työpajat. 11

Tapahtumatoiveita

Kaikkiaan 58 vastaajaa kertoi toiveita tapahtumista, joihin he haluaisivat osallistua omassa kotikirjastossaan tai joita he haluaisivat olevan enemmän. Lähes kaikki ehdotukset olivat kirjastokohtaisia ja ne on toimitettu kyseisiin kirjastoihin.

Vastaajat toivoivat monimuotoisia kulttuuritapahtumia, joissa voi tavata muita tapahtumaan tulleita ja toisaalta on mahdollisuus kuulla eri alan asiantuntijoita ja kulttuurialan tekijöitä omassa lähiympäristössä. Laajaa kulttuuritarjontaa toivottiin erityisesti syrjäisiin kuntiin. Toiveista monet liittyivät kirjoittamiseen, lukemiseen, musiikin esittämiseen, keskusteluihin, lautapeleihin, käsitöihin ja kirjailijavierailuihin.  Sanapilvessä on esitetty kyselystä koottuja tapahtumatoiveita. Useimmin mainitut tapahtumat on esitetty suuremmalla kirjasimella. 

Sanapilvi tapahtumatoiveita kirjastoon
Kuva 1. Tapahtumatoiveita kirjastoihin. Sanapilvi on tehty Chat GPTllä.

Tapahtuma-aikojen sovittamista ehdotettiin niin, että työssäkävijätkin ehtivät mukaan, lastentapahtumia toivottiin viikonloppuihin ja loma-aikoihin, koululaisten ja nuorten tapahtumia iltapäiviin.  Ehdotusten kohderyhmät ulottuivat eri-ikäisistä lapsista senioreihin. Toivottuja teemoja olivat mm. kirjallisuus ja genret, historia, musiikki, arkkitehtuuri, pohjoiset aiheet, hyvinvointi, kirjasarjat, elokuvat ja genret, uudet klassikot, teatteri, koodaus, robotit, legot ja livemusiikki paikallisten esittämänä.

Muita kirjastopalveluita

Vastaajien joukossa eniten käytettyjä kirjastopalveluja olivat omatoimikirjasto ja e-aineistot. Omatoimikirjasto onkin tarjolla lähes kaikissa Lapin kirjaston toimipisteissä, vain viidessä kirjastossa ei omatoimiaikaa ole. E-aineistot, kuten kirjat, lehdet, musiikki ja elokuvat ovat kaikkien saatavilla, jos käytössä vain on kirjastokorttiin liitetty pin-koodi. Seuraavaksi eniten vastaajat olivat käyttäneet kaukopalvelua, kirjastoautoa ja kirjaston ilmaista WiFiä. Vastaajat olivat löytäneet kaikki lomakkeella luetellut kirjastopalvelut. (Taulukko 3).
Taulukko 3. Muita kirjastopalveluita, joita olen käyttänyt kyllä-vastaukset
omatoimikirjasto 165
e-aineistot (kirjat, lehdet, musiikki tai elokuvat) 103
kaukopalvelu 88
kirjastoautopalvelu 79
kirjaston WiFi-verkko 62
älylaitteiden latauspiste 23
digineuvonta 21
Celia-kirjasto 20
monikielinen kirjasto 19
isotekstiset ja selkeälukuiset kirjat 18
selkokirjat 17
e-aineistojen käytön opastus 16
pelikonsolit 13
lukulemmikki 5
venäjänkielinen kirjasto 2
kotipalvelu 2
viittomakielinen kirjasto 1

Uudet palvelut ja ideat, parannusehdotukset nykyisiin palveluihin sekä erityistoiveet

Vastauksissa nähdään Lapin kirjaston moninaisuus ja kirjaston merkitys käyttäjilleen laajana kirjona erilaisia toiveita ja ideoita ja parannusehdotuksia. Vastauksia lukiessa pitää huomioida se, että  kirjastot ovat keskenään erilaisia ja niillä on hyvin erilaiset resurssit käytössään. Asiakkaiden kirjastokokemukset vaihtelevat myös siitä syystä paljon. Pitää myös huomata se, että muun muassa kirjastossa järjestetyt tapahtumat, lainattavien esineiden valikoima, tilat ja aukioloajat vaihtelevat käytössä olevien resurssien mukaan. 

Lapin kirjaston kokoelman lainaamismahdollisuudet, asiakaspalvelu kirjastossa ja verkkopalvelut ovat kuitenkin kaikille kuntalaisille samat. Siksi varsinkin toiveet, jotka koskivat niitä tai henkilökunnan asiantuntijuuden hyödyntämistä asiakaspalvelussa, kertovat siitä, että kirjaston monipuolinen palvelutarjonta ja henkilöstön osuus sen tuottamisessa ja mahdollistamisessa on jäänyt paikoin piiloon myös kirjaston käyttäjien joukossa. Lisää mainostusta tapahtumista ja palveluista myös toivottiin. 

Uudet palvelut ja ideat

  1. Lainattavat tavarat ja välineet: Vihanneskuivuri, mato-onki, golfmailat, yrttikuivuri, lastensänky, porakone, pihapelivälineet, työkalut (ruuvinväännin, hiomakone), polkupyörä, teltta, kalastusvälineet ja kamera. 
  2. Elämykselliset palvelut kirjastossa: Palapelien kokoaminen, lautapelien pelaaminen, pelikonsolit. Kirjapallomeri.
  3. Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut: Teatteri- ja konserttilippujen lainaus, lipun lainaus jalkapallo-otteluihin, 
  4. Tilojen varaaminen ja käyttö: Mahdollisuus varata tiloja myös viikonloppuisin, vapaampi käyttö skannerille.
  5. Monipuoliset aukioloajat: Omatoimiaika.

Parannusehdotukset nykyisiin palveluihin

  1. Aineistot ja kirjat: Laaja valikoima klassikoita e-aineistona (mielellään ePub), enemmän käsityölehtiä ja enemmän e-lehtiä. Lisää englanninkielisiä romaaneja ja motivoivia elämäntaitokirjoja, Arvopaperi- tai Kauppalehti lainattavaksi. Useampia kappaleita haluttuja lehtiä ja tai lehtien liitteitä, esimerkkinä oli mainittu HS Teemanumero Lapin sodasta. Maaseutulehtien jakelu. Lautapelejä lainattavaksi. Isoja kuvitettuja tietokirjoja. Ympäristö- ja ilmastoaiheiset materiaalit ja lautapeli lainattavaksi.
  2. Enemmän tavaralainoja. Pelikonsolien lainaaminen.
  3. Elektroniset palvelut: E-kirjojen käytön opastus senioreille, sähköisten palveluiden ja aineistojen kehittäminen. Mahdollisuus lukea e-sanomalehtiä myös kotona. Pääsy laulunopetusohjelmaan.
  4. Mukavuutta kirjastotilaan: Sohva, lepotuoleja ja mukavia lukunurkkauksia. Leluja ja värityskuvia lapsille. Kahviautomaatti tai kahvila ja limuautomaatti. Tilavampi lehtien lukutila. Hyvät valot, että näkee lukea. Riippumatolle koukut niin, että voi tuoda oman riippumaton mukana. Kirjastolle oma riippumatto. Katosta roikkuva rottinkituoli. Evästelytilaan mikro. Seisomapöytiä. Hiljaisia lukutuoleja.
  5. Tapahtumat ja vinkkaukset: Lukupiirejä ja kirjavinkkausta eri kohderyhmille. Satutunteja päiväkotiryhmille ja muutakin touhua lapsille. Säännöllinen kirjavinkkaus sähköpostiin tai tekstiviestillä. Elokuvien katselua.
  6. Lukutaitotyö: Lukulemmikki, lukukaveri tai lukupehmo kirjastoon.
  7. Aukioloajat: Monipuoliset ja pidemmät aukioloajat, pidempi omatoimiaika. Lukusalin aukioloajat tulisi kattaa illat ja viikonloput jatkossakin. Omatoimiaikana olisi mukava päästä muuallekin, kuin lehtisaliin.
  8. Kirjaston käyttö: Kirjastoautolle useampia käyntejä ja kohteita. Helpompi varausten haku. Selkeämpi hyllytys esimerkiksi käsityökirjoille. Lastenkirjojen parempi kunnossapito. Enemmän tiedotusta tapahtumista ja palveluista. Lainat maksutta muualtakin kuin Lapista. Selkeästi esille, mitä voi tehdä missäkin kohdassa kirjastoa (digitointi, paja jne.). 

Tilat ja laitteet

Vastaajista 86 % kertoi käyttävänsä jotakin lomakkeella listattua kirjaston tilaa (taulukko 4.). Myös tilojen osalta kirjastojen tarjonta vaihtelee paljon. Kaikissa kirjastoissa ei ole äänieristettyjä tiloja, mutta toisissa niitä on erilaisia huoneista kuutioihin ja tuoleihin. Samoin toisissa kirjastoissa on osoitettu erillinen alue evästelyyn tai lasten leikkeihin.
Taulukko 4. Käytän näitä tiloja kirjastossa Kyllä-vastaukset
tilat oleskeluun, pöydät tuolit ja sohvat 200
kokous- ja ryhmätyötilat 39
näyttelytilat 84
tapahtumatilat 48
työtilat yhdelle tai kahdelle 68
äänieristetty tila (esim. musisointiin tai musiikin kuunteluun) 18
lukusali 172
evästelytila 22
muu lasten nurkkaus, digitointihuone, ääntä eristävä tuoli, WC, työskentelyyn käy jokin rauhallinen paikka kirjastossa, 8

Tilatoiveet

Kaikkiaan 88 % vastaajista jätti kohdan tyhjäksi. Tilatoiveita esitti 58 vastaajaa ja selvästi eniten toivottiin erilaisia tiloja, joissa voi keskittyä lukemaan, opiskelemaan tai työskentelemään (taulukko 5). Opiskelu ja työskentelytiloihin toivottiin latauspisteitä ja näyttöjä. Ylipäätään kirjastotiloissa halutaan olevan ladattaville laitteille pistokkeita ja mahdollisuus keskittyä itsekseen tai pienellä porukalla opiskeluun ja työskentelyyn. Ääniympäristöä kommentoitiin eniten ja toivottiin joko täysin hiljaisia tiloja tai  rauhallisia lukusaleja tai -alueita.
Taulukko 5. Tiloja, joita haluaisit kirjastossa olevan.
lukusali / rauhallinen lukunurkkaus 9
yhden hengen tiloja 8
evästelytila 7
hiljainen tila 6
Egg chair / lukutuoli 3
leikkitila 3
oleskelutila 3
aistihuone / aistinurkkaus 2
puhelutila 2
ryhmätyötila 2
musiikkinurkka 1
näyttelytilat 1
Plannerointinurkkaus 1
tilaa kirjoille 1
Vastaajista 62 % kertoi käyttävänsä jotakin lomakkeella listattua laitetta (taulukko 6). Käytössä olevien laitteiden valikoima vaihtelee paljon kirjastoissa. Yleisimmin kirjastoista löytyvät toimistolaitteet, kuten tulostin ja kopiokone sekä tietokone, mikä näkyy selvästi muihin laitteisiin verrattuna.
  
Taulukko 6. Laitteita, joita olen käyttänyt Kyllä-vastaukset
asiakastietokone 142
toimistolaitteet tulostin, skanneri tai kopiokone 87
digitointilaite 18
mikrofilmien lukulaite 16
asiakastabletit, esim. Hublet 15
pinssikone 9
ompelukone 8
laminointikone 7
3D-tulostin 6
lämpöprässi 3
soitinhuoltosetti 2
muu: roskapihdit, mikro, sähkömittari, tarratulostin, nokkakärryt 5

Laitetoiveet

Vastaajista 87 % oli tyytyväisiä oman kirjaston laitevalikoimaan. Vastaajista 38 jätti yhden tai useamman laitetoiveen (taulukko 7).  Joitakin toiveita voi toteuttaa ilmaiseksi, esimerkiksi toimivia kuvankäsittelyohjelmia ja maastokarttoja on tarjolla verkossa. Esineitä on mahdollista saada myös lahjoituksena tai muutoin edullisesti.
Taulukko 7. Laitteita, joita toivoisin kirjastossa olevan
laminointilaite 4
ompelukone 4
3D-tulostin 3
soittimia 3
tulostin 3
diaskanneri 2
jääkaappi 2
pelikone 2
tabletti 2
pelikonsoli 2
työkaluja 2
kuvankäsittelyohjelma 1
levysoitin 1
CD-asema 1
maastokarttapalvelu 1
VR-lasit 1
levykeasema korpuille 1
saumuri 1
mehumaija 1
kasvikuivuri 1
passikuva-automaatti 1
puhelimen laturi 1
henkilöauto 1

Mikä sinulle on tärkeää kirjastossa? 

Asiakkaiden vastaukset kysymykseen, mikä sinulle on tärkeää kirjastossa kokoavat kirjaston käyttäjien suuresti arvostamat asiat yhteen. Kaikkiaan 211 vastaajaa kertoi omia kokemuksiaan ja monisanaisia vastauksia voidaan tarkastella eri tavoin. Alla koonteja samasta vastausaineistosta. Koonnit on tehty ChatGPT:n avustuksella. 

Tärkeimmät asiat teemoitellen

1. Henkilökunta ja asiakaspalvelu
Miellyttävä, asiantunteva ja ystävällinen henkilökunta.

Palvelualttius ja neuvonta-apu.

Henkilökunta on saatavilla tarvittaessa. 

2. Kirjavalikoima ja aineistot
Laaja ja monipuolinen kirjavalikoima (uutuudet, klassikot, tietokirjat)

Vieraskielisten ja sateenkaarikirjojen saatavuus

E-kirjat ja digitaalinen kirjasto

Hyvä lehtivalikoima 

3. Tilat ja ilmapiiri
Rauhallisuus, hiljaisuus, turvallisuus

Viihtyisä sisustus ja mukavat lukunurkat

Siisteys ja hyvä ilmanlaatu

4. Saavutettavuus ja aukioloajat
Omatoimikirjasto ja laajat aukioloajat

Helppo pääsy kirjastoon ja pysäköinti

Asiointi on sujuvaa.

5. Lainaaminen ja varauspalvelut
Mahdollisuus tilata kirjoja muihin kirjastoihin

Toimiva verkkokirjasto ja varausjärjestelmä

Ilmainen ja tehokas kaukolainapalvelu

6. Kirjaston merkitys ja yhteiskunnallinen rooli
Kirjasto sivistyksen ja demokratian kulmakivenä

Tiedonhaku ja opiskelun tukeminen

Paikka lapsille kulttuurin ja lukemisen opetteluun

Mikä kirjaston asiakkaalle on tärkeää kirjastossa, sanapilvi.
Kuva 2. Vastaajille tärkeitä asioita kirjastossa. Sanapilvi on luotu Chat GPTn avulla.

Tärkeimmät kolme asiaa

Kolme kirjaston ominaisuutta, jotka vastaajien joukossa mainittiin useimmin ovat järjestyksessä seuraavat:

  1. Laaja ja monipuolinen kirjavalikoima – Uudet ja vanhat teokset, klassikot, kaunokirjallisuus ja tietokirjallisuus koetaan tärkeiksi, samoin e-kirjat ja vieraskieliset kirjat
  2. Rauhallinen ja hiljainen tila – Asiakkaat arvostavat kirjastoa paikkana, jossa voi keskittyä lukemiseen, opiskeluun ja tiedonhakuun ilman häiriöitä.
  3. Hyvä asiakaspalvelu ja ystävällinen henkilökunta – Avulias, asiantunteva ja miellyttävä henkilökunta tekee kirjastossa asioinnista sujuvaa.

Kaikki tärkeät asiat

Vastaajille tärkeät asiat kirjastossa. Sanapilvi on tehty ChatGPTn avulla.
Kuva 3. Vastaajille tärkeät asiat kirjastossa. Sana on sitä suurempi, mitä useammin se on mainittu vastauksissa. Sanapilvi on tehty ChatGPTn avulla.

Kirjaston asiakkaille tärkeät asiat on ryhmitelty alle sattumanvaraisessa järjestyksessä ja sanallisista vastauksista yhdistellen, niin että kaikki mainitut asiat ovat mukana. 

  • Lainaaminen. Saa luettavaa. 
  • Tilan rauhallisuus, hiljaisuus ja turvallisuus.
  • Monipuolinen ja kattava kokoelma (uudet ja vanhat teokset, e-kirjat, vieraskieliset kirjat, lastenkirjat, tietokirjat, sateenkaarikirjat, musiikki, nuotit ja av-aineistot).
  • Ystävällinen ja asiantunteva henkilökunta.
  • Laajat aukioloajat ja omatoimiaika.
  • Saavutettavuus ja selkeä opastus.
  • Mahdollisuus viettää aikaa kirjastossa, myös lasten kanssa.
  • Yhteisöllisyys ja muiden tapaaminen. 
  • Hyvä asiakaspalvelu ja sujuva asiointi.
  • Tiedonhakuun neuvoja ja välineet.
  • Ilmainen ja helppokäyttöinen varausjärjestelmä.
  • Laitteet, kuten tulostin, tietokone, skanneri ja Wi-Fi.
  • Kirjojen helppo löydettävyys ja hyllymerkintöjen selkeys.
  • Viihtyisät tilat, siisteys ja hyvä ilmapiiri.
  • Tervetullut olo.
  • Lehtivalikoiman laajuus ja lukusali.
  • Tapahtumat, kuten asiantuntija- ja kirjailijavierailut ym. asiantuntijaluennot, musiikki- ja teatteritapahtumat.
  • Kirjasuositukset, aineistonostot, kirjalistat, lukuhaasteet ja lukupiirit.
  • Kaukolainapalvelu ja Lapin kirjaston yhteinen kokoelma. 
  • Tiedot kirjaston palveluista helposti saatavilla.
  • Työskentelytilat ja opiskelurauha.
  • Ilmaiset ja monipuoliset ajanvietemahdollisuudet (lautapelit, liikuntavälineet, palapelit).
  • Kirjaston merkitys sivistyksen ja demokratian kannalta.
  • Mahdollisuus löytää jotain mitä ei ollut etsimässä. 
  • Digitaalisten palveluiden saatavuus (e-kirjat, e-lehdet, verkkokirjasto).
  • Tilojen mukavuus, kuten hyvät tuolit ja lukunurkkaukset.

Lukutaito linssin alla -webinaarisarja

Webinaarisarja koostuu neljästä erillisestä luennosta. Voit ilmoittautua yhteen, useampaan tai vaikka kaikkiin luentokertoihin! Ilmoittaudu viimeistään edellisenä päivänä ennen webinaari-kertaa. 

Ilmoittautumislomake

to 9.1. klo 13–15 Aikuisten lukutaitotyön rakenteita ja suuntaviivoja

Anna Kippola, informaatikko, Raahe ja Anna Roos, projektiasiantuntija, Inari

Lukutaitotyötä ohjaavat monet eri tahot ja asiakirjat, uusimpana on tulossa Suomen kirjastoseuran lukutaitotyön suositukset. Rakenteista ja suuntaviivoista kuullaan aikuisten lukutaitotyön näkökulmasta.

ke 5.2. klo 13–15 Monikulttuuriset kohtaamiset mahdollistavat lukutaitotyön

Jörn Severidt, lehtori, Kielikeskus, Lapin yliopisto

Mitä me oletamme ja odotamme asiakkaiden kohtaamisessa? Millaista ohjausta eri kulttuurista tulevalle voisi tarjota? Entä kun yhteistä kieltä ei ole, miten sitten voisi toimia?

to 6.3. klo 13–15 Aikuisten monilukutaidon edistäminen 

Aleksis Salusjärvi, kirjallisuusalan ammattilainen ja opettaja

Tule mukaan webinaariin, jossa saat käytännön vinkkejä ja uusia ideoita siitä, miten kirjastot voivat ehkäistä syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia lukutaitotyön avulla. Luennoitsija jakaa kokemuksia medialukutaitotyöstä aikuisille Nurmijärvellä, lukutaitohankkeista Kouvolassa sekä Uudenmaan S2-opiskelijoille suunnatusta projektista. Näiden esimerkkien kautta saat käytännön ideoita, miten monilukutaitoa voi hyödyntää kirjastotyössä ja tavoittaa erilaisia kohderyhmiä.

ma 7.4. klo 13–15 Monikielinen lukemisen edistäminen

Riitta Hämäläinen, informaatikko, Monikielinen kirjasto ja Vilma Tammelin, hankeasiantuntija, Lukukeskus

Miten monikielistä lukemista edistetään? Webinaarissa kuullaan, miten Monikielinen kirjasto tukee lukutaitoa ja miten Lukukeskus kannustaa monikielisiä perheitä lukemisen pariin.

Webinaarisarjan järjestää yhteistyössä Oulun, Rovaniemen ja Vaasan AKEt. Tervetuloa!

AKE Lapin aluekierroksen 2024 kooste

Kooste AKE Lapin aluekierrokselta 2024 

 AKE Lapin tiimi vieraili vuoden aikana yhdeksässä kirjastossa: Kemijärvellä, Kolarissa, Keminmaalla, Sompiossa, Tervolassa, Torniossa, Sallassa ja Ranualla. Tornionlaakson ja Sompion seutukirjastojen vierailuihin sisältyi käynnit Ylitornion, Pellon, Sodankylän, Pelkosenniemen ja Savukosken kirjastoissa.  

Vierailuihin osallistui lähes koko henkilökunta kaikissa kirjastoissa, ja niihin sisältyi keskustelu alueen kuulumisista sekä AKEn toiminnan ajankohtaiset asiat.  

 Vierailut alueen kirjastoissa ovat tärkeä yhteydenpitoapa sekä mahdollisuus päästä keskustelemaan syvällisemmin eri kirjastojen tarpeista ja kertomaan AKEn tarjonnasta. Kirjastot ovat myös toivoneet AKEn jalkautumista alueelle.  

 

Tilamuutokset, remontit ja uudistukset 

Useissa kirjastoissa on tehty tilamuutoksia ja remontteja, jotka ovat vaikuttaneet tilojen käytettävyyteen ja asiakaskokemukseen. Remonttien myötä tiloista on tullut avarampia ja valoisampia, ja asiakkailta on saatu myönteistä palautetta. Toki remonteista aiheutuneet katkot ja siirtymiset väistötiloihin ovat aiheuttaneet haasteita.  

Kirjastojen remonteissa on mm. vähennetty hyllymetrejä on vähennetty, mikä on parantanut käytettävyyttä, ja aineistojen karsinnan on todettu olleen tarpeellinen toimenpide. Kemijärven kirjastossa on otettu käyttöön pyörällisiä hyllyjä, mikä helpottaa tapahtumien järjestämistä. Tornion laajassa remontissa asiakaspalvelutiskejä on karsittu, ja keskitetty asiakaspalvelua tiettyihin pisteisiin tai lehtisali muutettu omatoimiseksi. Digitointipalveluiden käyttöön on luotu monitoimitila, joissa on mahdollisuus muun muassa musiikin kuunteluun, etätyöhön ja ompelukoneen käyttöön. 

Uusia remontteja on myös suunnitteilla tai toiveissa mm. kirjastorakennusten iän tai sisäilmaongelmien vuoksi. Remonttien tavoitteena on myös päivittää tiloja nykytarpeita vastaaviksi. Toisaalta myös muu kunnan rakentaminen voi vaikuttaa kirjaston toimintaan ja tapahtumiin, kuten Kolariin valmistuva monitoimitalo.  

Yksi uusi kirjastokin on saatu, kun Sodankylän Tähtikunnan koulukirjasto avattiin 2023. Kirjasto on näkyvästi mukana koulun arjessa, ja koulun kanssa on saatu yhteistyö käyntiin hyvin.
Aiemmin valmistuneen Ranuan kirjaston tilat ovat myös hyvässä käytössä ja yhteinen uusi tekniikka koulun tiloissa mahdollistaa erilaiset tapahtumat.  

 Joissakin kirjastoissa on esteettömyyskartoitusten pohjalta havaittu puutteita, kuten opasteiden sekavuus tai puuttuminen. Näihin on ryhdytty tekemään parannuksia palvelumuotoilun keinoin. 

Aukioloaikoja on säädetty vastamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja kirjaston käyttöä. Omatoimikirjasto on käytössä useimmissa kirjastoissa, ja palveluaikaa on pystytty hieman vähentämään, mikä on helpottanut henkilöstön riittävyyttä.   

 

Hakeutuvat palvelut 

Kirjastoautoilla on monessa kunnassa tärkeä rooli, ja niiden käyttöaste on pysynyt korkeana erityisesti ikäihmisten palveluissa. Autojen toimintaa on kehitetty yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa, ja esimerkiksi Torniossa kokeillaan mahdollisuutta varata kirjastoauto omaan käyttöön.  

Kirjastoautoja on hyödynnetty myös tapahtumissa, kuten kyläpäivillä, autonäyttelyissä ja vanhempainilloissa. Torniossa auto on mukana leikkipuistokiertueilla ja muissa ulkotapahtumissa. Joissakin kunnissa on harkittu kirjastoautojen uudistamista tai vaihtamista, sillä osa autoista on tullut käyttöikänsä päähän. Vaihtoehtoina on pohdittu korjausta tai kokonaan uuden auton hankintaa, ja päätökset ovat osin vielä kesken. 

Kirjastoauton uusiminen tai toiminnan uudelleen arviointi on ajankohtainen Keminmaalla, Tornionlaaksossa, Kittilässä ja Kolarissa. Ranualla kirjastoautotoiminta oli lakkautusuhan alla, mutta niin auto jatkaa edelleen toimintaa ja poikkeaa myös Simon puolen pysäkeillä. Kirjastot selvittävät autojen yhteiskäyttöä, ja myös erilaisten uusien palvelujen lisäämistä autoihin pohditaan, kuten tulostusmahdollisuutta tai esim. sosiaali- tai terveystoimen palvelujen ottamista mukaan.  

Kotipalvelu on käytössä ainakin Tervolassa, Sompiossa, Kolarissa, Keminmaalla ja Kemijärvellä. Kotipalvelua tekeville toivottiin verkostoitumismahdollisuutta esimerkiksi alueellisen kotipalveluryhmän muodossa. Kotipalvelusta järjestettiin Lapin kirjastojen päiväkahvit 8.2.2024.  

 

Tapahtumat ja yhteistyö 

Kirjastoissa järjestetään aktiivisesti tapahtumia eri kohderyhmille. Tarjontaan kuuluu kirjailijavierailuja, asiantuntijaluentoja, Novellikoukkua, satutuokioita, elokuvanäytöksiä, taide-esittelyjä ja lukukampanjoita ja -lukupiirejä. Yksittäisiä tapahtumia ovat olleet mm. taimienvaihtopäivä Torniossa tai Kaiken kansan kirjapäivä Kemijärvellä. Kirjastot ovat myös aktiivisesti mukana alueellisen LaNu-verkoston toteuttamilla Huhuu-festareilla. Alueellisessa LaNu-tiimissä ideoidut Tarinalaatikot ovat olleet käytössä tapahtumissa.  

Kirjaston ulkopuolella käydään esim. vanhustyön piirissä lukemassa tai pitämässä muita tilaisuuksia, ja kouluille ja varhaiskasvatukseen kootaan kirjapaketteja.  

Yhteistyötä tehdään muun muassa varhaiskasvatuksen, neuvoloiden, koulujen, museoiden ja oppilaitosten kanssa. Paikallisia yhteistyökumppaneita ovat mm. erilaiset paikallisjärjestöt, kuten MLL, eläinsuojeluyhdistys ja kulttuuriyhdistykset. Paikallislehtien kanssa tehdään yhteistyötä julkaisemalla lukuvinkkejä. Kirjastossa todettiin, että mitä enemmän ollaan mukana kaupungin ja 3. sektorin tapaamisissa, sitä enemmän löytyy uusia yhteyksiä. 

Tervolassa toimii asiakasraati, joiden avulla kirjaston toimintaa kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Raadeissa on käsitelty esimerkiksi tapahtumatarjontaa, välinehankintoja ja omatoimiajan käyttöä. 

 

Hankkeet 

Tornionlaaksossa on ollut käynnissä Tornionlaakson kirjaston lukutaitotyön malli -hanke.  Hankkeessa on tehty kirjallinen suunnitelma lukutaitotyön tueksi Pellolle ja Ylitorniolle koko asiakaskuntaan keskittyen vauvasta vaariin, sekä vuosikello aikuisten lukutaitotyöhön. Hankkeessa tehtiin myös varhaiskasvatukselle ja peruskoululle palvelutarjotin nimeltä Lukuväylä, joka esittelee heille tarjolla olevat palvelut. Hankkeessa huomioitiin myös ei-lukevat, jolle suunnattu monilukutaitotyö sisältyy vuosikelloon.  

Ranualla on jo päättynyt OPH:n rahoittama Kansien kätkössä -hankkeelle, jossa tarjottiin mm. vinkkauksia koululle. Hankkeesta on jäänyt elämään monia asioita, kuten Koulu lukee -tunti ja vuosikello, johon osallistuvat kirjasto, vaka ja koulut. Hankkeessa järjestettiin myös kirjakahviloita, joissa lapset lukivat yhdessä.  

Kolarissa on toteutettu tiedeviestintään keskittyvää hanketta: Tiedon portaat ja Tiedon portaat 2, joista jälkimmäisen yhtenä tavoitteena järjestää isompi tiedetapahtuma sekä muita tapahtumia. Hanke pyrkii tuomaan esille erilaisia tiedonhankinnan tapoja, sekä nostamaan esille kirjastojen monipuolisen ja laajan yleistajuisen tieteen kokoelmat.  

Kemijärvi on ollut mukana Lukumaan lumo -hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Rauma, ja muita mukana olevia kuntia on Nokia ja Eurajoki. Hankkeessa on tuotettu erilaisia lastentapahtumia.
Kemijärvi oli mukana myös Rovaniemen vetämässä toisen asteen kouluyhteistyöhankkeessa, jossa järjestettiin pop-up-toimintaa kouluille ja oppilaitoksille.  

Suomen harrastamisen mallissa mukanaolevissa kirjastoissa on toteutettu mm. erilaisia kursseja lapsille ja nuorille. Inarin vetämän, koko Lapin yhteisen Lukutaidon valmiuksia Lapin malliin -hankkeen koulutustilaisuuksia on järjestetty useissa kirjastoissa, ja esim. Pellossa hankkeen lukutuokiot ovat jo toiminnassa.  

 

Henkilöstötilanne ja työn organisointi 

Kirjastojen henkilöstömäärä on pysynyt osittain samana, mutta joidenkin tehtävien täyttäminen on ollut haasteellista. Joissakin kunnissa on ollut vaikeuksia rekrytoida uusia työntekijöitä, ja tehtävien uudelleenjärjestely on ollut tarpeen, kuten ryhmien vastaanotto etukäteisvarauksella tai asiakaspalvelupäivystyksen vähentäminen. 

Henkilöstö on saanut tukea ja koulutusta esimerkiksi asiakaspalvelun kehittämiseen, erityisesti haastavien asiakastilanteiden kohtaamiseen. Koulutustarjonta on ollut laaja, mutta osallistuminen on ajoittain ollut haastavaa kiireisen työarjen vuoksi. 

Joissakin kunnissa on yhdistelmävirkoja kirjastotoimen ja kulttuuritoimen, vapaa-aikatoimen tai kansalaisopiston tehtävien kanssa, mikä on vaikuttanut kirjastonjohtajien työnkuviin. Työtehtävien jakoa ja vastuualueita on päivitetty, ja uusia työnkuvia on muotoutunut esimerkiksi lukutaitotyön, yhteisöllisen toiminnan ja pedagogisen kirjastotyön ympärille. 

Harjoittelijoita sekä kirjastoalan opiskelijoita Keudasta ja Redulta on ollut useissa kirjastoissa, ja heidän panoksensa on ollut merkittävä erityisesti viestinnän ja digitoinnin saralla. 

Kirjastoista ollaan osin hankalastakin henkilöstötilanteesta huolimatta mukana Lapin kirjastojen yhteisessä toiminnassa mm. käyttösääntö- ja kuvailutyössä sekä alueellisessa LaNu-verkostossa, ja kiinnostusta on myös 2025 aloittavaan alueellisen tapahtumatiimin toimintaan osallistumiseen.  

 

Tulevaisuuden suunnitelmat ja kehityskohteet 

Kirjastot kehittävät toimintaansa jatkuvasti, ja vuosille 2024–2025 on suunnitteilla useita toimia, mm. : 

  • Asiakaspalvelupäivystyksen vähentäminen testiluonteisesti 
  • Omatoimiajan laajentaminen 
  • Aikuisten lukupiirien käynnistäminen 
  • Lisää tapahtumia aikuisille, kuten kirjailijavierailuja ja tietokirjallisuusluentoja 
  • Valtionhallinnon tukemaan valtakunnalliseen eKirjastoon liittyminen 
  • Kotipalvelutoiminnan laajentaminen ja sen parempi markkinointi 
  • Kirjastokahvien jatkaminen asiakaskunnan kanssa 
  • Saamenkielen palveluiden ja saamenkielisen yhteisön kanssa tehtävän työn lisääminen 
  • Toiminnan vakauttamiseen keskittyminen muutosvuosien jälkeen 
  • Lukutaitotyöhön panostaminen 

 

Yhteistyötä halutaan lisätä muun muassa varhaiskasvatuksen, koulujen ja nuorisotoimen kanssa, ja tavoitteena on vahvistaa lukutaitotyötä ja hakeutuvia kirjastopalveluita. 

 

Haasteet ja kiitokset sekä toiveet 

Kirjastojen taloudellinen tilanne on kiristynyt, ja säästöpaineita on monessa kunnassa. Vaikka perustoiminta jatkuu, henkilöstövaje ja resurssien niukkuus asettavat haasteita kehitystyölle sekä osallistumiselle AKEn ja Lapin kirjastojen tapahtumiin ja koulutuksiin.  

Koulutustarjontaa ja niistä tiedottamista pidettiin hyödyllisenä ja riittävänä. Tilaisuuksien tallenteet, kalenterikutsut sekä AKE Lapin uutiskirje ovat keinoja kehittää osaamista sekä pysyä ajan tasalla kirjastoalan tapahtumista. 

Toiveita esitettiin seuraavista asioista: 

  • Erilaisten työpajojen ja työryhmien tekemän työn tuominen näkyvämmäksi 
  • AKEn aluevierailujen tavoitteiden ja tulosten tuominen selkeämmin esille 
  • Tuki asiakaspalvelun kehittämiseen, erityisesti vanhusten ja haastavien asiakkaiden kohtaamiseen 
  • Lukutaitotyön nostamista esille Lapin kirjaston visiossa 
  • Lukemisen edistämiseen liittyvät koulutukset, esim. vinkkauksesta, LaNu-työstä sekä sisältökoulutusta sekä aikuisten että lasten- ja nuortenkirjallisuudesta 
  • Kirjastotyön tehtävistä esille nousi kuvailu- sekä Koha-kirjastojärjestelmän koulutustarve 
  • Ajanhallinnan koulutukset, sillä kiireen vuoksi koulutuksiin osallistuminen on vaikeutunut 
  • Selkeämpi tiedotus hankkeista ja rahoitusmahdollisuuksista, jotta kirjastot voivat paremmin hyödyntää niitä 
  • Hankkeiden ideointipajat, joissa voisi suunnitella tulevia projekteja yhdessä muiden kanssa 
  • Tapahtumatuotannon vertaistuki, erityisesti aikuistyöhön ja lukutaitotyöhön liittyen 
  • Lähikoulutuksissa keskittyminen aiheeseen on helpompaa, mutta toisaalta webinaariin osallistuminen on useammalle helpompaa.  
  • Tiedonhaun kehittäminen pelilliseen suuntaan, esim. pakopeleinä 
  • Lapin kirjastojen päiväkahvien sisältöihin ja ajankohtaan 
  • Ikäihmisten palvelutarpeiden kartoittaminen ja palvelujen kehittäminen 
  • Aikuisten lukudiplomin tuottaminen yhteiseksi Lapin kirjastolle  
  • Asiakasprofiilien kartoittaminen 
  • Kirjava kirjasto -blogin aikataulun ja sisältöjen kehittäminen 
  • Liboppiin ohjausta ja säännöllisiä tapaamisia 
  • Hakeutuvaan kirjastotyöhön ja erilaisten asiakkaiden kohtaamiseen liittyvää koulutusta 

 

Yhteistyötä kirjastojen välillä sekä Lapin kirjaston yhteisönä pidettiin tärkeänä, ja sitä halutaan jatkaa ja syventää. Erityisesti kirjastoautojen ja lukutaitotyön kehittämisessä nähtiin mahdollisuuksia yhteisiin hankkeisiin ja toimintamalleihin. 

Kokoelmakoulutuspäivä 25.3.2025

Tule uppoutumaan kokoelmiin!

Alueellista ja valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot järjestävät yhteistyössä kokoelma-aiheisen koulutustilaisuuden. Yhteisen aamupäivän aikana kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja valtakunnallisesta kokoelmaselvityksestä ja kirjastoista, paneelikeskustelua kirjastohenkilöstön kesken sekä asiakasnäkökulmia kirjastojen kokoelmiin.

Orientoidu aamupäivään tutustumalla valtakunnalliseen kokoelmakyselyraporttiin.

Iltapäivä jatkuu Lapin kirjaston alueellisella osuudella, jossa tehdään yhteinen katsaus Lapin kirjaston kokoelmien nykytilaan ja käydään läpi, mitä Rovaniemen kokoelmapolitiikan ja -ohjeiden päivitystyössä kevään 2025 aikana on tehty. 

Ilmoittaudu iltapäivän alueelliseen osioon viimeistään 24.3.

Aamupäivän valtakunnallinen osio 

klo 9.00–11.45 

Tilaisuus on seurattavissa osoitteessa Kirjastokaista.fi. Ilmoittautua ei tarvitse.

Ohjelma

9.00–9.05 Johdatus kokoelmapäivään / Juliaana Grahn, Tampereen AKE

9.05–9.45 Valtakunnallisen kokoelmaselvityksen tuloksia, Aija Laine, VAKE

Kommenttipuheenvuorot:
Kaisa Hypén, Turun kaupunginkirjasto
Tarja Urpilainen, Kinnulan kirjasto

9.45–9.55 Tauko

9.55–10.40 Kokoelmatyö ja kokoelmien arviointi kirjastoissa, paneelikeskustelu

Paneelin juontaa Riikka Junttila, Sysmän kirjasto
Keskustelijat:
Joni Rahja, Kajaanin kaupunginkirjasto
Anni Kilpinen, Pukkilan kirjasto
Liisa Tastula, Rovaniemen kaupunginkirjasto

10.40–11.10 Kokoelmat kirjastotilassa

Lippulaivan kirjasto Espoo, Anssi Sajama
Savonlinnan kirjastoauto, Niko Taskinen

11.10–11.40 Asiakasnäkökulmia kirjastojen kokoelmiin, eri esiintyjiä

11.40–11.45 Loppusanat, Juliaana Grahn, Tampereen AKE

Lisätietoja: kristiina.hoikka(at)rovaniemi.fi tai aija.laine(at)hel.fi

Iltapäivän alueellinen osio 

klo 13.00–15.00

Tapaamme etäyhteydellä (Teams).  Ilmoittaudu viimeistään 24.3.

Ohjelma

Aihe: Lapin kirjaston kokoelmat monelta kantilta

🔹 Lapin kirjastojen kokoelmat ennen ja tänään – missä mennään, ja mitkä ovat keskeiset kehityskohteet?
🔹 Sisäiset kokoelmatyön ohjeet ja linjaukset – millaisia käytäntöjä eri kirjastoissa on, ja miten niitä voisi yhtenäistää?
🔹 Rovaniemen kokoelmapolitiikan ja -ohjeiden päivitys – mitä on tehty, ja mitä voimme oppia tästä prosessista?
🔹 Lapin kirjaston kimppatason kokoelmanhoito – katsaus aiempiin linjauksiin ja niiden ajankohtaisuuteen.
🔹 Keskitetty varastointi – toimiva ratkaisu vai muutoksen paikka? Lue lisää täältä ja jaa kokemuksesi.
Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, keskustella kollegoiden kanssa ja kehittää kokoelmatyötä yhdessä.

Lisätietoja: liisa.tastula(at)rovaniemi.fi tai kristiina.hoikka(at)rovaniemi.fi

Lapin kirjaston johtoryhmä 28.2.2025

Kooste Lapin kirjaston johtoryhmän kokouksesta 28.2.2025

Esitys ehdokkaista Koha Suomen hallitukseen ja nimeämistoimikuntaan

Koha-Suomi Oy:n uusi hallitus päätetään yhtiön yhtiökokouksessa kesäkuussa 2025 edellisen hallituksen toimintakauden päättyessä. Yhtiön perustamissopimuksessa määriteltiin perustajajäsenille oikeus hallituspaikkoihin vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen yhtiökokous nimeää hallituksen haluamallaan tavalla. Yhtiöjärjestyksen mukaan vuosikokouksessa nimetty nimeämistoimikunta valmistelee yhtiökokoukselle esitykset hallituksen jäsenten valitsemiseksi, nimeämistoimikunnan jäsenten valitsemiseksi sekä ehdotuksen hallituksen puheenjohtajan sekä jäsenten palkkioiksi.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa voi olla viidestä yhdeksään jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Nimeämistoimikunnassa voi olla kolmesta viiteen jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen jäseneltä edellytetään yhtiön joko riittävää toimialan tuntemista tai riittävää liike- ja kuntataloudellista osaamista tehtävien onnistuneen hoitamisen varmistamiseksi. Käytännössä hallituksessa on ollut kirjastoalan osaamisen lisäksi tietojärjestelmä-, laki- ja talousosaamista. Nimeämistoimikunnan jäseneltä edellytetään kirjastoalan tuntemusta.

Kuluvan toimikauden hallituksen ja nimeämistoimikunnan jäsenet on päätetty Koha-Suomen yhtiökokouksessa 17.6.2024.

Hallituksen jäsenet ovat: 

  • Helle- ja Lastu-kirjastot: kirjasto- ja kulttuuripäällikkö Maarit Tuomisto (Siuntio), varajäsen kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin, (Lahti)
  • Kirkes-kirjastot: kirjastotoimenjohtaja Katri Rahkola (Tuusula), varajäsen kirjastopalvelujohtaja Maria Bang (Kerava)
  • Kyyti-kirjastot: kehittämispäällikkö Karoliina Kanerva (Kouvola), varajäsen talousjohtaja Hellevi Kunnas (Kouvola)
  • Lapin kirjastot: kirjastonjohtaja Nina Sipola (Rovaniemi), varajäsen asiakaspalvelupäällikkö Pasi Rantanen (Rovaniemi)
  • Lumme-kirjastot: kirjastopäällikkö Pia Kontio (Mikkeli), varalla vs. talousjohtaja Janne Skott (Mikkeli)
  • OUTI-kirjastot: kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä (Oulu), varajäsen palvelupäällikkö Noora Valkonen (Oulu)
  • Vaara-kirjastot: tietohallintopäällikkö Pekka Penttinen (Joensuu), varajäsen kirjastopalvelujohtaja Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu)
  • Vaski-kirjastot: kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula (Turku), varajäsen kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Arja Pesonen (Kaarina)
  • Siilinjärven kunta: digijohtaja Tiia Häsä, varajäsen kirjastotoimenjohtaja Jarkko Nevalainen

Nimeämistoimikunnan jäsenet ovat: 

  • Helle-kirjastot: kirjastotoimenjohtaja Heidi Enberg (Raasepori), varajäsen kirjastopalveluiden päällikkö Malin Hollmén (Porvoo)
  • Lapin kirjastot: asiakaspalvelupäällikkö Esko Nousiainen (Rovaniemi), varajäsen johtava kirjastonhoitaja Marja-Leena Vaarala (Kemijärvi)
  • Kyyti-kirjastot: kirjastopalvelupäällikkö Laura Korhonen (Hamina), varajäsen kirjastopalvelujohtaja Selja Kunttu (Kouvola)
  • OUTI-kirjastot: talouspäällikkö Riitta Mörö (Oulu), varajäsen kirjastopalveluiden päällikkö Katariina Järveläinen (Järvenpää)
  • Vaski-kirjastot: kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Riikka Uski (Nousiainen), varajäsen kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo (Raisio)

Nimeämistoimikunta on lähettänyt osakaskuntien kirjaamoihin kirjeen koskien esityksiä hallituksen jäsenestä ja varajäsenestä sekä nimeämistoimikunnan jäsenestä ja varajäsenestä. Vaikka kirje on osoitettu suoraan kunnille, nimeämistoimikunta pyytää, että ehdotukset käsitellään kimppojen kokouksissa. Lapin kirjaston johtoryhmää tekee siis yhteisen ehdotuksen hallitusjäsenestä sekä hänen varajäsenestään ja nimeämistoimikunnan jäsenestä sekä hänen varajäsenestään.

Kunnilla on oikeus esittää omia ehdokkaitaan kimpan ehdotusten lisäksi. Jos nimeämistoimikunnalle tulee kimpalta ja kunnilta eri esitykset, nimeämistoimikunta pyytää asiasta tarkempaa selvitystä.

Johtoryhmä päätti esittää hallituksen jäseneksi Nina Sipolaa ja Pasi Rantasta varajäseneksi sekä nimeämistoimikunnan jäseniksi Esko Nousiaista ja Marja-Leena Vaaralaa varajäseneksi. Esityksen perusteluina on henkilöiden aikaisempi kokemus ja osaaminen nimeämistoimikunnan toiminnasta.

 

Lapin kirjaston johtoryhmän puheenjohtajisto

Lapin kirjaston puheenjohtajiston toimintakausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajisto (3 henkeä) koostuu Rovaniemen kaupunginkirjaston johtajasta sekä kahdesta muusta Lapin kirjaston johtajasta.

Puheenjohtajistoon valittiin puheenjohtajaksi Nina Sipola, 1. varapuheenjohtajaksi Virpi Veskoniemi, ja 2. varapuheenjohtajaksi  Niina Matilainen.

 

Lapin kirjaston käyttösäännöt

Lapin kirjaston käyttösääntöjen uudistusryhmä sekä kirjastojen henkilökunnasta koostuvat työryhmät ovat muokanneet ehdotuksen uusiksi käyttösäännöiksi. Pohjana on käytetty 2.9.2022 hyväksyttyjä käyttösääntöjä. Rovaniemen kaupungin erityisasiantuntija Tiia Viiri on tarkistanut luonnoksen tietosuojan näkökulmasta.

Johtoryhmä kävi käyttösäännöt läpi ja hyväksyi sääntöjen lopullisen version.

Keskeiset luonnokseen tehdyt muutokset:

  • Yli 15-vuotiaiden asiakkaiden asiakastiedot poistetaan, jos asiakas ei ole lainannut kirjastokortilla tai käyttänyt omatoimikirjastoa viiteen vuoteen.
  • PIN-koodin saamiseksi on varauduttava todistamaan henkilöllisyys.
  • Laskutettua, perintätoimiston hoitoon siirrettyä lainaa/aineistoa, ei voi enää palauttaa kirjastoon.

Uudet säännöt tulevat voimaan 1.4.2025, ja niistä tehdään aiempaan tapaan monistettava versio.

 

AKE ohjausryhmän kokoonpano

Kimpan jory päätti perustaa AKE ohjausryhmän kokouksessaan 2.9.2021. Tuolloin päätettiin, että ohryn toimikausi olisi 2 vuotta.

Ake ohjausryhmän kokoonpanoksi päätettiin: AKE-tiimi (Nina Sipola, Leena Kinnunen, Kristiina Hoikka ja Sanna Haakana), Marko Niemelä, Kyösti Satokangas, Virpi Veskoniemi, Tuija Guttorm ja Tiina Kallio.

 

Siirtokokoelmien käyttö

Kohassa on mahdollista siirtää väliaikaisesti haluttu määrä niteitä ns. toisen tai oman kirjaston kokoelmaan siirtokokoelma-toiminnolla. Siirtokokoelmaan lisätyt niteet palautuvat aina siihen kirjastoon, johon ne on siirretty. Niteiden kotikirjasto ei muutu. Siirtokokoelmassa olevia niteitä voi varata, jollei varaukselle ole jotain muuta estettä. Koha ei näytä perustiedot-näytöllä, kuuluuko nide siirtokokoelmaan.

Johtoryhmä päätti, että lukupiirejä tai aineistonäyttelyitä varten koottujen siirtokokoelmien käytön enimmäisaika on korkeintaan kuukausi. Siirtokokoelmia ei voi perustaa ns. pysyvien kokoelmien muodostamiseen. Lapin kirjaston yhteiseen Teams-tiimiin päätettiin perustaa  kanava siirtokokoelmia varten. Lisäksi päätettiin edistää edistää teemallisten siirtokokoelmien muodostamista, jotka voisivat kiertää alueella.

 

Kimpan logot

Lapin kirjastolla on käytössä kaksi erilaista logoa: ns. ketunhäntä sekä räsymatto. Logot löytyvät yhteisestä Drivesta.

Ketunhäntä-logon Karl Simonlehto suunnitteli vuonna 2013, ja Kohan siirtymisen jälkeen logosta tehtiin jokaiselle kunnalle omalla nimellä täydennetyt logot. Räsymatto-logo on vuodelta 2018, jolloin Karl Simonlehto suunnitteli kimpalle kirjastokortin sekä kaulanauhan, ja näiden mallista muotoutui myös logona käytetty kuva. Molemmat logot ovat edelleen käytössä.

Johtoryhmä päätti, että Lapin kirjaston logo on ns. räsymatto-logo, johon päivitetään logossa käytetty fontti. Logon muokkauksen kilpailuttaminen annettiin Lapin kirjaston viestintäryhmälle tehtäväksi.

 

Aineistonhankintakilpailutuksen tilanne

Lapin kirjaston aineistohankintakilpailutus on käynnistetty ja siihen kuuluvat seuraavat aineistot: suomenkielinen kirjallisuus, K-oppikirjat, ruotsin- ja vieraskielinen kirjallisuus, äänikirjat (cd-levy), nuotit ja partituurit ja muovituspalvelut.

Hankinta on suunniteltu kilpailutettavaksi kolmelle (3) vuodelle, jossa on mahdollisuus kahteen (2) yhden (1) vuoden mittaiseen optiokauteen.

Lapin kirjastojen kunnat ovat sitoutuneet yhteishankintaan erillisellä yhteistyösopimuksella, jolla he ovat valtuuttaneet Rovaniemen kaupungin toimimaan kirjastoaineiston kilpailuttajana.

Aineistohankintakilpailutus on avoinna niin että uuteen sopimuksen tavoiteaika 1.4.2025.

 

Lyhytlainat ja normaalit lainat

Pyydetiin kiinnittämään huomiota, että kimpan johtoryhmä on päättänyt 15.6.2017 yhteisestä toimintatavasta, jossa jokainen Lapin kirjasto sitoutuu hankkimaan vähintään yhden tuplakappaleen, joka on normaalilaina (28 vrk) lyhytlainan (14 vrk lyhytlaina) rinnalle.

Mikäli kirjat tulevat eri aikaan kirjastoille, olisi hyvä laittaa ensin tullut normaalilaina-ajalle ja myöhemmin saapuva lyhytlainaksi.

Samalla toivotaan, että kirjastot ottaisivat suoraan yhteyttä toiseen kirjastoon ilman välikäsiä, mikäli toiminnasta tulee kysymyksiä tai huomautettavaa.

 

Suomi.fi-viestit

Digi- ja väestötietoviraston tiedote 13.2.2025:

“Suomessa ollaan siirtymässä kohti ensisijaisesti digitaalista viranomaisviestintää. Käyttäjälle ehdotetaan huhti-toukokuusta 2025 alkaen Suomi.fi-viestien käyttöönottoa, kun hän tunnistautuu vahvasti julkisen hallinnon asiointipalveluihin. Tämä muutos Suomi.fi-tunnistuksessa voi aiheuttaa asiakasyhteydenottoja, joihin on hyvä varautua. “

Asiakkaita suositellaan siirtymään sähköpostiviesteihin. Henkilökunnan ja työkorttien korteilta on syytä käydä tarkistamassa, että valittuna on sähköpostiviestintä.

 

AKEn Topaasia-keskustelut kirjastoille

AKE tarjoaa kirjastoille (joko yksittäinen kirjasto, Kirjastokaverit tai tiimit) Topaasia-keskusteluja maaliskuusta alkaen. Tarjolle tulee muutama pakka, joiden teemat käsittelevät Lapin kirjaston visiota tai AKEn aluekierroksella esille nousseita teemoja. Tarkempia tietoja keskustelujen varaamisesta ja pakoista tulee maaliskuussa.

 

Seuraava kokous

Johtoryhmä kokoontuu seuraavan kerran 10.4. Kemijärvellä